EN Ollut AINOA, joka vielä muutama vuosi sitten hämmästyi Casimir Ehrnroothin rohkeudesta rakentaa Kaukaa paperikone toisensa jälkeen. Ilman sotakorvauksia (ja liiallista asutustoimintaa) maamme metsätalous ja muu teollisuus olisivat kasvaneet nopeammin, kilpailukykyisemmiksi ja vähemmän metalliintensiivisiksi.
Järjetön kulutus
Työvoimapula
Metsäpolitiikasta
Metsien hyödyntämisen mahdollisuudet ja uhkat
Etuoikeutettu ostaja on maatilahallitus, joka myy ostamansa maan lisämaana maa- ja metsätalousalan toimijoille, joilla on oikeus saada se. Vuoden 1988 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella pyritään edistämään valtion metsien joustavampaa käyttöä ja helpottamaan valtion metsien luovuttamista yksityisille maa- ja metsätalousalan toimijoille.
Metsämaan omistus metsäpolitiikan avain
Muutama vuosi sitten valmistuneessa Metsä 2000 -ohjelmassa näyttää siltä, että välittömästi pitäisi käynnistää selvitys, jolla tarkistetaan maa- ja metsätalousmaan hankintalain soveltaminen siten, että se pitkällä aikavälillä loisi parempaa Aktiivisesti metsänhoitoa harjoittavien metsänomistajien metsämaan hankkimiseen. Osittain syynä voi olla kritiikki Metsähallituksen toimintaa kohtaan, jossa on unohdettu valtion metsätienomistuksen kiistaton etu: pitkäjänteinen, suhdannevaihteluista riippumaton, yleisen edun huomioiva, parlamentaarinen metsien hallittu hyödyntäminen.
Metsätulojen nykyarvon maksimointi ja sen vaikutus metsien käsittelyyn
Jos yksityismetsänomistajat eivät ole kiinnostuneita kansallisen metsäpolitiikan tavoitteista olevista tuotantotuloksista tai jos heidän keskimääräinen painonsa tuotantotuloksissa poikkeaa olennaisesti kansallisista painoista, konsulttiperiaatteella toimivalla yksityismetsän suunnittelulla ei voi olla merkitystä. merkittävä vaikutus kansallisten tavoitteiden toteutumiseen yksityismetsissä. Yksityismetsien suunnittelulla on huomattavasti suurempi kansantaloudellinen merkitys, jos metsänomistajia voidaan ohjailla suunnittelun kautta harjoittamaan mahdollisimman tarkasti kansallisia tuotantotavoitteita vastaavaa metsätaloutta.
Puupulasta puusumaan
Maa- ja metsätalouden verotus
Jossain määrin tavoitteet on todennäköisesti saavutettu, vaikka yhä suurempi osa metsänomistajista on niitä, joiden kiinnostusta puuntuotantoon ei lisää metsäverojen hienosäätö tai muut metsänomistajan talouteen vaikuttavat metsäpoliittiset toimenpiteet. . Tällä hetkellä puunkorjuukustannukset ovat Suomessa kansainvälisesti alhaiset, ja vain reilut 10 prosenttia rahatuloista menee metsien uudistamiseen ja hoitoon.
Metsäverotus vanhalle tolalle
Miten verottaa maataloutta
Metsätalous maatilan tuotantosuuntana
Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista jatkuvasti säännellä verotusta uusien valtion metsien inventointituloksiin perustuen. Kokemus on osoittanut, että kolmea kotoperäistä puulajia, mäntyä, kuusta ja koivua, kasvatettaessa sopivilla paikoilla ei tapahtunut suuria virheitä.
Valtion metsät jaossa
Pilalla
Vastinetta Kaurinkoskelle ja Möttölälle
Vanhoista metsistä, ympäristöuhkista ja
Epätiedettä
Sanan mahti
Laajemmassa mittakaavassa yhden maalaiskylän työpaikoilla ei ole taloudellista merkitystä edes yhdelle omistajalle, ei edes yhdelle maakunnalle tai maalle.
Ikimetsää ihailemassa
Vihreät pikkuporvarit
Valkoselkätikka
Ikimetsätkö katoamassa
Vanhat metsätkö loppumassa
Tieteellisesti perustelemattomia
Suhdeasteikko on samanlainen kuin etäisyysasteikko siinä mielessä, että asteikko pysyy muuttumattomana asteikon eri osissa. Absoluuttinen asteikko on suhdeasteikon alalaji, jota käytetään, kun ominaisuutta voidaan mitata vain yhden käsitteen mittauksella. Mittaukset tulee aina tehdä kaikkein vaativimmalla - informatiivisella mitta-asteikolla, koska tietyllä mitta-asteikolla mitattu identiteetti voidaan tarvittaessa ilmaista myöhemmin vähemmän vaatimattomalla asteikolla.
Esimerkiksi puiden harmaaluokitus on tarpeetonta ja jopa haitallista, koska harmaus voidaan ilmaista absoluuttisessa mittakaavassa. Metsänterveystutkijan ensimmäinen tehtävä on päättää, mitä metsän sairautta tai terveydentilaa kuvaavaa ominaisuutta tai ominaisuuksia hän aikoo tutkia. Neljänneksi hänen on selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että metsän tila oli juuri se, miksi se määritettiin mittausten perusteella.
Jotkut tutkijat pitävät metsien terveyden heikkenemistä ja sen yhteyttä ilmansaasteisiin jo todistettuina ja syyttävät toisinajattelijoita vastuuntunnon puutteesta tai jopa minkään ryhmän etujen ajamisesta. Kasvumittausten tulkinta on kuitenkin ongelmallista, koska mahdollisen ilmansaasteen vaikutuksen havaitsemiseksi kasvun muutoksesta on vähennettävä puiden, kuoppien, ihmisen toiminnan, ilmaston, kasvitautien ja tuhohyönteisten vaikutus. Kun puiden ja metsien tunnistamisella selitettävissä oleva murto-osa puhdistetaan halkaisijakasvun vuotuisesta vaihtelusta, saadaan vuosikasvuindeksi.
Konseptit sekaisin
Kuolevatko metsämme
Lempeä Caesar
Suo, halla ja Paavo
Jääkaudet ja kasvihuoneilmiö
Metsäalan tiede- ja koulutuspolitiikasta,
M. Joensuun metsäntutkimusasema
Terveisiä Joensuusta
Metsätalouden suunnittelun opetus Joensuun yliopistossa
Pääainevalikoima on selvästi kapeampi, mutta toisaalta kaikki opiskelijat saavat laajempaa tietoa kaikista metsäalan aineista kuin Helsingissä keskimäärin. Myös yhteiskoulutusta on enemmän kuin Helsingissä; esimerkiksi hakkuuprojektin suunnittelu ja toteuttaminen on pakollista kaikille. Metsäsuunnittelun sisältö kattaa suunnilleen metsänarviointitieteen opetusalueen Helsingin yliopistossa, mutta sisältää enemmän talous- ja menetelmätieteitä kuin Helsingissä.
Metsäsuunnittelun pääainekseen valinneiden tulee opiskella tietojenkäsittelytiedettä, tilastotiedettä ja taloustiedettä pakollisten peruskurssien lisäksi yhteensä lähes kaksikymmentä opintoviikkoa. Metsäsuunnittelukoulutuksen päätarkoituksena on kouluttaa opiskelijat tuottamaan olennaista tietoa metsätalouden päätöksentekoon. Metsäsuunnittelijan ammattitaito ei enää ole sitä, että hän pystyy metsässä kävellessä ehdottamaan kullekin metsikkölle parhaat mahdolliset toimenpiteet.
Sen ammattitaidolla mitataan ensinnäkin se, kuinka hyvin tietokannan tiedot kuvaavat metsän tämänhetkistä tilaa, ja toiseksi, kuinka luotettavasti se pystyy tuottamaan koko metsälle päätöksentekijää kiinnostavia tuotantovaihtoehtoja. Tämä tilanne saa metsäsuunnittelututkijan joskus epätoivoon ja muistelee häiriöttömät ajat, jolloin päätös metsän käsittelystä voitiin tehdä ilman lisälaskelmia. Uskoa metsäsuunnittelututkimuksen tärkeyteen ylläpitää kuitenkin keskustelu parhaista metsänhoitomenetelmistä metsäalan sisällä ja sen ulkopuolella.
Metsänhoitajiako liikaa
Metsänhoitajakoulutus muuttuvassa metsä- ja puutaloudessa
Metsänarvioimistieteen näkökulma metsäekonomiaan
Metsänomistajien käyttäytymisen tutkimisessa voidaan hyödyntää VMI- koealoja. Tätä varten selvitetään jokaisen koealan omistajasta ja mahdollisesti
Sen jälkeen analysoidaan metsän tilan ja metsässä tehtyjen toimenpiteiden välistä riippuvuutta sekä metsänomistajaa kuvaavia muuttujia. Tämän analyysin ja metsän omistusrakennetta kuvaavan tiedon sekä aikaisempien metsänomistajien käyttäytymistä koskevien tutkimusten perusteella on mahdollista tehdä ennusteita puun saatavuudesta ja muusta metsässä tehtävästä työstä.
Metsikön kasvatuksen taloudelliset laskelmat edellyttävät luotettavia kasvumalleja ja investointilaskennan hallintaa. On olemassa vahvoja viitteitä sii-
Metsäsektorin malleihin kuuluvia puun tuotannon, korjuun, kaukokulje- tuksen, jalostuksen ja markkinoinnin malleja on tähän saakka kehitetty omissa
Metlan organisaation uudistaminen
Puuropuhe Metlan pikkujoulussa
Hän ei ole löytänyt harrastusta viettää aamuja ja iltapäiviä eksyksissä töissä; vaikeimmatkin tapaukset tekevät kirjallisen työn myös vapaa-ajallaan. Käytännön metsätalouden näkökulmasta pelkkä Vielschreiber on yhtä vaaraton kuin pelkkä haamukirjoittaja, sillä metsäalan ammattilaiset tuntevat Metlan julkaisut ja hänen julkaisusarjansa viralliset tarkastajat lukevat käsikirjoituksia. Edessäsi on mahdottoman tehtävä, kun yrität kuvailla rohkean Vielschreiberin hyödyllisyyttä tiedeyhteisölle, Suomelle ja maailmalle.
Huonokaan materiaali ei lannista häntä, ja jos materiaalia ei ole, hän simuloi sitä tietokoneella.
Paineita
Metsien
Valtakunnan metsien inventoinnin historiikki ja menetelmä
Metsävarojen positiivisten tietojen synnyttämät metsäteollisuuden laajentumissuunnitelmat samaan aikaan vahvana jatkuneen raakapuun viennin kanssa herättivät jo 1950-luvun lopulla uusia epäilyksiä metsävarojen riittävyydestä. Jo tästä syystä on tärkeää, että kansalliset metsäinventointiryhmät käyvät joka kevät mittaamassa Suomen metsiä. Valtakunnan metsien inventointiin on toki muitakin syitä ja ainakin tutkijan näkökulmasta perustellumpia syitä, mutta niiden esittämiseen tarvitsisin lukukauden mittaisen luentosarjan lainatakseni Eino Saarta.
Itä-Savon metsät
Kasvuennusteiden ja poistotietojen mukaan kuoppamäärä on jatkanut kasvuaan ja on nyt todennäköisesti yli 120 m3/ha.
Metsävarojen riittävyys suhteessa metsä- teollisuuden laajennussuunnitelmiin
Tonttien kokonaisvolyymin kasvu taimitarhojen alan kasvusta huolimatta selittyy istutusmetsien tihentymisellä ja vanhojen metsien alan kasvulla Etelä-Suomessa. Vaikka metsäteollisuuden tuotanto yli kaksinkertaistui ja puun käyttö kasvoi lähes 20 miljoonalla kuutiometrillä 55 miljoonaan kuutioon, ei kotimaisen raakapuun käyttö vuosina 1965-1988 väistynyt 40 miljoonan kuutiometrin tasolta. Teollisuuden laajennukset kohdistuivat pääasiassa jalostusasteen nostamiseen ja raaka-aineen tarkempaan käyttöön; valtaosa teollisen puun käytön kasvusta oli teollisuuden jätepuuta ja tuontipuuta.
Kokonaisuudessaan luvut osoittavat, että männyn hakkuua voitaisiin lisätä yli 3 miljoonalla, kuusen 6 miljoonalla ja lehtipuiden lähes 3 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, eli männyn hakkuut olisivat 12 miljoonaa kuutiometriä eli noin neljänneksen enemmän kuin vuonna 1980-luvulla. Jos nämä muutokset johtavat merkittävään puiden terveyden heikkenemiseen tai laajaan metsien häviämiseen, lyhyen aikavälin hakkuumahdollisuudet lisääntyvät ja pitkän aikavälin hakkuumahdollisuudet vähenevät. Jatkossa kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus toimialallemme ei enää riipu niinkään metsävaroista kuin metsänomistajien ja metsien käyttöä sääntelevien viranomaisten päätöksistä.
Noin kymmenen vuotta voimassa olleessa maatalous- ja metsämaan hankintalaissa säädetään, että metsämaan ostoon ei-perheenjäsenten ja sukulaisten välillä vaaditaan lupa. Etuoikeutettu ostaja on maataloushallinto, joka myy ostamansa maan lisämaana tukikelpoisille maatalous- ja metsätalousyhteisöille. Maa- ja metsätalousmaan hankintalaki epäonnistui kuitenkin tavoitteessaan pitää maa maa- ja metsätalouden omistajien käsissä, sillä joka vuosi huomattavasti suuremmat alat siirtyvät perinnön kautta muun toiminnan haltijoille.
Hakkuusäästöt metsien kestävän käytön kannalta
Toinen tärkeä tekijä on metsien systemaattinen uudistaminen ja kolmas – eikä suinkaan vähäisimpänä – yleinen metsien tiivistyminen.
Metsäninventoinnin ja suunnittelun
- Suunnittelun tehtävät
- Suunnittelu suuralueilla
- Paikkaan sidottu suunnittelu
- Tiedon hankinta
- Tietojenkäsittely
- Vaihtoehtolaskelmat
- Suunnittelun organisointi
- Tietosuoja
- Tulevaisuuden visio
Niitä on käytetty Pohjois-Suomen valtakunnallisessa metsäinventoinnissa, mutta niiden käyttö on ollut paljon laajempaa graafiseen arviointiin perustuvassa suunnittelussa. Vaikka pitkän tähtäimen laskelmat tuovat mukanaan epävarmuutta, joka johtuu metsien kasvuolosuhteiden ja yhteiskunnan kehityksen ennustamisen vaikeudesta, tämä ei ole syy olla tekemättä suunnittelulaskelmia. Nykyään kestävän kehityksen tutkimus jokaisessa metsäsuunnittelun kohteena olevassa yksikössä ei ole välttämätöntä eikä aina toivottavaa.
Jos pitkän tähtäimen suunnitelmia yritetään tehdä niin tarkasti, että ne soveltuisivat myös toiminnan yksityiskohtaiseen ohjaukseen, niin suunnittelun vaatima työmäärä kasvaisi hallitsemattoman suureksi. Tästä on seurauksena, että metsäsuunnitelma ei lähes aina vastaa metsänomistajan toiveita ja tavoitteita edes alkutilanteessa. Kun järjestelyjakso on 10 vuotta, on erittäin harvinaista, että järjestely on vielä ajan tasalla kauden lopussa.
Tiedot voidaan pitää ajan tasalla joko säännöllisin väliajoin suoritettavin toistuvin väestölaskein tai päivittämällä saatuja laskentatuloksia. Metsäinstituutin tehtävänä tulee olla suunnittelutietojärjestelmien, perusinventaarioiden kehittäminen sekä metsänhoitoyhdistysten henkilöstön koulutus ja neuvonta suunnitteluasioissa. Ei ole vaikea kuvitella, millaisia säästöjä näytetietojen saatavuus toisi esimerkiksi puun hankinnassa ja korjuussa.
Puunhinnasta ja -mittauksesta
Pystymittauksen tulevaisuus
Esimerkiksi Suomessa käytössä olevissa kaksisymbolisissa tilavuus- ja kehyskäyrämalleissa standardivirhe on 7-8 % ja kolmen yhtälön malleissa 3,5-5 % (Laasasenaho 1982). On kuitenkin huomioitava, että yhdestä ydinryhmästä valitun puun eli käytännössä kaikkien Suomen puiden todellinen tilavuus poikkeaa testipuun mittausten perusteella saadusta tilavuusarviosta. Käytännön mittaustehtävissä meitä ei kuitenkaan yleensä kiinnosta tukin tilavuus, vaan isompi puukasa, kuten esimerkiksi lei-.
Tästä syystä yhden tukin tilavuusarvion keskivirheen sijaan tulisi saada tieto koko puuerän tilavuusarvion keskivirheestä. Itse asiassa lähes puolet puunrungon muodon vaihtelusta on koealan sisällä ja loput vaihtelua koealan välillä. Jos puun pituus mitataan yhdensuuntaisen korkeushalkaisijan lisäksi, rungon muodon vaihtelun suhde pienenee alle 30 prosenttiin.
Toisaalta suippenevien koepuiden mittaamisen etu ei ole niin ilmeinen, koska kartion vaihtelu metsiköiden välillä on keskimäärin vain 3-4 mm. Jos – kuten pitääkin – kriteeriksi otetaan metsikkötilavuusarvion keskivirhe, niin tilavuus- tai runkokäyrämalliin liittyvät metsikkötunnisteet parantavat merkittävästi tuloksen luotettavuutta. Puute on ensisijaisesti latvusmassamalleista, mutta myös varren massan arvioimiseen ei ole olemassa valmista menetelmää.
Raakapuun hinnoittelu
Tukkien laatuhinnoittelu
Puista ja ihmisistä
Kansallispuu
Niin lentää emerituksen aatos
Cajanuksen linjasuunnan valinta saattoi olla kohtalokas, sillä samaa linjasuuntaa käytti Yrjö Ilvessalo valtakunnan metsien kolmessa ensimmäisessä inventoinnissa. On mahdollista, että ensimmäisen kansallisen metsäinventoinnin tulokset eivät täysin vastaa satunnaisotannan tuloksia.
Maljapuhe Taksaattoriklubin kunnia- jäsenille (Nyyssönen, Vuokila, Kuusela)
Puhe Aarne Nyyssöselle
Suomen Metsäseuran puheenjohtaja, Suomen Fotogrammetriseuran johtokunnan jäsen, Suomen Maantieteellisen Seuran puheenjohtaja, Suomen Tiedeakatemian pääsihteeri ovat vain esimerkkejä hänen toimistaan tiedeseuroissa. Jäsenyys Forest Balance -komiteassa, Metsäntutkimuslaitoksen neuvottelukunta, Metsäntutkimuslaitoksen hallitus, Metsätalouden neuvottelukunta, Pohjoismainen metsäntutkimusyhteistyötoimikunta, Luonnonvaratutkimussäätiön hallituksessa, Hallitus Ruth-säätiön, Suomalais-amerikkalaisen stipendihallituksen, Metsäteollisuuden investointi- ja välityskomitean johtajat, neljä kertaa Suomen valtuuskunnassa FAO:ssa metsäkomitean kokouksessa, kaksi kertaa Suomen valtuuskunnassa FAO:n yleiskokouksessa, Suomen valtuuskunnassa FAO:n metsäkomitealle, varapuheenjohtajana neuvoa-antavassa metsäkomiteassa, puheenjohtajana FAO:n metsäkasvatuskomiteassa ja korkeimmassa pohjoismaisessa metsäkasvatusta käsittelevässä sekakomiteassa, kansainvälisessä työterveyden suojelua ja metsätyöntekijöiden kuntoutusta käsittelevässä seminaarissa , neuvostossa metsävarojen inventointia valmistelevassa kansainvälisessä asiantuntijakokouksessa, kansainvälisen maatalousasioiden neuvottelukunnan metsäosastolla, hänen toimintansa Savolaisen Osakunnan tarkastajana osoittaa, että hänen panoksensa tarvittiin monenlaisissa tehtävissä. Ehkä kokemuksesi tuolta ajalta ovat samanlaisia kuin tasavaltamme presidentti, joka totesi sodan ajastaan: Sen jälkeen mikään ei ole näyttänyt vaikealta.
Me nuoret voimme vain kateudella ihailla sitä tarmoa ja päättäväisyyttä, jolla olette hoitaneet tehtävänne tutkijana, opettajana, hallintovirkailijana ja käytännön metsätalouden asiantuntijana.
SEURAAVIA TEKSTEJÄ EI OTETTU MUKAAN