Ilmastokasvatus muutoksen
tekijänä
Essi Aarnio-Linnanvuori, Sakari
Tolppanen & Ilkka Ratinen
Ilmastonmuutos ilmiönä
Viheliäinen tai pirullinen ongelma
Tieteidenvälinen Monimutkainen Globaali
Poliittisesti latautunut
Äärimmäisen vaikea ratkaista
Kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli
•
Tolppanen, Aarnio-Linnanvuori, Cantell & Lehtonen 2017Yhteiskunnan muutos koskee myös
kasvatusta
Koulun on oltava osa
yhteiskunnan kestävän
kehityksen prosessia
Ulos onkalosta
(Värri 2018)
Lasten ja nuorten ilmastohuoli on lisääntynyt
Keväällä 2018 jopa 67 % suomalaisnuorista kertoi tuntevansa erittäin tai melko paljon turvattomuutta
ilmastonmuutoksen vuoksi
(Pekkarinen & Myllyniemi
2019)
Ympäristökansalainen tässä
ja nyt Vai vasta aikuisena?
Ilmastoajattelu
VÄÄRISTYMIÄ AJATUKSISSAMME ??
• Yksilöt ovat valmiita tekemään pieniä ja helppoja tekoja, mutta ei vaikeita tekoja, jotka vaativat jostain luopumisesta
(Tolppanen et al., 2020).• Yksilöt näkevät itsensä ympäristöystävällisempänä kuin muut (myös lähipiiri on olevinaan ympäristöystävällisempi kuin muut)
• Yksilöt vaativat enemmän vaikeita tekoja muilta kuin itseltään
(Sternäng & Lundholm, 2011).• Yksilöt vaativat, että poliitikot ja yritykset ottavat vastuuta, mutta eivät ole
valmiita maksamaan enempää tuotteista, tai enemmän veroja yms yms.
Kuka kantaa vastuun?
”Olemme kaikki syyllisiä, mutta muut ovat enemmän syyllisiä kuin me itse”
Kuva: Granada Kuva: China.org
Mitä tarvitaan?
Ainakin:
• Systeemiajattelua
• Arvokasvatusta
Tolppanen & Kärkkäinen (in press)
Arvot vaikuttavat toimijuuteen
Ympäristöarvoilla (bioshperic values) on selkeä yhteys mm.
• Hiilijalanjälkeen
(Tolppanen & Kang 2021)• Autoiluun
(Steg et al., 2014)• Jne.
Toivo
Miten lisätä toivoa ilmastokasvatukseen?
Louise Chawla 2020
Toivon takeet: merkityksiä luovat teot (Ojala)
Ilmastokasvatuksen toivon polku
1. Ensiaskeleet: Kokemuksellinen oppiminen -> luonnonrakkauden syntyminen
2. Epävarmat askeleet: Dialoginen ja vuorovaikutteinen oppiminen -> yhdessä ratkaisujen etsiminen
3. Toivon loikat: Transformatiivinen oppiminen -> muutoskyvykkyyden avulla
kohti rakentavaa toivoa
LÄHTEET
•
Chawla, L. (2020).Childhood nature connection and constructive hope: A review of research on connecting with nature and coping with environmental loss. People and Nature 2 (3): 619–42.•
Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (2019). Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 60. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2019/03/NB_2018_web.pdf.•
Ratinen, I. (2021). Students’ Knowledge of Climate Change, Mitigation and Adaptation in the Context of Constructive Hope.Education Sciences, 11(3), 103.
•
Steg, L., Perlaviciute, G., Van der Werff, E., & Lurvink, J. (2014). The significance of hedonic values for environmentally relevant attitudes, preferences, and actions. Environment and behavior, 46(2), 163-192.•
Sternäng, L., & Lundholm, C. (2011). Climate change and morality: Students' perspectives on the individual and society.International Journal of Science Education, 33(8), 1131-1148.
•
Tolppanen, S. Aarnio-Linnanvuori, E., Cantell, H. & Lehtonen, A. (2017). Pirullisen ongelman äärellä – kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Kasvatus 48:5, 456-468.•
Tolppanen, S., & Kang, J. (2021). The effect of values on carbon footprint and attitudes towards pro-environmental behavior.Journal of Cleaner Production, 282, 124524.
•
Tolppanen, S., Kärkkäinen (in press). The blame-game: Pre-service teachers views on who is responsible and what needs to be done to mitigate climate change. International Journal of Science Education.•
Värri, V. 2018. Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino.LÄHTEET KUVILLE
• Granada:
https://ericpgranada.files.wordpress.com/2013/08/pork-barrel-the-blame-game-and-allocating-r esponsibility.jpg
• China.org: http://www.china.org.cn/opinion/2009-08/19/content_18414107.htm
