Opetus- ja kulttuuriministeriössä edellä mainitun hallitusohjelman tavoitteita edistetään Oppimisoikeuden kehittämisohjelmalla, jonka tavoitteena on vähentää ja ehkäistä peruskoulun opiskelijoiden oppimispuutteita, vahvistaa oppimisen ja kouluopetuksen tukea. ja kehittää lukutaitoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tähän liittyen perustamassa valtakunnallista oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen ja osallisuuden kehittämisohjelmaa, jossa mm.
Eriyttäminen perusopetuksessa -arviointi (2022–2024) Karvin arviointisuunnitelmassa
Esimerkiksi kunkin opettajan työhön liittyvän yleisen tuen antamisesta (toteuttamisesta) ja siihen liittyvistä joustavista opetusjärjestelyistä (määrä ja toteutusmuodot) ei ole saatavilla tilastotietoja tai muuta dokumentaatiota. Yleisön keskuudessa on kuitenkin jo pitkään ollut uutisoitua, että eriytymisen toteuttamiseen liittyviin haasteisiin ei voida puuttua riittävästi kouluissa ja että yleisten tukiresurssien tulee vastata myös niihin oppimishaasteisiin, joihin pelkkä yleinen tuki tai joustavat koulutusjärjestelyt eivät riitä.
Arvioinnin tavoitteet, toteutus ja aikataulu
Inkluusio
Pedagoginen eriyttäminen
Opetusta eriyttämällä opiskelija saa sopivia haasteita ja onnistumiskokemuksia sekä mahdollisuuksia kehittyä omien vahvuuksiensa mukaan. opetuksen sisällöt, opetusmateriaalit ja -menetelmät, työtavat sekä koulu- ja kotitehtävien määrä. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvatustieteet:opetuk-. Erottaminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöön, käytettyihin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin sekä työmenetelmiin, koulun ja läksyjen määrään tai käytettävissä olevaan aikaan.
Kolmiportainen tuki
Erityistukea saavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen koulutusorganisaatiosuunnitelma (PEOP), jossa on mainittava opetuksen ja muun tuen järjestäminen erityistukea koskevan päätöksen mukaisesti. Ennen erityistuesta päättämistä koulutuksen järjestäjän on kuultava opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa, hankittava opiskelijan koulutuksesta vastaavilta raportti opiskelijan oppimisen edistymisestä sekä selvitys parannuksista. opiskelijan saama tuki ja opiskelijan kokonaistilanne, joka on tehty moniammatillisessa yhteistyössä ammatillisen opiskelijahoidon kanssa, ja tehdä sen perusteella arvio erityistuen tarpeesta (pedagoginen selitys).
Joustavat opetusjärjestelyt
Jos opiskelija määrittelee opiskelun erityiset painopisteet jossakin aineessa, hän voi keskittyä opinnoissaan tämän oppiaineen keskeiseen sisältöön. Jos opiskelija ei tuesta huolimatta onnistu saavuttamaan edes oppiaineen keskeiseen sisältöön liittyviä tavoitteita, voidaan oppiaineen määrää yksilöidä. Oppilaiden osaaminen on samalla tasolla perusopetuksessa eri puolilla Suomea, ja oppilaan kielitausta, sukupuoli, opetuskieli oppilaitoksessa ja kuntaryhmässä selittävät vain pienen osan osaamiseroista.
Alueelliset ja alueiden sisäiset taloudelliset, väestö- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne näkyvät oppilaitoksissa. Keskimäärin tukea tarjotaan tasaisesti koko maassa, mutta erot alueiden ja koulujen sisällä ovat merkittäviä. Ennaltaehkäisevän toiminnan sijaan eriyttäminen voi käytännössä olla reaktiivista, jolloin toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet.
Esimerkiksi OAJ:n tuoreen tutkimuksen mukaan erityisesti suurilla ja keskikokoisilla kunnissa oppimisen tuki on opetushenkilöstön mielestä riittämätöntä ja 99 % opettajista pitää erityisluokat tarpeellisina oppimisen tuen toteuttamiseksi (OAJ 15.3.2022). Tämä tutkimuspohjainen projektisuunnitelma antaa taustaa sille, miksi oppimisen tuki koetaan riittämättömäksi ja miten pedagogista eriyttämistä ja joustavia opetusjärjestelyjä voidaan toteuttaa kestävällä tavalla.
Alueelliset ja koulujen väliset erot tukitoimien tarjonnassa, kohdentamisessa ja
Koska opintojen kolmiportaiseen tukeen liittyvä erityinen ja tehostettu tuki on jo kartoitettu varsin laajasti, on tämän arvioinnin lähtökohtana lähinnä opetushenkilöstön näkemys yleisen tuen toimivuudesta ja riittävyydestä sekä joustavista koulutusjärjestelyistä käytännön koulutuksessa. tehdä työtä. . Perusopetuslain mukaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen koulutukseen, opiskelijan ohjaukseen ja riittävään tukeen oppimisessa ja koulunkäynnissä heti, kun tuen tarve ilmenee. Raportin kuntien käytännöistä ja ohjaavista periaatteista oppimisen ja koulutuksen tuen järjestämisessä ja toteuttamisessa (Lintuvuoro ja Rämä 2022, 17) ¾ koulutuksen järjestäjistä uskoi, että tuen tarve on omassa kunnassaan suurempi kuin tarve. tukea omasta kunnastaan. lähteet.
57 prosenttia katsoo, että resurssit oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen ovat riittävät ja 10 prosenttia kunnan resurssit ovat riittämättömät. Kuitenkin 84 % koulutuksen järjestäjistä uskoo, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki on hyvin järjestetty heidän kunnassaan. Erityisopettajista 92 prosenttia, yleisten erityisopettajista 69 prosenttia ja luokka- ja aineenopettajista vajaat puolet uskoi, että heidän koulussaan on erityisiä tukijärjestelyjä.
Sen sijaan yleisen tuen riittävyyttä ja tarvetta ei ole tutkittu yhtä laajasti, vaikka yleinen tuki koskee suurinta osaa opiskelijoista ja vaikeampiin oppimisen tukitarpeisiin on tarkoitus aluksi vastata yleisellä tuella ennen seuraavia kolmen tason tukimuotoja. . Peruskoulun johtajat uskovat oppimisen ja koulunkäynnin tukimallin suurelta osin toimivan, mutta he toivovat resursseja ja osaavaa henkilökuntaa erityisesti osa-aikaiseen erityisopetukseen. Matematiikassa erityistukea tarvitsevat näyttävät pitävän aineen opiskelua mielekkäämpänä erillisissä erityistukiryhmissä kuin tavallisen luokkahuoneen erityistuen yhteydessä (Holm ym. 2020).
Tukea saaneiden oppilaiden määrän ja tuen toteutuspaikan muutokset vuoden 2011
Muutokset korotetun tuen tarjonnassa olivat tytöillä ja pojilla samanlaisia, mutta tuen saajien osuus oli poikien osalta korkeampi kuin tyttöjen kaikilla luokkatasoilla. Kasvu näkyi erityisesti pojilla, joista nuorimmat ikäluokat saivat erityistä tukea enemmän kuin vanhemmat, erityisesti alimmissa kohortteissa. Lintuvuoren (2019) mukaan vuosina 2011–2016 oppimisen ja koulunkäynnin tukijärjestelmässä tapahtui valtakunnallisesti vain melko maltillisia muutoksia.
Koulutuspaikat 11 suurimmassa kunnassa suhteessa erityistuettujen opiskelijoiden määrään (ES) kunnassa (y1) ja erityistuettujen opiskelijoiden prosenttiosuuteen perusopetuksen opiskelijoiden määrästä kunnassa (y2) v. 2016 (SVT) 2017a). Ruotsinkielisissä kouluissa tuki järjestetään useammin yleissivistävän koulutuksen yhteydessä ja esimerkiksi laajennettua tukea annetaan vähemmän kuin suomenkielisissä kouluissa. Gunilla Holmin (2021) lausunnossaan esittämien lukujen mukaan keskimäärin 38 % suomenkielisten koulujen erityistukea saavista oppilaista sijoittuu pienryhmäopetukseen tai erityiskouluun.
Ruotsinkielisissä kouluissa 42 prosenttia opettajista ilmoitti saaneensa riittävästi resursseja opettajille tai avustajille, kun taas suomenkielisissä kouluissa vastaava osuus oli 29 prosenttia. Tuloksia tulkittaessa on otettava huomioon esimerkiksi se, että ruotsinkielisten koulujen opetusryhmät ovat keskimäärin pienempiä ja S2-opiskelijoita on vähemmän kuin suomenkielisissä kouluissa. Suurissa kunnissa erityistukea ja erityisryhmissä oppitunteja saaneiden osuus oli suurempi kuin pienissä kunnissa, kun taas pienissä kunnissa osa-aikaisen erityisopetuksen saaneiden osuus oli suurempi.
Tuen tarjonta lukuvuonna 2019–2020
Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman mukaisesti nykyisessä toimeksiannossa kiinnitetään huomiota opetusvälineiden resursointiin opiskelijoiden ja opettajien tasa-arvoisuuden näkökulmasta, mm. riittävät resurssit pedagogiseen työhön ja ryhmäkokoon. Lukuvuonna 2018-2019 noin 22 % kaikista opiskelijoista sai satunnaista erityisopetusta kattavalta erityisopetuksen asiantuntijalta ja 8,5 % opiskelijoista sai erityistukea (SVT, 2020a; SVT 2020b). Lintuvuoren tohtoritutkimuksessa (2019) korostettiin, että kouluihin on kuitenkin syntynyt erillisiä kokopäiväisiä tehostettuja tukiryhmiä sekä yhdistettyjä tehostettuja ja erityisiä tukiryhmiä.
Opiskelijat eivät olleet saaneet tukea heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä erityistukea saavan oppilaan koulutusta ollut järjestetty riittävällä tuella mahdollisuuksien mukaan opiskelijan lähikoulussa. Saloviita (2018) esitti aiemmin samanlaisia tuloksia kolmiportaisen tuen alkuvaiheesta, jonka mukaan vain pieni enemmistö opettajista (vuonna 2016) uskoi, että erityistukea saavia lapsia voidaan opettaa tehokkaasti tavallisissa tunneissa. Opettajien ammattiliitto OAJ teki 31.5.2021 eduskunnan oikeusasiamiehelle valituksen opetusneuvoston ohjeista ja neuvoista perusopetuksen erityistukea (OAJ 31.5.2021).
OAJ pyytää kantelussaan oikeusasiamiestä tutkimaan ohjeiden selkeyttä, määräysten tulkinnan oikeellisuutta sekä tehostetun tuen ja erityistuen eroa. Oppimisen tuen tarjoaminen haastaa myös opettajankoulutuksen ja opettajien ammatillisen osaamisen täydennystarpeen sekä koulun toimintakulttuurin. Voidaan myös olettaa, että kun tehostetun ja erityistuen antamiseen ja siirtymävaiheisiin liittyvät toimet eivät ole riittäviä, tilanne haastaa myös yleisen tuen toteuttamisen.
Arvioinnin tehtävä ja tavoitteet
Edellä esitettyjen tutkimusten ja raporttien perusteella voidaan kysyä, löytyykö oppimisen tuen riittämättömyyteen tai haasteisiin ratkaisua tuen tason määrittelystä, asiakirjojen ja suunnitelmien laatimisesta sekä tarkemmista kriteereistä, kun resurssien lisääminen ei ole todennäköistä. . , vai pitääkö koko kolmiportaisen tukimallin toimivuus tutkia. Opiskelijoiden tasa-arvon näkökulmasta arvioinnin tavoitteena on arvioida, miten tuen tarve arvioidaan ja tarjotaan yhtenäisin kriteerein ja kuinka kestäviä tukijärjestelyt ovat. Koulutusjärjestelmän toiminnan kannalta arvioinnissa tarkastellaan koulujen eriyttämiseen liittyviä pedagogisia mahdollisuuksia ja joustavien koulutusjärjestelyjen toimivuutta opetushenkilöstön näkökulmasta.
Arvioinnin tehokkuuden tarkoitus liittyy eriyttämistä koskevan tiedon laajuuteen ja käytettävyyteen: Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tiivistä ja ajantasaista tietoa eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyjen kehittämisen tilasta ja tarpeista sekä suosituksia lisätoimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen kehittämisohjelman ohjeiden mukaisesti arviointi tukee erityisopetus- ja osallistamislainsäädännön toimeenpanoon liittyvien resurssien toimivuutta ja riittävyyttä tuottamalla tietoa mm. opiskelijoiden ja opettajien tasa-arvoisen selviytymiskyvyn, riittävät opetusresurssit ja ryhmäkoot sekä kattavan perusopetuksen turvaamiseksi. Itsearviointien tai kyselyjen sekä yksilö- tai ryhmähaastattelujen tarkoituksena on tuottaa kattavaa valtakunnallista tietoa perusopetuksen eriyttämisen tilasta, mutta samalla auttaa koulutuksen järjestäjiä arvioimaan ja kehittämään toimintaansa ja perustaansa.
Arvioinnin yhteys arviointisuunnitelman strategisiin painopistealueisiin
Arvioinnin kohde ja rajaukset
Arviointikysymykset
Toteutetaanko tuntien eriyttäminen ja joustava järjestely (lisätunnit, ylimääräinen erityisopetus, tehostettu ja erityisapu) siten, että kouluissa toteutetaan kolme tukitasoa Alakoulun suunnitelmien mukaisesti? Onko yleinen ja tehostettu tuki sekä siihen liittyvä eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt tehokas tai riittävä keino ehkäistä säännöllisen erityisopetuksen tarvetta myöhemmin. Missä määrin koulut uskovat voivansa estää erityistuen tarpeen yleisillä ja tehostetuilla tuki- ja opetusjärjestelyillä.
Mikä on ylös- ja alaspäin eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyjen tilanne erityisesti yleisen ja tehostetun tuen suhteen? Miten ennakoida ja dokumentoida eri tukitasojen tarpeet, jotta eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt voidaan suunnitella ja tarjota. Miten paikallisiin opetussuunnitelmiin ja vuosisuunnitelmiin kirjattujen eriyttämisen ja joustavien opetusjärjestelyjen toteutumista ja tehokkuutta seurataan ja kehitetään.
Opettajaneuvoston mukaan pedagogisen eriyttämisen (esim. palkitseminen ja yhteisopetus, ylös- ja alaspäin eriyttäminen) toteuttaminen koulun jokapäiväisessä elämässä. Kuinka tehokkaita ja riittäviä ovat eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt opetuksen tavoitteiden ja opetussuunnitelman kannalta. Kuinka toimivaksi ja riittäväksi opettajat, opiskelijat ja hallintojohtajat pitävät eriyttämisen tarjoamaa oppimisen tukea oppimisen ja koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta.
Arvioinnissa käytettävät aineistot, niiden hankintamenetelmät, käsittely ja analysointi
Arviointihankkeen organisointi, hankeorganisaatio ja työaikaresurssit
Arvioinnin toteutuksen aikataulu
Kyselylomakkeiden lisäksi koulukohtaista palautetta kyselyiden tärkeimmistä tuloksista ja kutsuja mahdollisiin kuulemistilaisuuksiin lähetetään koulutuksen järjestäjän määrittämälle yhteyshenkilölle. Arvioinnin rajoituksen ja tehokkuuden kannalta hankkeesta on tiedotettu opetus- ja kulttuuriministeriölle ja päällekkäisyyksien välttämiseksi erityisopetuksen ja eriyttämisen kehittämistoimintaa on selkeytetty. Erottelun tilasto- ja rekisteritiedot ovat vain erityistä ja kattavaa tukea varten, joten yleistuen materiaalia on hankittava kyselyiden, haastattelujen tai kuulemisten kautta.
Arvioinnin onnistumisen kannalta on tärkeää onnistua esittämään relevantteja kysymyksiä ja saamaan riittävän suuren vastaajamäärän. Nämä riskit on otettu huomioon suunnittelemalla hanketta riittävän pitkään ja varaamalla resurssit hankkeen metodologiset menetelmät tuntevalle asiantuntijalle. Tämä on otettu huomioon nimittämällä projektiin tiimi, joka koostuu Karvin vakituisista työntekijöistä sekä arviointiteemaan perehtyneestä ulkopuolisesta arviointiryhmästä, joka muodostetaan myöhemmin.
Henkilötietojen käsittely perustuu yksilöiden suostumukseen, jonka he antavat suostuessaan olemaan yhteyshenkilö, vastatessaan tiedusteluihin ja haastatteluihin tai tapahtumiin. Arviointiryhmän tai maksullisten henkilöiden osalta käsittely perustuu heidän tai heidän organisaationsa kanssa tehtyyn sopimukseen. Arvioitavien henkilöiden tietoja käsittelee hankkeen henkilökunta, ja arviointiryhmää koskevia henkilötietoja käsittelee myös henkilöstöhallinto.
Saavutustunteet matematiikan erityisopetusta saavien nuorten keskuudessa, Learning and Individual Differences, Voi. .
