Vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisen ja tuottamisen taidot olivat hyvin tasaiset yhdeksäs- luokkalaisilla eri AVI-alueiden välillä. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero oli sen sijaan suuri, sillä tyttöjen tulokset olivat noin kouluarvosanan verran paremmat kuin pojilla. Vähintään arvosanaa 8 vastaavaan tulokseen ylsi tytöistä kaksi kolmasosaa ja pojista miltei kolmasosa.
Tytöistä vain 5 % jäi vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisessa ja tuottamisessa enintään arvo- sanaa 6– vastaavalle tasolle, pojista puolestaan reilu viidennes.
Tehtävät
Opetussuunnitelman perusteissa (POPS 2014, S1) kuvataan toimintaa monentyyppisissä vuoro- vaikutustilanteissa: sekä kasvokkaisissa että eri tavoin välitteisissä toimintaympäristöissä. Tällai- set vuorovaikutustilanteet edellyttävät puheviestinnän taitojen lisäksi kykyä tulkita ja arvioida viestintää ja tilanteita, muun muassa sosiaalisen median teksteihin rakentuvaa kanssakäymistä.
Arvioinnin muilla sisältöalueilla (tekstien tulkitseminen S2 ja tuottaminen S3) oli mukana yhteensä viisi tehtävää, joissa mitattiin vuorovaikutuksen analysoinnin ja tulkitsemisen taitoja. Tehtävät laadittiin muiden sisältöalueiden osaamisen mittaamiseen, mutta ne sisälsivät myös vuorovaiku- tuksen tulkitsemista ja tuottamista. Vuorovaikutusosaamista tarkastellaan tässä arvioinnissa näiden muiden sisältöalueiden tehtävien kautta. Tehtävät kohdistuivat nimenomaan viestintätilanteiden tulkitsemiseen, arviointiin ja tuottamiseen: mediateksteihin sisältyvien vuorovaikutustekijöiden tunnistamiseen ja erittelyyn sekä oman tekstin laatimiseen määritellyssä vietintätilanteessa.
Arvioinnissa ei mitattu vuorovaikutustilanteissa toimimista, kuten suullisia viestintätaitoja tai ryhmäviestintätilanteisiin osallistumista, koska puheen ja liikkuvan kuvan tallentaminen jäivät pois digitaalisesta arviointijärjestelmästä.
Vuorovaikutustilanteisiin liittyvät tehtävät ovat yhdistelmä mediatekstien tulkitsemisen sekä kantaa ottavan tekstin tuottamisen tehtäviä. Neljässä tehtävässä eriteltiin ja tulkittiin vuorovaiku- tustilanteiden sisältöjä sekä osallistujien rooleja ja heidän välisiä yhteyksiään. Kirjoitustehtävässä puolestaan laadittiin teksti tiettyä viestintätavoitetta silmällä pitäen. (Ks. taulukko 1.)
TAULUKKO 1. Vuorovaikutustilanteiden tulkitseminen ja tuottaminen
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (POPS 2014, S1) – arvioitavana vuorovaikutustilanteiden tulkitseminen ja tuottaminen
1 Osaamisen tavoitteet (ks.
liite 3)
2 Osaaminen oppilaan toimintana
& ajattelun taitoina
3 Osaamisen sisällöt 4 Arviointitehtävät, osioiden lukumäärä ja maksimipisteet
5 Osiotyyppi
T1–T2 ilmaista itseään havainnoida perustella kuunnella katsella
viestinnästä syntyvät vaikutelmat ja merkitykset kuuntelemisen taidot neuvottelu- ja ongelman- ratkaisutilanteissa viestintätilanteille tyypilliset kielen keinot
Yhteensä 35 osiota, 51 pistettä:
nettikeskustelun analyysi ja tulkinta:
9 osiota, 10 p radiokeskustelun analyysi ja tulkinta:
8 osiota, 9 p kirjan kansien analyysi ja tulkinta: 8 osiota, 10 p
kampanjajulisteen analyysi ja tulkinta:
5 osiota, 6 p kantaa ottavan tekstin tuottaminen: 5 osiota, 16 p
Yhteensä 22 monivalintaa, 8 avotehtävää,
1 pitkä tuottamistehtävä:
7 monivalintaa, 2 avovastausta 7 monivalintaa, 1 avovastaus 5 monivalintaa, 3 avovastausta 3 monivalintaa, 2 avovastausta pitkä tuottamistehtävä
Vuorovaikutustilanteiden tulkitsemista ja tuottamista mitattiin monivalinta- ja avovastauksia vaativin tehtävin sekä pitkän tuottamistehtävän avulla. Monivalinnoissa mitattiin oppilaiden ajattelun prosesseista muistamista, ymmärtämistä ja analysoimista edellyttäviä vuorovaikutus- tilanteiden tulkinnan taitoja. Avotehtävissä päästiin myös vaativampiin ajattelun taitoihin, kuten vuorovaikutustilanteiden arviointiin, esimerkiksi eri osapuolten kielellisten valintojen tarkasteluun.
Vuorovaikutustilanteen tuottamisen tehtävällä mitattiin oppilaiden ajattelun prosesseja laajasti.
Ensinnäkin edellytettiin tapahtumien tunnistamista ja nimeämistä. Ymmärtämistä tarvittiin ta- pahtumien tulkitsemisessa, merkitysten hakemisessa tapahtumille sekä merkitysten kuvaamisessa.
Arvioivaa otetta haettiin oppilailta havaitun ja kuvatun kriittisessä tarkastelussa ja pohdinnassa.
Tulokset
Vuorovaikutusta koskevissa tehtävissä yhdenkään AVI-alueen keskiarvo ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi kansallisesta keskiarvosta (taulukko 2). Suurimmillaankin ero AVI-alueiden välillä oli vain noin 0,2 kouluarvosanaa Etelä- ja Itä-Suomen alueiden välillä, mikä merkitsee pientä eroa (efektikoko 0,20).
TAULUKKO 2. Vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisen ja tuottamisen taidot AVI-alueittain
AVI-alue Tulos
kouluarvosanoina Tulos pisteinä p-arvo Efektikoko Hajonta
Koko maa 7,9 500 0,26 100
Etelä-Suomi 7,9 506 0,158 0,06 98
Lounais-
Suomi 7,9 501 0,899 0,01 93
Itä-Suomi 7,7 486 0,090 -0,14 105
Länsi-ja
Sisä-Suomi 7,8 497 0,632 -0,03 101
Pohjois-
Suomi 7,8 497 0,688 -0,03 101
Lappi 7,9 499 0,914 -0,01 111
Tyttöjen ja poikien välinen ero vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisessa ja tuottamisessa oli sen sijaan suuri (efektikoko 0,8). Tyttöjen tulokset olivat keskimäärin arvosanan verran paremmat kuin pojilla. Suurin ero eli 1,4 arvosanaa oli Itä-Suomen poikien ja Lapin tyttöjen välillä. (Taulukko 3.)
TAULUKKO 3. Sukupuolten välinen ero vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisessa ja tuottamisessa
AVI-alue Tulos
kouluarvosanoina Tulos pisteinä p-arvo Efektikoko Hajonta
Koko maa 7,9 500 0,54 100
Etelä-Suomi, tytöt 8,4 544 0,000 0,48 91
Etelä-Suomi, pojat 7,5 466 0,000 -0,38 90
Lounais-Suomi,
tytöt 8,3 534 0,000 0,37 90
Lounais-Suomi,
pojat 7,4 464 0,003 -0,39 85
Itä-Suomi, tytöt 8,3 532 0,000 0,35 97
Itä-Suomi, pojat 7,1 440 0,000 -0,66 92
Länsi-ja Sisä-
Suomi, tytöt 8,3 538 0,000 0,41 91
Länsi ja Sisä-
Suomi, pojat 7,5 468 0,000 -0,35 97
Pohjois-Suomi, tytöt 8,4 543 0,000 0,47 90
Pohjois-Suomi,
pojat 7,3 456 0,000 -0,48 94
Lappi, tytöt 8,5 551 0,000 0,56 88
Tyttöjen ja poikien vuorovaikutustilanteiden tulkitsemiseen ja tuottamiseen liittyvä osaaminen näyttää peilikuvalta arvosanajakaumien avulla kuvattuna (kuvio 1). Vähintään arvosanaa 8 vas- taavaan tulokseen ylsi tytöistä 66 % ja pojista 31 %. Tytöistä vain 5 % jäi vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisessa ja tuottamisessa arvosanaa 6– vastaavalle tai sen alittavalle tasolle. Pojista puolestaan reilu viidennes (22 %) osoitti vuorovaikutustehtävissä arvosanan 6– tai sen alle jäävää osaamisen tasoa. Tytöistä 41 % ylsi vuorovaikutustehtävissä vähintään arvosanaa 9 vastaavalle tasolle, kun taas pojista yhtä hyvin suoriutui 13 %.
KUVIO 1. Eri arvosanoihin yltäneet oppilaat vuorovaikutustilanteiden tulkitsemisessa ja tuotta- misessa sukupuolen mukaan
Vuorovaikutusta analysoitiin sellaisista arjen käyttöteksteistä kuin nettikeskustelu ja radiohaastattelu, joissa puheenvuorojen tulkinta on vahvasti kontekstuaalista, eli sisältöjä on eriteltävä sekä itsenäi- sinä kokonaisuuksia että suhteuttaen niitä toisiinsa ja tekstilajin ominaispiirteisiin. Tulkinnassa oli otettava kontekstitekijöistä huomioon esimerkiksi julkaisupaikka, aihepiiri sekä keskustelijoiden väliset suhteet ja jännitteet. Kantaa ottavan tekstin tuottamisessa keskeisiä kontekstitekijöitä olivat puolestaan mielipiteen sisältö, muotoilu ja suuntaaminen kohderyhmälle. Nämä viestintäkonteks- tin huomioon ottavan tulkinnan ja tuottamisen taidot ovat yläkoulun opetuksen perussisältöjä, ja niitä edellytetään harjoiteltavan monissa tilanteissa suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksessa.
Esimerkki vuorovaikutuksen tulkitsemisesta
Yhteensä kahdeksan monivalintatehtävää ohjasi tarkastelemaan radiohaastattelusta keskusteli- joiden rooleja sekä puheenvuorojen tehtäviä ja niiden suhdetta toisiinsa.
Keskustelijoiden rooleja tunnistettiin kolmen tehtävän kautta. Niissä oli sekä selkeämpiä että vaikeammin tulkittavia rooleja, ja ratkaisuosuudet olivat sen mukaiset. Puheenvuorojen sisällöl- lisiä tehtäviä sekä niiden suhdetta toisiinsa oppilaat osasivat tulkita paremmin (ratkaisuosuudet 63–80 %) kuin suhteuttaa keskustelijoiden rooleja toisiinsa (38 %). Roolien tunnistaminen edel- lyttääkin monentasoista vuorovaikutukseen liittyvää osaamista: tilanteen tulkintaa, tilanneteki- jöiden erittelyä ja niiden suhteiden vertailua ja hahmottamista. Tämä vaatii sekä viestintätilanteen ymmärtämistä että analysoimista.
Avotehtävässä edellytettiin vuorovaikutuksen ymmärtämistä ja analysoimista sekä sisällölliseltä että keskustelijaroolien kannalta. Lisäksi havainnot oli kielellistettävä eli ilmaistava lausein. Tämän tehtävän ratkaisuosuus oli 65 %. Reilu kolmasosa oppilaista (35 %) ei siis pystynyt suhteuttamaan kahden keskustelijan kannanottoja toisiinsa ja ilmaisemaan havaintojaan kirjallisesti. Vuorovai- kutustilanteiden tulkinnan ja tuottamisen taidot ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat erit- täin kehittynyttä luku- ja kirjoitustaitoa: vertailevaa, suhteuttavaa ja pohtivaa suhtautumistapaa tekstiin. Ne edellyttävät ajattelulta korkean tason vertailevia, soveltavia ja arvioivia prosesseja.