• Ei tuloksia

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppiaineen ala on laaja. Arviointiin otettiin mukaan vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteissa mainituista sisältöalueista tekstien tulkitseminen ja tuottaminen sekä kielitieto. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen jätettiin pääosin arvioinnin ulkopuolelle (ks.

liite 3). Päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteerit käsittävät kuitenkin kaikkiaan 17 tavoitealuetta sisältökuvauksineen (liite 4). Oppimistulosten arvioinnissa ei pystytty eikä ollut järkevääkään ar- vioida kaikkia tavoitteita muun muassa rajallisen ajan vuoksi. Arviointiin sisällytettiin ainoastaan opetussuunnitelman perusteiden kannalta keskeisimmät ja kansallisen arvioinnin menetelmin mitattavissa olevat seikat. Tavoitteena oli luoda oppiaineen osaamisesta kuva valikoitujen tavoit- teiden pohjalta. (Ks. tarkemmin Kauppinen 2019.)

Tavoitteena oli luoda oppiaineen osaamisesta kuva valikoitujen tavoitteiden pohjalta.

Eri sisältöalueita mittaavat tehtävät, niiden yhteys opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin sekä Karvin viitekehykseen (Suomen kielen ja kirjallisuuden viitekehys 2018) kuvataan tarkemmin taulukossa kunkin tulosluvun aluksi (luvut 2.2–2.4). Tässä luvussa esitellään lyhyesti tehtävien laatimisen periaatteet ja kunkin sisältöalueen osaamista mittaavat tehtävät. Kun tehtäviä käsitel- lään osaamisen mittaamisen näkökulmasta, käytetään käsitettä ’tehtävä’ kokonaisuudesta, joka on rakennettu esimerkiksi tietyn tekstin tai sisällön pohjalta. Osio on puolestaan yksittäinen kysymys tai monivalinta, joka sisältyy tehtävään. Tehtävä koostuu siis useasta osiosta. Muutoin raportissa käytetään yleiskäsitettä ’tehtävä’ raportin luettavuuden vuoksi.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelma on laadittu osin osaamisen kumuloitumisen periaatteella (ks. POPS 2014, 289). Tavoitteiden ja sisältöjen kuvauksessa on hyödynnetty ilmauk- sia, jotka perustuvat Bloomin ja Krathwohlin ajattelun taksonomiaan (Anderson ym. 2001, 21).

Taksonomian tasot kuvaavat ajattelun hierarkkista luonnetta helpoimmista ja yksikertaisemmista kognitiivisista toiminnoista vaativimpiin (taulukko 2). Samalla tavoin osaamisen kehittymistä on eritelty myös Karvin viitekehyksessä (Suomen kielen ja kirjallisuuden viitekehys 2018). Taksono- mian ajattelutapa näkyy tässä arvioinnissa lukujen 2.2–2.4 alkuun sijoitetuissa tehtäväkuvauksissa.

Niissä ilmaistaan verbit, joiden perusteella tehtävät ovat yhdistettävissä ajattelun tasoihin.

TAULUKKO 2. Ajattelun taitojen vaiheittainen kehittyminen

Ajattelun kognitiiviset prosessit ja niitä ilmaisevat verbit (Anderson ym. 2001 mukaillen)

Muistaminen esim. tunnistaa, nimetä

Ymmärtäminen esim. kertoa, tulkita, tuntea, kuvata, perustella

Analysoiminen esim. eritellä

(Kriittinen) tulkitseminen esim. pohtia, vertailla, soveltaa

Arvioiminen esim. suhteuttaa

Kognitiivisten prosessien taksonomiaa on hyödynnetty tehtävien laadinnan tausta-ajattelussa.

Jokaisen sisältöalueen mittaamiseen pyrittiin saamaan eritasoisia tehtäviä: paitsi yksinkertaisempaa ajattelua sisältäviä myös korkeamman tason ajattelua vaativia tehtäviä, jotta yhdeksäsluokkalaisten eritasoinen osaaminen tulisi näkyväksi. Ajattelun kognitiivisten prosessien tasot ovat kuitenkin abstrakteja eivätkä yhdisty suoraan tehtäviin. Tehtävissä prosesseja on laajennettu ja tarkennettu nykypäivän viestintätarpeisiin, esimerkiksi taitoon tiivistää ja löytää tekstistä olennainen. Tehtävät kohdistuivat kuitenkin kaikille ajattelun taksonomian tasoille, eniten kuitenkin muistamiseen, ymmärtämiseen, analysoimiseen ja tulkitsemiseen.

Suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman päättöarvioinnin kriteerit rakentuvat paitsi kumuloituvan osaamisen myös teemoittaisen ajattelun varaan. Näin myös eri sisältöalueisiin kohdistuvat tehtävät on laadittu sekä taidon kumulatiivisen kehittymisen kuvausten että tee- mojen perusteella.

Jokaisen sisältöalueen yhteydessä kuvataan seuraavat asiat:

▪ osaamisen tavoitteet (POPS 2014)

▪ osaaminen oppilaan toimintana (toimintaa kuvaavat verbit; POPS 2014 & arviointitehtä- vät), vrt. ajattelun kognitiivisiin prosesseihin (Bloomin uudistettu taksonomia, Anderson ym. 2001, 21)

▪ osaamisen sisällöt (POPS 2014)

▪ arviointitehtävät osiomäärineen, tehtävätyyppeineen ja pisteineen.

Vuoden 2014 perusteiden päättöarvioinnin hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereissä osaaminen on ilmaistu opetuksen tavoitteina, ts. opettajan työn näkökulmasta, eikä osaamisen tavoitteina.

Arviointitehtävien kohdentamista varten osaamisen kuvauksia on muokattu. Kuvaukset ovat opetussuunnitelman perusteissa lisäksi hyvin yleisellä tasolla, joten niitä on täsmennetty Ope- tushallituksen Edu.fi-sivuston hyvän osaamisen alittavan ja ylittävän osaamisen kuvauksilla sekä oppiaineen sisältöjä ja pedagogiikkaa koskevalla tutkimustiedolla ja kirjallisuudella. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden toimivuutta on sittemmin arvioitu laajasti (Puukko, Huhtanen &

Lepola 2020). Kriteerien käytön kehittämiseksi suositellaan kriteereiden vaikeaselkoisuuden ja tulkinnanvaraisuuden vähentämistä ja niiden supistamista oppilasarvioinnin yksinkertaistamiseksi, sillä liian laajaksi ja työlääksi koetun kriteeristön käyttö jää opettajilla pintapuoliseksi (mts. 4).

Luvussa 2 esitellään arvioinnin tulokset ensin kokonaisuudessaan, sitten sisältöalueittain (S2–S4) eritellen. Arvioinnin kokonaistulos (luku 2.1) muodostuu tekstien tulkitsemisen 1 (mediatekstit), tekstien tulkitsemisen 2 (kirjallisuus), tekstien tuottamisen sekä kielitiedon osioiden yhdistelmästä.

Kokonaistulos on muodostettu siten, että kukin neljästä sisältöalueesta saa saman painoarvon osioiden lukumääristä huolimatta.

Sisältöalueittaiset tulokset (luvut 2.2–2.4) esitellään puolestaan neljässä osassa seuraavasti:

TAULUKKO 3. Arvioinnin sisältöalueet ja tehtävät sisältöineen

Sisältöalueet (4) Tehtävät (13) Osiot (82)

Tekstien tulkitseminen 1 (S2):

mediatekstien analyysi ja tulkitseminen Yht. 4 tehtävää:

Nettikeskustelun analyysi ja tulkitseminen

Radiokeskustelun analyysi ja tulkitseminen

Kirjan kansien analyysi ja tulkitseminen Kampanjajulisteen analyysi ja tulkitseminen

Yht.30 osiota:

9 osiota 8 osiota 8 osiota 5 osiota Tekstien tulkitseminen 2 (S2):

kirjallisuuden analyysi ja tulkitseminen Yht. 3 tehtävää:

Novellin analyysi ja tulkitseminen Runon analyysi ja tulkitseminen (ankkuritehtävä)

Kirjallisuuden lajitieto

Yht.21 osiota:

9 osiota 4 osiota 8 osiota Tekstien tuottaminen (S3):

kirjoitustehtävät 1 ja 2 Yht. 2 tehtävää:

Kantaa ottavan tekstin tuottaminen Pohtivan tekstin tuottaminen

Yht. 9 osiota:

5 osiota 4 osiota

Kielitieto (S4) Yht. 4 tehtävää:

Kielen variaatio

Kielen rakenteiden muoto ja merkitys (osin ankkuritehtävä)

Yleiskielen normit (ankkuritehtävä) Suomen kielen piirteet ja kielten käyttö

Yht.22 osiota:

4 osiota 11 osiota 1 osio 6 osiota

Tässä arvioinnissa tekstien tulkitsemisen sisältöalue (S2) jaettiin kahteen osaan, sillä haluttiin erikseen tietoa mediatekstien tulkintataidoista sekä kirjallisuuden analysoinnin ja tulkitsemisen taidoista. Mediatekstien tulkitsemisen tulokset perustuvat nettikeskusteluun, radiokeskusteluun, kirjan kansiin ja kampanjajulisteeseen liittyviin tehtäviin (4 tehtävää, yhteensä 30 osiota). Kirjal- lisuustehtävien tulokset koostuvat novelliin ja runoon sekä kirjallisuuden käsitteisiin liittyvistä tehtävistä (3 tehtävää, yhteensä 21 osiota). Tekstien tuottamisessa esitellään kirjoitustehtävien tulokset (2 tehtävää, yhteensä 9 osiota). Kielitiedon tehtävien (4 tehtävää, yhteensä 22 osiota) tulokset kiinnittyvät puolestaan kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtämisen sisältöalueeseen.

Tehtäviä käytetään tulevissa arvioinneissa, joten niitä ei julkaista tai eritellä tässä raportissa tarkkaan.

Aiemmista arvioinneista poimittiin muutamia tehtäväkokonaisuuteen sopivia ns. ankkuritehtäviä osaamisen seurantaan (ks. luku 5.1). Ne mittasivat sellaista kirjallisuuden ja kielitiedon osaamista, joka ei vaihtele opetussuunnitelmien mukaan. Ankkuritehtäviä oli mukana tässä arvioinnissa yhteensä 6 (10 osiota), ja niiden aihepiirit olivat runon analysointi, yleiskielen normien hallinta sekä kielen rakenteet (muoto ja merkitys).

Kielenopiskelu kiinnittyy nykyään vahvasti kielenkäyttötilanteisiin. Näin ollen myös osaamisen osoittaminen tapahtuu pitkälti kielenkäyttötilanteisiin liittyvien luettavien, eriteltävien, tulkitta- vien ja tuotettavien tekstien pohjalta. Kaikkia suomen kielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman perusteissa mainittuja tekstityyppejä ja -lajeja ei tehtäviin kuitenkaan sisälly. Opetussuunnitelman 2014 vuosiluokkien 7–9 sisällöissä korostuvat pohtivat ja kantaa ottavat tekstit, joten ne sisällytet- tiin arviointiin. Keskeisistä tekstilajeista uutinen jäi mediatekstien runsauden takia pois, samoin fiktiivisten tekstien määrää jouduttiin rajaamaan. Myös tietolähteiden tulkintaa ja valikointia sekä lähteiden luotettavuuden arviointia edellyttävät tehtävät jätettiin tästä ar vioinnista pois.

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen on erittäin laaja sisältöalue, ja sitä testattiin arvioinnissa vuorovaikutustilanteiden tulkinnan ja tuottamisen osalta muiden sisältöalueiden tehtävien avulla (ks. liite 3).