Sukupuolten tasa-arvo perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014

58

puolinormeihin, jotka kiinnittyvät perinteiseen miesten ja naisten väliseen työnjakoon perheessä ja työmarkkinoilla sekä stereotyyppisiin oletuksiin sukupuolten mukaisista persoonallisuuden piirteistä. (Käyhkö 2011, 92.)

Jokaisen kasvatusalalla toimivan olisi hyvä tiedostaa ja tunnistaa sosiaalisia ja kulttuurisia käy- täntöjä, joita uusintaa ja ylläpitää omalla toiminnallaan. Kouluihin tarvitaan tietoisuutta suku- puolesta ja muista intersektionaalisista eroista. Sukupuolitietoisuus kasvatuksessa ja koulutuk- sessa tarkoittaa sitä, että tunnistetaan omia ennakko-oletuksia ja toimitaan tietoisesti siten, että sukupuolittavat normit eivät ohjaa kasvattajien toimintaa. Asian tunnistaminen on tärkeää, sillä se luo mahdollisuuksia toisin tekemiseen ja käytänteiden tietoiseen muuttamiseen. Esimerkiksi poikien alisuoriutumiseen ei voida etsiä ratkaisua vain oppimisympäristön muuttamisesta, vaan myös siitä, että kaikilta vaaditaan samalla tavalla ahkeruutta, pinnistelyä ja itsekuria. (Huuki, Kivijärvi & Lunabba 2018, 11; Sveriges Kommuner och Landsting 2019, 31, 42.)

4.3 Sukupuolten tasa-arvo perusopetuksen

nen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja (POPS 2014).

Sukupuolitietoinen opetus edellyttää huomion kiinnittämistä sukupuolittuneiden oletusten ja käytäntöjen tunnistamiseen ja purkamiseen.

Myyry (2020) on artikkelissaan analysoinut sukupuolten tasa-arvon diskursiivista muutosta pe- rusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2004 ja 2014. Tutkimuksen tulosten perusteella haastetaan ajatus perusopetuksesta tasa-arvoa tuottavana instituutiona. Myyry on luonut kolme erilaista OPS-perusteiden tasa-arvodiskurssia: neutraalius-, sukupuolierityisyys- ja sukupuolitietoi- suusdiskurssit. Neutraaliusdiskurssi painottaa yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen tasa-arvon edellytyksenä, mutta se ei välttämättä takaa tasa-arvon toteutumista. Sukupuolieri- tyisyysdiskurssissa tarkastellaan sukupuolta kahtena toisilleen vastakohtaisena kategoriana, itsesyntyisesti erilaisina. Kaksinapainen sukupuoliero olisi kehityserojen takia luonnollinen ja itsestään selvä. Tämä ajattelutapa oikeuttaa sukupuolten erilaisen kohtelun ja opetussisältöjen eriyttämisen sukupuolten perusteella, mutta samalla huomiotta jäävät sukupuolten sisäiset erot sekä oppilaiden yksilöllisyys. Sukupuolitietoisuusdiskurssissa huomio kiinnittyy sosiaalisesti ja kulttuurisesti ylläpidettyihin kaksinapaisiin sukupuolitietoisiin rakenteisiin. Sukupuolta katsotaan yksilöllisenä ja moninaisena identiteettinä, jonka muotoutumista määrittävät ja kontrolloivat sosiaaliset prosessit ja valtarakenteet. (Myyry 2020.)

Myyryn diskurssien avulla käydään läpi vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitel- mien perusteita. Analyysissa on tarkasteltu POPS:eissa käytettyä kieltä ja käsitteitä. POPS 2004 ja 2014 tuottavat sukupuolineutraaliusdiskurssin mukaista puhetta, jossa koulun sukupuolittuneista käytännöistä ja oletuksista vaietaan, eikä niiden nähdä ohjaavan yksiköiden oppiainevalintoja tai ylläpitävän stereotyyppisiä sukupuolikäsityksiä koulutuksen suunnittelussa, hallinnossa ja toteuttamisessa (Jauhiainen 2009; Lahelma 1992). Tässä diskurssissa velvoitetaan perusopetusta instituutiona edistämään tasa-arvoa, mutta vaietaan siitä ketkä edistävät tasa-arvoa ja miten sitä edistetään. Näin ollen neutraaliusdiskurssissa tasa-arvon edistäminen jää passiiviseksi sivutuot- teeksi. (Myyry 2020.) Lahelman (2011, 2014) mukaan tasa-arvo koulutuspoliittisena tavoitteena on ymmärretty sukupuolineutraaliutena, sukupuolieron tasoittamisena tai sukupuolten kate- gorisen eron huomioimisena. Nämä ajattelutavat ovat osaltaan ylläpitäneet sukupuolittuneita oletuksia ja käytäntöjä.

Analyysissa selvitettiin sukupuolen tasa-arvoon liittyvien käsitteiden määrällistä esiintymistä, mihin asioihin käsitteet liitetään ja miten niitä käytetään. Hakusanoina käytettiin käsitteitä su- kupuoli, sukupuoliroolit, sukupuolittuneisuus, sukupuolten moninaisuus sukupuolten tasa-arvo, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Hakuja tehtiin myös katkaistuilla käsitteillä (esimerkiksi sukup).

Seuraavaan taulukkoon 1. on koottu vuosien 2004 ja 2014 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa esiintyneiden käsitteiden lukumäärät.

60

TAULUKKO 1. Sukupuoli, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus käsitteet vuosien 2004 ja 2014 perusope- tuksen opetussuunnitelmien perusteissa

KÄSITTEET POPS 2004 POPS 2014

Sukupuoli 4 36

Sukupuolten tasa-arvo 2 15

Tasa-arvo 21 50

Yhdenvertaisuus 2 58

Vertailtaessa vuoden 2004 ja 2014 perusteissa sukupuolen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteitä, voidaan todeta, että niiden esiintyminen perustetekstissä on moninkertaistunut.

Vuoden 2014 perusteiden valmistelussa otettiin huomioon vuoden 2014 tasa-arvolain uudistus, joka velvoittaa myös perusopetusta edistämään tasa-arvoa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti, kohti sukupuolitietoisempaa diskurssia. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kielto on ulotettu sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun (STM 2015).

Tasa-arvo-käsite mainittiin yhteensä 21 kertaa vuoden 2004 perusteissa. Vuoden 2014 perusteissa sen esiintyminen on kaksinkertaistunut, mainintoja oli yhteensä 50. Sukupuoli, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esiintyvät vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa ainoastaan muutamia kertoja, kun taas kymmenen vuotta myöhemmin määrä on moninkertaistunut. Suku- puolineutraalista ja -erityisestä diskurssista on tapahtunut siirtymää sukupuolten moninaisuutta arvottavampaan, sukupuolitietoisempaan, suuntaan (Ahva & Keränen 2018; Lahelma & Tainio 2019, 80). Mistä käsitteiden lisääntyminen kertoo? Onko kysymys lainsäädännöstä, kulttuurisesta muutoksesta, koulutuspoliittisesta ohjauksesta vai diskursiivisesta muutoksesta?

Tasa-arvo ja sen edistäminen on yksi osa vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteiden tehtäviä ja arvopohjaa. Perusopetuksen tulee edistää sekä alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa sekä sukupuolten tasa-arvoa. Perusteissa määritellään, että opetuksessa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä (POPS 2004, 14). Vaikka tasa-arvo on perusteissa sekä osa perusopetuksen arvopohjaa että tehtävää, esiintyy se tähän peilaten harvoin peruste- tekstissä. Tasa-arvo ei esiinny käsitteenä kaikissa yleisen osan luvuista, ja oppiaineiden osioista se mainitaan ainoastaan viidessä oppiaineessa. Näitä oppiaineita olivat elämänkatsomustieto, kotitalous, historia, yhteiskuntaoppi ja oppilaanohjaus. Vuoden 2014 OPSin perusteissa on tar- kasteltu tasa-arvoa ja sukupuolta useissa yleisen osan eri luvuissa sekä muutamien oppiaineiden vuosiluokkakohtaisissa tavoitteissa, muun muassa äidinkielessä, toisessa kotimaisessa, vieraissa kielissä sekä oppilaan ohjauksessa. Käsitteiden määrän lisääntyminen johtuu osittain siitä, että sama tavoiteteksti esiintyy yksittäisen oppiaineen kaikissa vuosiluokkakohtaisissa tavoitteissa.

Vuoden 2014 perusteissa on kuvattu, miten perusopetuksen tehtävänä on ehkäistä eriarvoistumis- ta ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen tulee kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Tulevissa koulutus- ja alanvalinnoissa perusopetuksessa oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuo- leen sidottuja roolimalleja. Jo pelkästään näihin kahteen asiaan vaikuttaminen vaatii käsitteiden avaamista kouluyhteisöissä ja opettajilta oman toiminnan reflektointia. Kysymyksiä herättää se, miten opetuksen järjestäjät ja koulut huolehtivat arvoperustaan liittyvästä keskustelusta ja mitä esimerkiksi sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa koulun toimintakulttuurissa, pedagogiikassa ja eri oppiaineiden sisällöissä.

Toimintakulttuuria perusopetuksessa muovaavat tiedostetut ja tiedostamattomat tekijät, jotka vaikuttavat jokaiseen toimijaan. Toimintakulttuuri välittyy oppilaille muun muassa aikuisten tavoissa toimia. Oppilaat voivat omaksua kouluyhteisön malleja, asenteita ja tapoja, kuten esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön malleja sekä sukupuolirooleja. Näin ollen toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä. (POPS 2014, 26.)

Yhdenvertaisuus esiintyy vuoden 2004 perusteissa kodin ja koulun välisen yhteistyön osana, ja se mainitaan ainoastaan kahdesti. Tässä on havaittavissa huomattava ero verrattuna vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteisiin, jossa yhdenvertaisuus esiintyy käsitteenä 58 kertaa. Vuoden 2014 tavoitteet eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja sukupuolen moninaisuuden huomioivaksi laajentavat tasa-arvon käsitettä sukupuolten välisestä tasa-arvosta moninaisia eroja koskevaksi tulkinnaksi.

Kun tasa-arvon tavoitteluun tulee mukaan moninaisia eroja ja taustatekijöitä, aletaan vedota tasa- arvon sijaan yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisuuslaki ja siihen kuuluva yhdenvertaisuusperiaate huomioi syrjintäkiellon, joka kieltää henkilöiden erilaisen kohtelun ilman hyväksyttävää syytä.

Nämä perusteet löytyvät myös perustuslaista, YK:n ihmisoikeussopimuksista ja Euroopan neu- voston ihmisoikeussopimuksesta. Pohjoismaissa tasa-arvon edistäminen ja välillisen syrjinnän kielto liitettynä yhdenvertaisuuteen on laajantanut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteita.

Tähän liittyy erilaisten vähemmistöjen identiteetin vahvistaminen erilaisin keinoin. (Nousiainen 2012, 43, 53; Pylkkänen 2012, 70.)

Vuoden 2014 perusteissa määritellään seitsemän laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Kahdessa laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa kuvataan sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyviä tavoittei- ta. Esimerkiksi työelämätaidot ja yrittäjyys -osiossa asetetaan tavoitteeksi, että oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen (POPS 2014, 23). Tämä on konkreettinen tavoite, jota voitaisiin avata eri oppiaineissa. Sen sijaan tavoite osallistumisen, vaikuttamisen ja kestävän tulevaisuuden rakenta- misen kokonaisuudesta on abstraktimpi. Siinä todetaan, että oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista (POPS 2014, 23).

62

Sukupuolen käsite esiintyy oppiaineosiosta ainoastaan liikunnan vuoden 2004 opetussuunnitel- massa. Oppiaineen opetussuunnitelmassa määritellään, että vuosiluokkien 5–9 liikunnanopetuk- sessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot (POPS 2004, 249). Opetussuunnitelmateksti vuodelta 2004 viittaa siis siihen, että sukupuolten välillä olisi eroja kehityksen ja tarpeiden suhteen.

Oppilaanohjauksen yhteydessä puhutaan sekä sukupuolten välisestä tasa-arvosta että sukupuoli- stereotypioista. Oppilaanohjauksen tulisi vuoden 2004 perusteiden mukaan edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lisäksi oppilaanohjauksen tavoitteissa määritellään, että oppilas saa tukea ja ohjausta myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatin- valinnoissa. (POPS 2004, 258.)

Oppilaanohjauksen tavoitteissa korostuu vuoden 2014 perusteissa yksilöllinen näkökulma ja oppilaita kannustetaan tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnos- tukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalais- tamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. (POPS 2014, 150, 277, 442.)

Myyryn tutkimuksen neutraalisuus- ja sukupuolierityisyysdiskurssit voidaan havaita sekä vuoden 2004 ja 2014 perusteista. Vuoden 2014 perusteista löytyy lisäksi sukupuolitietoisuusdiskurssi, joka pyrkii aiemmin mainituista diskursseista poiketen vapautumaan sukupuolittuneista diskursseista.

Näin tehdään tietoisesti, kun esimerkiksi todetaan, että oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja (POPS 2014, 18.) Tietoisuusdiskurssi haastaa vuoden 2014 perusteissa olemuksellista sukupuo- likäsitystä ja kahtiajakautuneita rakenteita ylläpitävää neutraalius- ja erityisyysajattelua. Voidaan ajatella, että suomalainen koulutus- ja tasa-arvopolitiikka ottavat askeleen kohti sukupuolitietoista koulukulttuuria, jolloin tunnistetaan, että perusopetus instituutiona voi tuottaa epätasa-arvoa.

Tämä vaatii kuitenkin tasa-arvon itsestäänselvyyden purkamista.