2.4 Englannin kielen oppimista edistävät käytänteet ja niihin liittyvät
2.4.1 Oppimista edistävät käytänteet koulussa ja koulun
Oppimista edistävistä käytänteistä kuvaillaan ensin englannin tunneilla harjoitet- tuja toimintoja, sitten oppilaan koulun ulkopuolista englannin kielen harrastamis- ta. Käytänteiden yhteydet saavutettuun kielitaitoon raportoidaan luvussa 2.6.1.
Oppitunneilla harjoitetut käytänteet
Osa oppilaiden harjoittamiin käytänteisiin liittyneistä väittämistä oli samoja kuin opettajakyselyssä, joiden tulokset raportoitiin luvussa 2.3.2. Alla olevia tu- loksia tarkasteltaessa kannattaakin muistaa, että oppituntien aikana oppilailla ei läheskään aina ole mahdollisuutta valita käytänteistä itseään eniten miellyttäviä, vaan heidän on tehtävä opettajan ohjeiden mukaan esimerkiksi sanakokeita ja muita opettajan johdolla harjoitettuja toimintoja. Lisäksi eri oppilailla on erilai-
nen käsitys siitä, miten usein tunneilla jotain toimintatapaa harjoitetaan, vaikka opettajan näkökulmasta joidenkin käytänteiden harjoittaminen kohdistuu kaik- kiin oppilaisiin yhtä usein.
Oppitunneilla harjoitettuihin käytänteisiin liittyneistä oppilaslomakkeen väit- tämistä muodostui viisi sisällöllistä kokonaisuutta, jotka nimettiin: oman toi- minnan suunnittelu ja arviointi, monipuoliset opiskelumenetelmät, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, opettajajohtoiset työskentelytavat ja kielen vapaa tuottaminen. Sisällöllisesti oman toiminnan ohjaus ja arviointi sekä monipuolis- ten opiskelumenetelmien käyttö limittyivät, sillä molempiin yhdistyi itseohjau- tuvuuteen ja oman toiminnan reflektointiin ja arviointiin liittyneitä käytänteitä.
Oppilaiden vastaukset oman toiminnan suunnittelua ja arviointia (ks. ku- vio 54) koskeviin viiteen väittämään osoittivat selkeästi, että näitä käytänteitä ei oppilaiden käsitysten mukaan englannin tunneilla juurikaan harjoitettu. Tot- tumattomuus oman toiminnan suunnitteluun ilmeni muun muassa siten, että valtaosa oppilaista koki, että heillä ei ollut mahdollisuutta itse valita kotitehtävi- ään. Yhdeksän oppilasta kymmenestä ei myöskään suunnitellut omaa työsken- telyään. Erilaisista arviointikäytänteistä oppilaille tutuin oli itsearviointi: kaksi oppilasta viidestä arvioi omaa osaamistaan joskus tai jopa usein. Huomattavasti harvemmin oppilaat sen sijaan antoivat toisilleen palautetta englannin kielen osaamisesta tai keskustelivat opettajan kanssa edistymisestään.
Yhtenä oman toiminnan suunnittelun ja opiskelutaitojen ilmentymänä oli taustakyselyn kysymys läksyjen teon säännöllisyydestä. Kolme oppilasta neljäs- tä ilmoitti tekevänsä englannin läksyt usein (28 %) tai lähes aina (45 %). Vain harvoin tai ei koskaan läksyt teki kahdeksan prosenttia oppilaista. Tulos kuvaa osaltaan opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004, 120) mainittua pitkäjänteistä viestinnällistä harjoittelua ja oppilaiden vastausten valossa tämä tavoite näytti toteutuvan hyvin.
Kaiken kaikkiaan näytti siis siltä, että tutkitut yhdeksännen luokan oppilaat oli- vat varsin tottumattomia itsenäiseen opiskeluun ja itseohjautuvuuteen muutoin kuin tekemällä säännöllisesti kotiläksyjä.
Myös monipuolisten opiskelumenetelmien (ks. kuvio 54) harjoittaminen englannin tunnilla oli erittäin harvinaista: vain kolme oppilasta sadasta ilmoitti joskus koonneensa englannin tunnilla kielisalkkua tai kirjoittaneensa opiske- lupäiväkirjaa. Puheharjoitusten tallentaminen videolle oli oppilaille lähes yhtä vierasta. Englanninkielisiä lehtiä tai kirjoja sen sijaan luki joskus tai usein 15
Nykyaikaista tieto- ja viestintätekniikkaa (ks. kuvio 54) hyödynnettiin op- pilaiden mielestä tunneilla vain vähän. Englanninkielisiä elokuvia, lauluja jne.
kuunneltiin ja katsottiin vain joskus tai harvoin runsaan kolmen neljänneksen mielestä. Oppilaista 65 prosenttia ilmoitti, että englannin tunnilla ei koskaan käytetty internetiä tiedonhakuun tai vain harvoin. Hieman useampi kuin kaksi oppilasta kolmesta koki, että tietokonetta ei hyödynnetty tunneilla myöskään kieliopin harjoitteluun, esimerkiksi erilaisten kieliohjelmien ja pelien avulla.
Varsin samanlaiset tulokset saatiin äskettäin tehdyssä eurooppalaisessa kartoi- tuksessa, jonka mukaan informaatioteknologian käyttö suomalaisissa yläkou- luissa on harvinaisempaa kuin EU:n alueella keskimäärin (Euroopan komissio 2012).
Kuvioon 54 on koottu oman toiminnan suunnittelun ja arvioinnin, monipuolis- ten opiskelumenetelmien ja tieto- ja viestintätekniikan käytön saamat prosen- tuaaliset osuudet oppilasvastauksissa.
O = Oman toiminnan suunnittelu M = Monipuoliset opiskelumenetelmät T = Tieto- ja viestintätekniikka
Kuvio 54. Oman toiminnan suunnittelu ja arviointi, monipuoliset opiskelumenetelmät ja tieto- ja viestintä- tekniikan käyttö A-englannin oppilasvastauksissa.
Käytänneväittämissä oli joukko toimintoja, jotka kuvasivat perinteisempiä, opettajan johdolla tapahtuvia työskentelytapoja (ks. kuvio 55). Yksi esimerk- ki tällaisista työtavoista olivat sanakokeet, joita kuusi oppilasta kymmenestä teki lähes joka oppitunti tai ainakin usein. Vain runsas kymmenen oppilasta sa-
6 24 25
35 41
46 49
62 64
89 92
36 34
39 33
39 39 33
26 29
7 5
42 31
28 27
17 11 14
10 6
3 2
15 9
7 5
2 2 3 2 1 1 1
2 2 1 1 1 1 1 1 0 0 0
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Katsomme/kuuntelemme elokuvia,
lauluja (T).
Arvioin omaa englannin osaamistani (O).
Käytämme internetiä tiedonhakuun (T).
Harjoittelemme kielioppia tietokoneella (T).
Keskustelen opettajan kanssa omasta edistymisestäni (O).
Luemme englanninkielisiä lehtiä tai kirjoja (M).
Annamme palautetta toisen oppilaan osaamisesta (O).
Suunnittelen omaa työskentelyäni (O).
Saamme itse valita, mitä kotitehtäviä teemme (O).
Tallennamme puheharjoituksia videolle (M).
Kokoamme kielisalkkua,
kirjoitamme opiskelupäiväkirjaa (M). Ei koskaan
Vain harvoin Joskus Usein Lähes aina
%
dasta ilmoitti, että sanakokeita ei ollut koskaan tai vain harvoin. Sanakokeiden lisäksi muita kirjallisia kokeita päivän läksystä oli vain harvoin tai ei koskaan oppilaista kolmen neljänneksen mielestä.
Tunneilla oli melko tavallista, että opettaja käytti englantia puhuessaan koko luokalle. Seitsemän oppilasta kymmenestä ilmoitti näin tapahtuvan usein tai lähes aina. Joka viides oppilas oli kuitenkin sitä mieltä, että opettaja käytti englantia vain joskus ja yksi oppilas kymmenestä koki näin tapahtuvan vain harvoin tai ei koskaan. Melko usein opettaja myös kuunteli ja antoi palautetta oppilaiden tekemistä parikeskusteluista. Kolme oppilasta viidestä ilmoitti näin tapahtuvan usein tai lähes aina.
Kirjallisen, vapaan tekstin tuottaminen kokeissa vaihteli: kolmanneksella op- pilaista vapaata tuottamista ei ollut, hieman alle kolmanneksella joskus ja yli kolmanneksella lähes aina tai usein. Oppilaiden englannin kielen käyttöä kar- toitettiin myös kysymällä, kannustiko opettaja heitä käyttämään englantia kou- lun ulkopuolella. Vastaukset jakaantuivat varsin tasaisesti kolmeen eri ryhmään:
33 prosenttia opettajista ei kannustanut englannin kielen käyttöön koskaan tai vain harvoin, 35 prosenttia kannusti joskus ja 32 prosenttia usein tai lähes aina.
Käytänteistä muodostunut viides sisällöllinen kokonaisuus nimettiin vapaaksi tuottamiseksi (ks. kuvio 55) ja siihen sisältyvistä neljästä väittämästä kolme liittyi selkeästi suullisen kielitaidon harjoittamisessa käytettyihin työskentelyta- poihin, kuten esitysten pitämiseen oppitunneilla. Suullisten esitysten pitäminen osoittautui verrattain harvinaiseksi: runsas puolet oppilaista ilmoitti, että he eivät pitäneet englannin tunneilla suullisia esityksiä koskaan tai vain harvoin ja vain noin joka kymmenes usein tai lähes aina. Myöskään suullisten lauseiden tekeminen esimerkiksi sanaston harjoittelemiseksi ei ollut kovin tavallista: kaksi oppilasta viidestä ilmoitti, että he eivät tehneet lauseita koskaan tai vain har- voin. Oppilaista lähes saman verran oli kuitenkin joskus tehnyt omia lauseita suullisesti.
Suullisen kielitaidon harjoittelussa yleisimmin käytetty työtapa oli pariharjoitus- ten tekeminen oppikirjasta: seitsemän oppilasta kymmenestä teki niitä usein tai lähes aina. Myös kielioppia ja sanastoa harjoiteltiin tekemällä omia lauseita.
Väittämän muotoilusta johtuen ei kuitenkaan tiedetä, ymmärsivätkö oppilaat lauseiden tekemisen suullisena vai kirjallisena toimintana. Kaksi oppilasta vii- destä ilmoitti kuitenkin tekevänsä omia lauseita usein tai lähes aina, runsas kolmannes joskus. Joka viides oppilas oli sitä mieltä, että omia lauseita ei teh- ty koskaan tai vain harvoin. Kuvioon 55 on koottu eri vastausvaihtoehtojen
3 2 3 10
13 5
14 12 20
36
8 6
9 24
20 16
28 29
35 38
21 21
27
31 35 38
36 40
35 20
33 46
42 21
22 34
18 17
9 5
35 25
19 14
10 7 4
3 2 1
Opettaja käyttää englantia puhuessaan koko luokalle (OJ).
Teemme oppikirjasta suullisia pariharjoituksia (VT).
Teemme sanakokeita (OJ).
Kokeissa on vapaata kirjallista tuottamista (OJ).
Opettaja kannustaa käyttämään englantia koulun ulkopuolella (OJ).
Harjoittelemme kielioppiasiaa tekemällä omia lauseita (VT)..
Opettaja antaa palautetta parikeskusteluistamme (OJ).
Harjoittelemme sanastoa tekemällä omia lauseita (VT).
Pidämme suullisia esityksiä englanniksi (VT).
Meillä on kirjallisia kokeita päivän läksystä (OJ).
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Ei koskaan Vain harvoin Joskus Usein Lähes aina
OJ = Opettajajohtoiset työskentelytavat VT = Vapaa tuottaminen Kuvio 55. Opettajajohtoisuus ja vapaa tuottaminen A-englannin oppilasvastauksissa.
Kun englannin tunneilla harjoitettuja käytänteitä verrattiin opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen, havaittiin, että tieto- ja viestintätekniikan käytön (keskiarvo 2,3), oman toiminnan suunnittelun ja arvioinnin (keskiarvo 1,8) ja monipuolisten opiskelumenetelmien (keskiarvo 1,3) tavoitteet toteutuivat A- englannissa heikosti. Opettajajohtoisten työskentelytapojen ja vapaan tuottami- sen tavoitteet toteutuivat nekin vain tyydyttävästi (molempien keskiarvot 3,0).
Koulun ulkopuolinen englannin kielen harrastaminen
Opetussuunnitelman perusteissa mainitun elinikäisen oppimisen ja sen edel- lyttämän itseohjautuvuuden hengessä oppilaiden taustakyselyssä kartoitettiin koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi myös englannin kielen oppimista edis- tävien toimintojen harjoittamista vapaa-ajalla. Myös opetussuunnitelman pe- rusteissa mainitun media- ja viestintätaitojen harjoittamista tiedonhankinnassa, -välittämisessä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (Opetushallitus 2004, 37) selvitettiin oppilaskyselyn väittämissä. Koulun ulkopuolisista käytänteistä muo- dostui kaksi sisällöllistä kokonaisuutta, jotka nimettiin kielen ymmärtämiseen ja kielen tuottamiseen keskittyväksi kielenkäytöksi.
Ymmärtämiseen keskittyväksi kielenkäytöksi (ks. kuvio 56) ryhmittyivät toiminnot, joissa oppilas oli lähinnä englanninkielisten tekstien ym. materiaalin vastaanottajana, ei niinkään aktiivisena tuottajana. Tällaisia olivat elokuvien ja
videoklippien katselu, musiikin kuuntelu ja keskustelupalstojen seuraaminen.
Eniten oppilaat ilmoittivat kuuntelevansa englanninkielistä musiikkia: lähes neljä oppilasta viidestä kuunteli englanninkielistä musiikkia päivittäin. Oppilaat katselivat usein myös englanninkielisiä elokuvia tai videoklippejä: lähes puolet oppilaista katseli niitä päivittäin, hieman yli kolmannes viikoittain. Joskus tai ei koskaan elokuvia ja videoklippejä katseli 16 prosenttia oppilaista. Englan- ninkielisiä keskustelupalstoja kolme oppilasta viidestä seurasi päivittäin, yksi oppilas viidestä ei koskaan tai vain joskus. Suurin osa oppilaista ei myöskään lukenut englanninkielisiä verkkotekstejä säännöllisesti.
Oppilaiden harjoittamia kielen tuottamiseen keskittyviä käytänteitä (ks. ku- vio 56) olivat verkkokeskusteluihin osallistuminen, omien tekstien kirjoittami- nen sekä englannin kielen käyttäminen turistien tai kavereiden ja sukulaisten kanssa.
Vastausten perusteella näytti siltä, että oppilaat hyödynsivät englanninkielistä mediaa lähinnä ymmärtämiseen keskittyvän kielenkäytön kautta, sillä alle puo- let oppilaista osallistui esimerkiksi blogien tai Facebookin keskustelupalstoille viikoittain tai päivittäin omia tietojaan niihin päivittämällä. Kaksi oppilasta kol- mesta ei osallistunut blogien, Facebookin jne. verkkokeskusteluihin koskaan tai vain joskus. Englanninkielisiä lyhyitä tekstejä, kuten tekstiviestejä, oppilaat kirjoittivat erittäin vähän: lähes kolme oppilasta neljästä ei kirjoittanut niitä kos- kaan tai vain joskus.
Myös englannin kielen käyttäminen kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutusti- lanteissa oli vähäistä. Lähes yhdeksän oppilasta kymmenestä ei puhunut eng- lantia esimerkiksi turistien kanssa koskaan tai vain joskus. Runsas neljännes ei käyttänyt englantia koulun ulkopuolella myöskään kavereiden tai sukulaisten kanssa. Vain noin yksi oppilas kymmenestä käytti englantia kavereiden tai su- kulaisten kanssa päivittäin.
2 5 2
23 11
32 27 25
4 15 14
33 42
40 48 64
16 19
36
17 22
16 15
7
77 61
47 27
17 12
10 4
Kuuntelen englanninkielistä musiikkia (Y).
Seuraan englanninkielisiä keskustelupalstoja (Y).
Katselen englanninkielisiä elokuvia tai videoklippejä (Y).
Osallistun englanninkielisiin verkkokeskusteluihin (T).
Luen englanninkielisiä verkkolehtiä tai verkkotekstejä (Y).
Kirjoitan tekstiviestejä ym. englanniksi (T)..
Käytän englantia kavereiden tai sukulaisten kanssa (T).
Puhun englantia esim. turistien kanssa (T).
Ei koskaan Joskus Viikoittain Päivittäin
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
%
Y = Ymmärtämiseen keskittyvä kielenkäyttö T = Tuottamiseen keskittyvä kielen- käyttö
Kuvio 56. Oppilaiden koulun ulkopuolinen englannin harrastaminen.
Opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet soveltaa koulussa opittua kielitaitoa omaehtoisesti toteutuivat kielen ymmärtämiseen keskittyvän harras- tamisen osalta hyvin (keskiarvo 3,5, skaala 1–4). Sen sijaan kielen tuottamiseen keskittyvän harrastamisen osalta tavoitteet toteutuivat vain tyydyttävästi (keski- arvo 2,2).
Eri käytänneulottuvuuksien keskinäisiä yhteyksiä selvitettiin korrelaatiokertoi- mien avulla. Opettajajohtoisten työskentelytapojen ja oman toiminnan suunnit- telun sekä vapaan tuottamisen välinen yhteys oli kohtalainen (0,35 < r < 0,65).
Myös koulun ulkopuolisten käytänteiden keskinäinen korrelaatio oli kohtalai- nen (0,58). Tämä on täysin odotuksenmukaista, sillä monet harrastuneisuuteen sisältyneistä yksittäisistä väittämistä koostuivat sekä kielen tuottamiseen että ymmärtämiseen liittyvistä toiminnoista. Esimerkiksi keskustelupalstojen seuraa- minen voi olla paitsi ymmärtämiseen keskittyvää tekstien lukemista, myös ak- tiivista verkkokeskusteluihin osallistumista.
2.4.2 Oppilaan taustatekijöiden yhteydet oppimista edistäviin