2 SAKSAN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄN OPPIMIS- TULOSTEN ARVIOINTI 2013
Näyte 3. Pitkä kirjoitustehtävä: Lempipaikka (Erinomainen B1.1)
2.2.2.2 Oppilaan taustatekijöiden yhteydet oppimista edistäviin käytänteisiin
Tytöt harjoittivat useammin ja monipuolisemmin saksan oppimista edistäviä käytänteitä kuin pojat, mutta tilastollisesti merkitseviä erot olivat pieniä. Tytöt tekivät myös tehtävänsä poikia säännölli- semmin.
Opiskelutavat monipuolistuivat jonkin verran vanhempien koulutustason myötä, mutta erot olivat pieniä. Oppilaat, joiden vanhemmat olivat ylioppilaita, tekivät myös tehtävänsä säännöllisemmin kuin ei-ylioppilaiden lapset. Lukioon aikovat harjoittivat kaikkia opiskelukäytänteitä enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen suuntautuvat. Ero oli suurin tehtävien teon säännöllisyydessä ja oma- vastuullisessa työskentelyssä. Saksaa A1-kielenä opiskelleet oppilaat harjoittivat kaikkia käytäntei- tä keskimäärin hiukan enemmän kuin A2-oppimäärän opiskelijat. Opiskelukäytänteet monipuolis- tuivat arvosanan noustessa. Suurimmillaan erot olivat omavastuullisessa työskentelyssä ja saksan käytössä vapaa-ajalla.
Mitä kauemmin oppilaat käyttivät aikaa saksan kielen läksyihin, sitä monipuolisemmin he har- joittivat myös saksan oppimista edistäviä käytänteitä. Tämä pätee, kun läksyihin käytettiin aikaa korkeintaan tunti.
Sukupuoli ja oppilaan käytänteet
Tyttöjen keskiarvot olivat korkeammat kaikilla käytänneulottuvuuksilla ja erot heidän edukseen myös tilastollisesti merkitseviä muilla paitsi autonomisten työ- tapojen ja kirjallisen arvioinnin alueella. Erot tyttöjen eduksi olivat pieniä tai erittäin pieniä omatoimisessa ja suullisessa kielenkäytössä, autenttisen aineiston ja tieto- ja viestintäteknologian käytössä ja saksan harrastamisessa vapaa-ajalla.
Ero omavastuullisessa työskentelyssä oli kohtalainen eli tytöt harjoittivat sitä enemmän kuin pojat. Tulosten perusteella tyttöjen opiskelukäytänteet olivat kai- ken kaikkiaan monipuolisemmat kuin poikien. Tosin sekä tyttöjen että poikien keskiarvot kaikissa muissa käytänneryhmissä paitsi omatoimisessa ja suullisessa kielenkäytössä olivat vain heikkoa tasoa.
Tyttöjen ja poikien välinen ero myös tehtävien tekemisen säännöllisyydessä oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Tytöistä selkeäsi yli puolet (54,5 %) teki tehtävänsä lähes aina, pojista hieman runsas kolmannes (35 %). Noin 6 % ei tehnyt tehtäviään koskaan, tytöillä vastaava osuus oli 1 %. Tämä tieto taustoittaa tyttöjen ja poikien kielitaidossa tyttöjen eduksi havaittuja eroja.
Vanhempien koulutustausta ja oppilaan käytänteet
Vanhempien koulutustausta liittyi tilastollisesti merkitsevästi oppilaiden opis- kelukäytänteiden kaikkiin neljään pääulottuvuuteen. Mitä korkeammin koulu- tettuja vanhemmat olivat, sitä useammin oppilaat kertoivat käyttävänsä erilaisia kieltenopiskelun työtapoja. Erot olivat kuitenkin käytännössä pieniä.
Tilastollisesti merkitsevät erot havaittiin autenttisten aineistojen käytössä (p < 0,01) sekä omavastuullisessa työskentelyssä (p < 0,001), joita kahden yli- oppilasvanhemman lapset ilmoittivat harjoittaneensa enemmän kuin ne, joiden vanhemmista vain toinen oli ylioppilas tai ei kumpikaan ollut sitä.
Vanhempien koulutustaustan yhteys tehtävien säännölliseen tekemiseen oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Jos molemmat vanhemmat olivat ylioppilai- ta, niin lähes aina tehtäviensä tekevien osuus oli 55 %. Jos toinen vanhemmista oli ylioppilas, vastaava osuus oli 44 %, ja jos kumpikaan vanhemmista ei ollut ylioppilas, niin lähes aina tehtäviensä tekevien osuus oli 38 %.
Jatko-opiskelusuunnitelmat ja oppilaan käytänteet
Kuten kuviosta 32 ilmenee, opetussuunnitelman perusteisiin kirjatut monipuo- lisen ja sinnikkään harjoittelun tavoitteet toteutuivat käytännekyselyn tulosten mukaan korkeintaan tyydyttävästi (summakeskiarvot välillä 2,50–3,49). Tyy- dyttävällä tasolla oli kaikkien omatoiminen ja suullinen kielenkäyttö, jonka keskiarvoa nostavat opettajan saksan kielen käyttö tunneilla ja oppikirjan suul- listen harjoitusten teko. Lukioon aikovien omavastuullinen työskentely oli toinen tyydyttävästi toteutunut käytännealue. Heikolla tasolla olivat sen sijaan niin autenttinen aineisto ja tieto- ja viestintätekniikka kuin autonomiset työta- vatkin sekä etenkin saksan harrastus vapaa-ajalla.
Oppilaiden jatko-opiskelusuunnitelmat ja opiskelukäytänteiden kaikki viisi ulot- tuvuutta liittyivät toisiinsa tilastollisesti merkitsevästi. Lukioon aikovat käyttivät kyselyssä korostettuja moderneja ja monipuolisia opiskelutapoja useammin kuin ammatilliseen koulutukseen aikovat. Käytännössä erot olivat kuitenkin pieniä lukuun ottamatta omavastuullista työskentelyä, jossa ero käytännössäkin oli kohtalainen.
3,3
2,4 2,2
2,7
1,7 3,1
2,3 2,1 2,2
1,6 1
2 3 4 5
Omatoiminen ja suullinen kielenkäyttö
Autenttinen
aineisto ja TVT Autonomiset työtavat ja kirjallinen arviointi
Omavastuullinen
työskentely Saksa vapaa- ajalla
Summakeskiarvo
Lukio Ammatillinen
Kuvio 32. A-saksan oppilaiden jatko-opiskelusuunnitelmat ja opiskelukäytänteet
Oppilaan sukupuolen, vanhempien koulutustaustan ja jatko-opintosuunnitelmi- en mukaisia eroja käytännekyselyn tuloksissa on vaikea selittää, sillä luokkati- lanteessa opettajat antavat ohjeensa yleensä kaikille yhteisesti. On varsin epä- todennäköistä, että opettajat tuntitilanteessa tarjoaisivat autenttista materiaalia tai oman työn suunnittelumahdollisuuksia vain ylioppilasvanhempien lapsille, tytöille tai lukioon aikoville. Eivätkö kaikki kuule tai ymmärrä opettajan ohjeita vai jättävätkö jotkut oppilaat toimimatta niiden mukaan useammin kuin toiset, ja jos, niin miksi? Havainto antaa aihetta jatkotutkimuksiin.
Jatko-opintosuunnitelmien mukainen ero myös tehtävien teon säännöllisyydessä oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Lukioon aikovista tehtävänsä teki lähes aina noin puolet (50,9 %) oppilaista, ammatilliseen aikovista noin joka neljäs (24,3 %). Ammatilliseen suuntautuvista ei tehnyt tehtäviään koskaan 7 % oppi- laista, lukioon aikovilla vastaava osuus oli noin 2 %.
A1/A2 -oppimäärä ja oppilaan käytänteet
Kuten kuviosta 33 havaitaan, saksaa A1-oppimäärän mukaan opiskelevat op- pilaat harjoittivat kaikkia käytänteitä keskimäärin hiukan enemmän kuin A2- oppimäärän opiskelijat. Kaikkia työtapoja harjoitettiin keskimäärin korkeintaan joskus (summakeskiarvo välillä 2,50–3,50).
3,3
2,4 2,3 2,7
1,8 3,3
2,4 2,2 2,6
1,7 1
2 3 4 5
Omatoiminen ja suullinen kielenkäyttö
Autenttinen
aineisto ja TVT Autonomiset työtavat ja kirjallinen arviointi
Omavastuullinen
työskentely Saksa vapaa- ajalla
Summakeskiarvo
A1-saksa A2-saksa
Kuvio 33. A-saksan oppilaiden käytänteet A1- ja A2-oppimäärissä Saksan kielen arvosana ja oppilaan käytänteet
Oppilaiden ilmoittamia opiskelukäytänteitä esittävästä kuviosta 34 ilmenee, että käytänteet monipuolistuivat arvosanan myötä. Vähiten vaihtelua oli kaiken kaikkiaan tyydyttävällä tasolla sovelletussa omatoimisessa ja suullisessa kielen- käytössä. Tämä johtunee siitä, että käytänneryhmän yleisimmät ilmiöt opettajan saksan puhuminen ja oppikirjan suulliset harjoitukset kohdentuvat yhtäläisesti kaikkiin oppilaisiin. Eniten arvosanaluokkien välistä vaihtelua esiintyi saksan käytössä vapaa-ajalla, joka myös oli keskimäärin varsin harvinaista.
Arvosanaluokkien mukaiset erot olivat tilastollisesti merkitseviä kaikilla ulottu- vuuksilla (0,01 < p < 0,001), mutta ainoastaan omavastuullisessa työskentelyssä ero oli käytännössä suuri (η² = 0,25) ja saksan kielen vapaa-ajan käytössä kohta- lainen (η² = 0,11). Sekä omavastuullisessa työskentelyssä että saksan vapaa-ajan käytössä arvosanan kymmenen saaneiden oppilaiden ero muita arvosanoja saa- neisiin oli tilastollisesti merkitsevä. Samoin arvosanan viisi saaneiden oppilaiden ero korkeampia arvosanoja saaneisiin oli tilastollisesti merkitsevä.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kouluarvosana koostuu aineenhal- linnasta ja työskentelystä (POPS 2004, 262), joiden keskinäistä osuutta arvosa- nan muodostumisessa ei kuitenkaan ole edes ohjeellisesti määritelty. Sikäli on johdonmukaista, että työskentelyn säännöllisyydellä ja opiskelukäytänteillä on yhteyttä arvosanan tasoon. Ohjeistuksen puuttuessa näiden keskinäinen suhde vaihtelee kuitenkin täysin määrittelemättömästi koulusta ja oppilaasta toiseen ja arvosanojen pätevyyden toteaminen vaikeutuu.
3,1 3,1 3,2 3,3 3,3 3,3
2,3 2,1 2,3 2,4 2,4 2,5
2,0 2,1 2,2 2,2 2,3 2,3
1,8
2,1 2,4 2,7 2,9 3,2
1,4 1,6 1,6 1,8 1,8
2,1
1 2 3 4 5
5 6 7 8 9 10
Summakeskiarvo
Arvosana
Omatoiminen ja suullinen kielenkäyttö Autenttinen aineisto ja TVT
Autonomiset työtavat ja kirjallinen arviointi Omavastuullinen työskentely
Saksa vapaa-ajalla
Kuvio 34. A-saksan oppimista edistävät käytänteet arvosanaluokittain
Tehtävien säännöllinen tekeminen tuotti parempia arvosanoja, kuten kuviosta 35 näkyy. Oppilaista, jotka tekivät tehtävänsä lähes aina, yli puolella (55 %) oli saksan kielessä erinomainen tai kiitettävä arvosana. Tehtävänsä lähes aina tehneistä runsas neljännes sai arvosanakseen kahdeksan ja vain yksi arvosanan viisi. Niistä, jotka ilmoittivat tekevänsä tehtävät usein, 30 prosentilla oli edelleen erinomainen tai kiitettävä arvosana, useimmin kuitenkin arvosana kahdeksan tai seitsemän. Ne, jotka tekivät tehtävänsä joskus tai vain harvoin, saivat useimmin arvosanakseen seitsemän. Jos oppilas ei tehnyt tehtäviään koskaan säännöllises- ti, hänen saksan arvosanansa oli korkeintaan kahdeksan, tavallisimmin kuusi.
30 40 20 10
17 29
32 20 2
7 24
34 24
10 3
2 10 30
28 26
5
1 5 11 27 36
19
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
5 6 7 8 9 10
Arvosana
Osuus oppilasmäärästä (%)
Ei koskaan Vain harvoin Joskus Usein Lähes aina
Kuvio 35. A-saksan tehtävien teon säännöllisyys arvosanaluokittain
Saksan kielen läksyihin käytetty aika ja oppilaiden käytänteet
Pääsääntöisesti voidaan todeta, että mitä kauemmin läksyihin oli käytetty aikaa, sitä useammin oppilaat kertoivat käyttäneensä erilaisia opiskelutapoja saksan- tunneilla (kuvio 36).
3,1
2,4
2,1 1,8
1,6 3,3
2,4 2,2
2,7
1,7 3,6
2,4 2,4
3,2
2,0
1 2 3 4 5
Omatoiminen ja suullinen kielenkäyttö
Autenttinen
aineisto ja TVT Autonomiset työtavat ja kirjallinen arviointi
Omavastuullinen
työskentely Saksa vapaa- ajalla
Summakeskiarvo
Ei lainkaan Alle puoli tuntia Yli puoli tuntia
Saksan kielen läksyihin käytetyn ajan yhteys kaikkiin muihin käytänneulottu- vuuksiin paitsi autenttiseen aineistoon ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyn- tämiseen oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,001). Mitä kauemmin oppilas käytti aikaa läksyjen parissa, sitä useammin hän harjoitti erilaisia moderneja opiske- lukäytänteitä koulussa ja sen ulkopuolella.
Läksyihin käytetty aika oli yhteydessä myös tehtävien säännölliseen tekemiseen (p < 0,001), mikä onkin luonnollista, sillä yläluokilla tehtäviin kuluu jonkin verran aikaa, jos niistä säännöllisesti huolehtii. 81 % niistä oppilaista, jotka te- kivät läksyjään puoli tuntia tai enemmän, ilmoittivat myös tekevänsä tehtävät säännöllisesti lähes aina.