100 78 74 52 43 43 17 17 13 4
9 4
22 26 43 52
57 70
83 83 91
91 91 100 100 100
4 4 13
4 4 4
0 20 40 60 80 100
Tutkinto-ohjelma on kaksoistutkinto tai yhteistutkinto ulkomaisen korkeakoulun kanssa.
Tutkinto-ohjelma on kokonaan englanninkielinen.
Tutkinto-ohjelmassa on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.
Tutkinto-ohjelmalla on kansainvälisiä, strategisia kumppaneita.
Tutkinto-ohjelma on mukana alan kansainvälisissä verkostoissa.
Kansainvälisyys on tutkinto-ohjelmaa profiloiva tekijä.
Opiskelijat saavat tutkinto-ohjelmasta valmiuksia toimia monikulttuurisissa ympäristöissä.
Osa tutkinto-ohjelman opintojaksoista tarjotaan englanniksi tai muilla kuin kotimaisilla kielillä.
Tutkinto-ohjelman opiskelijoita tekee harjoittelujakson tai useamman ulkomailla.
Tutkinto-ohjelmassa opiskelee kansainvälisiä vaihto- opiskelijoita.
Osa tutkinto-ohjelman henkilökunnasta on ulkomaalaistaustaista.
Tutkinto-ohjelmaan sisältyy vierailevien ulkomaisten luennoitsijoiden osuuksia.
Tutkinto-ohjelman opiskelijoita on vaihdossa ulkomailla.
Tutkinto-ohjelman opiskelijoita kannustetaan vieraiden kielten opiskeluun.
Tutkinto-ohjelman opetushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen tai siihen liittyvää koulutusta.
Osuus vastaajista (%) ei kyllä en osaa sanoa
KUVIO 11. ON ja OTM, HTM ja KTMtutkintoohjelmien kannalta oleelliset kansainvälistymisen muodot itsearviointikyselyiden vastausten mukaan (n = 23)
Oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmien edustajien (n = 16) näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia koko aineiston kanssa. Samoin hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisterin tutkinto-ohjelmien edustajien vastaukset (n = 7) olivat yhteneväisiä keskenään sekä koko vastaajajoukon kanssa. Kaikkien näiden tutkinto-ohjelmien vastaajat kokivat, että opiskeli- jat saavat tutkinto-ohjelmasta valmiuksia toimia monikulttuurisissa ympäristöissä, opiskelijoita kannustetaan vieraiden kielten opiskeluun sekä tutkinto-ohjelmassa opiskelee kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Eroja oli sen suhteen, että hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisterin tutkinto-ohjelmien edustajien mukaan tutkinto-ohjelma ei ole kokonaan englanninkielinen, tutkinto-ohjelma ei ole kaksois- tai yhteistutkinto eikä tutkinto-ohjelmassa ole kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Lisäksi hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisterin tutkinto-ohjelmissa oli vähemmän kansainvälisistä verkostoitumista ja kansainvälisiä strategisia kumppaneita kuin oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmissa.
Itsearviointikyselyiden vastausten mukaan tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteisiin sisältyy useim- miten kyky toimia kansainvälisissä tehtävissä ja yhteyksissä, mutta oikeusnotaaritutkinnoissa tämä näkyi muita vähemmän. Muista yksiköistä poiketen Åbo Akademi korosti tavoitteissaan kansainvälistymistä Pohjoismaiden suuntaan.
Tärkeä kansainvälistymisen muoto ovat kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmat (KVOTM ja VTM), joita on tarjolla tai ainakin suunnitteilla arviointiin kuuluvissa yliopistoissa. Yksiköiden itsearviointikyselyiden vastausten mukaan yhteis- tai kaksoistutkintoja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa ei arviointiaineistoon sisältynyt muissa kuin Itä-Suomen yli- opistossa ja Åbo Akademissa. Vaikka kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoja on järjestetty usean vuosikymmenen ajan, ne etsivät yhä paikkaansa. Sidosryhmähaastatteluiden mukaan niiden työelämärelevanssi osoittautui ongelmalliseksi, vaikka myös kysyntää näille tut- kinnoille esiintyi. Tutkintorakenteen näkökulmasta keskeinen ongelma on, että kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytty opiskelija ei voi tällä perusteella hakea ulkomaisen alemman tutkinnon rinnastamista suomalaiseen oikeusnotaarin tutkintoon, vaikka tutkinnon taso ja sisältö vastaisivatkin suomalaista tutkintoa ja kielitaito tekisi täydentävien opintojen suorittamisen mahdolliseksi.
Kansainvälistymistä tukevia kieliopintoja on tarjolla oikeusalan tutkinnoissa sekä pakollisina että valinnaisina opintoina (vrt. luku 5.2.1, taulukot 10 ja 11). Opiskelijatyöpajassa tuli kuitenkin esiin, että muiden kielten kuin ruotsin ja englannin opetusta, kuten juridisen saksan ja ranskan opintojaksoja, kaivattaisiin lisää.
Yliopistojen oikeustieteen opintojaksotarjontaan sisältyy englanninkielisiä jaksoja. Alempiin korkeakoulututkintoihin sisältyy myös opintojaksoja, joilla opetus on englanniksi. Pakollisissa opinnoissa näitä voivat olla EU-oikeus, kansainvälinen oikeus tai immateriaalioikeus. Tutkinto- ohjelmien itsearviointikyselyiden vastausten mukaan osassa yliopistoja opettajia kannustetaan sisällyttämään oppimateriaaleihin myös muuta kuin suomenkielistä aineistoa. Ammattikor- keakoulujen alan opintojaksotarjontaan sisältyy myös englanninkielisiä opintojaksoja, mutta vähemmän kuin yliopistojen tarjonnassa.
Oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmissa opiskelija voi valita englanninkielisiä opintojaksoja useilta eri oikeudenaloilta ja opintojaksot ovat usein yhteisiä kansainvälisen ja vertailevan oikeus- tieteen maisterin tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden kanssa. Erityisinä kansainvälistymisen erikoistumisopintoina voidaan mainita Kiinan ja Venäjän oikeutta koskevat opintojaksot ja kansainvälistyminen sivuaineena yhdessä yliopistossa. Suomenkielisillä opis- kelijoilla on mahdollisuus valita myös ruotsinkielisiä opintojaksoja kahdessa yliopistossa sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen maisterin tutkinto-ohjelmiin.
Kansainvälinen vaihto osana opintoja on alalla yleistä. Yksiköiden itsearviointikyselyn vastausten mukaan tietyiltä vuosikursseilta vaihdossa käy enimmillään lähes puolet opiskelijoista. Korkea- kouluihin tulee runsaasti myös kansainvälisiä oikeustieteen vaihto-opiskelijoita, jotka opiskele- vat pääosin samoilla opintojaksoilla suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Myös kansainväliseen opettajavaihtoon on mahdollisuuksia.
Opiskelijatyöpajojen mukaan opiskelijat saavat tutkinto-ohjelmistaan valmiuksia työskennellä kansainvälisessä ympäristössä (ks. taulukko 27).
TAULUKKO 27. Tutkintoohjelmien tuottamat valmiudet työskennellä tulevaisuudessa kansainvä
lisessä ympäristössä opiskelijatyöpajojen mukaan (n = 76) VAHVUUKSIA KANSAINVÄLISEN
TYÖSKENTELYN VALMIUKSISSA HEIKKOUKSIA KANSAINVÄLISEN TYÖSKENTELYN VALMIUKSISSA Kansainvälisillä opiskelijoilla on hyvä
suomalaisen ja pohjoismaalaisen kulttuurin tuntemus.
Kansainvälisestä oikeuden merkitystä
käsitellään vain vähän. Opintojen pääpaino on kansallisessa oikeudessa.
Suomalaisessa korkeakoulutuksessa oppii taitoja, joista on hyötyä jatkossa missä päin maailmaa tahansa, kuten itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta.
Tutkinto-ohjelma ei kannusta opiskelijoita kansainväliselle uralle tai vaihtoehtoisesti se kannustaa vain kansainväliselle uralle.
Kielten opetuksen taso on korkealla. Laaja valikoima kieliä mahdollistaa kansainvälisiin tehtäviin hakeutumisen.
Opinnoissa tartutaan kansainvälisiin prosesseihin liian vähän. Opetus on vain common law -oikeuskulttuurin oppimista.
Tutkinto-ohjelmissa oppii tehokasta viestintää
vieraalla kielellä. Opintojaksoilla ei keskustella, vaikka keskustelutaito usein korostuukin kansainvälisissä ympäristöissä.
Vaihtoon lähtemiseen ja kansainväliseen harjoitteluun kannustetaan, lähteminen on helppoa ja vaihto-opintotarjonta on laajaa.
Vaihdon hyväksilukemiset toimivat hyvin.
Kansainvälisyysvalmiuksien kasvattaminen ja kieliopintojen valitseminen ovat opiskelijan omalla vastuulla.
Eurooppaoikeuden opintojakso antaa kattavat taidot toimia osana kansainvälistä ympäristöä.
EU:n näkökulma tulee esiin jokaisella opintojaksolla.
Kielitaito ei ennätä kehittyä yksittäisillä pakollisilla opintojaksoilla.
Osan opinnoista voi ottaa kansainvälisistä
ohjelmista. Aihe usein myös kansainvälinen. Legal German tai French -opintojaksoja ei ole yliopistossa tarjolla lainkaan.
Englanninkielisen terminologian oppii opintomateriaaleista ja lähdekirjallisuudesta.
Englanninkielisiä opintojaksoja on tarjolla runsaasti.
Mahdollisuudesta lähteä kansainväliseen vaihtoon tai harjoitteluun ei tiedoteta tarpeeksi.
Vaihto-opiskelijat pitäisi paremmin integroida muuhun toimintaan.
KANSAINVÄLISYYTTÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET
▪ Kansainvälisten yhteis- tai kaksoistutkinto-ohjelmien määrää alalla tulee nostaa, mutta sa- malla huolehtia, että ne takaavat pätevyyden juristin töihin Suomessa.
▪ Harvemmin valittujen kielten, kuten saksan, ranskan ja venäjän, opetustarjontaa tulee lisä- tä ja tarjota nykyistä enemmän juridiseen käsitteistöön painottuvia kielten opintojaksoja.
▪ Kansainvälistä opettajavaihtoa tulee hyödyntää nykyistä laajemmin.
▪ Jokaisessa tutkinto-ohjelmassa tulee varmistaa kansainvälisyysosaamisen kehittyminen opiskelijoille sekä mahdollistaa kansainvälinen liikkuvuusjakso osana opintoja.