• Ei tuloksia

Käsitys omasta osaamisesta, saksan koettu hyödyllisyys ja saksasta pitäminen Väittämistä, jotka koskivat saksan kielestä pitämistä, oppiaineen hyödylliseksi

In document karvi.fi (sivua 149-154)

2 SAKSAN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄN OPPIMIS- TULOSTEN ARVIOINTI 2013

Näyte 3. Pitkä kirjoitustehtävä: Lempipaikka (Erinomainen B1.1)

2.2.3.1 Käsitys omasta osaamisesta, saksan koettu hyödyllisyys ja saksasta pitäminen Väittämistä, jotka koskivat saksan kielestä pitämistä, oppiaineen hyödylliseksi

Yhteisten väittämien yleisnäkymä oli, että opettajat kokivat käyttäneensä kaikkia työtapoja useammin kuin oppilaat. Tämä selittynee sillä, että opettaja opettaa muitakin kuin tutkittuja oppilaita, joiden kohdalle opettajan useinkin harjoittama käytänne osuu harvemmin kuin opettajan itsensä. Kuvaajien muoto on kuitenkin sama opettajilla ja oppilailla.

Suurin ero (1,4 mittayksikköä), liittyi keskusteluun oppilaan edistymisestä, jota opettajien mielestä oli yli käyty keskimäärin joskus ja oppilaiden mielestä vain harvoin. Myös opettajien ilmoittama internetin käyttötaajuus tiedonhaussa poik- kesi oppilasvastauksista keskimäärin 0,84 yksikköä siten, että opettajat ilmoitti- vat tietoa haetun useammin kuin oppilaat. Opettajat katsoivat myös antaneensa palautetta parikeskustelusta 0,79 yksikköä useammin kuin oppilaat muistivat sitä saaneensa ja 0,72 yksikön suuruinen ero oli ilmoituksissa opettajan kannusta- misesta saksan käyttöön koulun ulkopuolella.

Eniten yksimielisiä oppilaat ja opettajat olivat suullisten esitysten taajuudesta (harvinaisia molempien mukaan), kieliopin harjoittelusta omin lausein (keski- määrin joskus) ja siitä, että opettaja käyttää saksaa puhuessaan koko luokalle melko usein. Oppilaiden mielestä kaikkia muita käytänteitä tapahtui harvem- min, kuin opettajat olivat ilmoittaneet, paitsi opettajan saksankielistä puhetta ja suullisia esityksiä.

2.2.3 Oppilaiden käsitykset ja niihin liittyvät tekijät

Oppilaiden kaikki käsitykset saksan kielestä ja sen opiskelusta olivat summakeskiarvojen valossa neutraalit tai epävarmat. Myönteisin näistä oli käsitys saksan hyödyllisyydestä. Oppilaiden käsitykset koulustaan opiskelu- ja oppimisympäristönä olivat kauttaaltaan myönteiset tai erittäin myönteiset.

2.2.3.1 Käsitys omasta osaamisesta, saksan koettu hyödyllisyys ja saksasta pitäminen

Taulukko 24. Oppilaiden saksan kielen opiskeluun liittyvät käsitysulottuvuudet

Käsitys omasta osaamisesta Oppiaineen hyödyllisyys Oppiaineesta pitäminen Mielestäni olen hyvä saksan

kielessä

Monet asiat ovat saksan kielessä vaikeita (*k)

Minun on mahdotonta päästä hyviin tuloksiin saksan kielessä (*k)

Saksa on helppo oppiaine Pystyn selviytymään vaikeistakin saksan tehtävistä

Uskon tarvitsevani työelämässä saksan kieltä

Mielestäni saksan kielen osaami- nen on tärkeää

Saksan kielen taito on arkielä- män tilanteissa tarpeen Tulevissa opinnoissani tarvitsen saksan kielen taitoa

En tarvitse tulevaisuudessa juurikaan sitä, mitä saksan kieles- sä on tähän mennessä opiskeltu (*k)

Pidän saksan tunneista

Yleensä meillä on saksan kielessä kiinnostavia tehtäviä

Saksa on yksi lempiaineistani Saksa on ikävystyttävä oppiaine (*k)

Opiskelen mielelläni saksan kieltä

Alfa = 0,85

Keskimääräinen korrelaatio

= 0,53

ka = 2,7 (skaala 1–5)

Alfa = 0,86

Keskimääräinen korrelaatio

= 0,56

ka = 3,1 (skaala 1–5)

Alfa = 0,89

Keskimääräinen korrelaatio

= 0,61

ka = 2,7 (skaala 1–5) (*k)= kysymys käännetty

analyysiin

(*k)= kysymys käännetty analyysiin

(*k)= kysymys käännetty analyysiin

Oppilaista 26 % koki saksan itselleen helpoksi oppiaineeksi, 57 % taas oli väittä- mästä ainakin jonkin verran eri mieltä. 31 % oli omasta mielestään hyviä saksan kielessä, 48 % taas ei. Lähes kolme neljännestä (73 %) oppilaista ilmoitti monien asioiden olevan saksan kielessä vaikeita, mutta 13 % ei vaikeuksia juuri kokenut.

Vaikeista tehtävistä vajaa kolmannes (31 %) uskoi selviytyvänsä, vajaa puolet (45 %) ei. 62 % oppilaista uskoi mahdollisuuksiinsa päästä hyviin tuloksiin saksan kielessä. (Kuvio 40.)

25 4

32 23 15

23 9

31 34 30

21 14

15 17 24

25 40

14 22 26

6 33

8 4 5

Mielestäni olen hyvä saksan kielessä Monet asiat ovat saksan kielessä vaikeita Minun on mahdotonta päästä hyviin tuloksiin saksan kielessä Saksa on helppo oppiaine Pystyn selviytymään vaikeistakin saksan tehtävistä

Osuus oppilasmäärästä (%) Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä

Kanta epävarma Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Kuvio 40. A-saksan oppilaiden käsitys omasta osaamisestaan

Runsaat puolet (58 %) oppilaista arveli tarvitsevansa saksan kieltä tulevissa opinnoissaan, mutta 15 % oli asiasta täysin tai jonkin verran ei mieltä (kuvio 41).

Saksan kielen tarpeellisuuteen arkielämän tilanteissa uskoi hiukan vajaa puolet (46 %) oppilaista. Yli puolet (53 %) oppilaista oli tarpeesta eri mieltä, ja runsas viidennes (22 %) vastaajista oli kannastaan epävarmoja. Saksan opiskelusisäl- töjen hyödyllisyydestä tulevaisuudessa oli ainakin jossain määrin vakuuttuneita 15 %. Enemmistö (58 %) ei uskonut tarvitsevansa saksan tunneilla saamiaan oppeja juuri lainkaan tulevaisuudessa. Työelämässä saksaa uskoi tarvitsevansa 36 % ja yli kolmannes (35 %) oli epävarma kannastaan. Enemmistö (53 %) piti saksan kielen osaamista yleensä tärkeänä, ja noin neljännes (24 %) oli kannas- taan epävarmoja.

Saksan tunneista ilmoitti pitävänsä 43 %, kun taas 36 % ei niistä oikein pitänyt (kuvio 42). Peräti ikävystyttävänä oppiaineena saksaa piti 37 %, mutta 43 % ei ikävystymistä kokenut. Lempiaineekseen saksan laski 15 %, mutta 70 % oli tästä väittämästä eri mieltä. Saksan tehtäviä ei voittopuolisesti pidetty kiinnostavina (50 %), joskin runsas neljännes vastaajista (27 %) oli epävarmoja kannastaan.

12 8

25 16

25

17 15

28 22

33

35 24

22 33

25

27 38

20 21

10

9 15

6 8

5

Uskon tarvitsevani työelämässä saksan kieltä Mielestäni saksan kielen osaaminen on tärkeää Saksan kielen taito on arkielämän tilanteissa tarpeen Tulevissa opinnoissani tarvitsen saksan kielen taitoa En tarvitse tulevaisuudessa juurikaan sitä, mitä saksan kielessä on tähän mennessä opiskeltu

Osuus oppilasmäärästä (%) Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Kanta epävarma Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Kuvio 41. A-saksan oppilaiden käsitys oppiaineen hyödyllisyydestä

13 21

49 16 16

23 29

21 27

20

20 27

14 20

25

34 22

10 24 27

9 1 5 13

11

Pidän saksan tunneista Yleensä meillä on saksan kielessä kiinnostavia tehtäviä Saksa on yksi lempiaineistani Saksa on ikävystyttävä oppiaine Opiskelen mielelläni saksan kieltä

Osuus oppilasmäärästä (%) Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Kanta epävarma Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä

Kuvio 42. A-saksan oppiaineesta pitäminen

Suurin osa (82,5 %) piti saksan kielen arvosanaansa osaamiseensa nähden so- pivana, liian alhaisena arvosanaansa piti noin 8 % vastaajista ja liian korkeana noin joka kymmenes (9,6 %).

Oppilaiden käsitykset koulustaan opiskeluympäristönä

Arvioinnin yhteydessä tiedusteltiin oppilaiden käsityksiä opiskeluympäristön tur- vallisuudesta, ilmapiiristä, kodin ja koulun yhteistyöstä, kansainvälisistä yhteistyö- mahdollisuuksista sekä käsitystä tasa-arvon toteutumisesta opiskeluympäristössä.

Näiden osioiden yhdenmukaisuutta kuvaava reliabiliteettikerroin oli 0,66.

Kieltenopetuksen kannalta tärkeitä kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia tie- dusteltaessa runsas kolmannes (34 %) oppilaista koki, ettei heillä ollut näitä mahdollisuuksia, ja kolmannes (33 %) katsoi tällaisia mahdollisuuksia olevan ainakin jonkin verran. Kannastaan epävarmoja oli niin ikään kolmannes. Suku- puolten tasa-arvon toteutumista tiedusteltaessa 81 % vastaajista koki, että tyttöjä ja poikia kohdellaan heidän koulussaan tasavertaisesti. Tästä väittämästä eri mieltä oli vain joka kymmenes oppilas (9 %). Kouluympäristön koki turvalliseksi 87 %, ja vain 4 % oli jonkin verran eri mieltä koulunsa turvallisuudesta. Koulun ja kodin yhteistyön toimivuus 71 % vastaajista, viidennes (21 %) oli kannastaan epävarmoja ja noin joka kymmenes (9 %) sitä mieltä, että yhteistyö ei toimi hyvin. Kaiken kaikkiaan 76 % ilmoitti viihtyvänsä koulussa, jota kyselyhetkellä kävivät. Vain joka kymmenes (11 %) oli väitteestä ainakin jonkin verran eri mieltä. Tämän arvioinnin perusteella A-saksaa opiskelevat viihtyivät koulussaan varsin hyvin. Tulos myötäilee vuoden 2013 kouluterveyskyselyä, jossa 62 % 8.

ja 9. luokan oppilaista kertoi pitävänsä koulunkäynnistä (Terveyden ja hyvin- voinnin laitos 2013).

In document karvi.fi (sivua 149-154)