TAULUKKO 28. Esimerkkejä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnasta ja kohderyhmistä tutkintoohjelmien itsearviointikyselyiden vastausten mukaan (n = 33)
ESIMERKKEJÄ YLIOPISTOJEN
JATKUVAN OPPIMISEN TARJONNASTA
ESIMERKKEJÄ KOHDERYHMISTÄ
Avoin yliopisto-opetus Työelämässä olevat muiden alojen ammattilaiset, vasta omaa alaansa etsivät tai tavoitteellisesti avoimen väylän kautta tiedekuntaan tutkinto-opiskelijaksi tähtäävät.
Täydennyskoulutus Oikeudenalojen päivät, joissa käsitellään uusinta tutkimusta ko.
oikeudenalalta, kuten hallinto-oikeuspäivä ja vero-oikeuspäivä, sekä Helsingin hovioikeuden kanssa yhteistyössä toteutettu yliopistopainotteinen laatuhanke.
Perustutkinto-opetukseen yhdistetyt täydennyskoulutustilaisuudet:
opiskelijoille pidettäviä luentoja tarjotaan jo työelämässä oleville juristeille ja muiden alojen ammattilaisille.
Ammatillista täydennyskoulutusta asianajajille yhteistyössä Suomen Asianajajaliiton kanssa.
Euroopan aluekehitysrahaston hankkeissa täydennyskoulutusta järjestetään esimerkiksi sosiaalityöntekijöille oikeudellisesta näkökulmasta.
Räätälöidyt
tilauskoulutukset Koulutusohjelmia eri yhteistyökumppaneiden, kuten viranomaisten, yhteisöjen ja yritysten, tarpeisiin.
Tilauskoulutuksia käräjä- ja hovioikeuksille ja asianajajille esimerkiksi tuomitsemistoimintaan liittyen.
Erillisopinnot Muiden alojen ammattilaiset, jotka haluavat juridista osaamista tai esimerkiksi ulkomailla oikeustieteiden maisterin tutkintoa vastaavan koulutuksen suorittaneet, jotka ovat hakeneet Opetushallituksen rinnastuspäätöstä ja suorittavat sitä varten täydentäviä opintoja.
Lukioyhteistyö ja MOOCit Oikeustieteellisiä opintoja suunnittelevat opiskelijat.
Rikosoikeuden MOOC (massive open online course) oikeustieteistä kiinnostuneille sekä suunnitteilla MOOC oikeustieteeseen
tutustumiseen, jonka voi suorittaa toisen asteen opintojen ohella.
Osallistuminen Studia generalia -luentosarjojen toteuttamiseen ja muut yleisötilaisuudet
Laaja yleisö ja laaja yhteiskunnallinen sivistystyö.
ESIMERKKEJÄ AMMATTI- KORKEAKOULUJEN JATKUVAN OPPIMISEN TARJONNASTA
ESIMERKKEJÄ KOHDERYHMISTÄ
Avoin ammattikorkea- kouluopetus ja polkuopinnot
Opintojaksot kenelle tahansa tarjolla avoimessa
ammattikorkeakoulussa, kuten yhtiöoikeus, liiketoiminnan juridiset ja taloudelliset lähtökohdat sekä rikos- ja prosessioikeus.
Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat, joilla polkuopintojen kautta mahdollisuus hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ja juridiikan suuntautumiseen.
Räätälöidyt
tilauskoulutukset ja monimuotokoulutukset
Työelämän tarpeiden mukaan räätälöidyt koulutukset, kuten Kiinteistönvälityksen osaaja -koulutus.
Oikeusmuotoilun koulutusta valtionhallinnon, eläkeyhtiöiden ja ammattiliittojen henkilöstölle.
Oikeustieteellisen alan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa on yksiköiden välisiä eroja sen suh- teen, onko koulutustarjontaa integroitu tiedekunnan tarjoamiin tutkintokoulutuksiin. Integrointi tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat samaan opetukseen ja suorittavat opintojakson samalla tavoin kuin tutkinto-opiskelijat. Helsingin yliopistossa jatkuvan oppimisen eri koulutusmuotoja ei ole integroitu tiedekunnan tarjoamiin tutkintokoulutuksiin muu- tamaa MOOCia (massive open online course) lukuun ottamatta. Itä-Suomen yliopistossa ja Lapin yliopistossa puolestaan avoimen yliopiston koulutustarjonta on integroitu tutkintokoulutukseen.
Yksiköt hyödyntävät jatkuvan oppimisen eri muotojen ja koulutustarjonnan kehittämisessä työelämäverkostojaan. Sidosryhmähaastatteluissa tuli toistuvasti esiin toive nykyistä syste- maattisemman ja koordinoidumman yhteistyön kehittämisestä. Erityisesti pitkäkestoisista täydennyskoulutusohjelmista saatuja kokemuksia pidettiin hyvinä. Sidosryhmät toivoivat myös koulutusyhteistyön kehittämistä tieteellisen jatkotutkintojen muodossa. Ammatillisen oikeus- tieteen lisensiaatin tutkinnon lakkauttamista pidettiin menetyksenä sekä vuoropuhelun että juristikunnan yleissivistyksen ja ammattitaidon kehittämisen kannalta.
Vaikka jatkuvan oppimisen tarjontaa on kehitetty, niin jatkuvan oppimisen suunnittelua, to- teutusta ja arviointia leimaa epäsystemaattisuus. Yksikköjen jatkuvan oppimisen tarjonnasta ei pääsääntöisesti hahmotu pitkäkestoisia tavoitteita tai koulutuksellisia kokonaisuuksia. Keskeisenä jatkuvan oppimisen kehittämisen esteenä ovat yksiköiden mukaan resurssit, joita ei nykyisellään voida allokoida tutkimuksen ja perustutkintokoulutuksen lisäksi laajemmin jatkuvaan oppimiseen.
Resursointi jää useassa yksikössä yksittäisen opettajan oman henkilökohtaisen työaikasuunnitel- man varaan ja osallistuminen jatkuvan oppimisen opetukseen on vapaaehtoista.
Aineiston perusteella usealta yksiköltä puuttuvat linjaukset siitä, miten jatkuvan oppimisen tar- jonnan opetusvastuut jakautuvat henkilöstön kesken ja miten paljon ne työllistävät. Myös se, mitä aihealueita jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan sisällytetään, vaikuttaa olevan useammassa yksikössä opettajalähtöistä. Arviointiryhmä korostaa, että jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan ei tule olla yksittäisen opettajan vastuulla eikä koulutustarjonnan kiinni siitä, kuka asiantuntijoista on kiinnostunut jatkuvan oppimisen tarjonnasta ja sen kehittämisestä.
5.9.2 Jatkuvan oppimisen kehittämissuunnat
Sidosryhmähaastattelujen mukaan yliopistojen tehtävänä on huolehtia siitä, että juristien ammatti- kunnan osaaminen pysyy ajantasaisena ja että peruskoulutuksessa jäävät osaamistarpeet tulevat paikatuiksi. Tavoitteisiin vastaaminen edellyttäisi sitä, että jatkuvan oppimisen koulutustarjonta olisi jokaisessa yksikössä vastuutettu tietylle henkilölle tai työryhmälle. Nämä tahot voisivat toimia erään haastatellun sanoin myös koulutusten tarjoajien välillä eräänlaisina ”välittäjäsolui- na”. Sidosryhmähaastatteluissa nousi toistuvasti esiin, että käytännön yhteistyötä edistäisi ja helpottaisi, jos jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuus olisi tietyn, nimetyn henkilön vastuulla.
Itsearviointikyselyssä viiden yliopiston oikeustieteelliseltä yksiköltä ja kahdeksalta arviointiin osallistuvalta ammattikorkeakoululta sekä juridisesti painottuneilta hallintotieteiden ja kaup- patieteiden maisterin tutkinto-ohjelmien edustajilta kysyttiin arvioita oikeustieteellisen alan jatkuvan oppimisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista (ks. taulukot 29 ja 30). Korkeakoulut tunnistivat paljon jatkuvan oppimisen haasteita, joista suurimmat liittyvät koulutustarjonnan pitkäkestoiseen suunnitteluun ja systemaattiseen kehittämiseen.
TAULUKKO 29. Oikeustieteellisen alan jatkuvan oppimisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita ON ja OTMtutkinnoissa itsearviointikyselyiden vastausten mukaan (n = 16)
JATKUVAN OPPIMISEN VAHVUUKSIA VIIDEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISESSÄ YKSIKÖSSÄ
JATKUVAN OPPIMISEN
KEHITTÄMISKOHTEITA VIIDEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEELLISESSÄ YKSIKÖSSÄ
• Jatkuvan oppimisen henkilökunta on osaavaa ja opetus on hyvätasoista.
• Jatkuvan oppimisen tarjonta on tutkimusperustaista ja ajanmukaista.
• Alalla on pitkä kokemus ja vahvat rutiinit täydennyskoulutusten ja pitkäkestoisten kokonaisuuksien järjestämisessä.
• Alalla on toimivaa yhteistyötä avoimen yliopiston kanssa tai jatkuvan oppimisen opetustarjontaa, josta vastaa yksikön oma opetushenkilöstö.
• Alalla on läheiset yhteydet käytännön toimijoihin, kuten opintojaksojen suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä Asianajajaliiton kanssa.
• Jatkuvan oppimisen kokonaisuus tulee ajatella uudelleen.
• Jatkuvan oppimisen opintojen
suoritustapoja ja opiskelijoiden ohjausta tulee kehittää.
• Digitaalisia oppimisympäristöjä tulee hyödyntää enemmän jatkuvan oppimisen tarjonnassa.
• Työelämän ja erityisesti yritysten tarpeita jatkuvalle oppimiselle tulee selvittää nykyistä systemaattisemmin.
• Ruotsinkielisen jatkuvan oppisen tarjontaa tulee kehittää.
• Laajoja opiskelumoduuleja tulee tarjota esimerkiksi erillisopintoina.
• Lukiolaisille suunnattuja kursseja ja lukioyhteistyötä tulee kehittää nykyistä enemmän.
TAULUKKO 30. Oikeustieteellisen alan jatkuvan oppimisen kehittämiskohteita AMK, HTM ja KTM
tutkinnoissa itsearviointikyselyiden vastausten mukaan (n = 17) JATKUVAN OPPIMISEN
KEHITTÄMISKOHTEITA KAHDEKSASSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA
JATKUVAN OPPIMISEN
KEHITTÄMISKOHTEITA JURIDISESTI PAINOTTUNEISSA HALLINTOTIETEIDEN JA KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO- OHJELMISSA
• Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa tulee kehittää työelämäpalautteen perusteella.
• Taloushallinnon ja juridiikan opintojen tulee yhdistää korkeakouludiplomiopinnoissa.
• Oikeusmuotoilun räätälöityä tilauskoulutusta tulee lisätä.
• YAMK-tutkintoa tulisi tarjota yhtenä jatkuvan oppimisen muotona.
• Digitaalisten palveluita tulisi kehittää edelleen osana jatkuvaa oppimista.
• Korkeakouluyhteistyötä ja avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa tulee edelleen kehittää.
• Jatkuva oppiminen tulee huomioida opetussuunnitelmatyön yhteydessä muun muassa lisäämällä monimuoto-opetusta.
• Avoimen yliopiston tarjontaa ja opintomoduuleita tulee kehittää.
• Verkkopohjaista opetusta tulee lisätä.
• Täydennyskoulutuskysyntää tulee selvittää systemaattisesti.
Vaikka ”maailmassa ei voi kaikkea synkronoida”, kuten eräs haastateltava totesi, arviointiaineiston perusteella yliopistoilta odotetaan jatkuvassa oppimisessa selvästi nykyistä koordinoidumpaa vas- tuuta juristikunnan täydennyskoulutuksesta. Yliopiston koulutusvastuuta pidetään myös takeena siitä, että koulutus perustuu tutkimukseen ja että koulutuksen selkärangan muodostavat oikeuden yleiset opit. Arviointiaineiston perusteella tarvetta on erilaisille jatkuvan oppimisen tarjonnalle:
yhden päivän täsmäkoulutuksille, pienille osaamiskokonaisuuksille (micro-credentials) ja räätä- löidyille täydennyskoulutuksille. Sidosryhmien näkökulmasta kiinnostavaa jatkuvan oppimisen tarjontaa ovat myös tieteelliset jatkotutkinnot ja muu pitkäkestoinen koulutustarjonta.
Lisäksi pitkäkestoinen erikoistumiskoulutus (30–60 op) voisi parhaassa tapauksessa olla vaihtoehto kokonaisen tutkinnon suorittamiselle. Sidosryhmähaastatteluissa mainittiin esimerkkinä erikois- tumiskoulutuksista Åbo Akademin oikeuspsykologikoulutus. Haastatteluissa ilmeni, että tarvetta voisi olla esimerkiksi oikeuslingvistiikan erikoistumiskoulutukselle. Sidosryhmähaastatteluiden mukaan yliopistot ovat olleet erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä selvästi passiivisempia kuin ammattikorkeakoulut (ks. Opintopolku 2021). Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kannus- tetaankin harkitsemaan erikoistumiskoulutusten lisäämistä osana jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Etätarjonta ja yksiköiden välinen yhteistyö voisivat olla osaratkaisuja resurssiongelmaan. Pääl- lekkäistä jatkuvan oppimisen tarjontaa ei kannata tarjota eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on tavoitteena jatkuvan oppimisen opetussisältöjen kehittäminen webinaariopetuksen ja digitaalisten keskustelufoorumien avulla.
Jos yksiköt tekisivät jatkuvassa oppimisessa suunnitelmallista yhteistyötä, olisi mahdollista keskustella siitä, missä kukin yksikkö on vahva toimija ja kuinka koulutustarjonta saataisiin kokonaisuudessaan kattavaksi ja koulutuksellisilta tavoitteiltaan nykyistä kunnianhimoisem-
maksi. Tällä tavoin oikeustieteellinen ala voisi näyttää suuntaa kansallisen jatkuvan oppimisen uudistuksen toteutuksessa (OKM 2021c) ja vastauksena eurooppalaisiin pyrkimyksiin uudistaa aikuiskoulutusta (Euroopan neuvosto 2011).
JATKUVAA OPPIMISTA KOSKEVAT SUOSITUKSET
▪ Yksiköissä tulee keskustella siitä, olisiko jatkuva oppiminen tarpeen ymmärtää nykyistä laa- jemmin, sekä pohtia, miten jatkuvan oppimisen tarjonnalla halutaan profiloitua.
▪ Koulutusyksiköitä kehotetaan rakentamaan yhteistyönä eri oikeudenalojen erikoistumis- koulutuksia, joihin voisi sisältyä opintojaksoja eri yksiköistä.
▪ Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnittelu, toteutus ja arviointi tulee systemati- soida ja vastuuttaa.
▪ Jatkuvaan oppimiseen liittyvää yhteistyötä tulee tiivistää korkeakoulujen välillä ja työelä- män edustajien kanssa.