• Ei tuloksia

Arvioinnin toteutuksen aikataulu

Ajankohta Toiminto

Kevät 2022 • Hankkeen suunnittelu.

• Taustoittavien tekstien laadinta raportin pohjaksi.

• Kartoitus mahdollisista muista samaa aihepiiriä koskevista hankkeista pääl- lekkäisen tiedon keräämisen välttämiseksi.

Syksy 2022 • Oppimistulosaineistoissa ja Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeessa kerät- tyjen eriyttämistä koskevien kysymysten tulosten analysointi

• Arviointihankkeessa kerättävien kyselyjen laatiminen ja niiden käännökset ruotsiksi.

• Tarvittavien tilasto- ja rekisteriaineistojen suunnittelu, tilaaminen tai han- kinta.

• Taustoittavat asiantuntijahaastattelut.

• Asiantuntija- tai arviointiryhmän nimittäminen.

Kevät 2023 • Kyselyjen toteutus ja vastausaineistojen yhdistäminen ja analysointi.

• Mahdollisten rekisteriaineistojen hyödyntäminen.

• Mahdolliset opetushenkilöstön, vanhempien ja oppilaiden haastattelut.

Syksy 2023 • Arviointiraportin laatiminen.

• Täydentävät aineistot (muut haastattelut, tilastot, tutkimukset).

• Kehittämissuositukset.

• Tuloksia koskeva sidosryhmien kuuleminen (esim. Erätauko-menettely) Kevät 2024 • Raportin viimeistely ja julkaisu sekä tiivistelmäjulkaisun laatiminen.

• Tuloksista tiedottaminen.

32

Viestintä ja tiedottaminen

arviointihankkeen eri vaiheissa

Arvioinnista viestitään ensisijaisesti hankkeen kotisivuilla, jonne aloitusvaiheessa päivitetään hankekuvaus sekä hankesuunnitelma. Sivuille tuotetaan hankkeen edetessä tiedotteita esimerkiksi meneillään olevista ky- selyistä ja niihin liittyvistä palautteista opetuksen järjestäjille. Hankkeen aikana ja päättyessä on mahdollista viestiä esille nousseista kysymyksistä tai teemoista esimerkiksi twiittaamalla, blogiteksteillä sekä esittele- mällä hanketta ja sen tuloksia erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa.

Opetuksen järjestäjiä tiedotetaan erikseen, mikäli heidän oppilaitoksiaan on otostettu vastaamaan arviointi- kyselyyn tai esimerkiksi haastatteluihin. Opetuksen järjestäjän nimeämälle yhteyshenkilölle lähetetään kyse- lylomakkeiden lisäksi myös koulukohtaiset palautteet kyselyjen keskeisistä tuloksista sekä kutsut mahdollisiin kuulemistilaisuuksiin.

Arviointiraportin viimeistelyvaiheessa laaditaan tarkempi viestintäsuunnitelma, jossa on aikataulutettu eri kohderyhmille suunnattu viestintä ja tiedottaminen arvioinnin tuloksista sekä hankkeen julkaisemisen ta- voista ja ajankohdasta. Viestinnästä vastaavat Päivi Kamppi ja Niina Rumpu yhteistyössä viestinnän kanssa.

Hankkeen toteutus- ja päätösvaiheessa tuloksista voidaan arvioinnin toteuttajien lisäksi pyytää kertomaan myös arviointiryhmän jäseniä.

33

Arviointihankkeen riskienhallinta ja laadunvarmistus

Arviointihankkeen riskit liittyvät arvioinnin rajaukseen, aineistonhankintaan ja aikataulutukseen sekä henki- löstöresursseihin.

Arviointihankkeen tematiikkaa on mahdollista lähestyä monilla tavoilla. Arvioinnin rajauksen ja vaikuttavuu- den näkökulmasta hankkeesta on informoitu opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä päällekkäisyyksien välttä- miseksi selvitetty sen kehittämistoimia erityisopetukseen ja eriyttämiseen. Hankkeen rajausta ja pohja-ai- neiston laatimista taustoitetaan tutkimusten sekä asiantuntijahaastattelujen avulla, joilla saadaan tietoa ole- massa olevista ja valmistuvista tutkimustuloksista ja -tarpeista sekä varmistetaan toiminnan taloudellisuus suuntaamalla arvioinnin tiedonhankinta teemoihin, joista ei ole ajantasaista tietoa.

Arviointiaineiston hankintaan liittyvät riskit kohdistuvat eriyttämistä koskevan tiedon laatuun ja saatavuu- teen. Eriyttämistä koskevaa tilasto- ja rekisteritietoa on olemassa vain erityisen ja tehostetun tuen osalta, joten yleistä tukea koskeva aineisto on hankittava kyselyjen ja haastattelujen tai kuulemisten avulla. Arvioin- nin onnistumisen näkökulmasta on tärkeää onnistua esittämään relevantteja kysymyksiä ja saada riittävän korkeat vastaajamäärät.

Tilastollisen aineiston hyödyntäminen on aiempien tutkimusten mukaan haasteellista, sillä esimerkiksi tuen tarve ja tukeen käytettävissä olevat resurssit vaihtelevat koulutuksen järjestäjittäin sekä alueittain. Arvioin- nissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevaa tutkimustietoa ja aineistoja. Koska esimerkiksi tilastollista tarkastelua koskevista eriyttämisen kysymyksistä on äskettäin (Lintuvuori 2021) laa- dittu väitöstutkimus ja muita selvityksiä, tässä arvioinnissa uuden hankittavan tiedon painopiste on kyselyai- neistojen avulla saatavan tiedon analysoinnissa. Mikäli tilasto- ja rekisteritiedon hankinta osoittautuu kuiten- kin tarpeelliseksi, saattaa tietojen arkaluonteisuus hidastaa arviointia, samoin esimerkiksi KOSKI-palvelun mahdollinen ruuhkautuminen tai LAMPI-palvelun käytettävyyteen liittyvät haasteet.

Arviointia varten mahdollisesti tarvittavan tilastotiedon sekä eri tahojen kyselyvastausten käsittely edellyttää erilaisten aineistojen yhdistämistä, jonka suunnittelun onnistuminen on laadunvarmistuksen näkökulmasta keskeistä. Näitä riskejä on huomioitu hankkeen riittävän pitkällä aikataulutuksella sekä varaamalla hankkeen käyttöön metodisiin menetelmiin perehtyneen asiantuntijan resursseja.

34

Hankkeen henkilöstöä koskevia riskejä ovat henkilöstöresurssien riittävyys, henkilöiden mahdollinen vaihtu- vuus, arvioitavan teeman laajuuden hallintaan ja arviointiin liittyvän asiantuntemuksen varmistaminen sekä yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtävän yhteistyön johtaminen. Nämä on huomioitu ni- meämällä hankkeeseen tiimi, joka koostuu vakituisista Karvin työntekijöistä sekä myöhemmin koottavasta ulkopuolisesta, arviointiteemaa monipuolisesti tuntevasta arviointiryhmästä. Tiimimäinen työskentely mah- dollistaa monitahoisen asiantuntemuksen, toisilta oppimisen ja asioiden pohtimisen yhdessä. Sen avulla mi- nimoidaan myös mahdollisista henkilövaihdoksista aiheutuvia riskejä.

Arviointiteeman laaja-alaista tarkastelua ja kehittävää arviointia edistetään arviointiryhmän asiantuntijuutta hyödyntämällä sekä haastatteluilla tai kuulemisiin liittyvillä menettelyillä. Arvioinnin kaksivaiheisuus tukee arvioinnin laadunvarmistusta mahdollistaen riittävän tutkimustiedon ja ajantasaisen kysymyksenasettelun uuden aineiston keruun ja arvioinnin pohjaksi.

Karvissa arvioinnin laatua tuetaan ja seurataan Karvin sisäisen laadunvarmistuksen menettelyjen mukaisesti (mm. palautekyselyt, arviointiraporttien julkaisuprosessiin liittyvät menettelyt).

35

Henkilötietojen käsittely arviointihankkeessa

Hankkeeseen liittyvien tiedonkeruiden ja viestinnän organisointi edellyttää henkilötietojen käsittelyä. Käsi- teltävät tiedot ovat:

• Arviointiin osallistuvien oppilaitosten yhteyshenkilöiden yhteystiedot

• Mahdolliset rekistereistä poimittujen tukipäätösten henkilötiedot (mikäli niitä ei ole mahdol- lista saada valmiiksi koodattuina)

• Kyselyjen yhteyshenkilöiden yhteystiedot

• Haastateltavien yhteystiedot

• Arvioinnin toteutukseen ja vaikuttavuuteen liittyvien tilaisuuksien osallistujien ilmoittautumis- tiedot

• Arviointiryhmän jäsenten ja yhteistyötahojen asiantuntijoiden palkkionmaksua varten tarvitta- vat tiedot.

Henkilötietojen käsittely perustuu henkilöiden suostumukseen, jonka he antavat suostuessaan yhteyshenki- löksi, vastatessaan kyselyihin ja haastatteluihin tai tilaisuuksiin. Arviointiryhmän tai palkkioperusteisten hen- kilöiden osalta käsittely perustuu heidän tai heidän organisaationsa kanssa tehtävään sopimukseen. Arvioin- nin kohteena olevien henkilöiden tietoja käsittelee hankehenkilöstö ja arviointiryhmää koskevia henkilötie- toja myös henkilöstöhallinto.

Henkilötietojen käsittely ei aiheuta merkittäviä riskejä henkilöille, joiden tietoja käsitellään. Mahdollisia re- kisteritietoja käsitellään tilastollisin menetelmin ja tietoja säilytetään siten, että niihin on pääsy vain aineis- toja käsittelevillä henkilöillä. Riskiä pienennetään käyttämällä tarvittaessa esimerkiksi opiskelija- tai muiden vastaajien koodinumeroita, kun tietoja pyydetään tai yhdistellään, sekä käyttämällä suojattua sähköpostia henkilötietojen välittämiseen. Lisäksi minimoidaan kerättävien henkilötietojen ja niiden käsittelijöiden määrä. Arvioinnin päätyttyä ja arviointiaineistojen arkistoinnin jälkeen vastaajien, haastateltujen, arvioinnin yhteyshenkilöiden ja seminaarien osallistujien yhteystiedot tuhotaan.

Opiskelijoilta ja henkilöstöltä kerätyn aineiston mahdollista jatko- tai tutkimuskäyttöä varten koodatut ai- neistot säilytetään Opetushallituksen tietoturvaohjeistusten mukaisesti.

36

Lähteet

Alajoki, J. 2021. ”Miks tää systeemi ei toimi?”: Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta. Tampe- reen yliopiston väitöskirjat 504. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/135094/978-952-03-2176- 5.pdf?sequence=2&isAllowed=y (luettu 31.12.2021)

Bernelius, V. ja Huilla, H. 2021. Oppimisen tuki. ss. 86–89 teoksessa Koulutuksellinen tasa-arvo ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:7. https://julkai- sut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162857/VN_2021_7.pdf?sequence=4&isAllowed=y (luettu 3.2.2022)

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013. Finlex. HE 67/2013 vp (finlex.fi) (luettu 19.1.2022) Holm, M., Björn, P. M., Laine, A., Korhonen, J. & Hannula, M. S. 2020. 'Achievement emotions among ado- lescents receiving special education support in mathematics', Learning and Individual Differences, vol. 79 , 101851. https://doi.org/10.1016/j.lindif.2020.101851 (luettu 21.3.2022)

Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginen ennakointi. PS-kustannus.

Kosunen, S., Inkinen, A., Krzywacki, H., & Hienonen, N. (2021). Vaihtuvatko luokat? Joustava ryhmittely ma- tematiikan opetuksessa. FMSERA Journal, 4(2), 4–18. Retrieved from https://journal.fi/fmsera/arti-

cle/view/101893 (luettu 14.1.2022)

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2021. Koulutuksen arviointisuunnitelma 2020–2023.

https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/04/KARVI_arviointisuunnitelma-2020-2023_paivitetty_2021.pdf (luettu 4.1.2022)

Kauppinen, M. ja Marjanen, J. 2020. Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? Suomen kie- len ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2019. Kansallinen koulutuksen arvi- ointikeskus. Julkaisut 13:2020.https://karvi.fi/app/uploads/2020/08/KARVI_1320.pdf

Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100642 (luettu 19.1.2022)

Lintuvuori M. 2019. Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelmän kehitys tilastojen ja nor- mien kuvaamana. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 597.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5327-2 (luettu 3.2.2022)

Makkonen, K., Thuneberg, H., Jahnukainen, M. & Hotulainen, R. 2019. Yläkoulun matematiikan opetuksen kehittäminen yhteisopettajuusmallilla ja joustavia oppimisryhmiä käyttäen. Ainedidaktiikka 3(1) (2019), 2–

20. http://journa.fi/ainedidaktiikka (luettu 4.1.2022)

Nykänen, H. 2021. Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumi- sesta perusopetuksen alakoulussa. Oulun yliopiston tutkijakoulu, kasvatustieteiden tiedekunta, erityispeda- gogiikka. http://urn.fi/urn:isbn:9789526229287 (luettu 21.3.2021)

37

Opettajien ammattijärjestö OAJ. Kantelu Opetushallituksen neuvonnasta ja ohjauksesta sekä määräyksistä koskien perusopetuksen erityistä tukea. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/oaj- jatti-kantelun-opetushallituksen-toimista--tukea-tarvitsevia-oppilaita-jaa-heitteille/ (luettu 24.2.2022) OAJ:n kysely: Oppivelvollisuusuudistus ei onnistu, jos perusopetuksen oppimisen tukea ei korjata.

15.3.2022. Tiedote.https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/oajn-kysely-oppivelvolli- suusuudistus-ei-onnistu-jos-perusopetuksen-oppimisen-tukea-ei-korjata/ (luettu 16.3.2022)

Opetushallitus. 2022. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki | Opetushallitus (oph.fi) (luettu 16.2.2022)

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014). perusopetuksen_opetussuun- nitelman_perusteet_2014.pdf (oph.fi) (luettu 4.1.2022)

Opetushallitus. ePerusteet. OPS2016 – perusopetus. Perusopetuksessa säädetyt tukimuodot. (https://epe- rusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/23/perusopetus/tekstikappale/10940.) (luettu 4.1.2022)

Opetus- ja koulutussanasto OKSA. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-908-0 (luettu 19.1.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.5.2020 VN/4204/2020. Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja in- kluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän aset- tamispäätös https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/6b74b7c4-c860-4c8d-af64-34d83b6ce3a4/f2007c92- 7158-4ff0-81b3-5012639303f9/ASETTAMISPAATOS_20200904124502.PDF (luettu 17.2.2022)

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma. Perusopetuksen laa- dun ja tasa-arvon kehittämisohjelma - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö (luettu 24.1.2022)

Perusopetuslaki 21.8.1998/628. Finlex. Perusopetuslaki 628/1998 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® (lu- ettu 19.1.2022)

Pulkkinen, Jonna. ”Reforming policy, changing practices? Special education in Finland after educational re- forms. Erityispedagogiikan väitöskirja. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 34, Jyväskylä 2019.

Pulkkinen, J., Jahnukainen, M. ja Pirttimaa, R. 2015. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa:

rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 25(3), 52–

63. https://bulletin.nmi.fi/2017/09/11/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuen-jarjestelyt-kouluissa-rehtorien- arviot-tukijarjestelyjen-toimivuudesta-2/ (luettu 12.1.2022)

Pulkkinen, J., Kirjavainen, T. ja Jahnukainen, M. 2020. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa.

Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018. Yhteiskuntapoli- tiikka 85 (2020):3, 301–309. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140096/YP2003_Pulkkine- nym.pdf.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. https://38/520/2020julkaisut.valtioneu- vosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 16.2.2022)

38

Roiha A. ja Polso J. 2018. Onnistu eriyttämisessä. Toimivan opetuksen opas. PS-kustannus. AS Pajo, Viro.

Saloviita, T. 2020. Attitudes of Teachers Towards Inclusive Education in Finland. Scandinavian Journal of Ed- ucational Research 2020, Vol. 64, No. 2, 270-282. https://doi.org/10.1080/00313831.2018.1541819 (luettu 3.5.2022)

Sirkko, R. 2020. Opettajat ammatillisina toimijoina inkluusiota edistämässä. Oulun yliopisto, kasvatustietei- den tiedekunta. http://urn.fi/urn:isbn:9789526227337

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – katsaus kansallisiin arviointeihin. 2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021. Toim. Ukkola A. ja Väätäinen H.

Takala, M., Mäkinen, M., Eskola, S., Saarinen, M. ja Sutela, K. 2020. Mitä erityisopettajien koulutuksissa ope- tetaan? – Havaintoja yliopistojen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen opetussuunnitelmista. Aikuiskas- vatuksen aikakauskirja, 23(2), 32–49.

Tilastokeskus 2020. Maahanmuuttajat väestössä https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuutta- jat-vaestossa.html (luettu 3.11.2021)

Tilastokeskus 2021. Tilastot aiheittain. Kiinteä osoite: www.stat.fi/til/aiheet.html

Ukkola, A. ja Metsämuuronen, J. 2021. Matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen kolmannen luokan alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 20:2021.

Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E, Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J., Keskinen, H-L. ja Hotu- lainen, R. 2018. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja ke- hittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018. https://julkaisut.val- tioneuvosto.fi/handle/10024/161062

Valtioneuvosto. Oikeus oppia. Tasa-arvoinen alku opinpolulle. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittä- misohjelma 2020–2022. Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma 2020–2022 (valtioneu- vosto.fi) (luettu 16.2.2022)

Vitka, T. 2021. Laaja-alaisen erityisopetuksen käsikirja. PS-kustannus. Kirjaa koskeva esittelyteksti https://www.opettajantietopalvelu.fi/opetuksen_eriyttaminen.html (luettu 18.3.2022)

Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. Finlex. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® (luettu 19.1.2022)