• Ei tuloksia

Arvioinnin osallistujat ja heidän taustatietonsa

In document Karvi.fi (sivua 38-42)

2 ENGLANNIN KIELEN A-OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET

Seuraavaksi raportoidaan englannin kielen A-oppimäärän oppimistulokset.

Oppimistuloksilla tarkoitetaan paitsi (1) kielitaidon eri osa-alueiden tehtävissä saatuja tuloksia myös (2) englannin kielen oppimista edistävien käytänteiden harjoittamista ja (3) oppilaiden käsityksiä englannin kielestä ja sen opiskelusta.

Kunkin tavoitealueen tulokset esitellään omissa alaluvuissaan. Lisäksi tarkas- tellaan näiden kolmen tavoitealueen keskinäisiä yhteyksiä. Aluksi kuvaillaan arviointiin osallistuneet henkilöt ja arvioinnissa käytetyt tehtävät.

Taulukko 5. Oppilaiden äidinkielet ja kotikielet A-englannin aineistossa.

Kieli Oppilaan äidinkieli (%) Oppilaan kotikieli (%)

suomi 82,6 81,1

ruotsi 13,0 9,0

suomi ja ruotsi 0,5 4,5

suomi ja muu 0,3 2,1

ruotsi ja muu 0,1 0,3

muu 2,8 2,0

tieto puuttuu 0,7 0,9

Kuten taulukosta 5 havaitaan, valtaosalla oppilaista oli sekä äidinkielenään että kotikielenään suomi. Toiseksi yleisin äidinkieli ja kotikieli oli ruotsi. Sekä suo- mea että ruotsia kotikielenään käytti noin viisi oppilasta sadasta (156 oppilas- ta). Oppilaista 99 puhui muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään. Suurim- mat yksittäiset äidinkielet olivat venäjä (30 oppilasta), somali (13 oppilasta) ja viro (11 oppilasta).

Noin 15 prosenttia oppilaista ei tiennyt, oliko heidän isänsä tai äitinsä ylioppi- las, tai jätti muuten vastaamatta kysymykseen. Niistä oppilaista, jotka tiesivät vanhempiensa koulutustaustan, oli 22 prosentilla molemmat vanhemmat yliop- pilaita, 43 prosentilla ei kumpikaan ja 35 prosentilla toinen. Oppilaiden äiti oli isää useammin ylioppilas (44 % äiti, 25 % isä).

Oppilaiden jatko-opintosuunnitelmissa lukio oli jonkin verran ammatillista koulutusta suositumpi: 56 prosenttia oppilaista ilmoitti pyrkivänsä yläkoulun jälkeen lukioon, ammatilliseen koulutukseen pyrki 43 prosenttia. Vajaa kaksi prosenttia oppilaista ilmoitti hankkivansa lisävalmiuksia jatko-opintoihin ja va- jaa prosentti aikoi mennä töihin tai pitää vapaavuoden. Yhteensä 45 oppilasta ei vastannut kysymykseen. Tytöille lukio oli ammatillista koulutusta houkutte- levampi jatko-opintovaihtoehto: noin kolme tyttöä viidestä ilmoitti pyrkivänsä ensisijaisesti lukioon, pojista vajaa puolet. Tytöt ilmoittivat myös hieman poikia useammin hankkivansa lisävalmiuksia jatko-opintoihin (tytöt 2 %, pojat 1 %).

Oppilaiden englannin kielen arvosana ilmenee taulukosta 6. Neljänneksellä oppilaista oli hyvän osaamisen tasoa vastaava arvosana kahdeksan ja runsaal- la kolmanneksella joko kiitettävä tai erinomainen. Välttäviä tai hylättyjä arvo- sanoja oli saanut vajaa viisi prosenttia oppilaista. Arvosanojen perusteella 60 prosenttia oppilaista oli yltänyt hyvän osaamisen taitotasolle tai ylittänyt sen, pojista yhdeksän prosenttiyksikköä harvempi kuin tytöistä.

Taulukko 6. Oppilaiden englannin kielen arvosanojen frekvenssit ja prosenttiosuudet.

Kouluarvosana Oppilasmäärä Osuus (%) Pojat Pojat, osuus (%) Tytöt Tytöt, osuus (%) 4

5 6 7 8 9 10

11 145 450 733 855 923 306

0,3 4,2 12,9 21,1 24,6 26,6 8,8

8 90 253 404 436 435 112

0,5 5,1 14,3 22,9 24,7 24,6 6,3

3 55 197 329 419 488 192

0,2 3,2 11,6 19,4 24,7 28,8 11,3

Puuttuu 53 1,5 28 1,6 14 0,8

Yhteensä 3 476 100 1 766 100 1 697 100

Oppilaiden englannin kielen arvosanojen keskiarvo oli 7,8 (mediaani 8,0; kes- kihajonta 1,33). Kuten taulukosta 7 havaitaan, oli tyttöjen arvosana äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa (jatkossa oppiaineesta käytetään nimitystä äidinkieli) ja matematiikassa noin yhden arvosanan poikia parempi. Varsinkin äidinkielen arvosanoja lähemmin tarkasteltaessa huomataan, että tytöistä noin 47 prosent- tia oli saanut kiitettävän tai erinomaisen arvosanan, pojista 15 prosenttia. Sen sijaan poikien ja tyttöjen keskimääräisissä englannin kielen arvosanoissa ei ol- lut käytännössä eroa.

Taulukko 7. Oppilaiden englannin kielen, äidinkielen ja matematiikan arvosanojen keskiarvot, keskihajon- nat ja mediaanit sukupuolittain.

Englannin kieli Äidinkieli Matematiikka

Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt

Keskiarvo Keskihajonta Mediaani

7,68 1,32 8,00

7,98 1,31 8,00

7,35 1,11 7,00

8,23 1,03 8,00

7,43 1,44 7,00

7,77 1,40 8,00 p-arvo p < 0,001; d = 0,23 p < 0,001; d = 0,86 p < 0,001; d = 0,24 Oppilaiden tyypillisin englannin kielen läksyihin käyttämä aika oli alle puoli tuntia: kolme oppilasta neljästä valitsi tämän vaihtoehdon. Noin 12 prosenttia oppilaista ei käyttänyt läksyihin aikaa lainkaan ja yksi oppilas kymmenestä puolesta tunnista tuntiin. Pojista lähes joka viides (17,3 %) ei käyttänyt englan- nin läksyihin aikaa lainkaan, tytöistä noin kuusi prosenttia. Tytöissä oli myös

Englannin kielen opettajakyselyyn vastasi yhteensä 220 opettajaa. Opettajien vastausaktiivisuus oli erittäin korkea, sillä vain yhdestä koulusta ei saatu yhden- kään opettajan vastausta.

Kyselyyn vastanneista opettajista 183 oli suomenkielisistä ja 37 ruotsinkielisis- tä kouluista. Valtaosa vastaajista (85 %) oli naisia. Opettajien keski-ikä oli 44 vuotta, nuorin oli 25-vuotias ja vanhin 68-vuotias. Neljä opettajaa viidestä oli äidinkieleltään suomenkielisiä, 16 prosentin äidinkieli oli ruotsi ja vajaan kah- den prosentin englanti.

Noin yhdeksällä opettajalla kymmenestä oli kieltenopettajan kelpoisuus (vrt.

Hartonen & Ojala 2013). Puolella opettajista oli laudatur tai syventävät opinnot englannin kielessä, runsaalla kolmanneksella aineopinnot. Opettajien suoritta- ma tutkinto vaihteli jonkin verran ikäryhmittäin: yli 55-vuotiaista opettajista vii- denneksellä oli alempi korkeakoulututkinto, ikäryhmässä 25–44 vain alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita opettajia ei ollut.

Kolme opettajaa neljästä työskenteli virassa tai toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa opettajista oli 15 prosenttia, vajaa viisi prosenttia työskenteli päätoimisena tuntiopettajana. Englannin opettajat olivat varsin kokenutta joukkoa, sillä runsas kaksi viidennestä oli työskennel- lyt perusopetuksen kielenopettajana 16 vuotta tai enemmän, viidennes 6–10 vuotta. Alle vuoden perusopetuksen kieltenopettajana oli toiminut seitsemän opettajaa. Opettajien työyhteisössä työskenteli keskimäärin neljä perusopetuk- sen kieltenopettajaa, enimmillään 18 opettajaa.

Opettajien opetusvelvollisuus koostui pääosin (81 %) kieliaineiden opetuk- sesta. Kokemusta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta heillä oli niukasti: vain 12 prosenttia ilmoitti opetusryhmissään olevan lähes aina maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Ainoastaan englannin kieltä opettavia oli vastaajista hieman alle kolmannes. Jos opettaja opetti jotain muuta kieltä kuin englantia, olivat yleisimmät kieliyhdistelmät englanti-ruotsi (43 %) ja englanti- ranska tai englanti-saksa (molempia 7 %). Niissä kouluissa, joissa oli käytössä kurssimuotoinen lukujärjestys, opettajat olivat opettaneet arviointiin osallistu- neita oppilaita keskimäärin kolme kurssia yhdeksännen luokan aikana.

Kolmannes opettajista oli asunut englanninkielisellä kielialueella 2–6 kuukaut- ta, mutta kyselyyn vastanneista opettajista oli myös viidennes sellaisia, jotka eivät olleet asuneet lainkaan englantia puhuvalla kielialueella. Opettajien asu- minen englannin kieltä puhuvassa ympäristössä ilmenee tarkemmin alla ole- vasta taulukosta.

Taulukko 8. Englannin opettajien asuminen englanninkielisellä kielialueella.

Asumisen kesto Opettajien lukumäärä Osuus (%)

ei lainkaan 41 19

alle 2 kk 46 21

2–6 kk 64 29

7–24 kk 47 21

yli 2 vuotta 21 10

Yhteensä 219 100

Yhdeksän opettajaa kymmenestä arvioi oman englannin kielen taitonsa kaikil- la osa-alueilla vähintään tasolle B2.2. Vastaajien joukossa oli kuitenkin kuusi opettajaa, jotka arvioivat omat ymmärtämistaitonsa taitotasoa B2.1 heikommak- si. Kirjoittamistaitonsa tasoa B2.1 heikommaksi arvioi seitsemän, puhumistai- tonsa kahdeksan opettajaa.

Taulukko 9. Opettajien arvio omasta englannin kielen taidostaan.

Taito A2.1 A2.2 B1.1 B1.2 B2.1 B2.2 C1.1 tai

korkeampi

kuullun ymmärtäminen 1 2 3 8 39 151

puhuminen 1 2 5 13 54 128

luetun ymmärtäminen 1 1 2 2 7 32 159

kirjoittaminen 1 1 2 3 12 48 138

Rehtoreiden vastausaktiivisuus jäi alhaiseksi, sillä vain noin kolme viidestä rehtorista vastasi arvioinnin jälkeen heille lähetettyyn sähköiseen kyselyyn. Ky- selyyn vastanneista 67 rehtorista 38 oli naisia ja 29 miehiä. Iältään lähes puolet rehtoreista oli 45–54-vuotiaita, noin kolmannes yli 54-vuotiaita ja 16 prosenttia 35–44-vuotiaita. Rehtorikyselyn tarkemmat tulokset raportoidaan luvussa 2.3.2, jossa kuvataan koulua oppimisympäristönä.

In document Karvi.fi (sivua 38-42)