Imetysohjaus sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaamana

IMETYSOHJAUS SOSIAALISTA MEDIAA KÄYTTÄVIEN ÄITIEN KUVAAMANA

Emma Särkelä Pro gradu -tutkielma Hoitotiede

Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto

Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos

Maaliskuu 2020

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTARCT

1 JOHDANTO...1

2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT...3

2.1 Katsaus imetysohjausta koskevaan tutkimukseen...3

2.2 Imetyssuositukset...3

2.3 Imetysohjaus...4

2.4 Internetissä ja mediassa tarjolla oleva tieto imetyksestä...7

2.5 Internetin ja median vaikutus imetyksen onnistumiseen...8

2.6 Vertaistuki imetyksen edistäjänä...9

2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista...10

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET...12

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT...13

4.1 Tutkimusaineisto...13

4.2 Tutkimukseen osallistujien kuvaus...15

4.3 Aineiston analyysi...15

5 TULOKSET...18

5.1 Imetysohjauksen nykytila...18

5.1.1 Imetysohjauksen sisältö...20

5.1.2 Kohtaaminen imetysohjauksessa...21

5.2 Toimiva imetysohjaus...22

5.2.1 Kattava sisältö...24

5.2.2 Asianmukainen kohtaaminen...25

5.2.3 Monipuoliset ohjausmenetelmät...26

5.3 Sosiaalinen media osana imetysohjausta...29

5.4 Vertaistuen merkitys imetykselle...32

5.5 Yhteenveto tuloksista...34

6 POHDINTA...36

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua...36

6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus...39

6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet...41

LÄHTEET...44 LIITTEET

Liite 1. Tutkimuskutsu

Liite 2. Tiedote tutkimuksesta

Liite 3. Haastattelun teemat ja esimerkkikysymykset Liite 4. Suostumuslomake

Liite 5. Taustatietolomake

Liite 6. Tutkimuksia imetysohjauksesta

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos Hoitotiede

Terveystieteiden opettajankoulutus

Särkelä, Emma Imetysohjaus sosiaalista mediaa käyttävien

äitien kuvaamana

Pro gradu -tutkielma, 47 sivua, 6 liitettä (14 sivua)

Ohjaajat: Professori, THT, Katri Vehviläinen-Julkunen ja

Tutkijatohtori, TtT Reeta Lamminpää Maaliskuu 2020

Imetyksen onnistumiseen vaaditaan tukea ja opastusta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, mutta myös lisäneuvot vertaistukijoukoilta ovat tärkeitä. Suomessa imetystavoitteisiin pääseminen on ollut haastavaa. Imetyssuositukset kannustavat 46 kuukauden täysimetykseen ja osittaisimetyksen jatkamista yhden vuoden ikään, mutta Suomessa lapsia imetetään keskimäärin vain 78 kuukautta ja täysimetys kestää noin kaksi kuukautta. Imetyksen edut lapselle, äidille ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Internetin vaikutusta imetyksen onnistumiseen on tutkittu jonkin verran kansainvälisesti, mutta tieto sosiaalisen median ja vertaistuen merkityksestä imetykselle on vähäistä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaalista mediaa käyttävien äitien ajatuksia imetysohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista imetysohjausta äidit ovat saaneet, millaista on toimiva imetysohjaus ja millaiset imetysohjausmenetelmät ovat toimivia sekä millainen merkitys sosiaalisella medialla ja vertaistuella on imetykselle. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin 25 Imetyksen tuki -Facebook-vertaistukiyhteisön jäseninä olevilta äideiltä. Haastattelut toteutettiin kesäkuun 2018 ja joulukuun 2019 välillä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Sosiaalista mediaa käyttävät äidit eivät olleet täysin tyytyväisiä nykyiseen imetysohjaukseen.

Kehitettävää nähtiin sekä imetysohjauksen sisällössä että imetysohjaustilanteeseen liittyvässä kohtaamisessa niin neuvolassa kuin synnytyssairaalassakin. Sosiaalisen median vertaistukiyhteisössä tarjottu imetystuki sekä vertaistuki auttoivat äitejä jatkamaan imetystä haasteista huolimatta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamaan imetysohjaukseen kaivattiin lisää ammattitaitoa, aikaa, sensitiivisyyttä sekä uusia menetelmiä. Terveydenhuollon ammattihenkilöitä kaivattiin sosiaaliseen mediaan jakamaan luotettavaa ja vastuullista tietoa imetyksestä.

Internetin ja sosiaalisen median välityksellä tavoitetaan helposti paikasta ja ajasta riippumatta suuri määrä imettäviä äitejä. Oikea-aikaisesti annettu luotettava imetysohjaus voi vaikuttaa äitien päätökseen jatkaa imetystä. Jatkossa terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa luotettavaa imetysohjausta olisi tärkeää kohdentaa sinne, missä sitä tarvitsevat kohdataan helposti, jotta imetystavoitteisiin päästäisiin.

Asiasanat: imetys, ohjaus, sosiaalinen media, vertaistuki

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT Faculty of Health Sciences

Department of Nursing Science Nursing Science

Nurse Teacher Education

Särkelä, Emma Breastfeeding counseling described by

mothers using social media

The level of thesis: Master’s Thesis, 47 pages, 6 appendices (14 pages) Supervisors: Professor, PhD, Katri Vehviläinen-Julkunen and

Researcher, PhD Reeta Lamminpää March 2020

Successful breastfeeding requires support and counseling from health care professionals but ad- ditional advice from peer support groups is also needed. Achieving the recommendations of breastfeeding has been challenging in Finland. Breastfeeding recommendations encourage exclu- sive breastfeeding for 46 months and continue breastfeeding until the age of one but in Finland children are brestfeeded only 78 months on average and exclusive breastfeeding lasts about two months. The benefits of breastfeeding for a child, mother and society are significant. The impact of the Internet on successful breastfeeding has been studied to some extent internationally but the knowledge of the significance of social media and peer support to brestfeeding is limited.

The purpose of this study was to describe thoughts on breastfeeding counseling by mothers who use social media. The aim of the study was to find out what kind of breastfeeding counseling mothers have received, what kind of breastfeeding counseling is functioning, what kind of meth- ods of breastfeeding counseling are working and what is the significance of social media and peer support to breastfeeding. The research material was collected through theme interviews with 25 mothers who were members of the peer support group in Facebook named Imetyksen tuki. In- terviews were carried out between June 2018 and December 2019. The material was analyzed by inductive content analysis.

Mothers in social media were not fully satisfied with current breastfeeding counseling. They saw improvments to be made in the content of breastfeeding counseling and in the encounter of the breastfeeding counseling situation, both in the maternity clinic and in the hospital. The breast- feeding support and the peer support provided in the peer support group in social media helped mothers to continue breastfeeding despite the challenges. More professional skills, time, sensitiv- ity and new methods were wished to the breastfeeding counseling given by health care profes- sionals. Health care professionals were wished to share realiable and responsible breastfeeding information in social media.

Regardless of time and location it is easy to reach a large amount of breastfeeding mothers via the Internet and social media. The right time given reliable breastfeeding counseling can influ- ence mothers’ decision to continue breastfeeding. In future to achieve the recommendations of breastfeeding the reliable breastfeeding counseling offered by health care professionals should be focused where it is easy to encounter with people in need of it.

Key words: breastfeeding, counseling, social media, peer support

1 JOHDANTO

Suomessa imetystavoitteisiin pääseminen on ollut haasteellista. Maahan syntyy vuosittain 47 577 lasta, joista imetetään puolen vuoden ikäisinä noin 66 % ja heistä 9 % on täysimetettyjä (Uusitalo ym. 2012, Suomen virallinen tilasto 2019a). Keskimäärin Suomessa lapsia imetetään 78 kuukautta ja täysimetys kestää noin kaksi kuukautta (Vaarno 2016). WHO (2015) suosittelee imetystä kahden vuoden ikäiseksi ja täysimetystä kuuden ensimmäisen kuukauden ajan.

Kansallinen suositus ohjaa täysimettämään lasta 46 kuukauden ikään saakka ja jatkamaan osittaisimetystä kiinteiden ruokien ohella yhden vuoden ikään saakka tai perheen niin halutessa pidempään (THL 2019). Imetyksen suosio on noussut 1970-luvun heikon imetystilanteen jälkeen. Tuolloin noin 10 prosenttia äideistä imetti lastaan puoli vuotta. (Uusitalo ym. 2012).

Tällä hetkellä Suomi on tilastoissa kolmantena Euroopassa pitkään imettävistä maista (Victora ym. 2016). Kuitenkin täysimetyksen kesto on Suomessa kaukana suosituksista, vaikka kehitys on ollut suotuisaa. Erityisesti haasteina Suomessa ovat imetyksen varhaisvaiheen onnistuminen, äidinmaidon korviketta saavien vauvojen suuri osuus, kiinteiden ruokien aloittaminen yleisesti ennen suositusikää sekä täysimetyksen jatkuminen neljän kuukauden ikään saakka (THL 2019).

Täysimetyksen aikana lapsi ei saa ravinnokseen muuta kuin äidin rintamaitoa ja sen ohella D- vitamiinia kahden viikon ikäisestä alkaen. Suomessa täysimetystä suositellaan 46 kuukauden ikään saakka, mutta äidin rintamaito riittää ravinnoksi puolen vuoden ikään saakka täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle (THL 2019.) Imetys tarjoaa optimaalisen ravinnon vastasyntyneelle ja se on olennainen osa äitiyttä sekä äiti-lapsi-suhteen muodostumista.

Imetyksestä saadut hyödyt lapselle, äidille ja yhteiskunnalle ovat merkittäviä. Imetyksellä on terveydellisiä, ravitsemuksellisia, psykologisia, ekologisia ja taloudellisia etuja. (Uusitalo ym.

2012, Bode ym. 2020.) Imetyksen onnistumiseen vaaditaan opastusta ja tukea terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, mutta lisäneuvot vertaistukijoukoilta ovat myös tärkeitä (Kaunonen ym.

2012).

Imetysohjauksella voidaan vaikuttaa imetyksen onnistumiseen ja sen kestoon. Useimmat äidit haluavat imettää, mutta taidoissa on osittain puutteita, asenneilmapiiri imetystä kohtaan vaihtelee ja luottamus imetyksessä onnistumiseen on melko vähäistä. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen erityisen tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta ovat puolison ja muun sosiaalisen verkoston tuki sekä avun saaminen ongelmatilanteissa (THL 2019). Terveydenhoitajat ja kätilöt käyvät imetysohjaajakoulutuksen, mutta imetysohjaus ei aina vastaa tarpeita. Täysimetettyjen vauvojen

pieni määrä osoittaa tarpeen imetysohjauksen lisäämiseen ja kehittämiseen. (Laanterä 2011, Niela-Vilén ym. 2016, Niela-Vilén ym. 2019.)

Suomessa sosiaalisen median ja internetin hyödyntäminen terveydenhuoltohenkilökunnan antamassa imetysohjauksessa on melko vähäistä. Yleisesti ottaen suomalaiset kuitenkin käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja internetiä. Lähes kaikki alle 45-vuotiaista käyttävät internetiä useasti päivässä ja käytännössä katsoen kaikki 1045-vuotiaista käyttävät ainakin jotain sosiaalisen median palvelua tai pikaviestintää (Kohvakka & Saarnemaa 2019, Suomen virallinen tilasto 2019b). Sosiaalinen media mahdollistaa vertaistuen ja ohjeiden saamisen mihin vuorokauden aikaan tahansa riippumatta käyttäjien maantieteellisestä sijainnista. On myös raportoitu, että internetin vertaistukiryhmät ovat äideille tärkeitä imetystuen ja -tiedon lähteitä (Niela-Vilén ym.

2014). Pitkällä aikavälillä internet mahdollistaa positiivisesti imetykseen vaikuttavien imetystietoon ja vertaistukeen liittyvien interventioiden toteuttamisen. (Niela-Vilén ym. 2016.) Imetyksen merkittävien hyötyjen tiedossa oleminen ja imetyslukujen alhaisuus antavat syyn imetysohjauksen ajantasaistamiselle ja kehittämiselle. Internetin vaikutusta imetyksen onnistumiseen on tutkittu jonkin verran muun muassa selvittämällä verkkopohjaisen ohjauksen vaikutusta raskausaikana (Huang ym. 2017), arvioimalla imetyssivustojen motivoivaa vaikutusta (Stockdale ym. 2007) ja analysoimalla systemaattisesti verkkopohjaisia imetysinterventioita (Pate 2009). Lisäksi on kuvattu ensisynnyttäjien ja heidän tutkiverkostojensa sosiaalisen median käyttöä imetysohjauksen kehittämiseksi (Asiodu ym. 2014), arvioitu ensisynnyttäjien käyttämiä lähteitä ja imetyksen onnistumista internetin tarjoaman tuen avulla (Newby ym. 2015) ja selvitetty internet-pohjaisen vertaistuen vaikutusta imetyksen onnistumiseen ennenaikaisesti syntyneiden lasten kohdalla (Niela-Vilén ym. 2016). Tieto sosiaalisen median hyödyistä imetysohjauksessa on vähäistä. Myös vanhempien omia näkemyksiä toimivasta imetysohjauksesta on tutkittu niukasti. Imettävien äitien ajatuksista toimivasta imetysohjauksesta ja sosiaalisen median tarjoamista mahdollisuuksista tarvitaan tietoa, jotta imetysohjausta voitaisiin kehittää ajankohtaisemmaksi ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvaavat toimivan imetysohjauksen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millainen imetysohjauksen nykytila on Suomessa, millaista on toimiva imetysohjaus, millaiset imetysohjausmenetelmät ovat hyödyllisiä sekä millainen merkitys sosiaalisella medialla ja vertaistuella on imetykselle. Tietoa voidaan hyödyntää imetysohjauksen kehittämiseen ajankohtaisemmaksi sekä kohderyhmän tarpeita vastaavaksi neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa.

2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Katsaus imetysohjausta koskevaan tutkimukseen

Pro gradu -tutkielman kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku tehtiin keväällä 2017 ja täydennyshaku joulukuussa 2019. Haut tehtiin Cinahl (EBSCO)-, PubMed- ja Cochrane -tietokannoista.

Hakujen kielet rajattiin suomeen ja englantiin. Lisäksi haettujen tutkimuksien haluttiin olevan artikkeleita tai kirjallisuuskatsauksia. Vuosirajauksena vuoden 2017 hauissa käytettiin 2007- 2017 ja vuoden 2019 täydennyshauissa 2015-2019. Hakusanoja olivat breastfeeding, internet, media ja counseling.

Edellä mainituilla kriteereillä Cinahlista löydettiin ensimmäisessä tiedonhaussa 655 hakutulosta, joista otsikoiden, tiivistelmien ja koko tekstien lukemisen jälkeen valikoitui mukaan 13 tutkimusta. Täydennyshaussa Cinahlista löytyi 630 hakutulosta, joista valittiin mukaan kaksi tutkimusta. PubMedistä saatiin ensimmäisellä tiedonhaulla hakutuloksia 127, joista mukaan valittiin neljä tutkimusta. Täydennyshaku tuotti PubMedissä 405 hakutulosta, joista mukaan valittiin kaksi tutkimusta. Cochranesta tiedonhaku tuotti ensimmäisessä tiedonhaussa kaksi hakutulosta, joista kumpaakaan ei valittu tutkimukseen mukaan. Täydennyshaku Cochranesta tuotti 61 hakutulosta, joista valittiin mukaan yksi tutkimus. Täydennyshauissa valittavista tutkimuksista karsiutuivat pois tutkimukset, jotka olivat löytyneet jo keväällä 2017 ensimmäisessä tiedonhaussa. Manuaalisen haun myötä mukaan valittiin vielä viisi tutkimusta.

Lopulta tiedonhaku tuotti yhteensä 27 artikkelia. Nämä muodostavat teoriataustan tälle pro gradu -tutkielmalle. Tutkimukset on kuvattu liitetaulukossa (liite 6.) Tutkimuksista 18 oli tutkimusartikkeleita ja kahdeksan systemaattisia kirjallisuuskatsauksia sekä yksi meta-analyysi.

Tutkimusmenetelminä oli käytetty laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä, joista esimerkiksi yksilö- ja ryhmähaastattelut, koe-kontrolliasetelma, pitkittäistutkimus, laadullinen tapaustutkimus sekä havainnointitutkimus olivat edustettuina. Tutkimukset olivat peräisin Suomesta, Norjasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta, Taiwanista, Kiinasta, Ranskasta ja Irlannista.

2.2 Imetyssuositukset

Imetyssuosituksien ja -strategioiden tarkoituksena on edistää lasten ja äitien terveyttä edistämällä imetystä. Suosituksilla ja strategioilla pyritään edistämään imetystä lisäämällä tietoa imetyksen eduista yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. (WHO & Unicef 2003.) Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman vuosille 2018-2022 asettamina tavoitteina ovat imetyksen edistämistyön linjaaminen ja Suomen nostaminen imetyksen kärkimaaksi. Osatavoitteina ovat lapsen terveen kasvun ja kehityksen tukeminen, äitien ja perheiden valmiuksien parantaminen imetystavoitteiden saavuttamiseksi, imetyksen ja täysimetyksen keston pidentäminen WHO:n suositusten tasolle sekä imetyksessä näkyvien sosioekonomisten erojen kaventaminen. Lisäksi väestössä tavoitellaan parempaa imetystietoutta ja myönteistä suhtautumista imetykseen.

Tavoitteena on myös lisätä eri toimijoiden ja ammattilaisten välille yhteistyötä imetyksen edistämiseksi ja tukea kestävää kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistämällä imetystä.

(Hakulinen ym. 2017.)

Kansalliset imetyssuositukset ja Euroopan unionin imetyksen edistämistyöryhmän suositus (EU Project on Promotion of Breastfeeding in Europe 2008) perustuvat WHO:n ja Unicefin suosituksiin, mutta myös alueellisia sovellutuksia tehdään. Suomessa osittaisimetystä suositellaan yhden vuoden ikään saakka, mutta WHO suosittelee osittaisimetyksen jatkamista kahden vuoden ikään saakka. WHO:n suosituksen taustalla on myös globaaleja tavoitteita, kuten lasten aliravitsemuksen ehkäiseminen kehitysmaissa. (WHO & Unicef 2003, Hakulinen ym.

2017.) Suomessa imetyssuosituksia päivitettiin vuonna 2016 ja sen myötä täysimetystä suositellaan 46 kuukauden ikäiseksi ja osittaisimetystä 1-vuotiaaksi tai perheen niin halutessaan pidempään (THL 2019). Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lapsiperheiden ruokasuositus linjaa, että lapsen pääasiallinen ruoka kuuden kuukauden ikään saakka on rintamaito, minkä jälkeen kiinteitä ruokia aletaan antaa maisteluannoksina. Kaikki lapset tarvitsevat kiinteitä aterioita viimeistään kuuden kuukauden iässä ja D-vitamiinia kahden viikon ikäisestä rintamaidon lisäksi. Uusien maisteluannoksien antaminen 46 kuukauden ikäisenä perustuu tuoreimpiin tutkimuksiin ja yhdessä rintamaidon kanssa ne tukevat vauvan sietokyvyn kehittymistä, suoliston kypsymistä sekä ehkäisevät atooppisia sairauksia ja allergioita. (Roduit 2012, Nwaru 2013, Käypä hoito 2019, THL 2019.)

2.3 Imetysohjaus

Imetysohjauksella tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa ohjausta, tukea ja imetystiedon välittämistä. Imetysohjauksella tavoitellaan muun muassa äidin imetystietojen ja - taitojen kartuttamista, äidin voimaannuttamista, vauvan viestien tulkitsemista sekä vauvan optimaalisen ravitsemuksen turvaamista auttamalla rinnalla imemistä. Imetysohjaukseen vaikuttavat ohjaajan taidot, resurssit ja asenteet. Myös yhtenäisten ohjeiden puuttuminen ja ristiriitainen imetysohjaus vaikuttavat ohjauksen laatuun. Imettävien äitien kanssa työskentelevä hoitohenkilökunta käy imetysohjaajakoulutuksen, jotta imetysohjaus olisi laadukasta ja yhdenmukaista. (Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä 2009, Laanterä 2011, Laanterä ym. 2011, Niela-Vilén ym. 2019.)

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa imetyksen edistämisessä ja oikeanlaisella ohjauksella voidaan auttaa imetyksen aloittamisessa ja sen jatkumisessa (Hakulinen ym. 2017). Ammattilaisten antama imetysohjaus ja tuki synnytyksen jälkeisinä viikkoina sekä aina perheen tarvitessa tukee imetyksen onnistumista. Imetysohjauksen oikea- aikaisuus on tärkeää, mutta se edellyttää eri toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä. Haasteita imetysohjauksen oikea-aikaisuudelle tuovat varhaisemmat kotiutumiset synnytyssairaalasta. Sen sijaan kotikäynnit ja henkilökohtainen imetysohjaus ovat tehokkaita keinoja imetystä edistävän imetysohjauksen toteuttamisessa. Imetysohjaus on tehokkainta silloin, kun sitä tarjotaan kaikille imettäville äideille riippumatta siitä, onko perhe hakeutunut itsenäisesti avun ja ohjauksen piiriin.

(Hannula ym. 2010, Renfrew 2012.)

Imetysohjausta voidaan antaa erilaisia asiakaslähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Vielä toistaiseksi tehokkaampaa on ollut antaa tukea ja ohjausta kasvotusten kuin esimerkiksi puhelimitse (Renfrew 2012). Suullisen ohjauksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kirjallista tai sähköistä materiaalia. Imetysohjauksessa käytettyjen materiaalien on perustuttava tutkittuun tietoon ja oltava aina suositusten mukaisia. (Hakulinen ym 2017.) Ohjausmenetelmästä riippumatta ohjauksen tulee olla suunnitelmallista ja yksilöllistä kullekin perheelle sopivalla tavalla. Myös puolison tai muun sosiaalisen verkoston huomiointi osana imetysohjausta on tärkeää, sillä sairaalasta kotiutumisen jälkeen imetyksen onnistumiseen vaikuttaa äidin saama tuki läheisiltään.

Imetysohjauksen kohdentaminen äidin lisäksi myös puolisoon lisää äidin luottamusta imetykseen, täysimetyksen onnistumisen mahdollisuutta ja pidentää imetyksen kestoa. (Laanterä 2011, THL 2019.)

Norjassa imetyksen edistämisessä on saatu hyviä tuloksia noudattamalla erityistä vauva- ja perhemyönteisyysohjelmaa. Kun neuvoloissa annettu imetysohjaus toteutettiin vauvamyönteisyysohjelman periaatteiden mukaisesti, kuuden kuukauden täysimetys lisääntyi merkitsevästi. (Baerug ym. 2016.) Suomessa synnytyssairaaloissa on tehty Vauvamyönteisyysohjelman auditointeja tukemaan sairaalan ja neuvolan yhdenmukaista imetysohjausta. Suomessa oli neljä sertifikaatin saanutta synnytyssairaalaa vuonna 2017.

(Hakulinen ym. 2017.)

Yleisesti ottaen potilasohjaustilanteet terveydenhuollossa eivät ole yksinkertaisia, vaan vaativat psykologisia taitoja ymmärtää ongelmanratkaisua ja stressin hallintaa. Imetysohjaustilanteissa haasteiksi ovat osoittautuneet resurssien ja ajan vähyys, ohjaustaitojen heikkous, ammattihenkilön negatiiviset asenteet sekä imetystiedon puute (Laanterä 2011, Laanterä ym.

2011, Niela-Vilén ym. 2019). Tärkeimmiksi piirteiksi toimivissa ohjaustilanteissa terveydenhuollossa on koettu ammattihenkilön läsnäolo, saavutettavuus, luotettavuus, kokonaisvaltaisuus, ammatillisuus, inhimillinen lähestymistapa sekä jatkuvuus. Terveysalan ohjaustilanteissa aiheet ovat sensitiivisiä, minkä vuoksi asioiden esille tuomiseen sekä ohjaustilanteen tunnelmaan on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti, jos aihe herättää epävarmuutta, ahdistusta ja sitoutumisen tai motivoitumisen haasteita. (Tay ym. 2018, Mentrup ym. 2019, Niela-Vilén ym. 2019.)

Tutkimusten mukaan imettäville äideille on tärkeää, että imetysohjaajan ja ohjattavan välinen suhde on luottamuksellinen, ohjaustilanteille on varattu riittävästi aikaa sekä ohjaustilanteen tunnelmaan on kiinnitetty huomiota. Äideille on tärkeää, että he saavat yksilöllistä ja henkilökohtaista tukea sekä saavat jakaa kokemuksiaan. Lisäksi äitien toiveena on myös rohkaiseminen imetykseen ilman paineita ja kannustaminen imetyksestä keskustelemiseen (Schmied ym. 2011). Äidit ovat kokeneet tärkeäksi myös sen, että imetysohjaaja ymmärtää heitä.

Imetysohjauksen laatu koetaan yleensä hyväksi, jos se on perheen tarpeista lähtevää ja riittämättömäksi ohjaus jää, jos tukea ei saa riittävästi tai äiti ei koe vahvistumista imettäjänä ohjauksen myötä. Äidit tarvitsevat totuudenmukaista tietoa imetyksestä, sen haasteista ja hyödyistä sekä perusteluita, jotta annettuja ohjeita on helpompi noudattaa. Painostaminen ja syyllistäminen ohjaustilanteissa ovat vähentäneet äitien halua imettää. (Bäckström ym. 2010, Joan Briggs Institut 2010, Niela-Vilén ym. 2019.)

Imetysohjaustilanteissa halutaan, että ammattihenkilöt kunnioittavat äitejä ja heidän tilanteitaan.

Erityisen tärkeää on, että äidit tulevat kuulluksi ja ohjaus on vuorovaikutuksellista sekä empaattista. Syyllistäminen ja aliarvioiminen vaikuttavat negatiivisesti imetyksen onnistumiseen.

Negatiivisia vaikutuksia on seurannut myös tilanteista, joissa ammattihenkilö on antanut imetysohjausta ennakko-oletustensa pohjalta. Äideillä on myös oikeus koskemattomuuteen, mikä tulee huomioida imetysohjauksessa. Myös vauvan korostaminen aktiivisena osallistujana imetystilanteissa on edistänyt postiivisesti imetysohjaustilanteita. (Joan Briggs Institut 2010, Schmied ym. 2011.)

Imetyspoliklinikalla saatuun imetysohjaukseen on oltu pääasiassa tyytyväisiä ja se on auttanut äitejä imettämään pidempään. Imetyspoliklinikkatoiminta tuo lisätukea äideille ja vastaanotolle voi tarvittaessa hakeutua jo raskausaikana joko itsenäisesti tai terveydenhoitajan lähettämänä.

Imetyspoliklinikalta saatava imetysohjaus on asiantuntijatasoista ohjausta, jota tarvitaan silloin, kun neuvolan imetysohjaus ei pysty vastaamaan perheen tarpeisiin. Imetyspoliklinikalla imetyskoulutusta saaneen hoitajan vastaanotolla keskitytään pelkästään imetykseen, jolloin kokemukset muun muassa kuulluksi tulemisesta, ajan antamisesta ja perheen tunteiden huomioimisesta ovat olleet parempia. (Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä 2009, Lamontagne ym. 2009, Witt ym. 2012, THL 2019.)

2.4 Internetissä ja mediassa tarjolla oleva tieto imetyksestä

Internet ja mediat tarjoavat monenlaista tietoa imetyksestä. Internet ja media mahdollistavat niin kouluttautumisen, sosiaalisen tuen kuin aiheeseen liittyvän tiedon etsimisen. Tietoa etsitään esimerkiksi raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta, jotka pitävät sisällään myös imeväisikäisen ravitsemukseen liittyvät aiheet. Usein tietoa haetaan lähellä synnytystä ja pian synnytykseen jälkeen. Internetistä halutaan tietoa tukemaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamaa ohjausta. (Stockdale ym. 2007, Asiodu ym. 2014.) Mobiilisovellukset ovat suosittuja tiedonhaussa ja vertaistuen saamisessa niin raskausaikana kuin synnytyksen jälkeenkin. (Asiodu ym. 2014, Kim ym. 2015.) Internetissä ja mediassa tarjolla oleva tieto on nopeasti saatavilla tietoa tarvitseville. Lisäksi imetysohjaus ja imetystiedon jakaminen internetin ja median välityksellä on edullisempaa ja nykyaikaisempaa. (Pate 2009, Newby ym. 2015.)

Internetin ja median tarjoamat tiedot imetyksestä tai vastasyntyneiden ravitsemuksesta ilmenevät esimerkiksi mainoksina, kampanjoina ja erilaisena verkkopohjaisena imetysohjauksena (Huang ym. 2007, Zhang ym. 2013, Kim ym. 2015). Imetykseen liittyvän mainonnan ja tiedonjaon kohderyhmänä ovat äitien lisäksi isovanhemmat ja puolisot. Imetystä edistävät projektit mainostavat esimerkiksi ensi-imetystä ja kolostrumin eli esimaidon antamista vastasyntyneelle.

(Kim ym. 2015.)

Internetistä ja mediasta saatavaa vastasyntyneen ravitsemukseen liittyvää tietoa ei pidetä yksinään riittävänä, sillä niiden tarjoama tieto keskittyy enemmän vastasyntyneen kehitykseen.

Tukea ja tietoa imetyksestä saadaan lähinnä sosiaalisen median vertaistukiryhmissä samassa tilanteessa olevilta äideiltä. (Asiodu ym. 2014, Newby ym. 2015.) Kaiken kaikkiaan mediassa esillä olevat mainokset ja tieto vastasyntyneen ravitsemuksesta keskittyvät enemmän äidinmaidonkorvikkeeseen kuin imetykseen. Internet tarjoaa kuitenkin muita medialähteitä enemmän tietoa korvikeruokinnan lisäksi myös imetyksestä. (Zhang ym. 2013, Kim ym. 2015.) 2.5 Internetin ja median vaikutus imetyksen onnistumiseen

Internet ja media vaikuttavat imetyksen onnistumiseen ja jatkumiseen jonkin verran. Pääasiassa vaikutus ulottuu niihin, jotka kokevat tiedon hyödyllisenä. Imetysmainonta painetussa mediassa ja nettisivuilla lisää imetyksen onnistumista. Myös imetysapua tarjoavat chat-palvelut antavat jonkin verran apua imetyksen onnistumiseen. Lisäksi tiedon etsiminen internetistä lisää imetyksen onnistumista ensisynnyttäjillä. Osa kokee internetin olevan turvallinen ja hyödyllinen tukipalvelu, josta ei saa arvostelua omista valinnoistaan. Internet koetaan hyödylliseksi, koska sen käyttö ja sen tarjoamat imetystä tukevat tiedot ovat ilmaisia ja kaikkien käytettävissä huolimatta esimerkiksi äitien iästä. (Ku & Chow 2010, Zhang ym. 2013, Newby ym. 2015, Lutenbacher ym. 2016.)

Hyvin koulutetut äidit ovat kokeneet internetin olevan kriittinen vaikuttaja imetyksen ylläpitämiselle. Internet-sivustot tukevat imetyskäytäntöjä parantamalla imetystietoutta ja imetystaitoja sosiaalisen hyväksynnän ja yhteisöllisyyden kautta. Muiden imetyskokemuksien lukeminen vahvistaa omaan toimintamallia imetyksessä. Myös oman blogin kirjoittaminen auttaa verkostoitumaan muiden imettävien äitien kanssa ja edistää siten imetyksen onnistumista ja jatkumista. Äidit, jotka eivät ole löytäneet internetistä tukea imetykseen, ovat antaneet lapsilleen 3,3 kertaa herkemmin äidinmaidonkorviketta ensimmäisten kahden viikon aikana ja heillä on

vain 1/4 todennäköisyys imettää vauvan ollessa seitsemän vuorokauden ikäinen verrattuna äiteihin, jotka saavat tietoa ja tukea internetistä. Internetistä haetaan tietoa imetykseen liittyviin ongelmatilanteisiin, koska sieltä löytyy helposti tietoa, joka auttaa ongelmaan. (Chang ym. 2014, Newby ym. 2015).

Internetin ja median välittämällä tiedolla voi olla myös merkityksetön tai heikentävä vaikutus imetyksen onnistumiselle. Suurimmat syyt imetyksen lopettamiseen ovat töihin paluu, imemisongelmat, vauvan huono painonnousu, äidin toive tai muut epäselvät syyt. Vaikka sähköisen teknologian avulla imetyksen kestoa saataisiin pidennettyä jonkin verran, ei sillä ole merkittävää vaikutusta imetystyytyväisyyteen, haasteisiin tai riskiin lopettaa imetys. Imetyksen lopettamisen syyt voivat olla lähes samat huolimatta siitä, saako tukea imetykseen teknologian välityksellä. On myös huomioitavaa, että äidit, joilla on mahdollisuus sähköisen teknologian käyttöön kotona, ovat pienemmällä todennäköisyydellä työttömiä, tupakoivia eivätkä käytä lapsellaan tuttia. (Laborde ym. 2007.) Päätökset imetyksestä on usein tehty jo ennen raskautta.

Valtaosalle äideistä internet, media tai vertaistukiryhmät sosiaalisessa mediassa eivät ole tekijöitä, jotka vaikuttavat päätöksiin vastasyntyneen ruokinnasta. Sen sijaan päätökseen vaikuttavat positiivisesti vanhemmilta ja perheeltä sekä terveydenhuoltohenkilöiltä saatu tieto ja tuki. Vaikka sosiaalisen median vertaistukiryhmä koetaan vaivattomaksi ja miellyttäväksi, ei sillä välttämättä ole vaikutusta jäsenten imetykseen. Sosiaalisen median vertaistukiryhmään jätetään myös liittymättä muun muassa lapsiperheiden ajanpuutteen, vähäisen kiinnostuksen sosiaalista mediaa kohtaan tai ryhmän tarpeettomaksi kokemisen vuoksi. (Bylaska-Davies 2015, Niela-Vilén ym. 2016.)

Olemassa oleva näyttö ei ole osoittanut internet-ohjauksen korvaavan perinteisiä imetystukimenetelmiä. Mediasta tai internetistä tuleva tieto ei ole vaikuttanut merkittävästi imetyksen onnistumiseen. (Huang ym. 2007, Kornides & Kitsantas 2013, Niela-Vilén ym. 2016.) Lisäksi viihdemedian antama kuva imetyksestä on joskus harhaanjohtava eikä anna vastauksia imetykseen liittyviin haasteisiin (Stockdale ym. 2007). Internetin ja median välityksellä jaettu imetystieto ja positiivinen imetysasenne ovat kuitenkin potentiaalisia tapoja parantaa imetystuloksia (Pate 2009, Niela-Vilén ym 2016).

2.6 Vertaistuki imetyksen edistäjänä

Koulutetulla vertaistuella voi olla vaikutusta imetyksen onnistumiseen (Hannula ym. 2010, Kaunonen ym. 2012, Reinfrew 2012). Laadukas vertaistukitoiminta lähtee tuettavan avun

tarpeista ja koulutetun vertaistukijan omat mielipiteet sekä kokemukset jäävät taka-alalle.

Ammatilliseen tukeen yhdistettynä vertaistuesta on enemmän hyötyä. Lisäksi ammattihenkilöiden olisi tärkeää tiedostaa vertaistuen merkitys imetyksen onnistumiselle ja osata ohjata vertaistuen pariin. Vertaistuki vaikuttaa laajapintaisesti äitien kokemuksiin ja perheiden arkeen. Imetyksen vertaistuella pyritään siihen, että perheet pystyvät tekemään tietoisia valintoja saavuttaakseen omannäköisensä imetystaipaleen. (Kaunonen ym. 2012, Hakulinen ym. 2017.)

Vertaistuen positiivista merkitystä yhteistyössä ammattilaisten antaman imetysohjauksen kanssa on tuotu esille kansallisissa ja kansainvälisissä imetyksen edistämisen toimintaohjelmissa.

Synnytyssairaalassa ja neuvolassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden on tärkeää antaa imettäville perheille tietoa alueen imetystukitoiminnasta riittävän ajoissa. Imetyksen vertaistuki on parhaimmillaan matalan kynnyksen palvelua, josta avun saa nopeasti ilman ajanvarausta ja jonottamista. Imetyksen ensihetkien haasteissa tukea tulisi pystyä tarjoamaan nopeasti, jotta imetyksen jatkuminen ei vaarantuisi. Sopivaa tukea ei löydy helposti, jos perheeltä puuttuu tieto imetyksen tukea tarjoavista toimijoista. Laadukkaassa vertaistukitoiminnassa on myös selkeät toimintaohjeet, joissa määritellään, milloin yhteydenotto terveydenhuoltoon on tarpeen eikä vertaistuki enää pelkästään riitä. (Hakulinen ym. 2017.)

Imetystukea Suomessa saa terveydenhuoltohenkilökunnan lisäksi myös Imetyksen tuki ry:ltä, jolla on muun muassa suuri Facebook-ryhmä. Facebookin vertaistukiyhteisössä tukea saa sekä koulutetuilta imetystukiäideiltä että vertaistukena muilta äideiltä. (Imetyksen tuki ry 2019.) Vertaistukiyhteisön tehokkuutta imetyksen lisääjänä ei ole pystytty tutkimuksin osoittamaan, mutta äidit ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuudesta keskustella toistensa kanssa (Niela-Vilén ym. 2016).

2.7 Yhteenveto tutkimuksen lähtökohdista

Tämän tutkimuksen lähtökohtina ovat imetysohjaus ja imetysohjausmenetelmät, niiden kehittäminen sekä sosiaalinen media ja vertaistuki osana imetysohjausta. Imetys on maailmanlaajuisesti yksi parhaimmista investoinneista ihmisten terveyteen. Lisäksi sillä on ekologisia ja taloudellisia hyötyjä. Imetys on sensitiivinen aihe ja siihen liittyvä ohjaus vaatii panostamista. Suomessa imetysohjaus ei ole kohdannut imettävien äitien tarpeiden kanssa ja

imetysluvuissa ollaan kaukana valtakunnallisista suosituksista. (Laanterä 2011, Laanterä ym.

2011, Uusitalo ym. 2012, Hakulinen ym. 2017, Niela-Vilén ym. 2019.)

Imetysohjauksella pyritään auttamaan perheitä onnistumaan imetyksessä imetyssuositusten mukaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilöt antavat imetysohjausta, mutta myös koulutettua vertaistukea imetykseen liittyen on yhä enemmän tarjolla. Suomessa suositellaan täysimetystä 46 kuukauden ikään saakka ja osittaisen imetyksen jatkamista 1-vuotiaaksi saakka tai pidempään perheen niin halutessa (THL 2019). Imetysohjausmenetelmiä on useita ja niitä voidaan yhdistää perheen lähtökohtien mukaisesti. (Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä 2009, Laanterä 2011, Laanterä ym. 2011.) Mediavälitteiset ohjausmenetelmät yleistyvät kovaa vauhtia terveydenhuollossa, joten internet ja sosiaalinen media imetysohjausmenetelmänä voivat olla tulevaisuutta terveysalalla. Lähes kaikki lapsiperheet käyttävät internetiä ja sosiaalista mediaa, joten heidän kohtaaminen niiden välityksellä onnistuu yhä helpommin. Internet ja sosiaalinen media tarjoavat paljon vertaistukea ja tietoa imetykseen liittyen, mutta niiden laadusta tai tiedon lähteistä ei aina ole varmuutta. (Kaunonen ym. 2012, Niela-Vilén ym. 2014, Niela-Vilén ym. 2016, Kohvakka & Saarenmaa 2019, Suomen virallinen tilasto 2019b.)

Imetysohjaukseen ja internetiin liittyviä tutkimuksia on tehty jonkin verran kansainvälisesti ja interventioihin perustuen (Huang ym. 2007, Stockdale ym 2007, Pate 2009, Asiodu ym. 2014, Newby ym. 2015, Niela-Vilén ym. 2014, Niela-Vilén ym. 2016). Tietoa sosiaalisen median hyödyistä imetykselle ei ole juurikaan tutkittu ja perheiden omia näkemyksiä toimivasta imetysohjauksesta on selvitetty vain vähän. Imetyksen merkittävät hyödyt ja imetyslukujen alhaisuus Suomessa antavat syyn imetysohjauksen kehittämiselle. Jotta Suomi saataisiin imetyksen kärkimaaksi ja imetyssuosituksien mukaisiin imetystavoitteisiin päästäisiin, on imetysohjausta kehitettävä nykyaikaisia ohjausmenetelmiä hyödyntäen. Imetysohjauksen kohteen eli imettävien perheiden omien näkemyksien kuuleminen toimivasta imetysohjauksesta auttaa kehittämään imetysohjausta ajantasaiseksi ja perheiden tarpeita vastaavaksi.

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisena sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvaavat toimivan imetysohjauksen ja ohjausmenetelmät. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millainen imetysohjaus ja ohjausmenetelmät ovat hyödyllisiä. Saadun tiedon perusteella on mahdollista kehittää neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden antamaa imetysohjausta ajankohtaisemmaksi ja kohderyhmän tarpeita vastaaviksi. Kehittämällä ja tehostamalla imetysohjausta ajankohtaisien menetelmien avulla voidaan parantaa imetyksen onnistumista ja jatkumista imetyssuositusten mukaisesti Suomessa. Tuloksien avulla voidaan osoittaa tärkeitä jatkotutkimusaiheita imetykseen, ohjaukseen ja ohjausmenetelmien käyttöön liittyen.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Millainen imetysohjaus on toimivaa sosiaalista mediaa käyttävien äitien kuvaamana?

2. Millaisia menetelmiä on hyödyllistä käyttää imetysohjauksessa?

4 TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Tutkimusaineisto

Tutkimusaineisto kerättiin Imetyksen tuki ry:n ylläpitämän Imetyksen tuki -Facebook- vertaistukiyhteisön jäseniltä. Imetyksen tuki ry on vuonna 1998 perustettu koulutettua imetyksen vertaistukea valtakunnallisesti tarjoava järjestö. Yhdistys tarjoaa vertaistukea imetystukiryhmissä, imetystukipuhelimessa sekä verkkotukena. Vertaistukea näissä antavat Imetyksen tuki ry:n kouluttamat imetystukiäidit. Imetyksen tuki -Facebook-ryhmässä on yli 40 000 äitiä, perheenjäsentä ja terveydenhuollon ammattilaista. Facebookin vertaistukiryhmä on sosiaalisen median yhteisö, joka tarjoaa mahdollisuuden keskustella imetysaiheista tukiäitien lisäksi myös muiden äitien kanssa. Imetyksen tuki ry edistää imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa ja ylläpitää imetys.fi -internetsivustoa sekä julkaisee Imetysuutisia-lehteä.

Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa Imetyksen tuki ry:n toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

Kehykset toiminnalle tulevat kansallisista ja kansainvälisistä toimintaohjelmista ja suosituksista.

Lisäksi Imetyksen tuki ry on Puhelin ja verkkoauttamisen eettisen neuvottelukunnan (PuhEet) jäsen. (Hakulinen ym. 2017, Imetyksen tuki ry 2019.)

Tutkimusta varten haastateltiin 25 Imetyksen tuki -vertaistukiyhteisössä olevaa äitiä. Varsinaiset haastattelut aloitettiin kesällä 2018 ja ne jatkuivat aina joulukuuhun 2019 saakka ollen välillä tauolla. Haastateltavien tavoittamiseksi Imetyksen tuki ry:ltä pyydettiin lupa julkaista vertaistukiyhteisön Facebook-ryhmässä tutkimuskutsu vapaaehtoisille haastatteluun.

Haastateltavat otettiin mukaan tutkimukseen ilmoittautumisjärjestyksessä. Osa haastatteluun ilmoittautuneista Facebook-ryhmän jäsenistä oli kuullut tutkimuksesta myös muilta äideiltä ja ilmoittautui sen myötä mukaan tutkimukseen. Ilmoittautumisaikaa jatkettiin kertaalleen kuukaudella eteenpäin, koska tavoiteltu otoskoko ei täyttynyt ensimmäiseen määräaikaan mennessä. Suunnitellun otoskoon (25 äitiä) täytyttyä tutkimuskutsu poistettiin vertaistukiyhteisön Facebook-ryhmästä. Tutkimukseen osallistujat ilmoittautuivat ja sopivat haastatteluajan tutkimuskutsussa olevan tutkijan sähköpostiosoitteen kautta tai sopimalla haastatteluajan kasvotusten tutkijan kanssa, minkä jälkeen tutkimukseen osallistuvat saivat tutkimustiedotteen sekä suostumuslomakkeen pdf-tiedostoina. Tutkimustiedotteessa tiedotettiin tutkimuksen tarkoituksesta ja tavoitteista sekä tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta, luottamuksellisuudesta ja mahdollisuudesta keskeyttää missä tahansa tutkimuksen vaiheessa.

Lisäksi kirjeessä oli tutkijan yhteystiedot mahdollisia tutkimusta koskevia kysymyksiä varten.

Osallistujat vahvistivat osallistumisena tutkimukseen ja suostumuksensa vapaaehtoiseksi tiedonantajaksi luovuttamalla yhteystietonsa tutkijalle ja sopimalla haastatteluajan tutkijan kanssa haastattelun tekemistä varten. Tässä yhteydessä tutkija sai tutkimukseen osallistujien puhelinnumerot, joihin soittamalla puhelinhaastattelut toteutettiin ennalta sovittuna ajankohtana.

Osa haastatelluista toivoi puhelinhaastattelun sijaan haastattelua kasvostusten ja osa toivoi ryhmähaastattelua pareittain. Nämä oli mahdollista toteuttaa, sillä haastattelut järjestyivät tutkijan kanssa samalle paikkakunnalle. Valtaosa haastatteluista toteutui kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti yksilöhaastatteluina puhelimitse. Ennen haastattelun ajankohtaa osallistujat täyttivät myös taustatietokyselylomakkeen (liite 5).

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastattelun ennakkoon mietityt aihepiirit (liite 3) ohjasivat keskustelua, mutta haastateltavan oli mahdollista painottaa tärkeänä pitämiään asioita. Kysymysten tarkka muoto ja järjestys voitiin päättää vasta haastatteluiden kuluessa.

(Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja teemahaastattelu valittiin aineistonkeruumenetelmäksi, koska tällöin oli mahdollisuus saada kuvailevaa tietoa toimivasta imetysohjauksesta ja sosiaalisen median yhdistämisestä siihen.

Tutkimukseen osallistuva imetyksen vertaistukiyhteisön jäsen haluttiin nähdä tutkimustilanteessa yksilönä ja hänelle haluttiin antaa mahdollisuus käsitellä aihetta vapaasti.

Ennen varsinaisia haastatteluja teemahaastattelukysymykset testattiin kahdella osallistujalla keväällä 2018. Esihaastatteluiden jälkeen haastatteluteemat ja kysymykset pidettiin ennallaan, koska ne todettiin toimiviksi. Täten esihaastattelut lisättiin osaksi lopullista aineistoa.

Haastatteluista 15 toteutettiin puhelinhaastatteluina, mikä mahdollisti haastattelun toteutumisen tutkimuksen tekijän ja haastateltavan välimatkasta huolimatta. Ennen haastattelun aloittamista jokaiselta haastateltavalta kysyttiin vielä lupa haastattelun nauhoittamiseen. Haastatteluiden kesto oli noin 2045 minuuttia. Tutkija litteroi nauhoitetut haastattelut sanatarkasti.

4.2 Tutkimukseen osallistujien kuvaus

Tutkimukseen osallistujien valintakriteerinä olivat äitiys sekä Facebookin Imetyksen tuki - ryhmään kuuluminen. Muita kriteereitä ei ollut ja haastattelukutsussa (liite 1) korostettiin mukaan toivottavan äitejä kaikenlaisilla kokemuksilla ja taustoilla. Imetyksen tuki - vertaistukiyhteisöön kuuluminen valikoitui valintakriteeriksi, koska tutkimuksessa käsiteltiin sosiaalista mediaa sekä imetysohjausta ja kyseinen ryhmä on tällä hetkellä valtakunnallisesti jäsenmäärältään suurin ja tunnetuin imetyksen vertaistukiryhmä sosiaalisessa mediassa.

Poissulkukriteereitä ei ollut.

Tutkimukseen ilmoittautui 25 äitiä, jotka olivat aineiston keruun ajankohtana Facebookin Imetyksen tuki -ryhmän jäseniä. Yksi jäsenistä kertoi poistuneensa ryhmästä pian haastattelun jälkeen. Osallistujat olivat iältään 2241-vuotiaita ja keski-iäksi muodostui 30,12 vuotta.

Synnytyksiä haastateltavilla oli taustalla yhdestä kolmeen kullakin ja keskimäärin lapsia haastatelluilla oli 1,68. Synnytystapoina äideillä oli säännöllinen alatiesynnytys (29), imukuppiavusteinen alatiesynnytys (4), kiireellinen sektio (3) ja hätäsektio (1). Imetyksen kesto vaihteli haastatelluilla lapsen syntymän jälkeen kahdesta kuukaudesta neljään vuoteen ja osalla imetys jatkui edelleen. Syinä Imetyksen tuki -vertaistukiyhteisöön kuulumiseen äideillä olivat tiedon ja tuen saanti sekä niiden antaminen, vertaistuki, ammatilliset syyt ja yleinen mielenkiinto aihetta ja vertaistukiyhteisöä kohtaan. Osa oli liittynyt ryhmään neuvolan terveydenhoitajan tai läheisensä suosituksesta.

4.3 Aineiston analyysi

Nauhoitetut puhelinhaastattelut aukikirjoitettiin haastattelujen jälkeen. Aineistoa oli aukikirjoitettuna yhteensä 74 sivua. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla, jolloin analyysi oli aineistolähtöinen. Sisällönanalyysi kohdistettiin ilmisisältöihin eli siihen, mitä haastatellut äidit konkreettisesti sanoivat. Tutkijan kokemattomuuden sekä aineiston laajuuden vuoksi piilosisältöjä ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tutkija luki aineiston useamman kerran läpi, minkä jälkeen kokonaiskuvan muodostuttua haastattelut käytiin vielä yksitellen läpi siten, että kunkin haastattelun keskeiset ilmaisut otettiin ylös ja ryhmiteltiin teemoittain. Tämän jälkeen aineiston alkuperäiset ilmaukset pelkistettiin ja yhdistettiin haastatteluteemojen ja sisällön mukaan ala- ja yläkategorioiksi ja edelleen pääkategorioiksi.

Esimerkki sisällönanalyysista on esitetty kuviossa 1. (Tuomi & Sarajärvi 2009, Kankkunen &

Vehviläinen-Julkunen 2013.)

Tämän tutkimuksen aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä tutkimusaineisto määritti aineiston luokittelua ja kategorioiden muodostuminen edistyi tutkimusaineistosta pelkistettyjen alkuperäisilmauksien yhdistämisellä ala- ja yläkategorioiksi ja edelleen niiden yhdistämisellä pääkategorioiksi. Yläkategoriat muodostuivat ryhmittämällä alakategorioita ja nimeämällä ne alakategorioiden sisällön mukaisesti. Tuloksena oli neljä pääkategoriaa, jotka muodostavat tutkimuksen tulososion. Pääkategorioiksi muodostuivat imetysohjauksen nykytila, toimiva imetysohjaus, sosiaalinen media osana imetysohjausta sekä vertaistuen merkitys imetykselle.

Sisällönanalyysi mahdollisti empiirisestä aineistosta etenemisen kohti käsitteellisempää näkemystä ja tulosten pohjalta muodostettua mallia. Aukikirjoittamisen jälkeen aineistossa esiin tulleet tutkimuskysymysten kannalta olennaiset käsitteet lajiteltiin ja teemoitettiin aihealueiden mukaisesti. Tulosten esittämiseen käytettiin suoria lainauksia haastatteluista numerokoodein.

Kuvio 1 on esimerkki sisällönanalyysi etenemisestä. (Tuomi & Sarajärvi 2009.)

Kuvio 1. Esimerkki sisällönanalyysista.

5 TULOKSET

5.1 Imetysohjauksen nykytila

Sosiaalista mediaa käyttäviltä äideiltä kysyttiin, millaista imetysohjausta he ovat saaneet.

Haastateltavat kuvasivat saatua imetysohjausta sen sisällön ja siihen liittyvän kohtaamisen kautta (kuvio 2). Imetysohjauksesta tuotiin esiin useita myönteisiä kokemuksia, mutta huonot imetysohjauskokemukset herättivät runsaasti keskustelua haastatteluiden aikana.

Imetysohjaukseen liittyviä myönteisiä kokemuksia olivat hyvät ja kattavat perhevalmennukset raskausaikana, luotettavien imetyslähteiden käyttämiseen ohjaaminen sekä avun saaminen ongelmatilanteissa. Negatiivisina kokemuksina tämän hetkisessä imetysohjauksessa kuvattiin sen motivoimattomuutta, pinnallisuutta ja puuttellisuutta, koko aiheen ohittamista, ristiriitaisuutta, imetysongelmien väheksymistä sekä terveydenhuollon ammattilaisten ohjaustaitojen puuttumista. Lisäksi ongelmaksi koettiin ennakko-oletusten vaikutukset imetysohjaukseen. Sen sijaan myönteisiä kokemuksia imetysohjaustilanteisiin toivat sensitiivinen kohtaaminen sekä jatkohoitoon ohjaaminen tarvittaessa.

Kuvio 2. Imetysohjauksen nykytila.

5.1.1 Imetysohjauksen sisältö

Sisällöllisesti sosiaalista mediaa käyttävät äidit kuvasivat saaneensa pääasiassa hyvää ja kattavaa imetysohjausta raskausaikana neuvoloiden perhevalmennuksissa. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että tämän hetkisessä imetysohjauksessa ohjattiin tutustumaan luotettaviin imetystä käsitteleviin lähteisiin. Kielteisinä kokemuksina tämän hetkisessä imetysohjauksessa mainittiin yhtenäisten linjausten ja konkreettisuuden puuttuminen sekä asioiden riittämätön perustelu. Äideille oli ohjattu lisämaidon antaminen tai rintakumin käyttö, mutta ei opetettu, kuinka toimia niiden kanssa jatkossa. Raskausaikana ei annettu konkreettisia ohjeita imetykseen eikä esimerkiksi tulevia mahdollisia imetyshaasteita tai vaihtoehtoja imetykseen ja vauvan ruokintaan liittyen käyty läpi. Raskausaikana saadulla imetysohjauksella ei saatu motivoitua äitejä valmistautumaan ja tutustumaan imetykseen etukäteen jo raskausaikana. Imetysohjauksen koettiin riippuvan liian paljon yksittäisistä hyvistä ohjaajista eikä selkeitä prosessikaavioita ollut käytössä neuvolassa tai synnytyssairaalassa, jolloin ohjaus oli ajoittain myös ristiriitaista eri ammattilaisten välillä.

Synnytyssairaalassa hoitohenkilökunnan toiminta saattoi olla erilaista kuin jaettavissa materiaaleissa kerrottiin, mikä ilmeni muun muassa lisämaidon antamisessa tuttipullosta, vaikka materiaaleissa oli suositeltu ensisijaisesti hörpyyttämistä tai lisämaidon antamista ruiskulla.

Imetyspoliklinikan tai yksityisen vastaanoton imetysohjaajalta saatua ohjausta kuvattiin erityisen hyväksi, koska tietotaitoa aiheesta oli enemmän. Kaiken kaikkiaan toisen lapsen kohdalla äidit kokivat saaneensa parempaa imetysohjausta kuin ensimmäisen lapsen kohdalla. Seuraavassa esimerkkejä äitien haastatteluista.

”No siis mä kävin perhevalmennuksissa, kun odotin ekaa, niin tota sielähän oli yks kokonainen kerta sitä imetystä, niin oikeastaan sielä. Sen ainakin muistaa.

Perhevalmennukset oli silloin tosi osallistavia valmennuksia. Sielä pääsi niinku oikeasti itsekin puhumaan, pohtimaan ja miettimään.” (4)

”Neuvolassa totta puhuen imetyksestä puhuttiin hyvin vähän. Ennen synnytystä kysyttiin ajatuksia imetykseen liittyen, mutta varsinaista imetysohjausta en mielestäni saanut neuvolassa. Enkä saanut kyllä synnytyksen jälkeenkään kuin enemmänkin vaan yleisellä tasolla. Neuvolassa ei kukaan koskaan ikinä katsonut, kun mä imetän, vaikka meilläkin oli ongelmia alkuun, kun oli imetyskipua. Ei kukaan ikinä sanonut, että ”no ota vauva rinnalle ja katsotaan yhdessä”. (19)

”Yksityiseltä saatu ohjaus oli sitten aika kädestä pitäen. Neuvottiin rintakumin käytössä, kun siitä kysyin ja muutenkin niitä asentoja. Ja kertoi myös teoriaa, että kuinka paljon esimerkiksi sitä maitoa pitäisi saada menemään. Eli oli aika monipuolista se ohjaus.” (12)

”Mut et meillä on sitten täällä toi sairaalan imetyspolikliininen vastaanotto, johon mä pyysin lähetettä ja josta kävi sit ilmi, että ei sinne mitään lähetettä edes tarvitse.

Sinne sitten, kun pääsin, niin sitten se rupesi avautuu. Kävin sielä tosi monta kertaa. Parikin kertaa olisikin riittää, mutta kun sain sieltä niin hyvää tukea, niin oli mun oma toive käydä enemmän, ja kun lisämaidotkin jouduttiin aloittamaan, niin sit mä halusin, että niiden purkaminen käy sielä niiden kanssa yhteistyössä. Ja kun musta tuntui, että neuvolassa en saa sellaista tukea mitä kaipaan, niin se oli kyllä tosi hyvä.” (13)

”Meillekään ei esimerkiksi annettu muita vaihtoehtoja lisämaidon antamiseen kuin tuttipullo.” (19)

5.1.2 Kohtaaminen imetysohjauksessa

Kohtaamisen näkökulmasta tämän hetkiseen imetysohjaukseen kuvattiin sekä neuvolassa että synnytyssairaalassa liittyvän koko aiheen ohittamista, imetysongelmien väheksymistä sekä ohjaustaitojen puuttumista. Synnytyssairaaloissa kiireen koettiin vaikuttavan imetysohjaukseen siten, että sensitiivisyys ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen oli heikkoa. Erityisesti lääkäreiden koettiin väheksyvän imetysongelmia eikä imetysohjausta saatu heiltä lainkaan.

Kohtaamiseen liittyen hyvänä puolena pidettiin sitä, että tämän hetkisessä imetysohjauksessa todellisissa ongelmatilanteissa apua saatiin tai ohjattiin jatkohoitoon asian suhteen.

Imetyspoliklinikan tai yksityisen vastaanoton imetysohjaajalta saatua ohjausta kuvattiin erityisen hyväksi, koska ohjaukseen käytettiin aikaa, asioita toistettiin useampaan kertaan ja äitejä kannustettiin runsaasti imetyksen suhteen. Hyväksi kohtaamiseksi koettiin myös se, ettei perheitä tuomittu vauvan ruokintaan liittyvien valintojen perusteella, vaan kannustettiin tekemään niin kuin perheestä hyvältä tuntuu. Imetysohjaukseen liittyvä sensitiivinen kohtaaminen nähtiin erittäin tärkeänä imetykseen vaikuttavana tekijänä. Huonot kokemukset imetysohjauksesta ja imetykseen liittyvästä kohtaamisesta painoivat äitien mieltä vielä pitkään. Kannustavan ilmapiirin koettiin puuttuvan, vaikka haastateltavien mukaan se olisi luotavissa pienillä positiivisilla ilmauksilla. Terveydenhuoltoalalla olevat äidit kokivat, että heidän oletettiin tietävän jo imetyksestä niin paljon, ettei ohjausta samalla tavalla tarvittaisi.

”Kukaan terkka ei oo sanonut mitään sellaista, että vau kuinka hienosti menee ja hyvin oot jaksanut, vaikka sellaista ois tosi kiva ollut kuulla.” (6)

”Hän katsoi ja vakuutti, että kyllä sieltä sitä maitoa tulee ja näin että se oli vähän parempi. Se oli varmaan semmoisen puoli tuntia, mä istuin siinä ja puhuttiin vähän tietysti muutakin, mutta hän katsoi ja neuvoi sit imetystyynyn ja sen semmoisia. Ja sit sillee eri asentoja neuvoi, että tuolta kainalon alta voi nurin perin imettää ja tämmöiset neuvo mulle. Et se oli paras ohjaus mitä olen saanut ja sitten sen jälkeen siinä sitten alkoi pikkuhiljaa sujumaan niin, että sitä ohjausta ei niin hirveesti kaivannutkaan.” (5)

”Ei hirveesti ohjattu. Sielä (synnytyssairaalassa) katsottiin monta kertaa, että se ote on hyvä, mutta se oli siinä. Ja sielä ohjattiin tasan tarkkaan kyljellään imettäminen eikä mitään muuta ja jotenkin siinä sitten tää on mun ensimmäinen lapseni ja mä oon sairaanhoitaja, niin en tiedä, ajatteliko ne, että mulla ois sairaanhoitajana jotain imetystietämystä. Mutta siis sitä ei imetysohjausta ei ollut sen enempää ja se oli tosi puutteellista enkä mä siinä alkuihmetyksissä ja hormonimyrskyssä tajunnut kysyäkään enempää. (5)

”Joo katsottiin meillä. Lyhyesti katsottiin, mutta ei sillee otettu kantaa. Jäi vaikutelma, että terveydenhoitaja on epävarma ja sen vuoksi ohittaa aiheen. Onhan se haastavaa tietysti, kun ei kukaan nää sinne vauvan suun sisälle, kun hän on rinnalla. Vaikka kai imetysohjaajien nyt pitäisi jotain perusasioita osata katsoa ulkoapäin ja neuvoa.” (20)

”On ihan kauheaa, jos joku tulee syyllistämään sua, että mikset oo tajunnut tehdä jotain tällä tavalla, koska ne hormonit jo on jotain aika hurjaa siinä synnytyksen jälkeen ja siinä myllerryksessä, kun vauva on syntynyt.” (19)

5.2 Toimiva imetysohjaus

Äidit kuvasivat toimivaa imetysohjausta painottaen imetysohjauksen kattavaa sisältöä,

asianmukaista kohtaamista imetysohjaustilanteessa sekä monipuolisia

imetysohjausmenetelmiä (kuvio 3). Kattavalla sisällöllä tarkoitettiin sitä, että imetysohjausta antavilla terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä koulutus aiheeseen liittyen ja perheille annettava imetysohjaus perustuisi laadukkaaseen tietoon. Asianmukaisen kohtaamisen kokemus imetysohjaustilanteessa syntyi sensitiivisestä lähestymistavasta sekä oikea-aikaisuudesta imetysohjauksen antamisen suhteen. Lisäksi monipuolisten ja tarveharkintaisten ohjausmenetelmien kuvattiin liittyvän olennaisesti toimivaan imetysohjaukseen.

Kuvio 3. Toimiva imetysohjaus.

5.2.1 Kattava sisältö

Perustana toimivalle imetysohjaukselle pidettiin sitä, että äitien ja vauvojen kanssa työskentelevillä terveydenhuollon ammattilaisilla olisi riittävä ja ajantasainen koulutus aiheeseen liittyen. Koulutusta kaivattiin myös perheiden parissa työskenteleville lääkäreille. Äidit näkivät tarvetta koulutetun resurssin lisäämiseen eri yksiköissä, jotta laadukasta ja toimivaa imetysohjausta olisi mahdollista antaa riittävän hyvin. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, ettei virheellistä tai epävarmaa tietoa saisi jakaa perheille, vaan epävarmoissa tilanteissa ammattihenkilön tulisi pystyä myöntämään mahdollinen tiedon aukkonsa ja ohjata perhe eteenpäin. Asianmukaisen tiedon lisäksi äidit toivoivat, että imetyksestä annettaisiin perheille jo raskausaikana todenmukaista tietoa esimerkiksi sen hyödyistä ja siihen liittyvistä mahdollisista haasteista. Myös imetykseen liittyviin virheellisiin uskomuksiin ja myytteihin toivottiin saavan neuvolasta ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa. Tällaisiksi myyteiksi kuvattiin esimerkiksi uskomukset siitä, ettei äidin imetys voi onnistua, jos oman suvun aikaisemmat sukupolvet eivät ole siinä onnistuneet tai siitä, että tyhjän tuntuiset rinnat tarkoittaisivat rintamaidon loppumista yhtäkkisesti. Raskausajan imetysaiheiseen perhevalmennukseen haastateltavat olivat pääasiassa tyytyväisiä. Äidit toivoivat, että samanlaista ohjausta saisi myös neuvolan vastaanotolla ja myös ne äidit, jotka eivät syystä tai toisesta osallistu perhevalmennuksiin. Yleisesti äidit muistuttivat siitä, että ohjauksen suhteen ei oletettaisi perheiden tietävän etukäteen mitään, sillä aina voi tulla jotain uutta ja tilanteet ovat voineet muuttua, vaikka kyseessä olisikin uudelleensynnyttäjä tai alan ammattilainen.

”Terkkareillakin on vain WHO:n kurssi oppimateriaalina, niin lisää tarvittaisiin kyllä sen jälkeen, vaikka tuo kurssi olisikin pakollinen. Jos terkkareilla ja kätilöillä olisi asiat paremmin hallussa, niin olisi helpompaa antaa sitä hyvää ohjaustakin.”

(6)

”Tietysti se ammattilaisen tuki on hirveän tärkeää, että koulutetut imetysohjaajat on sitten tukemassa perhettä ja heillä on ajantasaista oikeaa tietoa, jolloin asiakaskin voi olla varma, että hän saa sen hyvän ja ajatasaisen tiedon imetyksestä juuri sillä hetkellä.” (16)

”Terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutukseen kuuluu tietyissä määrin imetysohjaus, mut lääkärien ei. Lähtökohta olisi jo, että Suomi imetyksen kärkimaaksi -projekti vaatii kyllä, että lääkäreiden tietotaito myös sellaiselle tasolle, mitä sen kuuluisi olla. On niin surullista, millaisia tarinoita on kuullut, että lääkärit on sanoneet. Eihän he tietysti kaikkea voi tietää, mutta he ei voisi myöskään neuvoa, jos tietoa ei ole, vaan pitäisi ohjata eteenpäin.” (7)

”Tuola vauvaryhmässä kun on niin sillee, että voi ei, kun ihmisillä ei oo mitään hajua esimerkiksi, että vaikka tissit on ihan tyhjät, niin se ei tarkoita, että niistä ei tulis maitoa, vaikka ne ois pienet ku patalaput ja ei mun maito riitä ja että vauva koko ajan vaan syö. Et joku kertoisi, että ne muutamat ensimmäiset kuukaudet vaan on sellaisia, et siitä se tasaantuu.” (15)

5.2.2 Asianmukainen kohtaaminen

Sosiaalista mediaa käyttävien äitien mukaan asianmukainen kohtaaminen vaikuttaa merkittävästi imetysohjauksen toimivuuteen. Asianmukaisella kohtaamisella tarkoitettiin sekä sensitiivistä että oikea-aikaista imetysohjausta. Perheet toivoivat tulevansa kohdatuiksi kunnioittavasti ja yksilöinä imetykseen liittyvissä tilanteissa. Kunnioituksella tarkoitettiin esimerkiksi perheen imetykseen liittyvien tavoitteiden kysymistä ja ohjauksen suhteuttamista niihin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä odotettiin kykyä aistia tilannetta ja mukautua imetysohjaajana tilanteen vaatimalla tavalla. Henkilökemioiden koettiin vaikuttavan vielä pitkään siihen, millainen kokemus äideillä ja perheillä jäi imetysohjaukseen tai imetykseen liittyen. Äidit toivoivat, että ammattihenkilöt muistaisivat myös kehua ja kannustaa perheitä imetyksessä, koska imetys koettiin usein haastavaksi ja herkäksi asiaksi. Erityisesti äidin fyysisen koskemattomuuden huomioon ottaminen koettiin tärkeäksi. Vaikka useille äideille ammattihenkilön koskettaminen omaan rintaan imetystilanteessa tuntui luontevalta, toivottiin tilanteen sanoittamista ja luvan kysymistä koskettamiseen etukäteen. Synnytyssairaalassa tärkeänä pidettiin mahdollisuutta yksityisyyteen imetysohjaustilanteissa, vaikka kyseessä olisikin useamman henkilön kanssa jaettava potilashuone. Vaikka imetysohjausta pidettiin tärkeänä jo raskausaikana, painotettiin oikea-aikaiseen imetysohjaukseen panostamisen tärkeyttä kriittisillä hetkillä, kuten sairaalassa synnytyksen jälkeen ennen kuin äidinmaito on noussut rintoihin, sairaalasta kotiutuessa ja neuvolan synnytyksen jälkeisellä kotikäynnillä. Näissä tilanteissa toivottiin ammattihenkilöillä olevan riittävästi aikaa ja tilanteen vaatimaa herkkyyttä kohdata synnytyksestä toipuva ja uutta imetystä aloitteleva äiti perheineen.

”Erityisesti toivoisi, että tällainen potilaan kohtaamisen koulutus tai ammattitaito olisi itsestäänselvyys tuollaisella ainutlaatuisella osastolla kuin synnyttäneiden vuodeosasto on.” (22)

”Tietysti hirveän tärkeää on joka kerta kysyä neuvolassakin siltä asiakkaalta niitä tuntoja ja ajatuksia siitä oman imetyksen tuen tarpeesta, vaikka alkuun se on varmasti vaikea itsekään hahmottaa, että mitä se tuen tarve on.” (16)

”Semmoinen, että se on yksilöllistä ja huomioidaan juuri ne asiat, jotka itsellä on siinä tilanteessa tärkeitä.” (12)

”Ymmärrän, että kaikki ohjaa vähän omalla tyylillä, mutta otettais jokainen äiti ja imettävä niinku yksilöinä, että ei mentäis sillee ohjeiden mukaan suoraan.” (10)

”Luulisin, että olisi ihan hyvä, jos kyseltäis enempi henkilökohtaisella tasolla siitä suhtautumisesta imetykseen, eikä suoraan niinku sanottais, että pitää imettää.”

(10)

”Mun mielestä se on sellaista aktiivista kuuntelutaitoa, äiti- ja lapsilähtöistä.

Lähdetään siitä, millaiset toiveet sillä äidillä on. Sitten kunnioitetaan niitä toiveita, mutta jos huomataan, että oikeasti on joku hätä, niin silloin uskalletaan siihen puuttua.” (8)

”

”Toivottavasti tuota työtä tekevät muistavat sen myönteisyyden, tsemppaamisen ja motivoimisen vaikutuksen imetyksen ja minkä tahansa asian onnistumisen kannalta.” (22)

5.2.3 Monipuoliset ohjausmenetelmät

Äideiltä kysyttiin, millaiset menetelmät toimivat imetyksen ohjaamisessa. Yleisesti ottaen äidit olivat sitä mieltä, että mikä tahansa menetelmä on hyödyllinen, kunhan ohjausta imetykseen ylipäätään saisi. Äidit pitivät tärkeänä myös sitä, että eri menetelmien mahdollisuudet tuotaisiin ammattihenkilöiden toimesta esille, sillä jokin toinen ohjausmenetelmä voi madaltaa kynnystä kysyä neuvoja silloinkin, kun avun pyytäminen ei tunnu helpolta. Lopulta äitien mielestä oli imetysohjausta antavan ammattilaisen tehtävä arvioita, mikä menetelmä toimii kellekin ja sen vuoksi useampi eri menetelmä rikastaisi imetysohjausta sekä toisi siihen kaivattua yksilöllisyyttä.

Äidit pitivät useampaa imetysohjausmenetelmää toimivana. Konkreettinen ohjaus paikanpäällä yhdessä imettävän äidin kanssa koettiin tärkeäksi eikä se ollut äitien mielestä kokonaan korvattavissa millään muulla menetelmällä. Kädestä pitäen annettavaa ohjausta pidettiin perustana kaikelle imetysohjaukselle ja sen sanottiin toimivan varmimmin erilaisista

imetysohjausmenetelmistä. Tässä menetelmässä äidit korostivat ohjaajan taitoa neuvoa imetyksessä tarvittaessa koskematta fyysisesti äitiin. Vastaanottokäynneille toivottiin esimerkiksi yhdessä ammattihenkilön kanssa katsottavia imetykseen liittyviä videoita tai hyödyllisien imetyssivustojen näyttämistä konkreettisesti, jolloin asiat jäisivät paremmin äitien mieleen jo raskausaikana. Haastateltavien mielestä etenkin imuotetta, imetysasentoja ja vauvan nälkäviestejä voisi havainnollistaa videoilla jo raskausaikana. Lisäksi esimerkiksi rintakumin paikalleen asettaminen olisi hyvä opettaa jo ennen akuuttia tarvetta. Ryhmämuotoista ohjausta pidettiin hyödyllisenä esimerkiksi ennen vauvan syntymää annettavissa perhevalmennuksissa.

Imetysaiheiselle perhevalmennukselle nähtiin tarvetta neuvolan kautta myös synnytyksen jälkeen. Ryhmissä toivottiin näytettävän nukkeja hyödyntäen esimerkiksi imetysasentoja.

Syvempään ohjaukseen ryhmien ei koettu soveltuvan, sillä äitien ja vauvojen yksilöllisiä tarpeita on vaikea ottaa riittävästi huomioon ryhmässä. Ryhmässä nähtiin hyötynä myös muiden äitien tapaaminen, muiden kysymysten kuuleminen sekä vertaistuki. Yhtenä imetysohjausmenetelmänä äidit kaipasivat enemmän imetysohjaajien kotikäyntejä, sillä tutussa ympäristössä annettavasta ohjauksesta voisi saada enemmän irti.

”No, se mihin mie oon tarvinnut apua, niin ihan semmoinen niinku ensalkuun semmoinen niin kuin konkreettista apua, että joku tulee kädestä pitäen näyttää ja sanoo, mitä mun kannattee tehdä ja mitä ei kannata tehdä.” (1)

”Semmoinen ois hyvä, että esittäis ihan vaikka, että mistä joku Imetyksen tuen niinku sivut näytettäis, että mistä löytyis niitä vastauksia, videoita tai asentoja ja sillee niinku, että ei vaan anneta sitä nettiosoitetta käteen, vaan katottaan porukassa vähän, että mistä kannattaa lähteä sitä tietoa ettiin, ku sieläkin sitä tietoa on niin paljon kaikkea. Että osais sitten etsiä sitä itselleen kohdennettua tietoa, mihin tarvii apua.” (3)

”

(6)

”Ryhmäohjaus on mun mielestä hyvä, kun sinne oli tuotu näytille kaikkia niitä imetysapulaitteista, nännivoiteista. Puolisolle ainakin oli hyvä se, että kätilö sitten antoi vaan vauvan puolisolle syliin, otti ruiskun ja laittoi hanskallisen pikkusormen vauvan suuhun, niin se tajus siinä, että vauvalla on aika vahva imuote ja se sormi menee tosi syvälle suuhun.” (17)