• Ei tuloksia

R Kuusi ei herkästi hengästy!

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "R Kuusi ei herkästi hengästy!"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Folia Forestalia 1995(1) Puheenvuoro

60

Jukka Lippu

Kuusi ei herkästi hengästy!

Kuusen energiavarastot riittävät kyllä reilusti lauhankin talven yli.

Pystyynkuolemille on löydettävä jokin muu selitys. –Jukka Lippu jatkaa Risto Jalkasen aloittamaa

keskustelua.

R

isto Jalkanen kysyy (FF 1994(1)), onko kuusi hengittämässä itsensä Etelä-Suomesta. Kirjoi- tuksessa arvellaan kuusen levinneen liian mereisiin ilmasto-oloihin. Mereisyys merkitsee lauhoja tal- via, mikä nopeuttaa puun ylläpitohengitystä. Jal- kanen katsoo kiihtyneen hengityksen kuluttavan kuusen energiavarastoja siinä määrin, että seuraavana kesänä kasvu on heikkoa ja puu kärsii.

Paljonko edelliskesänä muodostuneita varastoja käytetään seuraavan vuoden kasvuun? Lehtipuilla tietenkin merkittävästi, koska yhteyttävää massaa ei ole, kun silmut puhkeavat. Kehittyvien lehtien kasvu ja hengitys kuluttavat aluksi varastoja, mutta pian lehdet muuttuvat kuluttajista tuottajiksi. Leh- tipuiden hiilihydraattivarastot ovat suuret, kyke- neehän esimerkiksi tuomi uusimaan lehtensä tuo- menkehrääjäkoin täystuhonkin jälkeen.

Yhteytystuotteita varastoituu aina kun tuotanto ylittää kulutuksen (kasvu, hengitys, eritys ja mykor- ritsojen ylläpito). Havupuiden yhteytystuotanto jat- kuu pitkälle syksyyn, varsinkin, jos on lämmintä.

Varastoja muodostuu, koska puun kasvu on päät- tynyt jo kesällä; juuristo tosin kasvaa ja kuluttaa vielä syksylläkin. Juuriston yhteenlaskettu tärkke- lys- ja glukoosipitoisuus talvella on 10–20 % kui- vamassasta, lisäksi on pienempiä määriä muita va- rastoaineita. Talvinen ylläpitohengitys kuluttaa näi- tä varastoja, mutta vain vähän. Esimerkiksi doug- laskuusen taimien juuriston hengitysnopeus on nol- lassa asteessa 0,4 promillea glukoosia juuriston kui- vamassasta vuorokaudessa. Neulasten ja rangan hengitys on hitaampaa samassa lämpötilassa. Vaik-

ka keskilämpötila nousisi useitakin asteita, ja hen- gitys sen myötä kiihtyisi vaikkapa kaksinkertaiseksi, kuusen energiavarastot eivät ole vaarassa ehtyä.

Kaiken lisäksi havupuilla edellisvuoden varasto- jen merkitys uudelle kasvulle on vähäinen. Sen sijaan keväällä ennen kasvun alkua syntyneet va- rastot ovat tärkeitä. Havupuiden yhteyttävä ”ko- neisto” (viherhiukkaset) elpyy talven jäljiltä jo en- nen kuin kasvu kunnolla alkaa. Hiilihydraatteja kasaantuu sekä neulasiin että juuristoon. Männyn neulasten tärkkelyspitoisuus moninkertaistuu ja hie- noimpien juurten kaksinkertaistuu, kun verson pi- tuuskasvu on vasta alullaan. Myös kuusella on to- dettu neulasten tärkkelyspitoisuuden nousu ennen silmujen puhkeamista. Pituuskasvun alettua pitoi- suus laskee, kun yhteytystuotteita aletaan käyttää kasvuun.

Monien havupuiden (douglaskuusi, sitkankuusi, punamänty) juuristot kasvavat paljolti kasvukau- den aikaisten yhteytystuotteiden (current photo- synthates) eivätkä varastojen avulla. Verson pituuskasvuunkin käytetään vain muutama prosentti edellisvuoden varastoista, vaikka itse pituuskas- vu(potentiaali) on ennaltamääräytynyt. Varastoja sen sijaan käytetään paksuuskasvun alkuvaiheessa kevätpuun ensimmäisten solukerrosten ja nilan muodostamiseen sekä ylläpitohengitykseen. Myös rasitustilanteissa varastoja otetaan käyttöön.

Havupuut varmistavat energiataloutensa hyvin.

Yhteytyskoneisto on hyvässä iskussa suuren osan vuotta. Varastoja kertyy runsaasti ja niitä kuluu vain vähän varsinaiseen kasvuun, joka tapahtuu pääosin kasvukauden aikaisten yhteytystuotteiden avulla. Havupuiden kunto voi taantua monestakin syystä, mutta leudon talven kiihdyttämä hengitys ei järkytä niiden ”hiilitaloutta”. Kuusen pystyyn- kuolemiselle on löydettävä muu selitys kuin läm- pötilan aiheuttama itsensä loppuun hengittäminen.

MML Jukka Lippu toimii assistenttina Helsingin yliopiston met- säekologian laitoksella.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Puhtaat, vain sähköisesti julkaistavat OA-lehdet, jotka rahoit- tavat toimintansa julkaisumaksuilla; OA-leh- det, jotka ovat ilmaisia myös kirjoittajille; sekä

Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että jotakin olisi tehtävä niin Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistyksen kuin Kirjastotiede ja informatiikka -lehdenkin nimelle..

Seuraavaksi tarkastelen lehtien tavoitteita ja sisällön osa-alueita analysoimalla, missä määrin lehdet olivat järjestö- ja missä määrin kuluttajalehtiä. Jako on siinä mielessä

Seuraavassa kuvassa on esitetty versioiden ja niihin liittyvän julkaisuviiveen jakauma aineistossa esiintyvien vihreän, keltaisen ja sinisen värikoodin lehtien osalta.. Lehdet,

Päädyin tulkitsemaan työn kärsimystarinoita vieraantumisen käsitteen avulla, sillä se antaa mahdollisuuden kytkeä työn ruumiilliset ja affektiiviset kärsimyskokemukset

Yritykset jaettiin vuotuisen liikevaihdon mukaan kolmeen luokkaan: pienet (S; alle 0,6 miljoonaa euroa), keskikokoiset (M: 0,6–2,0 miljoonaa euroa) ja suuret (L; yli 2

Kukinnon sijaan syntyi verson kärkeen vain muutamien pienten lehtien muodosta- ma rykelmä (kuva 1B). Kasvu pysähtyi aluksi tähän, mutta jonkin ajan kuluttua yksi tai kaksi

riveiltä 41 ja 42 heti ensimmäiseen kauppaan iso pullo Vinettoo ja riveiltä 73 ja 75 ja kaks Tsiniä, ja kaikki leh- det, päivän lehdet mitä oli, jotka kuitenkin tuntuvat