Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale
PL 1049,
70101 KUOPIO
RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEIDEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ
Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen 2010 keräämää piilevänäytettä.
Näytteistä 10 on jokinäytteitä (Taulukko 1) ja 6 järvinäytteitä (Taulukko 2). Näytteet saatiin tilaajalta alkoholiin säilöttyinä.
Taulukko 1. Tutkitut jokinäytteet.
Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm
Atronjoki 7035930 3550014 22.9.2010
Keyritynjoki Pitkäkoski 7042389 3567924 21.9.2010 Koivujoki Sahakoski 7031696 3470914 20.9.2010 Nurmijoki Koirakoski 7056277 3540107 29.9.2010 Palosenjoki Ryönänkoski 6980545 3516512 23.9.2010
Pöljänjoki 7001714 3532916 23.9.2010
Raudanjoki Hietakoski 7088021 3525755 22.9.2010 Sulkavanjoki Pitkäkoski 7022985 3462525 20.9.2010 Tiilikanjoki Tervakoski 7049550 3552881 22.9.2010 Ventojoki Pajukoski 7003620 3542110 23.9.2010
Taulukko 2. Tutkitut järvinäytteet.
Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm
Ahveninen 10 6930968 3494906 6.10.2010
Ahveninen Mäntyniemi 6991251 3495055 6.10.2010 Ahveninen Saviniemi 6931589 3495366 6.10.2010
Valkeinen 1 7000917 3502407 4.10.2010
Valkeinen 2 7001288 3502546 4.10.2010
Valkeinen 3 7002155 3501849 4.10.2010
Menetelmät
Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin seuraavien ohjeiden ja standardien mukaisesti:
- Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa – menetelmäohjeet. Ympäristöopas 2007.
- CEN/TC 230 (2004) Water quality – Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters.
European Standard EN 14407, 8/2004.
Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10×
okulaarilla ja 100× objektiivilla (1000× suurennos). Piilevien taksonomia noudattaa pääosin seuraavia teoksia (täydellinen lista Ecomonitorin käyttämästä taksonomiasta www-
sivuillamme):
- Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. (1986–1991) Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds),Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart.
- Lange-Bertalot, H. (2001)Diatoms of Europe, vol. 2.Navicula sensu stricto – 10 genera separated fromNavicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G.
- Krammer, K. (1997)Die Cymbelloiden Diatomeen, Teil 1-2. Biblotheca Diatomologica, Band 36.
Määritystulosten pohjalta laskettiinOmnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 20/4/2009) 12 erilaisen piileväindeksin arvot kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia.
Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin (Indicie de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna
testeissä on todettu kokeneiden määrittäjien välisten IPS-tulosten vaihtelevan pääasiassa
±0,5 IPS-yksikön sisällä samalle näytteelle.
Lähtökohtaisesti päällyslevästön laatuluokka määritetään IPS-arvoista. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä ACID-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008, Archiv für Hydrobiologie), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos ACID sijoittuu luokkaan C, D, E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että laatuluokitus joudutaan tekemään asiantuntija-arviona lajiston perusteella.
Järvinäytteille ei ole vielä virallista luokittelujärjestelmää, mutta tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perusteella virtavesien menetelmät toimivat samalla tavalla myös
järvinäytteille (Gottschalk, S. 2009: Kiselalger som indikatorer i sjöar, Sötvatten 2009: 16- 19).
Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan ”Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen”, 15.1.2008, mukaan.
Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
IPS-indeksin arvo 17–20 15–17 12–15 9–12 0-9
Taulukko 4. ACID-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta.
Luokka A B C D E
ACID >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2
Tulokset
Näytekohtaiset määritystulokset lähetetään Omnidia-tulosteina, joihin sisältyy myös Omnidian laskemat indeksien arvot. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tärkeimmät IPS, GDI (Generic Diatom Index) ja TDI (Trophic Diatom Index) indeksien arvot, kuormitukselle toleranttien lajien osuus (%PT), ACID sekä arvioitu päällyslevästön laatuluokka kullekin näytteelle.
Taulukko 5. Jokinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden ACID alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E).
Näyte Yksiköt Taksonit ACID IPS TDI %PT GDI Luokka
Atronjoki 430 54 4,51 17,9 14,0 6,0 15,7 Hyvä
Keyritynjoki Pitkäkoski 439 33 2,32 18,2 13,4 13,7 16,7 Hyvä
Koivujoki Sahakoski 567 25 8,08 15,6 11,0 1,6 17,0 Hyvä
Nurmijoki Koirakoski 417 45 4,45 18,9 16,4 1,7 17,2 Hyvä
Palosenjoki
Ryönänkoski 443 48 6,03 17,4 12,9 2,3 16,7 Erinom./Hyvä
Pöljänjoki 475 50 6,45 14,3 10,0 22,7 13,9 Tyydyttävä
Raudanjoki Hietakoski 442 35 4,06 17,9 16,0 2,9 17,6 Hyvä
Sulkavanjoki Pitkäkoski 441 38 6,67 14,5 9,9 22,0 16,1 Tyydyttävä Tiilikanjoki Tervakoski 419 11 2,56 19,0 17,0 0,0 16,5 Erinom./Hyvä
Ventojoki Pajukoski 423 46 7,16 15,6 10,7 5,7 15,7 Hyvä
Taulukko 6. Järvinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden ACID alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E).
Näyte Yksiköt Taksonit ACID IPS TDI %PT GDI Luokka
Ahveninen 10 443 42 5,96 17,5 14,4 1,1 17,3 Erinom./Hyvä
Ahveninen Mäntyniemi 467 48 5,09 18,3 16,2 3,6 17,1 Hyvä
Ahveninen Saviniemi 409 43 4,86 18,3 16,1 0,7 17,2 Hyvä
Valkeinen 1 416 48 5,42 18,3 15,9 4,1 16,6 Erinomainen
Valkeinen 2 427 38 6,76 18,1 14,5 2,3 16,4 Erinomainen
Valkeinen 3 418 48 5,27 18,7 15,8 2,4 16,8 Erinomainen
Joet
Atronjoki: Lajisto osoittaa lähinnä mesotrofisia ja dystrofisia olosuhteita. Eutrofian
indikaattoreita on vähän, mutta happamuudesta seuraava lähinnä asidofiilinen lajisto voi peittää ravinnepitoisuuksien näkymistä näytteessä.
Keyritynjoki Pitkäkoski: Runsaimmat lajit ovatAchnanthes oblongellajaEncyonema cf.
perminutum. Myös asidofiilisiaEunotia-lajeja esiintyy runsaasti. Runsaana esiintyy myös Navicula cf.minuscula. IPS indikoi erinomaista tilaa ja ACID happamuutta. Erikoisen lajiston perusteella asiantuntija-arvio laatuluokasta on enintään hyvä.
Koivujoki Sahakoski: Runsain laji on erittäin yleinenAchnanthes minutissima, mutta myös ravinteikkaampia olosuhteita indikoivaCocconeis placentulaesiintyy näytteessä.
Ravinnetasot ovat lajiston perusteella vähintään mesotrofiset, ja happamuus lähellä neutraalia. IPS-indeksin perusteella laatuluokka on hyvä.
Nurmijoki Koirakoski: Dystrofiasta johtuen laatuluokittelu on vaikeaa. Eutrofian
indikaattoreita esiintyy hyvin pieninä osuuksina, joten laatuluokitus asiantuntija-arviona on joko erinomainen tai hyvä.
Palosenjoki Ryönänkoski: Lajiston perusteella happamuus on vähäisempää kuin Nurmijoessa. IPS luokittaa näytteen erinomaiseksi.
Pöljänjoki: Runsaimpia lajeja ovatAchnanthes minutissima (leveät muodot),Navicula cryptocephala, jaN. cf.minima. Nämä lajit ja muuodot indikoivat
eutrofiaa/ravinnekuormitusta, joten laatuluokka on tyydyttävä.
Raudanjoki Hietakoski: Runsaimmat lajit ovatTabellaria flocculosa jaGomphonema angustatum. Olosuhteet ovat voimakkaan dystrofiset, joten laatuluokitus on vaikeaa.
Asiantuntija-arviona tila on lähinnä hyvä.
Sulkavanjoki Pitkäkoski: Runsaimpia ovat Achnanthes minutissima-lajin leveät muodot ja Gomphonema parvulum f. parvulum. VarsinkinG. parvulum f. parvulum indikoi
ravinnekuormitusta, joten laatuluokitus on tyydyttävä.
Tiilikanjoki Tervakoski: Näytteen vähälajisuus viittaa dystrofiaan ja happamuuteen.
Näytteestä ei löytynyt kuormitusindikaattoreita, joten laatuluokka on lähinnä erinomainen.
Ventojoki Pajukoski: Runsaimpia muotoja ovatAchnanthes minutissima-lajin leveät muodot. Näyte sisältää mesotrofiaa ja humuksisuutta indikoivaa planktonia (Aulacoseira- lajit), sekä pieniä määriä eutrofian indikaattoreita (mm.Navicula cryptocephala).
Laatuluokka on siten lähinnä hyvä.
Järvet
Ahveninen (3 näytettä): Lajisto on kaikissa näytteissä pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien lajeja. Kaikissa näytteissä esiintyvät kuitenkin planktiset lajit
Aulacoseira ambigua jaEunotia zasuminensis, jotka viihtyvät runsasravinteisissa vesissä.
Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta.
Valkeinen (3 näytettä): Näytteet sisältävät pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien päällyslevästöä. Lisäksi näytteissä on runsaasti humusvesien planktonia (Aulacoseira-suvun lajeja). Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta.
Joensuussa 17.12.2010
FT Juha Miettinen Ecomonitor Oy
Länsikatu 15, 80110 Joensuu juha.miettinen@ecomonitor.fi puh. 040 411 7913
Liitteet:
-Paperiversio:
Näytekohtaiset tulokset Omnidia-tulosteina (16 kpl).
-E-versio:
Määritykset, ekologiset jakaumat, sekä indeksit koottuina Excel-tiedostoon.
Omnidia-ohjelmiston siirtotiedosto (.prn).
