• Ei tuloksia

Asiantuntijan ja osaamisen jakaminen kytkee kirjastot yhteen näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Asiantuntijan ja osaamisen jakaminen kytkee kirjastot yhteen näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

3 3

Asiantuntijuus ja osaamisen jakaminen kytkee kirjastot yhteen

Päivikki Karhula

S

uomalaisessa kirjastoverkossa tehdään yhä tiiviimpää yhteis- työtä eri alueilla. Myös tieteellisten ja yleisten kirjastojen välille on rakentunut jatkuvasti lisää erilaisia yhteistyömuotoja. Hallin- nollisista eroista ja kirjastojen erilaisesta suuntautumisesta huo- limatta erityisesti Kansalliskirjaston laajentuva rooli on tuonut lisää tukea yhteisille hankkeille.

Yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminnassa on jo perustal- taan paljon yhteistä. Kirjastotyön menetelmät, välineet ja toimin- nan kehittämisen ongelmat ovat samankaltaisia. Myös tietosisäl- löissä on leikkauskohtia, vaikka tarvittavan tiedon taso käyttäjis- tä ja käyttöyhteyksistä johtuen poikkeaisikin.

Molemmilla kirjastosektoreilla pohditaan myös sitä, miten resursseja voitaisiin jakaa kirjastojen välillä, luoda uudenlaisia kumppanuuksia ja tavoittaa uusia asiakkaita. Kirjastotyöltä edel- lytetään yhä enemmän aktiivisuutta, ennakointia ja proaktiivi- suutta. Palveluja on vietävä aktiivisesti lähemmäksi asiakkaita myös kirjastojen ulkopuolelle – verkkoon, muihin medioihin tai lähemmäksi niitä työprosesseja, joissa tietoa hyödynnetään.

Viimeaikainen kehitys on avannut uudenlaisia mahdollisuuk- sia ja tuonut uusia paineita yhteistyön lisäämiseen. Kehityksen myötä on odotettavissa, että yhä useammat hankkeet ovat kan- sallisia ja niihin osallistuu tahoja eri kirjastosektoreilta. Sen rin- nalla myös alueellinen yhteistyö on tiivistynyt erityyppisten kirjastojen välillä. Kirjastojen riippuvuudet toisistaan kasvavat, mutta voisiko yhteistyötä ja kirjastosektoreiden välistä työnjakoa vielä syventää joillakin alueilla?

Korkeakoulukirjastojen toteuttamiin kokoelmien kartoitus- hankkeisiin on sisältynyt ajatus siitä, miten sisältöjen ja kokoel- mien tarjontaa voisi laajemmin kohdentaa. Eri tieteenalojen eri- koistuneet kokoelmat eivät palvelisi vain omaa korkeakouluyk- sikköä, vaan kokoelmien painopistealueiden suunnittelussa voi- taisiin huomioida myös muun kirjastoverkon tarjoamat sisällöt.

Samankaltainen resurssien jakaminen voisi soveltua yleisten ja tieteellisten kirjastojen välillä myös muihin toimintoihin. Voisi- vatko esimerkiksi korkeakoulukirjastot ja alakohtaiset tieteelliset kirjastot jakaa enemmänkin asiantuntemustaan ja tukeaan yleisil- le kirjastoille? Tietyiltä osin tämä jo toteutuu esimerkiksi yleisten

(2)

4 4

kirjastojen Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa, jossa mukana on myös muutamia erikoiskirjastoja.

Eräs vaihtoehto jakaa alakohtaista tietoa ja asiantuntemusta oli- si myös koulutusten ja tapahtumien järjestämisen kautta. Osaa- misen jakaminen voisi toki olla muutakin kuin palvelujen tai tietokantojen esittelyä – tiedonhallinta ja tietotuki voidaan ym- märtää laajempana käsitteenä, jolloin siihen voisi sisältyä myös hyvien käytäntöjen, onnistuneiden työskentelytapojen tai uusi- en palvelujen.

Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen voisi olla myös molem- minpuolista tai yhteisiä työpajoja. Kiinnostaviin muissa kirjas- toissa toteutettuihin käytäntöihin tai tietyn aihealueen syvem- pään asiantuntemukseen saataisiin tukea ko. alan erikoistuneil- ta kirjastoammattilaisilta. Missä määrin tai millä alueella korkea- koulukirjastot ja tieteelliset kirjastot voisivat palvella enemmän alueellisesti tai kansallisesti? &

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mahdollisesti (ja sanoisin myös: toivottavasti) koko työn asema ihmisen kansa- laisuuden ja jopa ihmisarvon perustana tulee kriittisen uudelleenarvioinnin kohteeksi.

Verkostoanalyysin avulla on selvitetty tiimien sisäistä ja ulkoista tiedon jakamista, eli toisin sanoen sitä, kuinka runsaasti tiimissä jaetaan tietoa, ketkä tiimin

эΡ Ryhmän sosiaalisen pääoman määritelmää voidaan soveltaa Oh'n ja kumppaneiden (2006) mukaan vain sel- laisiin ryhmiin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: tietoi-

Myllysen kysymykseen vastaa myös teoksen rakenne, koska kirjastojen tulevaisuudesta on va- littu kirjoittamaan sekä yleisten että tieteellisten... 116 Kirjallisuutta Kirjastotiede

Vuoden 1961 kirjastolain voimassaolon aika- na kirjastonhoitaj uus ammatillistui voimakkaasti niin yleisten kuin tieteellisten kirjastojen sekto- reilla.. Teollistumisen

Toimintaympäristön muutos haastaa, mutta tuo myös mahdollisuuksia kirjaston henkilöstön osaamisen kehittämiselle.. Oleelliset muutokset ovat elektronisen tietoaineiston määrän

Tehostettu logistiikka voisi olla yksi porkka- na alueellisiin kokoelmien yhteiskäyttömallei- hin, joissa mukana ovat yleisten kirjastojen lisäk- si myös alueen korkeakoulu-

Resurssien jakaminen ja yhdessä vaikuttaminen ovat olleet tähän mennessä neuvoston keskeisiä teemoja.. - Yliopistokirjastojen neuvosto on ol- lut toki tärkeä vertaistuen