Elämäkerrallista taustaa
E lia s Ca n et t i (1905–94) k u va a va lt a t u t k im u k sen sa a lk u - h ist or ia a seu r a a va st i. Sit a a t t i on per ä isin h ä n en m u ist el- m a t r ilogia n sa keskim m ä isest ä osa st a , ja t ä st ä löyt yy ka ikki olen n a in en :
“Aloit t a essa n i oli ih m een k ir k a s, viileä a a m u . – – a va - sin tuon kirjan, joka herätti minussa vastustusta heti en- sim m ä isest ä sa n a st a lä h t ien ja h er ä t t ä ä yh t ä pa ljon vielä n yt k in , 55 vu ot t a m yöh em m in : Sigm u n d F r eu din M assen psych ologie u n d Ich -A n alyse.1
Löysin siit ä – – en sin la in a u ksia kir ja ilijoilt a , jot ka oliva t k ä sit elleet sa m a a a ih et t a ; n ä iden k ir joit t a ja oli u seim m it en Gu st a ve Le Bon .2 J o t a pa jolla a sia a lä h es- t yt t iin ä r syt t i m in u a . Melk ein k a ik k i n ä m ä k ir ja ilija t oliva t su lk en eet it sen sä jou k on u lk opu olelle; jou k k o oli h eille vier a s t a i h e t u n t u iva t pelkä ä vä n sit ä , ja r yh t yes- s ä ä n s it ä t u t k im a a n h e viit t ilöivä t : p ys y k ym m en en m et r in pä ä ssä m in u st a ! J ou k k o n ä yt t i oleva n h eille jo- t a in pit a a list a ; se oli er ä ä n la in en t a u t i, ja oli löydet t ä - vä sen oir eet ja ku va t t a va n e. H eille oli r a t ka iseva a , et t ä h e pysyivä t selvä pä isin ä jou t u essa a n va st a kka in t ä m ä n ilm iön k a n ssa , et t eivä t a n t a n eet viet ellä it seä ä n , eivä t h u k k u n eet jou k k oon . – – F r eu d oli k ok en u t sot a in n os- t u ksen Wien issä lä h es 60-vu ot ia a n a kypsä n ä m ieh en ä . Oli ym m ä r r et t ä vä ä , et t ä h ä n a set t u i t or ju m a a n t ä lla ist a joukkoa, jonka minäkin olin lapsena tuntenut. Mutta yri-
Väkivallan ruumiin-
avaus
Markus Lång
Suomentajan jälkisanat teokseen Joukko ja Valta
Ei ole mikään konsti sanoa:
“Minä olen huolissani.” Täytyy olla. S. J. Lecin mukaan.
Tämän vuosisadan suuret villitykset natsismi ja psykoanalyysi antoivat Elias Canettille aiheen kirjaan Joukko ja valta. Syntyi laaja tutkielma vallan ja käskyn luonteesta. Canetti pyrkii asettamaan kansallissosialismin vaiheet oikeisiin yhteyksiinsä hakemalla vastaavuuksia hyvin monenlaisista kulttuureista.
Kaikkialla ongelmaksi osoittautuu eloonjääjä: se joka käyttää toisia hyväkseen niin että itse jää viimeiseksi jäljelle. Canetti haluaa meidän miettivän, miten voisimme selvitä eloon- jääjästä.
H . M. Collin s, In t r odu ct ion : st a ges in t h e em pir ica l pr ogr a m m e of r ela t ivism . S ocial S tu d ies of S cien ce 11, 1981, 7.
H . M. Collin s, H . M. Specia l r ela t ivism - t h e n a t u r a l a t t it u de. S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 139-143.
Hugh Cra wford, An Interview with Bruno La tour. Configurations 2, 1993, 247-268.
Gilles Deleu ze & F élix Gu a t t a r i M itä filosofia on ? Su om . Leevi Leh - t o. Ga u dea m u s, H elsin ki 1993.
Nigel Gilbert & Michael Mulkay, Warranting scientific belief. S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 383-408.
P et er H a lfpen n y, Ta lkin g of t a lkin g, wr it in g on wr it in g: som e r ef- lections on Gilbert and Mulkay’s discourse analysis. S ocial S tu- d ies of S cien ce 18, 1988, 169-182.
P et er H a lfpen n y, Reply t o P ot t er a n d McKin la y. S ocial S tu d ies of S cien ce 19, 1989, 145-152.
Sa ka r i H ä n n in en , Valtiosta valtaan. Tu t kija liit t o, J yvä skylä 1986.
Markku J outsenoja, A Calling of S ociology. Early T alcott Parsons and the Construction of a Disciplinary S hip. Acta Universitatis Lap- pon ien sis 11. La pin yliopist opa in o, Rova n iem i 1996.
Im m a n u el Ka n t , Critiqu e of Pu re R eason (a lu n p. 1781). Kä ä n t ä n yt Nor m a n Kem p Sm it h . McMilla n , Lon don , 1928.
P a a vo Ka u ppin en , S u om en valtiosään töjen aate- ja k äsiteh istorial- lisesta taustasta. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 337, Ta m per e 1992.
Karin Knorr-Cetina, Relativism - what now? S ocial S tudies of S cience 12, 1982, 133-136.
Th om a s S. Ku h n , T ieteellisten vallan k u m ou sten rak en n e (su om . K.
P iet ilä in en ). Ar t h ou se, J u va 1994.
Ma r t in Ku sch , T ied on k en tät ja k errostu m at. P oh join en , Ou lu 1993.
Bruno Latour, S cience in Action. Harvard University Press Cambridge, Ma ssa ch u set s 1987.
Bruno Latour, The Pasteurization of France. Harvard University Press Ca m br idge, Ma ssa ch u set s 1988.
Br u n o La t ou r , P ost m oder n ? No, sim ply a m oder n : st eps t owa r ds a n a nthropology of Science. S tudies in the History and Philosophy of S cien ce 1, 1990, 145-71.
Br u n o La t ou r , We H ave N ever B een M od ern. Tr a n sl. Ca t h er in e P or - ter. Harvard University Press Cambridge, Massachusets, 1993.
Br un o La t our , Aram is, or th e love of techn ology. Ha rva r d Universit y P r ess Ca m br idge, Ma ssa ch u set s 1996.
Bruno Latour & Steven Woolgar, Laboratory Life: T he construction of scien tific facts (2. u u sit t u pa in os, 1. 1979). P r in cet on Un iver si- t y P r ess, P r in cet on 1986.
La rry La uda n, Note on Collins’s blend of rela tivism a nd empiricism.
S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 131-132.
Ilkka Niin ilu ot o, M aailm a, m in ä ja k u lttu u ri. Ot a va , Keu r u u 1990.
Ilkka Niin ilu ot o, An t ir ea lism in u u det va a t t eet — eli Br u n o La t ou r laboratorion ihmemaassa. Teoksessa Malmberg, T. & Mehtonen, L. (toim.) Kanssakäym isiä: juhlakirja Veikko Pietilälle. Tampe- r een yliopist on yh t eisku n t a t iet eiden t u t kim u sla it oksen ju lka i- su ja 3, 1992, 45-53.
Dick P els, H a ve We Never Been Moder n ? Towa r ds a dem on t a ge of Latours modern constitution. History of the Hum an S ciences 3, 1995, 129-141.
Ilkka P ir t t ilä , M e ja m aailm an m allit. J oen su u n yliopist on yh t eis- ku n t a t iet eellisiä ju lka isu ja 18, J oen su u 1993.
Ka r l P opper & J oh n E ccles, T h e S elf an d Its B rain (1. pa in os 1977).
Rou t ledge, Lon don 1995.
J on a t h a n P ot t er & An dy McKin la y, Discou r se - ph ilosoph y - r eflexi- vity: comment on Halfpenny. S ocial S tudies of S cience 19, 1989, 137-145.
Seppo Ra iski, La t ou r ia n con st r u ct ivism u n folded in t o epist em ic h is- t or y. S cien ce S tu d ies 1, 1991, 33-52.
Mich el Ser r es & Br u n o La t ou r , E claircissem en ts. E n tretien s avec B ru n o L atou r. Bou r in , P a r is 1992.
Mich el Ser r es, L u on tosopim u s (su om . A. Vir t a n en ja J . Vä h ä m ä ki).
Va st a pa in o, Ta m per e 1994.
Steven Shapin & Simon Schaffer, Leviathan and the Air-Pum p: Hob- bes, Boyle and the Experim ental Life. Princeton University Press, P r in cet on 1985.
Ba r ba r a Tu ch a n ska , Book Review: La t ou r s We H a ve Never Been Moder n . Ph ilosoph y of S cien ce 2, 1995, 350-351.
Tim o Vu or io & P et t er i Lim n ell, Ilkka Niin ilu ot o. Diplom a a t t in en realisti kahden kulttuurin rajalla. Königsberg 1, 1996, 104-127.
Peter Winch, Y hteiskuntatieteet ja filosofia (suom. I. Malinen). Gum- m er u s, J yvä skylä 1979.
Steve Woolgar, Laboratory studies. A comment on the state of the art.
S ocial S tu d ies of S cien ce 12, 1982, 481-498.
t yk sessä ä n h ä n ellä ei ollu t k ä yt et t ä vissä m in k ä ä n la is- t a h yödyllist ä t u t k im u svä lin et t ä . H ä n oli k ok o ik ä n sä h a r r a st a n u t sella ist a , m ikä t a pa h t u i yksilössä , yksit yi- sessä ih m isessä . Lä ä kä r in ä h ä n n ä ki pot ila it a , jot ka il- m a a n t u iva t h ä n en lu okseen yh ä u u delleen pit kä n kä sit - t elyn a ika n a . H ä n en elä m ä n sä ku lu i va st a a n ot t o- ja t yö- h u on eessa . – –
Olin t osin t ä ysin va illa t eor eet t ist a kokem u st a , m u t - t a k ä yt ä n n össä t u n sin jou k on sisältäpäin. – – olin t ie- t oin en siit ä , m it en m ielellään ih m in en u ppou t u u jou k - koon . Sit ä kin olin ih m et ellyt . – – F r eu din t u t kim u ksest a pu u t t u i m ielest ä n i en n en k a ik k ea ilm iön tu n n u stam i- n en. Min u st a se oli a iva n yh t ä a lku per ä in en ku in libid o ja n ä lkä . E i ollu t kysym ys siit ä , et t ä sen olisi voin u t h ä - vit t ä ä m a a ilm a st a joh t a m a lla sen t iet yn la isist a libid on k on st ella a t ioist a . – –
Osoit t a a k sen i a sia n per u st a va a lu on n et t a ja vä is- t ä m ä t t öm yyt t ä pu h u in siih en a ika a n jou k k ovietistä, jon - k a a set in sa m a n a r voisen a su k u viet in r in n a lle. – –
Tuohon ajanjaksoon, elokuun 1. päivästä 10. päivään 1925, sijoit a n va r sin a isen r iippu m a t t om a n h en k isen elä m ä n i a lk a m isen . F r eu dia va st a a n a set t u m in en oli a lku n a sen kir ja n t ekem iselle, jon ka ju lka isin va st a 35 vu ot t a m yöh em m in , vu on n a 1960.”3
Ca n et t in m a in it sem a k ir ja on n im elt ä ä n J ou k k o ja valta.4 Tä t ä 550-sivu ist a t eost a voi pit ä ä k ir ja ilija n pä ä t eok sen a .
S e on k ä ä n n et t y lu k u is ille k ielille, viim ek s i t a n s k a n ja su om en k ielelle.
J ou k k o ja valta k u u lu u sosiologia n a la a n . J ou k k oilm iöt ova t sosia a lisia jo m ä ä r it elm ä n sä n oja lla , ja m yös va lt a edellyt t ä ä vä h in t ä ä n ka h t a olen t oa . Ca n et t i ei ku it en ka a n t yydy sosiologiseen n ä köku lm a a n , va a n h ä n t u keu t u u psy- kia t r ia a n , u skon t ot iet eeseen , ka n sa t iet eeseen , h ist or ia a n ja et ologia a n ; ih m ist en keskin ä ist en su h t eiden lisä ksi h ä n t a r - ka st elee ih m isen ja m u u n lu on n on su h det t a . Tä m ä la a jen - t a a t u t k im u k sen a la a ja selit ysvoim a a h u om a t t a va st i.5
Kosk a Ca n et t i on m yös k a u n ok ir ja ilija – h ä n on ju lk a is- su t m m . k olm e n ä yt elm ä ä ja r om a a n in – h ä n en k ir joit u s- t yylin sä er oa a m on ist a m u ist a t u n t em ist a n i filosofeist a ; esit yst a va lt a a n h ä n on lä h ellä Mich el F ou ca u lt ’t a .6 Ca n et t i ei lu o filosofist a jä r jest elm ä ä eik ä h ä n liih ot t ele a bst r a k - t eissa sfä ä r eissä : h ä n pu h u u ih m ist en kielellä ih m ist en a si- oist a ja osoit t a a , m illa in en m ieli löyt yy n ä k öjä ä n m ielet - t öm ien sa t t u m u st en t a k a a . Ka ik k i Ca n et t in k esk eiset k ä - sit t eet – esim er kiksi ot a (“Ku olem a , m issä on sin u n ot a si?”), eloon jääm in en (ü berleben) ja m u od on m u u tos (Verw an d lu n g) – ova t lä h t öisin a r kikielest ä eivä t kä filosofia n kielest ä . H ä - n en m ielen kiin t on sa koh dist u u a r kisiin a sioih in , ja h ä n t u t - k ii m yyt t ejä , sa t u ja ja sa n on t oja . N ä m ä ova t u sein h yvin pa lja st a via , sillä n iih in on t iivist yn yt in h im illist ä kokem u s- t a ja n e pa it si ilm en t ä vä t m en n eiden polvien m a a ilm a n ku - va a m yös oh ja a va t om ia h a va in t oja m m e ja t u lk in t oja m m e (“H ä n jou t u i vih ollisen k äsiin”, “H ä n h otk aisi koko P u ola n ”).
J ou k k o ja valta liit t yy lu on t eva st i Ca n et t in m u u h u n t u o- t a n t oon . Rom a a n i S ok eat (1935) ja n ä yt elm ä t H äät (1932) ja Kom ed ia itserak k au d esta (1934) esit t elevä t sa m oja t ee- m oja k u in J ou k k o ja valta: om ist a m ist a , va lt a a , h u llu u t t a ja yksilön ja jou kon su h det t a . Ta u st a n a ova t Ca n et t in elä - m ä n h ist or ia (k a n sa llissosia lism in n ou su ) ja h ä n en t u t k i- m u st yön sä . Kielen sä ja t a pa h t u m ien sa osa lt a n ä m ä t eok - set sijoittuva t ehta a n wienilä iseen ympä ristöön. Kun Ca net- t i jou t u i pa ken em a a n An sch lu ssia Lon t ooseen vu on n a 1938, hän keskittyi kirjoittamaan J oukkoa ja valtaa ja luopui kau- n okir ja llisist a t öist ä , lu ku u n ot t a m a t t a a for ism eja (su om ek- si va likoim a t Ih m isen alu e ja Kellon salain en syd än) ja n ä y- t elm ä ä M ääräaik a (1952), jok a k ä sit t elee eloon jä ä m isk y- sym yst ä .
Va r sin a ist a ja t ko-osa a Ca n et t i ei J ou k olle ja vallalle kir - joit t a n u t , va ik k a t eok sessa sella iseen viit a t a a n k in . J a t k o- osan ideoita lienee käytetty esseekokoelmassa Das Gewissen d er W orte (1974). Mu ist elm a t r ilogia ssa a n Ca n et t i pa la a la psu u t een sa ja n u or u u t en sa Wien iin ja ku va a , ku in ka h ä - nestä tuli J oukon ja vallan kirjoittaja. Trilogia päättyy äidin k u olem a a n .
Aatehistoriallista taustaa
Tiet eellisist ä lä h t ök oh dist a a n Ca n et t i ei ju u r i pu h u . H ä n lä h t ee liik k eelle t odellisist a ilm iöist ä ja k oet t a a pa lja st a a er ila ist en k ä yt ösm a llien sisä ist ä logiik k a a . H ä n k ä yt t ä ä r u n sa a st i em piir ist ä a in eist oa , ja m et odisest i h ä n on Ma x Weberin huonetta ja sukua, mutta hänen “tiedostamismene- t elm ä n sä ” on vä k evä ja va r sin om in t a k ein en . J ou k k oa ja valtaa voi lu k ea a iva n sella isen a a n , sillä Ca n et t i esit t ä ä ka iken t a r peellisen : t a pa h t u m a t , t u lkin n a n , per u st elu t . Voi k u it en k in h u om a t a , k u in k a t ek st in t a k a a löyt yy seik k oja , joit a ei va r sin a isest i m a in it a . J a ksossa “Ka n sa ku n t a ja h is- t or ia ” viit a t a a n selvä st i J osé Or t ega y Ga sset in t eok seen M assojen k apin a, m u t t a se pit ä ä oiva lt a a . F r iedr ich Niet z- sch en Wille zu r M ach t vila h t a a a iva n oh im en n en . Kla ssiset filosofit Im m a n u el Ka n t ja G. W. F . H egel jä ä vä t n im eä -
m ä t t ä joska a n eivä t h u om iot t a . E dva r d West er m a r ckin ide- oit a voi h u om a t a lu vu ssa “Ku olleet eivä t ole jä ä n eet eloon ”.
Myöskä ä n Sigm u n d F r eu din n im eä ei J ou k ossa ja vallas- sa m a in it a , va ikka t eos on n im en om a a n F r eu din a ja t u st en kr it iikkiä . (E n gla n n in n okseen on t osin lisä t t y a la viit e, joka per u st u u esseeseen M ach t u n d Ü berleben.) Asia n t u n t eva lu kija kyllä h a va it see t ä m ä n , m u t t a Ca n et t in t ekst i t oim ii, va ik k a “per u t ek st ejä ” ei t u n t isi.
Ka ikkein su u r in kin a r voit u s va in vila h t a a t a u st a lla : ka n - sa llissosia lism in n ou su ja u h o. Ca n et t i seu r a si Sa k sa n k e- h it yst ä – poliit t isia m u r h ia , in fla a t iot a , ju u t a la isva st a i- suutta, natsien valtaantuloa – hyvin läheltä ja joutui lopulta pa ken em a a n Wien ist ä . Ca n et t i on ju u t a la in en ja eloon jä ä jä , ja tuntuu ymmärrettävältä, että eloonjäämiskysymys askar- r u t t a a h ä n t ä . Va ik k a a sia a ei m issä ä n m a in it a , J ou k k o ja valta pyr k ii ym m ä r t ä m ä ä n t a pa h t u m ia , jot k a joh t iva t t oi- seen m a a ilm a n sot a a n . Teos ei k u it en k a a n sit ou du t iet t yi- h in lä h ih ist or ia n t a pa h t u m iin , va a n se pyr k ii löyt ä m ä ä n yleisin h im illisiä la in a la isu u k sia ja su h t eu t t a m a a n t a pa h - t u m a t n iih in . Vu osisa t a m m e on n et t om u u det h ä m m en t ä vä t m eit ä osin ju u r i siksi, et t ä n e ova t n iin lä h ellä , ja Ca n et t in ka u ka a h a kem a t selost u kset – esim er kiksi m on golit ja Mu - h a m m a d ibn Tu glu q – a u t t a va t a set t a m a a n n e oikea a n yh - t eyt een . Ih m iset ova t a in a olleet ju lm ia : m in u u s t u n t u u oh i- m en evä st i eh jä lt ä silloin ku n t oin en ja u h a u t u u m u r ska ksi.
Tä t ä kest ä ä n iin ka u a n ku in pelkä ä m m e om a a ku olem a a m - m e ja k oet a m m e sysä t ä sen t oist en n isk oille, osoit t a a Ca - n et t i.
Erityisen tuomitta va a tuolla inen toisten kuolema n hyvä k- sik ä yt t ö on polit iik a ssa , k u n lu ot et a a n va st u st a ja n k u ole- m a a n . Ca n et t in m u k a a n k a n sa n edu st u sla it os voi t oim ia va in jos ku olem a su ljet a a n sen u lkopu olelle. Sit ä pa it si va s- t u st a jien su r m a a m in en kä ä n t yy t a r koit u st a a n va st a a n , ku n va st u st a ja sa a m a r t t yyr in (vr t . H or st Wessel) ja t a ppo va in t iivist ä ä sen r ivejä .
Ra dika a leim m in Ca n et t i u u dist a a jou kkot u t kim u st a siir - t ä m ä llä h u om ion pois jou kon joh t a ja st a . Aika isem pi t u t ki- mus Le Boniin ja Freudiin asti oli kiinnostunut siitä, kuinka joh t a ja h ypn ot isoi jou kon n ou da t t a m a a n kä skyjä ä n . Ca n et t i osoit t a a , et t ä joh t a ja t eivä t ole vä lt t ä m ä t t öm iä jou kon m u o- dost u m iselle; löyt yy m on en la isia joh t a ja t t om ia jou k k oja . J oh t a ja ei voi k ä ä n t ä ä jou k k oa sella iseen su u n t a a n , joh on jou k k o ei h a lu a . J ou k on jä sen ille jou k k o on viim ein en pa - k opa ik k a , jossa voi va pa u t u a k ä sk yn odist a , ja jos joh t a ja ei t ä t ä ym m ä r r ä , h ä n m en et t ä ä a sem a n sa h yvin n opea st i.
Tutkimuskohteesta
J ouk on ja vallan a iheena on pohjimmiltaan a ikamme dilem- m a , jot a esim er k ik si Ilk k a N iin ilu ot o on k u va n n u t n ä in :
“Moderni tiede ja tekniikka ova t a nta neet ihmiskunna lle m a h d ollis u u d en h ä vit t ä ä it s en s ä yd in s od a n k a u t t a . Va ikka t ä lt ä t u h olt a vä lt yt t ä isiin kin , ja t ku va n t a lou del- lisen k a svu n ideologia n siivit t ä m ä t eollisu u den h illit - sem ä t ön k eh it ys u h k a a pila t a ja sa a st u t t a a m a a pa llon elin kelvot t om a ksi ih m iselle ja m u ille elä in la jeille. Tek- n iik a n h a it t a va ik u t u st en sä ä t ely ja ek ologisen k a t a st - rofin ehkä iseminen voi puolesta a n synnyttä ä ihmisa rvoa polk evia k on t r ollik on eist oja , jot k a t ek evä t dem ok r a a t - t isen yh t eisk u n t a jä r jest elm ä n m a h dot t om a k si.”7 E m m e voi t or ju a va st u u t a ja ku vit ella it seä m m e a jopu u ksi.
Tila n t een syy ja syn t y on m eille it sellem m ek in silt i a r voi- t u s , ja s iih en Ca n et t i t eok s es s a a n k es k it t yy. H ä n p it ä ä
pä ä n sä k ylm ä n ä , eivä t k ä h ist or ia n k a u h eim m a t k a a n ju l- m u u det h ä n t ä la n n ist a . H ä n t a r t t u u k u olem a a sa r vist a ja n ä yt t ä ä , m illa isin a sein k u olem a m eit ä pä ivit t ä in u h k a a . N u o a seet ova t pelot t a via , k osk a m e su ost u m m e n iit ä pel- kä ä m ä ä n ja h a em m e t u r va a illu u sioist a . Nä in ei vä lt t ä m ä t - t ä t a r vit sisi olla , Ca n et t i osoit t a a ; h ä n en k ir ja a n sa voi pi- t ä ä va st a u ksen a P a a va lin edellä m a in it t u u n ku u lu isa a n ky- symykseen: “Kuolema , missä on sinun ota si? Tuonela , missä on sin u n voit t osi?” Tä m ä viit t a u ssu h de on kon kr eet t in en ja ilm ein en , va ik k a Ca n et t i ei sit ä m a in it sek a a n (sik si su o- m en n ok sessa k ä yt et ä ä n sa n a a ota).
Ca n et t i ei k u va a va in m en n eisyyt t ä . Om a lt a vu osik ym - m en elt ä m m e löyt yy t a pa h t u m ia (m m . J u gosla via , Ru a n da ), jot k a n ou da t t a va t h ä n en esit t ä m iä ä n la in a la isu u k sia su o- r a s t a a n m a k a a ber illa t a va lla . Ca n et t in voi m yös s a n oa en n u st a n een sosia lism in r om a h du ksen jo vu on n a 1960, ku n h ä n esit t eli, m it en t ä r keit ä ka svu ku vit elm a t ih m isille ova t ; ka pit a lism i voit t i, koska se pyst yy t a r joa m a a n t eh oisa m pia k u vit elm ia . E r i a sia on , pä ä sevä t k ö k a ik k i t osia sia llisest i osa llisek si t u ost a k a svu st a .
J ou k k o ja valta on la a ja t eos, ja siin ä kä sit ellä ä n sosia a - lisia ilm iöit ä h yvin er ila isist a n ä k ök u lm ist a . Voisi sa n oa , et t ä k a ik k i ih m iselä m ä n ilm iöt h edelm öit yk sest ä h a u t a a n ova t m u ka n a . Olen ja ka n u t t eoksen a ih epiir it ka h deksa a n lu okka a n , m u t t a seu r a a va ja ot t elu on va in eh dot u s ja t eos voit a isiin n ä h dä t oisin k in .
1. JOU KKOILMIÖT.
Alu k si k u va t a a n er ila isia jou k k oja ja jou k k oih in liit t yviä ilm iöit ä . Ca n et t in t yylik ein on a on voim a k a s elä yt ym in en k u va t t u ih in t a pa h t u m iin : vä h ä n vä liä lu k ija t em m a t a a n m illoin m in k ä k in la isen jou k on m u k a a n . Ca n et t i esit t ä ä u seit a kon t r a st iivisia ja ot t elu ja (a voin /su ljet t u , h ida s/n opea , r yt m in en /r yyt yn yt jou kko) ja sit t en viisikoh t a isen ja on , joka per u st u u h a llit seva a n t u n n et ila a n ja su lkee sisä ä n sä m yös elä in la u m a t : r a ivo-, pa k o-, k ielt o-, k ä ä n t ym ys- ja ju h la - jou k k o. J ou k ot ova t su u r ia , m u t t a n iiden oh ella on pien iä ih m isr yh m iä eli jou k k u eit a (M eu te). N ä m ä Ca n et t i ja k a a n eljä ä n lu okka a n : m et sä st ys-, sot a -, su r u - ja ka svu jou kku e.
2. US KON N OLLIS E TILMIÖT.
Uskon n ot syn t yvä t jou kku et yyppien m u u t t u essa t oisikseen . J ou kku e h a lu a a pysyä koossa ja koet t a a sä ilyt t ä ä kollekt ii- visen m ielia la n siir t ä m ä llä sit ä t ila n t een m u ka a n er ila iseen a st ia a n . Uskon n ot ja ka a n t u va t sa m oin ku in jou kku eet : on m et sä st ys-, sot a -, su r u - ja k a svu -u sk on t oja . E sim er k ik si k r ist in u sk o on su r u -u sk on t o ja isla m sot a u sk on t o; va pa a - t a m a r kkin a t a lou t t a Ca n et t i pit ä ä ka svu -u skon t on a . E h kä - pä u skon n on t u n n u spiir t eeksi ei pit ä isikä ä n ot t a a ylilu on - n ollisia ilm iöit ä va a n pelk ä st ä ä n se, et t ei h a lu t a k yseen - a la ist a a t iet t yjä m ielu isia illu u sioit a . Ta r k a st elu t a pa on r edu k t iivin en , eik ä Ca n et t i u sk o t u on pu oleiseen . H ä n on h yvin lä h ellä Wilfr ed R. Bion ia h u om a u t t a essa a n , et t ä u s- k on n ollin en jou k k u e (Bion illa “m essia a n in en r yh m ä ”) voi pysyä k oossa va in jos on n ist u u lyk k ä ä m ä ä n t a voit t een sa t u on pu oleiseen ; t a voit t een sa a vu t t a m in en joh t a isi – pa r a - dok sa a list a k yllä – jou k on h a joa m iseen .8 U sk on t ojen k a n - n a t t a a a set t a a t a voit t een sa n iin et t ei n iit ä voida t ä m ä n - pu oleisessa sa a vu t t a a .
3. JOU KOTMIE LIS AIR AU KS IS S A.
Ta r k a st elt a essa jou k k ok u vit elm ien a sem a a er i m ielisa i- r a u k sissa pä ä dyt ä ä n va r sin k ieh t oviin t u lok siin : sk it so- fr een ik k o k oet t a a k u vit ellu n jou k on a vu lla va pa u t u a k ä s- kyn odist a ; ka svu h a lu iset jou kot ova t pa r a lyyt ikon pu olella ; ju oppoh u llu n h a r h a t ova t jou koit t a isia ; pa r a n ooikkoa vä ijy-
vä t vih a m ieliset jou kku eet . P a r a n oia on leim a llisest i va lla n sa ir a u s, ja k ir ja pä ä t t yy la a ja a n a n a lyysiin leipzigila isen t u om a r in Da n iel Sch r eber in m u ist elm ist a . Ca n et t in t er ä - vim p iin h u om ioih in k u u lu u s e, k u in k a h ä n a s et t a a r in - n a t u ksin Da n iel Sch r eber in ja Adolf H it ler in . Ku in ka m a a - ilm a n h ist or ia olisika a n m u u t t u n u t , jos sa ksa la iset olisiva t osa n n eet a set t a a “H er m osa ir a a n m u ist elm a t ” ja T aistelu n i sa m a a n yh t eyt een ! J ou koilla oli sekä Sch r eber ille et t ä H it - ler ille t ä r k eä poliit t in en ja psyyk k in en m er k it ys.
4. VÄKIVALTAILMIÖID E N R U U MIILLIN E NP E R U S TA.
Ih m isen r u u m is ja kou r iin t u n t u va t odellisu u s h yvin pit kä lt i m ä ä r ä ä vä t ih m isen t oim in t a a , k eh it yst ä ja ym m ä r r yst ä . Ca n et t i on va r sin k a u k a n a n iist ä filosofeist a , jot k a liih ot - t eleva t a in eet t om issa idea m a a ilm oissa . Vä k iva lla n per u s- t a n a on ih m isen r a vin n on h a n k in t a . H et i k ir ja n sa a lu k si Ca n et t i t ot ea a : “Ih m in en ei pelkä ä m it ä ä n n iin pa ljon ku in t u n t em a t on t a k osk et u st a .” Mit ä k osk et u k sest a sa a t t a isi seurata? Ihminen tarttuu kädellään saaliiseen, repii sen rik- k i, vie su u h u n sa , pu r ee ja n ielee. Sa a lis k u lk ee pit k ä n pi- m eä n t a ipa len r u u m iin sisä ssä ja sa a liist a im et ä ä n ka ikki hyödyllinen ja sulatetaan omaan ruumiiseen, kunnes jäljelle jä ä va in jä t et t ä ja pa h a a h a ju a . Se poist et a a n r u u m iist a h ä peillen . “Sa a lis ot et a a n vä kiva lloin kiin n i ja h ot kit a a n vä - kiva lloin su ih in ”, kir joit t a a Ca n et t i ja ja t ka a : “Ku n vä kiva l- t a la k k a a h ä t ä ilem ä st ä , se m u u t t u u va lla k si.”
5. VALTA.
Va lt a a eli m a h t ia on va ikea er it ellä , koska se on m on iu lot - t ein en ilm iö ja er i ih m iset ja er i k ielet k ä sit t ä vä t sen n iin er i t a voin . Va lla n ja vä kiva lla n er oa voi h a va in n ollist a a sil- lä , m it en kissa leikkii pyydyst ä m ä llä ä n h iir ellä . Ku n kissa a n t a a h iir en ju ost a vä h ä n m a t k a a , h iir i ei en ä ä ole k issa n vä kiva lla n koh t een a m u t t a se on yh ä kissa n va lla ssa . Kissa va lvoo t ila a , jos s a h iir i on , m u t t a s u o h iir elle t oivon p il- ka h du ksen . Va lla lle voida a n kin a n t a a seu r a a va t m ä ä r eet : t ila , t oivon pilka h du s, va lvon t a ja t u h oh a lu . Nä issä Ca n et t i on m ielest ä n i t a voit t a n u t olen n a isen . Vä kiva lt a piilot t elee a in a va lla n t a ka n a . Vä kiva lt ia s h a lu a a kä yt t ä ä t oisia joko r a vin n okseen t a i m u u t oin h yvä kseen n iin et t ä h ä n it se jä ä viim eis ek s i jä ljelle. Ku m m a s s a k in t a p a u k s es s a h ä n jä ä eloon t oist en k u ollessa . Va lt a m er k it see Ca n et t ille m yös silkka a pyst yvyyt t ä ja kyken evyyt t ä , er ä ä n la ist a n a r sism ia jot a ih m in en k ok ee voidessa a n h a llit a m a a ilm a a .
6. ELOON J ÄÄMIN E N.
Überleben eli eloon jä ä m in en t ois(t )en ku ollessa on t eoksen ydin k ä sit t eit ä . Ku n jok u jä ä eloon t oisen k u ollessa , h ä n t u n t ee voit t a n een sa k u olem a n ; va in a ja oli h eik om pi k u in h ä n , ja n iin pä eloon jä ä jä on va lt a n sa t u n n ossa . “Ta ppa - m in en on eloon jä ä m isen a lk eellisin m u ot o. – – Ih m in en h a lu a a k a a t a a h ä n et [vih ollisen ] voida k seen t u n t ea , k u in - ka h ä n it se elä ä yh ä ja t oin en ei en ä ä elä .” E t elä m er ellä u s- k ot a a n , et t ä t a pet u n m ieh en voim a , m an a, siir t yy t a ppa - ja lle. Soda ssa t a a sen on t ä r k eä ä , et t ä vih ollist en lisä k si ka a t u u m yös om ia ; pä ä a sia on , et t ä it se jä ä dä ä n eloon m a h - dollisim m a n m on ien ku ollessa . Ku olem a on – a in a kin n ä en - n ä isest i – voit et t u u h r a a m a lla t oiset k u olem a lle; k yse voi t oki olla joko fyysisest ä t a i sosia a lisest a ku olem a st a . Toiset t oim iva t “ku olem a n joh da t t im en a ”. Tä m ä illu sor in en ku ole- m a t t om u u s on Ca n et t in m u k a a n ih m isk u n n a n polt t a vin on gelm a .
7. KÄS KY.
Ku olem a löyt yy kä skyn kin t a ka a . Kä sky on a lu n per in t a p- pou h ka u s: va h vem pi elä in a n t a a h eikom m a lle pa kokä skyn ,
ja h eikom m a n on pa et t a va h en ken sä edest ä . Ih m ist en kes- k en a n n et u t k ä sk yt ova t loit on n eet m elk o k a u a s a lk u pe- r ä st ä ä n . J os ih m in en ei t ot t ele sa a m a a n sa k ä sk yä , ei k ä s- kijä vä lt t ä m ä t t ä su r m a a h ä n t ä . Lisä ksi t ot t elem isest a pa l- k it a a n : k ä sk yyn yh dist et ä ä n r u ok a lu pa u s. Tila n n e ei k u i- t en k a a n ole on gelm a t on , sillä k ä sk yn otaa ei pidä jä t t ä ä h u om iot t a . Ku n ih m in en t ot t elee sa a m a a n sa k ä sk yä , k ä s- kyn ota jä ä hä neen. Ihminen ha lua a va pa utua tuosta oda sta – se on piik k i h ä n en lih a ssa a n . Ku in k a va pa u t u s on m a h - dollin en ? Ca n et t i esit t ä ä k olm e va ih t oeh t oa : jou k k oon su - la u t u m isen , psykoosin ja t oist en kä skem isen . Nä ist ä viim ei- n en on m eidä n it se k u n k in k ä yt össä . Ku n voim m e k ä sk eä jot a k u t a t ois t a s a m a lla t a voin k u in m eit ä it s eä m m e on k ä sk et t y, silloin va pa u du m m e oda st a . Selk eim m in t ä m ä n ä k yy la st en k a sva t u k sessa ja sot a vä essä .
8. MU OD ON MU U TOS.
Wilh elm Dilt h ey n im it t i h er m en eu t iika ksi sit ä , m it en ih m i- n en et sii t ek st ist ä m er k k ejä t oisest a psyyk est ä ja pyr k ii elä yt ym ä ä n t oisen ih m isen sielu n elä m ä ä n . H er m en eu t iikka va r m a s t ik in s is ä lt yy s iih en la a ja a n ilm iök en t t ä ä n , jot a Ca n et t i k u t su u m u odon m u u t ok sek si ja jok a su u n n illeen va st a a F r eu din sa m a st u m ist a . (Ca n et t in E in verleibu n g eli su la [u ]t t a m in en , in kor por a a t io va st a n n ee F r eu din koh t een - va lin t a a .) Mu odon m u u t os er ot t a a ih m isen elä im ist ä ; ih m i- set “ovat muodonmuutokselle kiitollisuudenvelassa kaikesta p a r h a im m a s t a a n ”. I h m in en voi la it t a u t u a s ek ä t ois ek s i ih m isek si et t ä elä im ek si, k u t en Ca n et t in bu sh m a n n iesi- m er k it osoit t a va t . Myös su r u -u sk on n ot syn t yvä t sa m a st u - m isest a : ih m in en on k eh it t yn yt t a it a va k si m et sä st ä jä k si n im en om a a n s en a n s ios t a , et t ä h ä n p ys t yy a s et t u m a a n sa a liin n a h k oih in ja a a vist a m a a n sen ju on et ; sit t en h ä n su r m a a sa a liin ja syö sen , m u t t a sa m a lla h ä n su r m a a osa n it s eä ä n ; h ä n k ok ee m yös s a a liin p iin a n ja a h d is t u k s en , k osk a on elä yt yn yt sen a sem a a n ; h ä n k ok ee a h dist u st a ja syyllisyyt t ä ; a h dist u s pu r ka u t u u u skon n oksi, jon ka kesku s- h en k ilön – Ta m m u zin , Adon ik sen , Kr ist u k sen , h u sa in in – olisi ka ikist a ih m isist ä viim eiseksi pit ä n yt ku olla ; ku oleva ju m a la ot t a a pois m a a ilm a n syn n in . (Ca n et t i pä ä t yy siis er ila iseen t u lk in t a a n k u in F r eu d T oteem issa ja tabu ssa.)
Canetti ja psykoanalyysi
Ku t en h et i a lu ssa k ä vi selvä k si, J ou k k o ja valta on psy- koanalyysin kritiikkiä. Mitä Canetti tarkkaan ottaen kritisoi, ja kuinka psykoanalyysin tulisi hänen ajatuksiinsa suhtautua?
E n siksikin ka n n a t t a n ee pa n n a m er kille, et t ä Ca n et t i t u - keu t u u va r sin la a ja a n ja pa in a va a n a in eist oon . Ken en kä ä n ei kannattane kieltää esitettyjä havaintoja eikä niiden todis- tusvoimaa. Canettin kokoamat havainnot auttavat varmasti m yös psyk oa n a lyyt t ist a t u t k im u st a . H ä n en t u lk in t a n sa Sch r eber in pa r a n oia st a ja h om oseksu a a lisu u dest a on n ä h - dä k sen i oik ea m pi k u in F r eu din , jon k a m u k a a n pa r a n oia n per u st a n a on h om oseksu a a lisu u s.9 Toisa a lla Ca n et t i a r vos- t eleek in F r eu dia siit ä , et t ä t ä m ä viit t a a “H er m osa ir a a n m u ist elm iin ” k ovin pin t a pu olisest i ja t ek ee liia n pit k ä lle m en eviä joh t opä ä t ök siä .10 Ca n et t ia pu olest a a n voisi m oit - t ia siit ä , et t ei h ä n su o seksu a a lisu u delle oikea st a a n m it ä ä n m er kit yst ä . Toisa a lt a Ca n et t ia voisi pit ä ä ego- eli it sesä ily- t ysviet t ien su u r en a a n a lyyt ik k on a siin ä m issä F r eu d oli sek su a a liviet t ien pa u loissa .
J oka t a pa u ksessa Ca n et t in ja psykoa n a lyysin vä lillä va l- lit see h ien oin en josk a a n ei ylit t ä m ä t ön ju opa n iin k a u a n ku in Ca n et t in esit t ä m ille h a va in n oille ei esit et ä u skot t a va a ja ka t t a va a psykoa n a lyyt t ist a selit yst ä . Uskoa ksen i sella i-
nen voidaan löytä ä. Sekä Freud että Canetti puhuvat eri yh- t eyk sissä “va lt a m er it u n n elm a st a ”, jok a t a r k oit t a a yk silön s u la u t u m is t a joh on k in s u u r em p a a n : olem a s s a olon h ä t ä (Ma r t in H eidegger in S orge) h ellit t ä ä h et k ek si ja yk silön ra ja t ka toa va t. J oukkoon sula utuminen on yksi monista kei- n oist a , joilla va lt a m er it u n n elm a a t a voit ella a n ; m u it a k ei- n oja voi yh t ä la illa löyt ä ä a r kielä m ä n piir ist ä . Ka ikille n iille on yh t eist ä , et t ä n iissä pyr it ä ä n m u u n tu n eeseen taju n n an - tilaan. Ih m in en h a lu a a n iin sa n oa ksem m e pa et a kova a a r - k it odellisu u t t a ; h ä n h a lu a a va pa u t u a ja t k u va st a va r u il- la a n olost a ja t u n t ea olon sa h u olet t om a ksi. H yvin m on en la i- set a sia t voiva t t a r jot a t u ot a h u olet t om u u t t a : jou kkoon su - la u t u m in en , u skon n ollin en ja su ku pu olin en h u r m io, t a ide- t eokseen u ppou t u m in en , pä ih t eiden kä yt t ö jn e. Ka ikkia n ä i- tä ilmiöitä on totuttu nimittämään hiukan alentuvasti todel- lisu u den pa ok si ja r egr essiok si. Regr essiivisiä ilm iöit ä on m on en la is ia ja n iid en va ik u t u s m ek a n is m it va ih t eleva t , m u t t a Ca n et t in jou kkoviet t i voida a n selvä st i lu kea n iih in . Yk silön per soon a llisu u den r a k en n e m ä ä r ä ä , m illa isin k ei- n oin h ä n en k a n n a t t a a pa k oa t a voit ella .
Mist ä r egr essiossa ja va lt a m er it u n n elm a ssa poh jim m il- t a a n on kyse? Selit yst ä voi et siä Ma r ga r et S. Ma h ler in ym . k u va ilem a s t a ä it iyh t eysk ok em u k sest a: a iva n p ien i la p s i t u n t ee sa n om a t t om a n syvä ä t u r va llisu u den t u n n et t a ä it in sä r in n oilla (en a iva n voi u sk oa , et t ä k yse olisi k oh du ssa olo- a ja st a ). La psi kyllä t a ju a a oleva n sa er illin en olen t o, m u t t a t oisen su u r en olen n on lä m pö ja lä h eisyys t a r joa va t t u r va l- lisu u den - ja h yvä n olon t u n n et t a , sa n a lla sa n oen h u olet t om - u u t t a , jost a ei m ielellä ä n lu opu isi. Aiku isen a h ä n t iedost a - m a t t a a n h a kee sa m a n la isia t ila n t eit a , joissa h ä n voi jä t t ä y- t yä su u r en h yvä n t a h t oisen olen n on – va ik k a pa jou k on – huoma a n ja tuntea olonsa edes vä lia ika isesti huolettoma ksi.
YKS ILÖP S YKOLOGIAS TA.
J os p it ä is i m a in it a s eik k a , jon k a os a lt a Ca n et t i ei ylit ä psykoa n a lyysia , n iin olisi pu u t u t t a va yksilön psykologia a n . Ku va t essa a n esim er k ik si Sch r eber iä , H it ler iä ja Mu h a m - m a d ibn Tu glu qia ei Ca n et t i pyr i selvit t ä m ä ä n h eidä n pa r a - noiansa syntyhistoriaa – miksi juuri näistä miehistä tuli sel- la isia k u in t u li? Tä ssä Ca n et t i k yllä k u va a t a pa h t u m a t ja seu r a u k set , m u t t a syyt jä ä vä t a voim ek si. H ä n m a in it see, et t ä er i ih m iset su h t a u t u va t jou k k oon er i t a voin , m u t t a m ih in er ot per u st u va t ? Miksi Niet zsch e su h t a u t u i jou kkoon n iin k opea st i? Min k ä la iset ih m iset va lik oit u va t m u k a a n skopt sien sa la seu r a a n ? J ou kko on em er gen t t i ilm iö su h t ees- sa yk silöih in , ja t ä m ä em er gen ssi k a ipa isi lä h em pä ä h u o- m iot a ku in pelkkä sosiologin en n ä köku lm a t a r joa a . F r eu din M assen psych ologie on h eik k ou k sin een k in h u om ion a r voi- n en .
KU OLE MAN VIE TIS TÄ.
F r eu din speku la t iivin en ku olem a n viet t it eor ia11 osoit t a u t u u Ca n et t in h u om ioit t en va lossa kyseen a la iseksi. F r eu d u skoi, et t ä elä m ä n viet in oh ella eliöissä t ä yt yy olla m yös k u ole- m a n viet t i; t ä h ä n h ä n t ä oh ja si r om a n t iik a n a ja n filosofia , jonka mukaan jokaisella vietillä on vastavoima. Freud oletti, et t ä t u h o ja a ggr essio ova t ku olem a n viet in (eli th an atok sen, ku t en m u u t ova t sit ä ku t su n eet ) a ika a n sa a n n ost a . Ca n et t i esit t ä ä u skot t a va m m a n selit ysm a llin : ih m iset t u ot t a va t t u - h oa , koska h e koet t a va t pa n iikin om a isest i pa et a ku olem a a ja t a lloa t oisia su r m a n su u h u n . Aggr essio on n iin m u odoin m er k k i elä m ä n vim m a st a , ei su in k a a n k u olem a n viet ist ä . SOS IOB IOLOGIAS TA.
E n si silm ä yk sellä Ca n et t i n ä yt t ä isi edu st a va n n s. sosio- biologist a t u t k im u st a .12 Tä m ä n su u n t a u k sen m u k a a n bio-
logiset ja gen eet t iset seika t m ä ä r ä ä vä t kä yt öst ä m m e pa ljon voimakkaammin kuin yleensä uskotaan; jos lastenhoito tun- tuu miehestä hankalalta, se johtuu kuulemma siitä, että las- t en h oit o on m ieh en lu on n on va st a ist a . Soda t ja “t u r pa a n - vedot ” k u u lu va t k iin t eä st i ih m islu on t oon , eik ä n iist ä siksi pä ä st ä er oon . Ca n et t ik in t u n t u u edu st a va n sosiobiologia a esit ellessä ä n ih m isen m et sä st ä jä n lu on t oa , a pin a in sor m i- h a r joit u ksia ja ih m iskä den it seiselä m ä ä ja keh it ysh ist or ia a . H ä n k u it en k in lä h t ee siit ä , et t ä ih m in en pyst yy t iedost a - m a a n ja h illit sem ä ä n viet t ym yksiä ä n ja et t ä n e ova t pa ljolt i oppim isen ja m a t kim isen t u lost a ; ih m isyys m u odost u u t ä s- t ä . Sosiobiologia ssa t u n t u u oleva n kyse va st u u n pa koilu st a (sekin per in in h im illist ä ). Soda t ja “t u r pa a n vedot ” eivä t ole gen eet t isest i m ä ä r ä yt yn eit ä , vä ist ä m ä t t öm iä kä yt t ä yt ym is- m a lleja , va a n n e n ou seva t ih m isen k u lt t u u r iym pä r ist öst ä ja -evolu u t iost a . On selvä ä , et t ä olem m e k ä yt ök sest ä m m e va st u u ssa .
Uusi näkemys katharsiksesta
Tä ssä yh t eydessä a ja n k oh t a isia ova t sella iset t a it een la jit , jot ka per u st u va t jou kkoilm iöih in : n ä yt t ä m ö- ja sä velt a ide.
Ca n et t i ku va ilee lä h in n ä yleisön olem u st a , m u t t a h ä n h u o- m a u t t a a m yös, et t ä sin fon ia or kest er i t oim ii jou k k ok iteen ä;
k a pellim est a r ist a löyt yy k iin n ost a va a n a lyysi. Ca n et t in m u ka a n ka pellim est a r i on va lla n h a va in n ollisin r u u m iillis- t u m a . H ä n t u n t u u ka n n a t t a va n h iem a n sa m a n la ist a kä si- tystä kuin Witold Gombrowicz, jonka muka a n yhteiskunna n ylä lu ok k a m u ok k a a t a it eest a om a n peilik u va n sa ; n ä in ol- len ylä lu oka n edu st a ja t t u leva t kon ser t t iin ih a ilem a a n va l- la n kä yt t öä , jot a h e it se a r kielä m ä ssä h a r joit t a va t . Sin fon ia - k on ser t t ia t a r k a st ella a n r it u a a lin a , m u t t a n ä k ök u lm a on u u si. “– – ih m iset ova t pit ä n eet k a pellim est a r in loih t im a a m u s iik k ia p ä ä a s ia n a , ja on t u n t u n u t s elvä lt ä , et t ä vä k i m en ee k on ser t t iin k u u lem a a n sin fon ioit a .” Sosiologin en t a r ka st elu t a pa vih ja a , et t ä m u siikin la a du lla ei olisi vä liä , m u t t a a iva n n ä in pelk ist et t yä k ä sit yst ä Ca n et t i ei k a n n a - t a . H yvä m u s iik k i ja h yvä es it ys m u ok k a a yleis ös t ä t ii- viim m ä n jou kon ku in h u on o. Keskeisin t ä on , et t ä yleisö voi k ok ea yh t een k u u lu vu u t t a .
“H yvin h a r voin ka t soja t lä h t evä t t ea t t er ist a en n en ka p- pa leen loppu a ; va ik k a h e olisiva t pet t yn eit ä , h e sin n it - t elevä t loppu u n sa a kka ; seh ä n m er kit see, et t ä h e pysy- vä t n iin k a u a n k oossa .”
Ka t h a r sist a selvit et t ä essä on keskit yt t y t a idet eoksen m u o- t op iir t eis iin ja s iih en , m it en n e va ik u t t a va t ih a n n ek a t - soja a n . N ä in t ek i jo Ar ist ot eles: “H er ä t t ä m ä llä pelk oa ja sä ä liä se [t r a gedia ] t er veh dyt t ä ä n ä m ä t u n t eet .”13 Ta r ka st e- lu ssa on k u it en k in jä ä n yt syr jä ä n se, et t ä va r sin k in a n t ii- kin a ikoin a ka t h a r sis on koet t u yleisön kesken . Yleisön ym - pä r öim ä n ä yksilö voi t odella kin ir r ot t a u t u a it sest ä ä n ja “jä t - t ä ä oda t ka sa ksi kella r iin ”. Ca n et t i ei ka t h a r sist a kä sit t ele, m u t t a h ä n en jou kkoh u om ion sa t u keva t u u den la ist a ka t h a r - sis-t u lk in t a a , jolla ist a k oet a n seu r a a va k si h a h m ot ella .
Yk silö k ok ee k a t h a r sik sen jou k on k esk ellä su u r en t eok - sen ja su u r t en h en kilöiden edessä . Tä llöin h ä n pyst yy m a h - dollisim m a n kokon a isva lt a isest i a st u m a a n t eoksen sisä ä n ja k ok em a a n sen la it ja a h dist u k sen ; jä r k yt yk set leviä vä t n opea st i jou k on k esk ellä ja ih m ist en r ea k t iot va h vist a va t t oisia a n . Ka t soja jä ä eloon su u r en t r a a gisen sa n ka r in ku ol- lessa , ja t ä llöin om a elä m ä on ku in odot t a m a t on ka llisa r voi- n en la h ja . J a ku n yleisö osoit t a a su osiot a a n n ä yt öksen pä ä - t yt t yä , m yös “k u olleet ” esiin t yjä t vir k oa va t ; on k u in yleisö pyst yisi h er ä t t ä m ä ä n va in a ja t eloon . (E n t iedä , a plodee- r a t t iin k o a n t iik issa .)
Ka t h a r siksessa on siis kyse m on im u ot oisest a k u olem an - pelon työstäm isestä. Ih m iset kä sit t elevä t k u olem a n u h ka a leik in om a isella ja epä ilem ä t t ä h yvin ja lost a va lla t a va lla . Yh dessä olo t a r joa a siih en t u r va lliset edellyt ykset . Ah dist u s sir oa a jou k k oon , eik ä ot a a sik si m u odost u . Ku n k a n sa voi kä sit ellä ku olem a n pelkoa om a lla m a a per ä llä ä n , sen ei t a r - vit se sysä t ä k u olem a a t oist en k a n sojen n isk oille. Ra u h a n - r a k k a u s ja t r a gedia t k u lk eva t k ä si k ä dessä , k u t en E u r oo- pa n h ist or ia osoit t a a .
Kansakuntien joukkosymboleja
Ca n et t i pyr k ii selit t ä m ä ä n k a n sa k u n t ien er oja t u t k im a lla ka nsojen joukkosymboleja . Hä n t ä kiin n ost a a en n en ka ikkea se, m it en ih m iset n ä k evä t it sen sä k a n sa k u n n a n jä sen in ä .
Hä n totea a , että ka nsa llisuusideologia t muistutta va t uskon- t oja ja r u pea va t va iku t t a m a a n er it yisest i sot a -a ika n a . H ä n a n a lysoi h yvin t a r kka n ä köisest i m u u t a m ia keskieu r ooppa - la isia k a n soja , m m . en gla n t ila isia , sa k sa la isia ja sveit si- lä isiä .
E h k ä pä olisi lopu k si k iin n ost a va a t a r k a st ella m u it a k in ka n sa ku n t ia – sella isia jot ka syyst ä t a i t oisest a ova t er it yi- sen lä h ellä m eit ä su om a la isia .
SU OMALAIS E T.
Suomalaisten joukkohistoria on varsin omaleimainen, ja sitä ka n n a t t a a t a r ka st ella lä h em m in . Sit en sa a m m e t iet oa ka n - sa llisest a jou k k osym bolist a , jok a eh k äisee a voim en jou k on syn t ym ist ä .
Ka n n a t t a n ee a lu ksi ka t soa su om a la ist en h ist or ia a jou kon n ä köku lm a st a . Men n eisyydest ä löyt yy kyllä pa ljon jou kko- k ok em u k sia – sot ia , h er ä t ysliikkeit ä , su u r - ja yleisla kko –, m u t t a n e ova t voit t opu olisest i liit t yn eet t u ska llisiin ja kiel- teisiin tapahtumiin. Kansalaissodassa maa jakaantui kahtia ja veli n ou si veljeä va st a a n seu r a u ksin , jot ka ka t ker oit t iva t su om a la ist en elä m ä ä vu osik ym m en t en a ja n . Ta lvisot a k o- k osi su om a la iset jou k ok si k a ik k ein su u r isu u n t a isim m a lla ja kon kr eet t isim m a lla t a va lla , m u t t a sot a ei ollu t h er kku a eikä su om a la isist a m u odost u n u t t odella a it oa jou kkoa : t u n - n et t u r om a a n i ku va a , m it en m ieh et h a m m a st a pu r r en a set - t u iva t yh t en ä r in t a m a n a pu olu st a u t u m a a n . An k a r a t elin - olot ova t t eh n eet su om a la isist a yk silöitä. Vih ollissot ila it a k a a t u i t a lvisoda ssa pa ljon en em m ä n k u in su om a la isia , ja koska su om a la in en on oppin u t a r vost a m a a n elä m ä ä – va i- k eissa oloissa jok a in en k ä sipa r i on t a r peen – t a pa h t u m a t t u n t u iva t silt ä k u in su om a la ist en jou k ossa olisi a iva n er i- t yisla a t u ist a t u h ovoim a a . “– – a r ojen poikia m a ka si r u skei- n a m yt t yin ä pit k in pelt oja , pa ljon .”14
Su om a la in en on su h t a u t u n u t jou kkoilm iöih in kielt eisest i;
sa n ot a a n et t ä jou kossa t yh m yys t iivist yy. Su om a la in en on pelä n n yt jou k k oa , k osk a jou k on ja t k on a h ä n en yk silölli- syyt en sä va a r a n t u u ja u h k a a k a dot a . J ou k k o n ä yt t ä yt yy u h ka a va n a ja ka ikkin ielevä n ä . Su om a la in en h u k k u u jou k- k oon .
Siksi voida a n kin sa n oa , et t ä su om a la ist en jou kkosym boli on su o. J osk u s on epä ilt y, et t ä m a a n n im i joh t u isi su o-sa - n a st a , m u t t a se ei pit ä n e pa ik k a a n sa ; pelk k ä epä ilysk in t u n t u u silt i m er k it sevä lt ä .
Su om a la isen elä m ä oli pit kä ä n t a ist elu a su on ka n ssa : su o oli h ä vit et t ä vä , h a lla n ou si su ost a , su o ek syt t i ja u pot t i.
Alussa oli va in suo, kuokka ja suoma la inen. Sittemmin suon om in a ispiir t eet ova t siir t yn eet m ieliku viin , joit a h ä n ellä on jou k ost a ja su om a la isu u dest a .
Su om a la in en h a lu a a syödä , ju oda , r a k a st a a ja olla r a u - h a ssa . Toist en su om a la ist en lä sn ä olo on m er kin n yt va lvon - t a a ja pa h eksu m ist a . E r it yisest i ju om in en ja h u m a lt u m in en ovat tulleet korvaamaan joukkoelämyksiä, sillä molemmissa – jou k ossa ja h u m a la ssa – on poh jim m ilt a a n k ysym ys sa - m a st a a sia st a , a lk u yh t eysk ok em u k sen t a voit t elem isest a .
Tila n n e on ku it en kin m u u t t u m a ssa . J ou kko on ka ikessa h ilja isu u dessa m en et t ä n yt pelot t a via piir t eit ä ä n . Ku n m a a voit t i jä ä kiekon m a a ilm a n m est a r u u den , jou kko m u r t a u t u i spon t a a n ist i k a u pu n k ien k a du ille. Ka n sa on t a h t on u t liit - t yä t oist en ka n sojen jou kkoon . Su om a la ist en jou kkot a lou s lien ee siir t ym ä ssä m a n n er m a isem pa a n su u n t a a n , eikä t ä - m ä n k eh it yk sen t u lok sia voi edelt ä k ä sin n ä h dä .
R U OTS ALAIS E T.
Su om a la ist en ja r u ot sa la ist en vä lin en er o n ä kyy pa r h a it en ka n sa llispä ivä st ä : su om a la iset ju h liva t it sen ä isyyt t ä a lku - t a lvella , jolloin on kylm ä ä ja syn kkä ä . H e kokoon t u va t t ele-
visiova st a a n ot t im ien ä ä r een ka t som a a n , ku in ka va lt a ku n - n a n su u r m ieh et ja -n a iset a h t a u t u va t pr esiden t in lin n a a n . Tu n gok s es s a t a n s s iva vä k ijou k k o on s u om a la is en s u on k on k r eet t isin ilm en t ym ä ; t a va llin en k a n sa la in en t u n t isi h u kku va n sa t u oh on jou kkoon . Sen sija a n r u ot sa la ist en ka n - sa llispä ivä sijoit t u u a lk u k esä ä n , k a svu n ja k u k oist u k sen a ik a a n . Silloin r u ot sa la iset ju h liva t u lk oilm a ssa m a a t a a n ja k u n in ga st a a n .
Ru ot sin ka n sa on a in a t a voit ellu t k asvu a – olkoon pa pin - t a -a la n , h yvin voin n in , sivist yk sen t a h i vä k ilu vu n k a svu a . Ka svu a on t a voit elt u m on in kein oin , ja t a voit elt u ka svu on r iippu n u t Ru ot sin ku n in ka a st a voim a kka a m m in ku in r u ot - sa la iset it se ova t a in a oiva lt a n eet . Niin pä k u n in gas on r u ot - sa la ist en k a n sa llin en jou k k osym boli.
Nykyä ä n r u ot sa la ist en ka svu t a h t o on koh dist u n u t vä ki- lu vu n ka sva t t a m iseen . H eidä n esim er kkin ä ä n on ku n in ga s- per h e; t u o per h e on k a sva n u t , ja k u n in k a a n pu oliso on u l- komaalainen. Ruotsin kuningasperhe on toiminut esikuvana r u ot sa la ist en h u m a a n ille siir t ola ispolit iika lle: joka in en ko- dit on t u lija ka sva t t a koon Ru ot sin ka n sa a sa m a n ver t a isen a t oist en k a n ssa .
Ru ot sin n yk yin en k u n in ga s on su osit t u ja k a n sa n om a i- n en . J ok a in en r u ot sa la in en voi yh t ä la illa t u n t ea , et t ä k u - n in ga s r a ka st a a h ä n t ä . Nä in r u ot sa la iset voiva t sa m a st u a t oisiin sa , ja ku n in ka a n r a kka u s om a lt a osa lt a a n va h vist a a Ru ot sin k a n sa llist a yh t en ä isyyt t ä .
VIR OLAIS E T.
Vir ola ist en jou k k osym boli on k u oro. Vir on k a n sa on pien i, ja sen voisi a ja t ella kokoon t u va n su u r eksi ku or oksi; n ä in on josk u s m elk ein t a pa h t u n u t k in . Vir ola in en n ä k ee it sen sä ku or on jä sen en ä : ih m iset seisova t su u r en a t iiviin ä jou kko- n a , siin ä on koko ka n sa , pä it ä vier i vier essä , ja ka ikki la u - la va t ih m een ih a n ia la u lu ja isä n m a a n ylist yk sek si.
H yvin su u r en k u or on ä ä n i m u ist u t t a a m er en h u ou n t a a ; vir ola in en t iet ä ä , et t ä m olem m a t ova t k a ik u n eet jo k a u a n sit t en : vir ola ist en ku or o ja la in eiden la u lu . Nu o ä ä n et n iin sa n oa ksem m e ka iku va t h a lki vu osisa t ojen ja lu pa a va t ka n - sa lle pysyvyyt t ä . P elon ja va in on a ik a n a vir ola in en on h a - ken u t t u r va a ku or ost a . Ku n vir ola isia kyydit t iin Siper ia a n , h eist ä t u n t u i k u in h eidä n k u or oa a n olisi k oet et t u lyödä pir st a k si.
Koko ku or o seisoo yh dessä ja ka t soo ku or on joh t a ja a . J oh - t a ja ei ole h a n kkin u t a sem a a n sa vä kiva lloin ; h ä n ei ole t a p- pa n u t k et ä ä n eik ä edes r a iva n n u t k et ä ä n t ielt ä ä n . H ä n en joh t a ju u t en sa ei per u st u vä kiva lt a a n va a n r a kka u t een : h ä n r a ka st a a isä n m a a t a er it yisen syvä st i ja pyst yy ilm a isem a a n tuon rakkauden niin että myös muut tuntevat sen omakseen ja t a h t ova t yh t yä la u lu u n .
Voisi sa n oa , et t ä vir ola iset m u odost a va t m u siik in va lt a - ku n n a n h ovivä en . E i yksikä ä n t oin en sivist yska n sa ole sa a - vu t t a n u t n ä in kou r iin t u n t u va a ja ka t t a va a t iiviyt t ä . E i yk- sikä ä n t oin en sivist yska n sa ole pä ä ssyt n ä in lä h elle t a iva s- t a .
Viitteet
1. F r eu d 1940.
2. Le Bon 1912.
3. Ca n et t i 1985: 154–156. Su om en n ost a m u u t et t u .
4. Ca n et t i 1998. — H a lu a n kä yt t ä ä t ila isu u t t a h yvä ksen i ja kiit - tää ensinnäkin Suomen Kulttuurirahastoa, joka myönsi apura- h a a J ou k on ja vallan su om en t a m iseen . Sa m a lla kiit ä n n iit ä , jot ka lu kiva t kä ä n n öskä sikir joit u st a sen er i va ih eissa ja h u o- mautuksin ja neuvoin ohjasivat kääntäjää. Fil. tri J ussi Kotka-
vir t a lu ki koko kä sikir joit u ksen ; fil. t r i Vesa Ru u ska , fil. ka n d.
Ta pio Ta m m in en ja fil. ka n d. Mika Vepsä lä in en lu kiva t kä ä n - nöksen internet-versiota. Ilman heidän apuaan olisi moni liitos n a t issu t ja m on i sa u m a h ölskyn yt .
5. Ca n et t in lu on n eku va kokoelm a Avain k orva (Ca n et t i 1994) on er ä ä n la in en ka u n okir ja llin en jä lkila u se J ou k k oon ja valtaan. Kokoelm a st a löyt yy J ou k on ja vallan h en kilöit ä ja a ih elm ia : esimerkiksi J umalanöykkäri on Peter Cartwright ja J uonihaavi on paranooikko. J oissakin luonnekuvissa näkyy Canettin aika- laisia: Riippumaton on Bertolt Brecht ja Kapellivihtori on Her- m a n n Sch er ch en . Sä ikky voisi olla H en r i Ber gson in (1994: 45) kuvaama ujo ihminen tai vaikkapa joku abstrakti muotifilosofi, joka ei millään tahtoisi joutua kosketuksiin todellisuuden kans- sa .
6. Ca n et t in ja F ou ca u lt ’n t ä r kein er o koskee h eidä n kielen kä yt - töään. Foucault’n kieli on raskaahkoa ja synteettistä: hän pyrkii sanomaan asian mahdollisimman perusteellisesti yhdessä virk- keessä. Canettin kieli on kerkeää ja analyyttista: virkkeet ovat lyh yit ä ja t ekst i et en ee om a lla pa in olla a n . Ca n et t i on sa ksa n kielen kä yt t ä jä n ä u kko Lu t h er in ja Sigm u n d F r eu din t a soa . (Ma in it t a koon , et t ä sa ksa ei ole h ä n en ä idin kielen sä .) 7. Niin ilu ot o 1984: 334. Ks. m yös H a u t a m ä ki 1988, McClella n d
1989 ja H ä m ä lä in en 1996.
8. Bion 1979: 120.
9. F r eu d 1943.
10. Ca n et t i 1974: 35.
11. F r eu d 1993: 94–.
12. Ilkka Niiniluoto (1984: 157–171) arvostelee sosiobiologiaa deter- m in ism ist ä ja r edu kt ion ism ist a .
13. Aristoteles 1977: 23. — C. Fred Alford (1992) tarkastelee antiikin t r a gedioit a psykoa n a lyyt t isest a n ä köku lm a st a .
14. Tu u r i 1984: 59.
Kirjallisuus
Alfor d, C. F r ed 1992: T h e Psych oan alytic T h eory of Greek T raged y.
Ya le Un iver sit y P r ess, New H a ven .
Aristoteles 1977: R unousoppi. Suomentanut Pentti Saarikoski. Otava, H elsin ki. [N. 335–322 eKr .]
Ber gson , H en r i 1994: N au ru . T u tk im u s k om iik an m erk ityk sestä.
Suomenta neet Sanna Isto ja Marko Pasanen. Loki-Kirjat, Hel- sin ki. [L e R ire. E ssai su r la sign ification d u com iqu e, 1900.]
Bion , Wilfr ed R. 1979: Kok em u k sia ryh m ästä. R yh m äd yn am iik k a psykoanalyysin näkökulm asta. Suomentanut Liisa Syrjälä. Wei- lin +Göös, E spoo. [E xperien ces in Grou ps, 1961.]
Ca n et t i, E lia s 1974: Das Gew issen d er Worte. H a n ser , Mü n ch en . Ca n et t i, E lia s 1985: S oih tu k orvassa. Su om en t a n u t Kyllikki Villa .
Ta m m i, H elsin ki. [Die Fack el im Oh r, 1980.]
Canetti, Elias 1994: Avainkorva. Viisikym m entä luonnetta. Suomennos [Markus Lång ja] J ari Tammi. Pikku-idis, Helsinki. [Der Ohren- zeu ge, 1974.]
Ca n et t i, E lia s 1998: J ou k k o ja valta. Su om en t a n u t Ma r ku s Lå n g.
Loki-Kir ja t , H elsin ki. [M asse u n d M ach t, 1960.]
Freud, Sigmund 1940: Massenpsychologie und Ich-Analyse. [1921.] — Gesam m elte Werk e XIII, s. 71–161. Im a go, Lon don .
F r eu d, Sigm u n d 1943: P sych oa n a lyt isch e Bem er ku n gen ü ber ein en a u t obiogr a ph isch besch r ieben en F a ll von P a r a n oia (Dem en t ia P a r a n oides). [1911.] — Gesam m elte W erk e VIII, s. 239–320.
Im a go, Lon don .
Freud, Sigmund 1993: J ohdatus narsism iin ja m uita esseitä. Suomen- t a n u t Mir ja Ru t a n en . Love, H elsin ki.
H a u t a m ä ki, Soili 1988: Y d in trau m a. Ih m in en H irosh im an jälk een.
P oh join en , Ou lu .
H ä m ä lä in en , Ma r t t i 1996: E ros, väk ivalta ja u sk on to. At en a , J yvä s- kylä .
Le Bon, Gustave 1912: J oukkosielu. Otava, Helsinki. [Psychologie des fou les, 1895.]
McClella n d, J oh n S. 1989: T h e Crow d an d th e M ob: From Plato to Can etti. Un win , Lon don .
Niiniluoto, Ilkka 1984: T iede, filosofia ja m aailm ankatsom us. Filoso- fisia esseitä tied osta ja sen arvosta. Ot a va , H elsin ki.
Tu u r i, An t t i 1989: T alvisota. Kertom u s. Ot a va , H elsin ki.
