aj nejotuaöttyäksiethY nediulevlapityyk neisuu teskutukiav tesilleetnekiil

n e d i u l e v l a p i t y y k n e i s u u a j n e j o t u a ö t t y ä k s i e t h Y

t e s k u t u k i a v t e s il l e e t n e k ii l

u l e t s a k r a t n e n i m a a n y d i m e e t s y S

o k u u tl e v o s , a ll u v a n e s k u m i k t u t s u a p a t n ii t t e ti v l e s ä s s ö y

T y s t e e m i d y n a a m i n e n m a l il n n u s l ii k e n t e e n u u s i e n p a l v e l u i d e n s

t a v il o a n e e t h o k n e j u l e t s a k r a T . n ii t n i o i v r a n e t s u t u k i a v

a j a t s e s k u t s i m o n o t u a n e n i m u p o u l n e n il l o d h a m n e d i o ji li o t u a s i y ti s k y

n e d i ä n ä k e s i s k ij ä t t y ä k n e d i u l e v l a p ö t t y ä k s i e t h y n e n i m y t ri i s

a n e s k o l u t n ö y T . n ii s i e t ti r o u s o v u e n o j a t e s k u t u k i a v n e t s o t u u m

n a e k r a k u u tl e v o s a k o j ,i ll a m n e n i m a a n y d i m e e t s y s a v i m i o t n ii t a a s

n il l a m t a v it a a v t u l e t s a k r a t t e s i a t h o k s i y ti s k Y . n i h i u l e t s a k r a t n o s a t

. it s e s i a t h o k e n n a li t n e e ll e d u u ä y l e t ti r ä ä m n ir t e m a r a p

i m u l o i n it m a l il n t u l o k s e t h a v a i n n o l il s t a v a t u u s i e n p a l v e l u j e n S

n e d i u l e v l a p n e i s u U . ä ll il ä v a k i a ä ll ä k ti p ä t t e ä ll e y h y l ä k e s a i s k u t u k i a v

a t t u m , a a v s a k a s s u l a i o v e ti r o u s o j a e ll i o n i k k r a m a s s e ll u t

a j a t s i m o n o t u a i n o m i s k e e p r a t s o j , ä ll il ä v a k i a ä ll ä k ti p e e n y t n e h ä v

, a tl a a s i o T . n ö ö t t y ä k n u l e v l a p n e d u u a a t t o a j n a a t s o t u a u u p o u l

i o v e ti r o u s o j a , ir u u s i s k e e p r a t e l o i e ä r ä ä m n e ij a o jr a t n u l e v l a p i l ä k i m

n e d i u l e v l a P . n e e ll a n n e n i s i a k a t ä ll il ä v a k i a ä ll ä k ti p a u t u a l a p

n e ij a o jr a t n u l e v l a p n e t s il o u p o k l u i l ä k i m , a a p m a e p o n n o n e n i m y t s i e l y

n a a o t u a a a m o a t o jr a t s u u s il l o d h a m n o a ll ij a t s i m o n o t u a i s k ä s il

n o t u a ä ll i s , a a v s a k s ö y m i o v e ti r o u s o j a n i ö ll ä T . n ö ö t t y ä k n e d i u

m m i s t a ij e n e i v ä tl t ä m ä t t ä k a n n a t a k a a n l u o p u a o m a s t a a u t o s t a a n . o

N B S

I 978-951-38-8507-6( URL :http://www.vt.tfij/ulkaisut ) 1

1 2 1 - 2 4 2 2 L - N S S I

X 2 2 1 - 2 4 2 2 N S S

I (Verkkojulkaisu ) :

N B S I:

N R U / fi . n r u / / : p t t

h 978-951-38-8507-6

VIS • N IO

• S

IECS

NCE•

TE CHNOLOG Y

RE SEA CR H H HLI IG TS GH

5 8 2

a j n e j o t u a ö t t y ä k s i e t h

Y u s i e n k y y t i p a l v e l u i d e n u i i k e n t e e l l i s e t v a i k u t u k s e t l

u l e t s a k r a t n e n i m a a n y d i m e e t s y S

n e n i m o u T u n

A | S a m p s a R u u t u | H e i k k i K a n n e r

T T

V T E C H N O L O G Y 2 8 5

n e i s u u a j n e j o t u a ö t t y ä k s i e t h

Y y y t i p a l v e l u i d e n l ii k e n t e e l il s e t k a i k u t u k s e t

v

u l e t s a k r a t n e n i m a a n y d i m e e t s y S

i k k i e H r e n n a K

&

a s p m a S u t u u R , u n A n e n i m o u T

T T V s u k s e k s u m i k t u t n a i g o l o n k e T

N B S

I 978-951-38-8507-6( URL :http://www.vt.tfij/ulkaisut ) T

T

V Technology285 L

- N S S

I 2242-1211 N

S S

I 2242-122X(Verkkojulkaisu ) :

N B S I:

N R U / fi . n r u / / : p t t

h 978-951-38-8507-6 T

T V

© t h g ir y p o

C 2017

R E H S I L B U P – E R A V I G T U – A J I S I A K L U J

y O T T V s u k s e k s u m i k t u t n a i g o l o n k e T

) o o p s E , A 4 e it n a k ii n k e T ( 0 0 0 1 L P

T T V 4 4 0 2 0

1 0 0 7 2 2 7 0 2 0 i s k a f , 1 1 1 2 2 7 0 2 0 . h u P

b A T T V n e l a r t n e c s g n i n k s r o f a k s i g o l o n k e T

) o b s E , A 4 n e g ä v k i n k e T ( 0 0 0 1 B P

T T V 4 4 0 2 0 - I F

1 0 0 7 2 2 7 0 2 8 5 3 + x a f e l e t , 1 1 1 2 2 7 0 2 8 5 3 + n f T

d t L d n a l n i F f o e r t n e C h c r a e s e R l a c i n h c e T T T V

) o o p s E , A 4 e it n a k ii n k e T ( 0 0 0 1 x o B . O . P

d n a l n i F , T T V 4 4 0 2 0 - I F

1 0 0 7 2 2 7 0 2 8 5 3 + x a f , 1 1 1 2 2 7 0 2 8 5 3 + . l e T

Esipuhe

Yhteiskäyttöautojen ja uusien kyytipalveluiden liikenteellisten vaikutusten systee- midynaaminen tarkastelu on tehty VTT:n TransSmart-kärkiohjelmassa. Trans- Smart toimii kansallisena kehittämisalustana älykkäälle ja vähähiilistä energiaa käyttävälle liikenteelle.

Tutkimuksen tekivät Anu Tuominen, Sampsa Ruutu ja Heikki Kanner. Tekijät esittävät kiitoksensa rakentavista kommenteista Thomas Caseylle, Salla Kuismalle ja Satu Innamaalle. Raportin tekijät ovat vastuussa lopputuloksesta.

Espoossa 13.1.2017 Tekijät

4

Sisältö

Esipuhe ... 3

1.

2.

3.

4.

5.

5.1

5.2

6.

Lähteet ... 17

Tiivistelmä Abstract

1. Johdanto

Ilmastonmuutos, digitalisaatio ja sähköistyminen ovat nykyisin keskeisimpiä liiken- nejärjestelmään ja ihmisten liikkumiseen vaikuttavia megatrendejä. Myös jakamis- talouteen, väestön ikääntymiseen, resurssien niukkuuteen, markkinoiden avaami- seen ja sääntelyn purkuun liittyvät teemat ovat liikennesektorilla vahvasti esillä.

Liikenteen uusien palvelumallien syntymistä pyritään edistämään ja niiden markkinoille tuloa sekä liikennejärjestelmän eri osien yhteentoimivuutta pyritään helpottamaan liikenne- ja viestintäministeriön Liikennekaari-hankkeella, jossa liikennemarkkinoiden sääntely kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Liikenne- kaari on osa Juha Sipilän hallitusohjelman 2015 (Valtioneuvoston kanslia, 2015) kärkihanketta digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamiseksi.

Esimerkkejä yksittäisistä liikenteen uusista palveluista ovat mm. erilaiset ajo- neuvojen ja pyörien jakamispalvelut sekä automaattiajaminen eri muodoissaan.

Eräs tapa liikennepalveluiden kokonaisuuden hahmottamiselle on ryhmitellä ne seuraaviin seitsemään palveluryhmään:

 jakamispalvelut

 liikkumisen, ajamisen ja kuljettamisen palvelut

 informaatiopalvelut

 liikenteen ohjauksen ja hallinnan palvelut

 liikkumisen ohjauksen palvelut

 suoriteperusteiset maksut

 täydentävät etäpalvelut (Tuominen ym., 2016).

Liikennesektorin uudistuva lainsäädäntö luo mahdollisuudet uusien palveluiden yleistymiselle, ja samanaikaisesti on tärkeää tuottaa tietoa niiden mahdollisista vaikutuksista liikkujiin ja myös laajemmalti yhteiskuntaan. Liikenteen monet toimi- jat tarvitsevat erilaisia ennakkoarvioita uusiin palveluihin liittyvien toimenpiteidensä vaikutuksista, jotta ne pystyvät suuntaamaan omaa toimintaansa haluttuun suun- taan.

Liikennejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus. Siihen kohdistettavien toi- menpiteiden syy-seuraussuhteita on usein vaikea hahmottaa, jolloin vaikutusten suunnat voivat olla ennalta arvaamattomia. Tämän vuoksi suurempien kokonai- suuksien ymmärtämiseksi ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan tutkimuksen menetelmiä ja työkaluja.

6

Systeemidynaaminen mallinnus tarjoaa erään tavan ymmärtää ja kehittää dy- naamisia järjestelmiä. Systeemidynamiikan taustalla on ajatus sosioteknisten järjestelmien suunnittelusta ja mallintamisesta ei-lineaarisina ja kokonaisvaltaisina.

Mallit kuvaavat järjestelmän elementtien välistä dynamiikkaa ja sidoksia esimer- kiksi skenaarioiden muodossa. Näiden piirteidensä vuoksi systeemidynamiikan voidaan olettaa tarjoavan käyttökelpoisen työkalun myös liikenteen uusien palve- luiden vaikutusten arviointiin. Aiempia kokemuksia ja tutkimuksia tämän kaltaises- ta liikenteen vaikutusarvioinnista on hyvin vähän.

2. Tavoite

Työ oli teoreettinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksen avulla, soveltuuko systeemidynaaminen mallinnus liikenteen (uusien) palveluiden liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Tapaustutkimuksen tulosten kautta haettiin vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

 Kannustavatko uudet yhteiskäyttö- ja kyytipalvelut yksityisautoilijoita luo- pumaan oman auton käytöstä ja siirtymään uusien palveluiden käyttäjiksi?

 Minkälaisia reunaehtoja palvelujen käyttöönotolle on ja millaisia kannusti- mia tarvitaan?

 Minkälaisia liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavia toimintatapojen ja ajatte- lumallien muutoksia kyseisten palvelujen käyttöönotto edellyttää?

 Vähentääkö vai kasvattaako mahdollinen siirtymä yksityisautoilusta yhteis- käyttö- ja kuljetuspalveluiden käyttöön ajoneuvosuoritetta ja liikenteen energiakulutusta?

Työn tavoitteena ei ollut antaa kattavia vastauksia edellisiin kysymyksiin, vaan tarjota alustava näkemys siitä, kuinka kasvavien liikenteen palveluiden vaikutuksia voidaan arvioida systeemidynamiikan keinoin.

8

3. Tapaustutkimus

Työn tapaustutkimuskohteena oli pääkaupunkiseutu, joka koostuu neljästä kun- nasta: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Vuotta 2012 käytettiin työn lähtöti- lanteena, koska viimeisimmät tunnusluvut liikkumistottumuksista Helsingin seudul- ta ovat vuodelta 2012 (HSL, 2013). Tämän työn lähtötietoina käytettiin kyseisen liikkumistottumusselvityksen lukuja sekä erilaisten liikkujaryhmien valtakunnalli- seen henkilöliikennetutkimusaineistoon perustuvia tunnuslukuja (Voltti, 2007 ja 2010).

Vuonna 2012 pääkaupunkiseudun seitsemän vuotta täyttäneiden asukkaiden lukumäärä oli 974 662. Aikuisista asukkaista 74 prosentilla oli auto käytössä aina tai melkein aina tai vähintään silloin tällöin. Auto oli korkeintaan harvoin käytössä 26 prosentilla aikuisista asukkaista (HSL, 2013).

Yhteiskäyttöautopalvelulla tarkoitetaan tässä työssä arkisiin tarpeisiin soveltu- vaa joustavaa auton vuokrauspalvelua. Yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä lyhyek- sikin ajaksi ja usein läheltä kotia tai työpaikkaa. Auto varataan internetissä tai puhelimitse ja otetaan käyttöön esimerkiksi älykortilla tai matkapuhelimella. Kyyti- palvelulla kuvataan tilannetta, jossa yhteiskäyttöpalveluiden lisäksi myös yksityisil- lä auton omistajilla on mahdollisuus tarjota omaa autoaan muiden käyttöön palve- lun kautta.

Systeemidynaaminen malli rakennettiin kuvaamaan muutoksia pääkaupunki- seudun autollisten (Auton omistajat = perheessä on auto) ja autottomien (Ei auton omistajat = perheessä ei autoa) asukkaiden määrissä ja ajokilometreissä, kun yhteiskäyttöautoja ja kyytipalveluja koskeva markkinointi ja tietoisuus lisääntyvät.

Mallin avulla tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista skenaariota. Skenaariossa 1 pal- velua tarjoavat vain ulkopuoliset palveluntarjoajat, skenaariossa 2 näiden lisäksi myös auton omistajat. Kaikki tarkastelut on tehty yleisellä tasolla, ei yksittäisen palvelun kuvauksena. Mallin lähtötietoina käytetyt ajoneuvosuoritemäärät perustu- vat lähtötietojen osalta Helsingin seudun liikkumistottumusselvitykseen ja niiden muutosten osalta tutkijoiden omiin arvioihin.

4. Mallin kuvaus

Mallissa väestö on jaoteltu neljään eri ryhmään: (1) Potentiaaliset uusien palvelui- den käyttäjät, jotka eivät omista autoa, (2) Uusien palvelujen käyttäjät, jotka eivät omista autoa, (3) Potentiaaliset uusien palveluiden käyttäjät, jotka omistavat au- ton, ja (4) Uusien palvelujen käyttäjät, jotka omistavat auton ja jotka myös tarjoa- vat omaa autoaan käytettäväksi palvelun kautta.

Kuva 1. Varasto-virtauskuva käyttäjistä ja potentiaalisista käyttäjistä.

10

Malli kuvaa sitä, miten väestön osuudet näissä eri ryhmissä muuttuvat ajan mit- taan ja miten uusien palveluiden arvo muodostuu käyttäjille. Oletuksena on, että palvelun arvo henkilöille, jotka eivät omista autoa, on sitä suurempi, mitä enem- män palveluntarjoajia on. Auton omistajille, jotka tarjoavat autoaan käyttöön palve- lun kautta, palvelun arvo on sitä suurempi, mitä enemmän palveluilla on käyttäjiä (ihmisiä, jotka eivät omista autoa). Vastaavasti auton omistajille arvo pienenee, jos palvelun käyttäjinä on jo paljon muita auton omistajia. Malli on rakennettu olemas- sa olevien innovaatioiden adoptiomallien (Bass, 1969, Ruutu et al., 2017) perus- teella. Näissä malleissa palvelun tai tuotteen käyttöönotto on riippuvainen markki- nointitoimenpiteistä sekä olemassa olevilta käyttäjiltä välittyneestä kuulopuheesta.

Mallissa oletetaan vakiot ajosuoritteet luvun alussa mainituille neljälle väestö- ryhmälle. Kun väestöryhmien koot muuttuvat, myös kokonaisajosuorite muuttuu.

Kuva 2. Ajosuoritteen laskenta mallissa.

Mallissa käytetyt parametrit on kuvattu taulukossa 1.

Taulukko 1. Mallin parametrit.

Parametri Arvo Yksikkö Kommentit

c 9 1/Vuosi Kontaktien tiheys potentiaalisten käyttäjien ja käyttäjien välillä. Suuri arvo nopeuttaa palveluiden yleistymistä.

T 4 Vuosi Markkinoinnin pituus. Alun markkinointia

tarvitaan, jotta uusia palveluita otettaisiin käyttöön.

a 0.01 1/Vuosi Markkinoinnin tehokkuus. Suurempi arvo

edistää palveluiden yleistymistä alkuvai- heessa.

v0 auto 10 - Auton omistamisesta saatava keskimääräi- nen hyöty ihmisille. Mitä suurempi on auton omistamisesta saatava hyöty, sitä hitaammin uusia palveluita otetaan käyttöön. Suuri hyöty omasta autosta voi hidastaa palvelu- jen yleistymistä myös skenaariossa 2.

Palveluntarjoajat 100000 Henkilö Suurempi palveluntarjoajien määrä edistää uusien palvelujen käyttöönottoa. Jos ulko- puolisten palveluntarjoajien määrä asete- taan nollaan, uudet palvelut voivat silti yleis- tyä skenaariossa 2, mikäli uusien palvelujen markkinointi on tarpeeksi suuri.

τ1 2 Vuosi Viive palvelusta luopumisessa. Nopeat

viiveet voivat estää palveluiden yleistymisen.

τ2 5 Vuosi Viiveet auton hankinnassa (ja autosta luo-

pumisessa). Vaikuttaa siihen, mihin tasapai- notilaan järjestelmä asettuu.

τ3 2 Vuosi Viive palveluiden hyödyn havaitsemisessa.

Pitkät viiveet hidastavat muutosta.

k 0 - Kustannus autoilijoille uusien palveluiden

käytöstä (mm. rahalliset kustannukset sekä lisävaiva). Suuri kustannus pienentää auton omistajien osuutta uusien palveluiden käyt- täjistä (ja suurentaa ei auton omistajien osuutta).

af * 0.1 Referenssiarvo käyttäjien määrälle. Suuri

arvo hidastaa uusien palveluiden yleistymistä.

N 974663 Henkilö Väestön koko pääkaupunkiseudulla lähtö- tilanteessa.

osuus auton

omistajia 0.74 - Auton omistajiksi lasketaan ihmiset, joiden perheessä on auto.

ajosuorite per potentiaalinen käyttäjä (ei auton omista- jat)

1000 km/v/henkilö Ajosuorite lähtötilanteessa

ajosuorite per potentiaalinen käyttäjä (auton omistajat)

8000 km/v/henkilö Ajosuorite lähtötilanteessa

ajosuorite per käyttäjä (ei auton omista- jat)

3000 km/v/henkilö Oletus, että palvelun käyttö lisää ajosuoritet- ta ihmisillä, jotka eivät omista autoa.

ajosuorite per käyttäjä (auton omistajat)

8000 km/v/henkilö Oletus, että auton omistajilla ajosuorite on yhtä suuri, jos palvelu otetaan käyttöön

12

5. Simulointitulokset

5.1 Skenaario 1

Mallin avulla tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäisessä ske- naariossa ulkopuoliset palveluntarjoajat saavat aikaan käyttäjien määrän kasvun.

Simulointitulokset osoittavat myös, että mikäli palvelutarjoajien määrä (ja palvelu- taso) ei ole tarpeeksi suuri, palvelujen käyttö ei yleisty. Kuva 3 ilmentää käyttäjien määrän muutosta kahdella erilaisella palveluntarjoajien määrällä. Punainen käyrä kuvastaa tilannetta, jossa palveluntarjoajien määrä on pieni, ja sininen käyrä tilan- netta, jossa palveluntarjoajien määrä on tarpeeksi suuri, jotta palveluiden kasvu jatkuisi alkuvaiheen markkinointitoimenpiteiden päätyttyä hetkellä 4.

Kuva 3. Käyttäjien määrä (ei auton omistajat) skenaariossa 1.

Palveluntarjoajien määrän vaikutus ajosuoritteeseen on näkyvissä kuvassa 4.

Kuten kuvassa 3, sininen ja punainen käyrä kuvastavat tilanteita kahdella eri pal-

Käyttäjät 1

40,000

30,000

20,000

10,000

0

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Time (Year)

Henkilö

Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 100k Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 10k

veluntarjoajien määrällä. Skenaariossa 1 ajosuorite kasvaa alussa, sillä ajosuorite on aiempaa suurempi palvelun käyttäjillä (henkilöillä, jotka eivät omista autoa).

Pitkällä aikavälillä ajosuorite kuitenkin alkaa vähentyä, kun tarpeeksi moni auton omistaja on luopunut autostaan ja ottanut uuden palvelun käyttöön. Mikäli palve- luntarjoajien määrä ei ole tarpeeksi suuri, ajosuorite palautuu pitkällä aikavälillä takaisin ennalleen.

Kuva 4. Ajosuorite skenaariossa 1.

5.2 Skenaario 2

Skenaariossa 2 ulkopuolisten palveluntarjoajien lisäksi auton omistajilla on mah- dollisuus tarjota omaa autoaan muiden käyttöön uuden palvelun kautta. Simulointi- tulokset osoittavat, että tällöin palveluiden yleistyminen on huomattavasti nope- ampaa. Samalla toisaalta ajosuorite voi myös kasvaa, sillä auton omistajien ei välttämättä kannatakaan luopua omasta autostaan.

Kuvissa 5–7 vihreät ja harmaat käyrät kuvaavat skenaarion 2 tuloksia. Vertailun vuoksi kuvissa näkyvät myös skenaarion 1 tulokset (siniset ja punaiset käyrät).

Ajosuorite

6.1 B

6.05 B

6 B

5.95 B

5.9 B

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Time (Year)

km

Ajosuorite : Palveluntarjoajat 100k Ajosuorite : Palveluntarjoajat 10k

14

Kuva 5. Käyttäjien määrä (ei auton omistajat) skenaariossa 2.

Kuva 6. Käyttäjien määrä (auton omistajat) skenaariossa 2.

Käyttäjät 1

300,000

225,000

150,000

75,000

0

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Time (Year)

Henkilö

Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 100k Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 10k

Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 100k + prosumer Käyttäjät 1 : Palveluntarjoajat 10k + prosumer

Käyttäjät 2

600,000

450,000

300,000

150,000

0

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Time (Year)

Henkilö

Käyttäjät 2 : Palveluntarjoajat 100k Käyttäjät 2 : Palveluntarjoajat 10k

Käyttäjät 2 : Palveluntarjoajat 100k + prosumer Käyttäjät 2 : Palveluntarjoajat 10k + prosumer

Kuva 7. Ajosuorite skenaariossa 2.

16

6. Johtopäätökset

Työn tavoitteena oli selvittää tapaustutkimuksen avulla, soveltuuko systeemidy- naaminen mallinnus liikenteen (uusien) palveluiden vaikutusten arviointiin. Vaiku- tuksista kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti yksityisautoilijoiden mahdollinen luopuminen auton omistuksesta ja siirtyminen yhteiskäyttöpalveluiden käyttäjiksi ja näiden muutosten vaikutukset ajoneuvosuoritteisiin.

Työn tuloksena saatiin toimiva systeemidynaaminen malli, joka soveltuu karke- an tason tarkasteluihin siitä, miten uusien palveluiden käyttäjien ja tarjoajien sekä heidän ajosuoritteidensa määrät muuttuvat. Yksityis- ja tapauskohtaiset tarkastelut vaativat mallin parametrien määrittelyä uudelleen tilannekohtaisesti. Mallia käytet- täessä olennaista on lähtödatan paikkansapitävyys: mitä tarkemmat lähtötiedot, sitä paremmat lopputulokset.

Simulointimallin tulokset havainnollistavat uusien palvelujen vaikutuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Uusien palveluiden tullessa markkinoille ajosuorite voi alussa kasvaa, mutta vähentynee pitkällä aikavälillä, jos tarpeeksi moni auton omistaja luopuu autostaan ja ottaa uuden palvelun käyttöön. Toisaalta, mikäli palveluntarjoajien määrä ei ole tarpeeksi suuri, ajosuorite voi palautua pitkällä aikavälillä takaisin ennalleen. Palveluiden yleistyminen on nopeampaa, mikäli ulkopuolisten palveluntarjoajien lisäksi auton omistajilla on mahdollisuus tarjota omaa autoaan muiden käyttöön. Tällöin ajosuorite voi myös kasvaa, sillä auton omistajien ei välttämättä kannatakaan luopua omasta autostaan.

Työ tuloksena syntynyt geneerinen malli tarjoaa pohjan jatkokehitystyölle yksi- löidyissä, asiakkaiden tarpeisiin räätälöidyissä projekteissa yhdessä liikennejärjes- telmän toimijoiden (hallinnonalan virastot, kaupungit, kuntayhtymät ja yritykset) kanssa.

Lähteet

Bass, F.M. 1969. A New Product Growth Model For Consumer Durables. Mana- gement. Science. 15, 215–227.

HSL 2013. HLJ 2015 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012. HSL:n julkai- suja 27/2013.

Ruutu, S., Casey, T. & Kotovirta, V. 2017. Development and competition of digital service platforms: a system dynamics approach. Technological Forecast- ing & Social Change. (Forthcoming)

Tuominen, A., Auvinen, H. & Aittoniemi, E. 2016. Esiselvitys liikenteen uusien palveluiden ympäristövaikutuksista ja niiden arvioinnista. Liikenneviras- ton tutkimuksia ja selvityksiä 28/2016.

Valtioneuvoston kanslia 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän halli- tuksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.

Voltti, V. 2007. Liikkujaryhmät valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimusaineis- tossa. Liikenneministeriön julkaisuja 43/2007.

Voltti, V. 2010. Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudul- la, Turussa ja Tampereella. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010. Liikennevirasto, liikennejärjestelmäosasto. Helsinki 2010.

o r e m u n a j a jr a s n u s i a k l u J

T T

V Technology285

e k e m i

N

Y h t e i s k ä y t t ö a u t o j e n j a u u s i e n k y y t i p a l v e l u i d e n

t e s k u t u k i a v t e s il l e e t n e k ii l

u l e t s a k r a t n e n i m a a n y d i m e e t s y S

) t(

ä ji k e

T AnuTuominen ,SampsaRuutu&Heikk iKanner ä

m l e t s i v ii

T Työssäselvtiettiint apaustutkimuksenavulla ,sovetluukosysteemidynaaminen n e j u l e t s a k r a T . n ii t n i o i v r a n e t s u t u k i a v n e d i u l e v l a p n e i s u u n e e t n e k ii l s u n n il l a m

a t s e s k u t s i m o n o t u a n e n i m u p o u l n e n il l o d h a m n e d i o ji li o t u a s i y ti s k y t a v il o a n e e t h o k

n e t s o t u u m n e d i ä n ä k e s i s k ij ä t t y ä k n e d i u l e v l a p ö t t y ä k s i e t h y n e n i m y t ri i s a j

a v i m i o t n ii t a a s a n e s k o l u t n ö y T . n ii s i e t ti r o u s o v u e n o j a t e s k u t u k i a v

. n i h i u l e t s a k r a t n o s a t n a e k r a k u u tl e v o s a k o j ,i ll a m n e n i m a a n y d i m e e t s y s

n e e ll e d u u ä y l e t ti r ä ä m n ir t e m a r a p n il l a m t a v it a a v t u l e t s a k r a t t e s i a t h o k s i y ti s k Y

. it s e s i a t h o k e n n a li t

ä k e s a i s k u t u k i a v n e j u l e v l a p n e i s u u t a v a t s il l o n n i a v a h t e s k o l u t n il l a m it n i o l u m i S

e ti r o u s o j a e ll i o n i k k r a m a s s e ll u t n e d i u l e v l a p n e i s u U . ä ll il ä v a k i a ä ll ä k ti p ä t t e ä ll e y h y l

n o t u a i n o m i s k e e p r a t s o j , ä ll il ä v a k i a ä ll ä k ti p e e n y t n e h ä v a t t u m , a a v s a k a s s u l a i o v

il ä k i m , a tl a a s i o T . n ö ö t t y ä k n u l e v l a p n e d u u a a t t o a j n a a t s o t u a u u p o u l a j a t s i m o

ä ll ä k ti p a u t u a l a p i o v e ti r o u s o j a , ir u u s i s k e e p r a t e l o i e ä r ä ä m n e ij a o jr a t n u l e v l a p

il ä k i m , a a p m a e p o n n o n e n i m y t s i e l y n e d i u l e v l a P . n e e ll a n n e n i s i a k a t ä ll il ä v a k i a

a t o jr a t s u u s il l o d h a m n o a ll ij a t s i m o n o t u a i s k ä s il n e ij a o jr a t n u l e v l a p n e t s il o u p o k l u

n o t u a ä ll i s , a a v s a k s ö y m i o v e ti r o u s o j a n i ö ll ä T . n ö ö t t y ä k n e d i u m n a a o t u a a a m o

. n a a t s o t u a a t s a m o a u p o u l n a a k a t a n n a k ä t t ä m ä t tl ä v i e n e ij a t s i m o

N R U , N S S I , N B S

I ISBN978-951-38-8507-6( URL :http://www.vt.tfij/ulkaisut ) L

- N S S

I 2242-1211 N

S S

I 2242-122X( Verkkojulkaisu ) :

N B S I:

N R U / fi . n r u / / : p t t

h 978-951-38-8507-6 a

k i a u s i a k l u

J Helmikuu2017

i l e i

K Suomi ,englanninkieilnent iivistelmä ä

r ä ä m u v i

S 17s .

i m i n n it k e j o r P

t a j a t ti o h a R

t a n a s n i a v

A Yhteiskäyttöautot ,kyyitpalvelut ,systeemidynaaminenmalilnnus, t

u l e v l a p n e e t n e k ii l a

ji s i a k l u

J Teknologiant utkimuskeskusVTTOy 1 1 1 2 2 7 0 2 0 . h u p , T T V 4 4 0 2 0 , 0 0 0 1 L P