LOVIISAN MAANVASTAANOTON LAAJENNUS
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI-
OINTISELOSTUS
Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Kotipaikka Espoo
LOVIISAN MAANVASTAANOTON LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS
Kannen kuva NCC Industry Oy Päivämäärä 21.12.2021
SISÄLTÖ
YHTEYSTIEDOT 5
TIIVISTELMÄ 6
SAMMANDRAG 12
1. JOHDANTO 18
2. HANKKEESTA VASTAAVA 20
3. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 21
3.1 Hankkeen yleiskuvaus ja sijainti 21
3.2 Arvioitavat vaihtoehdot 23
3.3 Alueen nykyinen toiminta, VE0 25
3.4 Uusien toimintojen kuvaus, VE1 27
3.5 Uusien toimintojen kuvaus, VE2 31
3.6 Vesienkäsittely 37
3.7 Toiminnasta muodostuvat päästöt ja liikenne 40
3.8 Toiminta-aika 47
3.9 Hankkeen suunnittelu- ja toteutusaikataulu 47
3.10 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 48
4. ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 50
4.1 Arviointimenettelyn kuvaus 50
4.2 Arviointimenettelyn osapuolet 50
4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 50
4.4 Arviointiselostuksen laatijat 51
4.5 YVA-menettelyn aikataulu 53
4.6 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen 55
5. ARVIOINNIN RAJAUS JA PERIAATTEET 59
5.1 Tarkastelualueen rajaus 59
5.2 Vaikutusten ajoittuminen 60
5.3 Merkittävyyden arviointi 61
6. MAA- JA KALLIOPERÄ 63
6.1 Arvioinnin päätulokset 63
6.2 Vaikutusmekanismi 63
6.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 63
6.4 Nykytila 63
6.5 Vaikutukset maa- ja kallioperään 66
6.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 68
6.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 68
7. POHJAVEDET 69
7.1 Arvioinnin päätulokset 69
7.2 Vaikutusmenkanismi 69
7.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 69
7.4 Nykytila 69
7.5 Vaikutukset pohjaveteen 72
7.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 74
7.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 74
8. PINTAVEDET JA KALASTO 75
8.1 Arvioinnin päätulokset 75
8.2 Vaikutusmekanismi 75
8.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 76
8.4 Nykytila 77
8.5 Vaikutukset pintavesiin 81
8.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 87
8.7 Arvioinnin epävarmuustekijät ja seurantatarve 88
9. KASVILLISUUS, ELIÖT JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 89
9.1 Arvioinnin päätulokset 89
9.2 Vaikutusmekanismi 89
9.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 89
9.4 Nykytila 89
9.5 Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen 93 9.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 96
9.7 Arvioinnin epävarmuustekijät ja seurantatarve 96
10. SUOJELUALUEET 97
10.1 Arvioinnin päätulokset 97
10.2 Vaikutusmekanismi 97
10.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 97
10.4 Nykytila 97
10.5 Vaikutukset suojelualueisiin 99
10.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 101
10.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 101
11. YHDYSKUNTARAKENNE JA MAANKÄYTTÖ 102
11.1 Arvioinnin päätulokset 102
11.2 Vaikutusmekanismi 102
11.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 102
11.4 Nykytila 103
11.5 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön 109 11.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 110
11.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 110
12. ELINKEINOT JA PALVELUT 112
12.1 Arvioinnin päätulokset 112
12.2 Vaikutusmekanismi 112
12.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 112
12.4 Nykytila 112
12.5 Vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin 113
12.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 115
12.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 115
13. MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ 116
13.1 Arvioinnin päätulokset 116
13.2 Vaikutusmekanismi 116
13.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 116
13.4 Nykytila 116
13.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön 118 13.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 119
13.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 120
14. LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN 121
14.1 Arvioinnin päätulokset 121
14.2 Vaikutusmekanismi 121
14.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 121
14.4 Nykytila 122
14.5 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 122
14.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 124
14.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 124
15. LIIKENNE 125
15.1 Arvioinnin päätulokset 125
15.2 Vaikutusmekanismi 125
15.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 125
15.4 Nykytila 125
15.5 Vaikutukset liikenteeseen 128
15.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 130
15.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 130
16. MELU JA TÄRINÄ 131
16.1 Arvioinnin päätulokset 131
16.2 Vaikutusmekanismi 131
16.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 131
16.4 Nykytila 133
16.5 Vaikutukset meluun ja tärinään 135
16.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 147
16.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 148
17. ILMANLAATU 149
17.1 Arvioinnin päätulokset 149
17.2 Vaikutusmekanismi 149
17.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 150
17.4 Nykytila 151
17.5 Vaikutukset ilmanlaatuun 153
17.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 155
17.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 156
18. ILMASTO 157
18.1 Arvioinnin päätulokset 157
18.2 Vaikutusmekanismi 157
18.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 158
18.4 Nykytila 159
18.5 Vaikutukset ilmastoon 160
18.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 162
18.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 162
19. TERVEYS 163
19.1 Arvioinnin päätulokset 163
19.2 Vaikutusmekanismi 163
19.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 164
19.4 Nykytila 164
19.5 Vaikutukset terveyteen 165
19.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 167
19.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 167
20. ELINOLOT JA VIIHTYVYYS 168
20.1 Arvioinnin päätulokset 168
20.2 Vaikutusmekanismi 168
20.3 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 168
20.4 Nykytila 169
20.5 Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen 170
20.6 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen 174
20.7 Arvioinnin epävarmuustekijät 175
21. ONNETTOMUUS- JA POIKKEUSTILANTEET 176
21.2 Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi 176
21.3 Kuljetukset 177
21.4 Sortuma 177
21.5 Vastaanotettavat materiaalit 177
21.6 Pilaantuneiden maiden käsittely 177
21.7 Kenttä- ja allasrakenteiden rikkoutuminen 179
21.8 Rankkasateet ja ylivuoto 179
21.9 Vaikutusten lieventäminen 179
22. YHTEISVAIKUTUKSET 180
22.1 Tuulivoimahanke 180
22.2 Muut yhteisvaikutukset 181
23. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN
TOTEUTTAMISKELPOISUUS 182
24. EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI 185
24.1 Pohjavesitarkkailu 185
24.2 Pintavesitarkkailu 185
24.3 Melu ja tärinä 186
24.4 Ilmapäästöt 186
25. TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET 187
25.1 Nykyiset luvat ja päätökset 187
25.2 Tarvittavat luvat ja päätökset 187
25.3 Jatkotoimet 188
SANASTO 189 LÄHTEET 191
LIITTEET
1. Leikkauskuvat (NCC, 2021)
2. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta (Uudenmaan ELY-keskus, 9.7.2021) 3. Terviksbäckenin kalastoselvitys (Ramboll, 2021)
4. Kirjoverkkoperhosselvitys 5. Melumallinnus (Ramboll, 2021)
YHTEYSTIEDOT
Hankkeesta vastaava NCC Industry Oy Kiviaines Suomi Mannerheimintie 103a 00280 Helsinki
Yhteyshenkilö:
Raija Inkiläinen Puh. 050 316 5881
Sähköposti raija.inkilainen@ncc.fi YVA-yhteysviranomainen Uudenmaan ELY-keskus
Ympäristövaikutukset ja alueidenkäyttö PL 36, 00521 Helsinki
Yhteyshenkilö:
Erika Heikkinen Puh. 02950 21142
Sähköposti erika.heikkinen@ely-keskus.fi YVA-konsultti
Ramboll Finland Oy Itsehallintokuja 1 02600 Espoo
Yhteyshenkilö:
Eero Parkkola Puh. 040 0742271
Sähköposti eero.parkkola@ramboll.fi
TIIVISTELMÄ
Johdanto
NCC Indystry Oy:llä (myöhemmin NCC) on Loviisan Greggbölen kylässä olemassa oleva kalliokiviai- neksen ottoalue, jossa harjoitetaan kiviaineksen louhintaa, murskausta, varastointia ja myyntiä sekä maanvastaanottoa. Nykyistä toimintaa on tarkoitus laajentaa suurentamalla vuosittaista yli- jäämämaiden vastaanottomäärää sekä lisäämällä toimintaan pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely.
Tämä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen mukainen arviointimenettely koskee maankaatopaikkatoimintaa ja alueelle suunniteltua jätteidenkäsittelytoimintaa, jotka edel- lyttävät YVA-menettelyn toteuttamista. Maa-ainesten ottoa, louhintaa ja murskausta jatketaan ny- kyisen luvan ja vuonna 2006 tehdyn YVA-menettelyn kaltaisena. YVA-menettelyn aikana selvitetyt vaikutukset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Arvioinnissa on otettu huomioon työn aikana saadut lausunnot ja muu palaute.
Hankkeen kuvaus ja arvioidut vaihtoehdot
Hanke sijoittuu Loviisan kaupungin länsiosaan Greggbölen kylään lähelle Porvoon rajaa. Loviisan keskusta sijaitsee hankealueesta noin 19 kilometrin päässä kaakkoispuolella ja Porvoon keskusta noin 15 kilometrin päässä lounaispuolella. Porvoon moottoritie kulkee hankealueen pohjoispuolella lähimmillään noin 300 metrin päässä. Alueelle kuljetaan valtatie 7:ltä (Porvoon moottoritie), josta yhteys jatkuu Vanhakyläntietä pitkin kääntyen edelleen Heskerintielle, josta on liittymä ottoalueelle.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tarkasteltu ja arvioitu seuraavat vaihtoehdot:
• Vaihtoehto VE0: Hanketta ei toteuteta, eikä alueelle tule uutta toimintaa. Vaihtoehtoon kuuluu nykyisen toiminta-alueen (vaiheet 1–5) louhinta nykyisten lupien mukaisesti. Lisäksi vaihtoeh- toon kuuluu toiminta-alueen laajennuksen (vaihe 6) louhinta, sillä kyseinen alue on sisältynyt vuonna 2006 tehtyyn YVA-arviointiin. Vaihtoehdossa VE0 kalliota louhitaan ja murskataan alu- eella noin 1 500 000 m3 (3 975 000 t) ja maa-ainesten vuotuinen ottamismäärä on enintään 500 000 tonnia vuodessa. Tässä vaihtoehdossa ei tehdä varsinaista maantäyttöä vaan louhinta- alueiden luiskat tasoitetaan maamassoilla.
• Vaihtoehto VE1: Puhtaiden ylijäämämaa-ainesten vastaanottomäärä nousee enimmillään 500 000 t/a ja alueen täyttökapasiteetti 3 700 000 m3 (6 700 000 t). Hanke toteutetaan suunnitel- mien mukaisesti. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisen kaltaisena.
• Vaihtoehto VE2: Vaihtoehdossa VE1 esitettyjen toimintojen (louhinta ja maantäyttö) lisäksi alueella vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneita maita, joita vastaanotetaan ja käsitellään enimmillään 56 000 t/a. Mahdollisia pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat öljyisten maiden kompostointi, huokosilmakäsittely, jätettä sisältävän maan käsittely sekä terminen kä- sittely. Puhdistetut massat sijoitetaan maankaatopaikalle, kun maa-ainesten haitta-ainepitoi- suudet ovat alle valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen.
Ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan Loviisan maanvastaanoton laajennushankkeesta ai- heutuvat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ym- päristövaikutusten arviointimenettelyssä muun muassa:
• rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot
• kuvataan hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut
• kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila ja ominaispiirteet
• arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaikutukset
• selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet
• selvitetään hankkeen toteuttamiskelpoisuus
• vertaillaan vaihtoehtoja
• esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi
• järjestetään osallistuminen sekä kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on tehty arviointiohjelman ja siitä saadun yhteysviran- omaisen lausunnon pohjalta ja tulokset on koottu tähän arviointiselostukseen. Arviointiselostuk- sessa on tarkennettu myös nykytilaa koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia. Tämä arviointi- selostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot eri tahoilta ar- viointiohjelmavaiheen tapaan. Myös kansalaisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä arviointi- selostuksesta. Lausuntojen ja mielipiteiden määräaika esitetään yhteysviranomaisen kuulutuk- sessa.
YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös hankkeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa hanketta koskevaa päätöksentekoa ja lupaprosessia varten. YVA- menettelyssä ei tehdä hallinnollisia päätöksiä, eikä menettelystä tai sen aikana laadittujen asiakir- jojen sisällöstä voi valittaa. YVA-menettelyyn kuuluvien arviointiohjelman ja arviointiselostuksen riittävyyden arvioi yhteysviranomainen antaessaan näistä ohjelmasta lausunnon ja selostuksesta perustellun päätelmän. Arviointiselostuksesta annettu perusteltu päätelmä liitetään myöhemmin YVA:ssa arvioiduille toiminnoille laadittaviin ympäristölupahakemuksiin.
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Alueelle ei sijoitu arvokkaita tai suojeltuja kallio- tai maaperämuodostumia, joten kohteen herkkyys arvioidaan vähäiseksi. Alueen louhinnan vaikutukset on arvioitu vuoden 2006 YVA menettelyssä.
Vaihtoehto VE1 muuttaa alueen topografiaa. Vaihtoehtoon VE2 sisältyy pilaantuneiden maiden kä- sittelyä, johon periaatteessa liittyy maaperän pilaantumisen riski, mutta suunnitellussa toteutuk- sessa arvioitu riski erittäin vähäinen. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan siten vähäiseksi.
Pohjavesivaikutukset
Hankealue ei sijaitse pohjavesialueella ja vedenottamon valuma-alueella tai lähialueella ei ole yksi- tyiskaivoja, joten kohteen herkkyys arvioidaan vähäiseksi. Alueen maa- ja kallioperä huomioiden vaikutukset pohjaveteen ovat pieniä ja paikallisia. Alueelle ei loppusijoiteta pilaantuneita maita.
Vaihtoehto VE0 ei aiheuta muutosta nykytilaan. Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 pohjavesivaikutusten merkittävyys arvioidaan vähäiseksi.
Pintavesi- ja kalastovaikutukset
Maanvastaanoton laajennuksen vaikutus purkuvesistöihin on vähäisen kielteinen molemmissa tar- kasteltavissa vaihtoehdoissa. Vaikutukset muodostuvat pääosin hulevesien kiintoainekuormituk- sesta. Hulevedet purkautuvat ojastoa pitkin Terviksbäckeniin ja siitä edelleen Pernajanlahden Klobbvikeniin. Vesistöt sijaitsevat kohteesta suhteellisen etäällä, eikä niissä havaita tilan muutoksia.
Lasketut pitoisuusnousut ovat erittäin vähäisiä, eikä ekologisessa tilassa tapahdu muutoksia. Hap- pamien sulfidimaiden vaikutus arvioidaan jäävän vähäiseksi. Purkuvesistöjen puskurikyky on hyvä ja seuraamalla intensiivisesti lähtevän veden pH-arvoa, voidaan tarvittaessa estää toimenpiteillä happaman veden pääsy alavirtaan. Tällöin ei myöskään aiheudu happaman veden aiheuttamaa me- tallien liukenemista.
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Hankkeen merkittävimmät luontovaikutukset aiheutuvat kohtalaisista elinympäristöjen menetyk- sistä laajennusalueen (vaihe 6) osalta. Lisäksi hankkeesta aiheutuu melua, joka kaikissa hanke- vaihtoehdoissa tulee varsinkin alueen laajentamisen aikana ulottumaan aiempaa laajemmalle. Tällä arvioidaan olevan vähäinen vaikutus alueen pesimälinnuston kannalta. Pölyn ja pintavesien kautta välittyvät vaikutukset jäävät paikallisiksi ja merkityksiltään vähäisiksi.
Kaikissa hankevaihtoehdoissa VE0, VE1 ja VE2 vaiheen 6. laajentaminen aiheuttaa kohtalaisen kiel- teisen vaikutuksen alueen luonnonympäristölle. Laajennusalueelta vuonna 2013 havaittu luontodi- rektiivin liitteen IV(a) lajin kirjoverkkoperhosen toukkapesyeitä ei alueelta havaittu enää täydentä- vässä inventoinnissa vuonna 2021.
Vaikutukset suojelualueisiin
Varsinaiselle hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita. Hankealueella muodostuvat hulevedet ohjataan vesienkäsittelyn jälkeen ojassa maastoon, josta ne päätyvät lo- pulta Pernajanlahden Klobbvikeniin Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue – nimi- selle Natura 2000 -verkoston alueelle ja näin ollen pintavesien kautta välittyvät vaikutukset muo- dostavat potentiaalisen vaikutusmekanismin veden laadun ja sitä kautta vesiluontotyyppeihin ai- heutuvien mahdollisten muutosten kautta. Hankkeesta aiheutuvien melu- tai pölypäästöjen vaiku- tusalue ei ulotu lähimmille suojelualueille.
Pintavesien kautta aiheutuva Pernajanlahdelle saakka ulottuva kuormitus jää kuitenkin molemmissa hankevaihtoehdoissa niin vähäiseksi, että sillä ei voida katsoa olevan merkittävää vaikutusta Per- najanlahden veden laatuun tai edelleen alueen Natura-suojelun perusteena olevien vesiluontotyyp- pien edustavuuteen. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-suojelupe- rusteina on myös 37 alueella pesivä tai levähtävää lintulajia, harmaahylje ja itämerennorppa sekä kolme uhanalaista lajia, mutta näihin ei arvioinnin perusteella kohdistu vaikutuksia hankkeen to- teuttamisesta minkään tunnistetun vaikutusmekanismin kautta.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Vaihtoehto VE0 ei tuo muutosta nykytilaan. Vaihtoehdossa VE1 maankaatopaikka toiminta kasvaisi nykyisestä, jota erityisesti Uusimaa -kaava 2050 tukee. Vaihtoehdossa VE2 alueelle tulisi myös jätehuollon toimintoja, jota ei voimassa olevassa eikä tulevassa maakuntakaavoituksessa ole suun- niteltu. Hankealueen läheisyyteen ei ole suunniteltu herkkää maankäyttöä. Vaihtoehdon VE0 mer- kittävyys on ei muutosta nykytilaan, vaihtoehdon VE1 merkittävyys on vähäinen kielteinen ja vaih- toehdon VE2 merkittävyys on kohtalainen kielteinen.
Vaikutukset elinkeinoihin ja palveluihin
Elinkeinovaikutukset painottuvat toimintavaiheeseen, jolloin hankkeen toteuttaminen työllistää NCC:n työntekijöitä sekä alihankkijoita. Työllistävä vaikutus ulottuu pisimmillään vuoteen 2050 asti hankevaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Hanke-vaihtoehdoissa louhintamäärä kasvaa lähes kaksinker- taiseksi ja ylijäämämaiden kokonaisvastaanottomäärä yhdeksänkertaiseksi. Näin ollen työllistävä vaikutus kasvaa. Vaikutukset muihin lähialueen elinkeinoihin arvioidaan jäävän vähäisiksi.
Vaikutusten suuruus elinkeinoelämälle ja palveluille arvioidaan vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 pieneksi myönteiseksi, koska hanke työllistää enemmän työntekijöitä ja parantaa alueen palveluntarjontaa verrattuna vaihtoehtoon VE0. Työllistävä vaikutus kestää myös pidempään vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Ympäröiville alueille kohdistuvat vaikutukset ovat hyvin verrattavissa nykyisen toiminnan vai- kutuksiin. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 vaikutukset elinkeinoelämälle ja palveluille arvioidaan merkit- tävyydeltään vähäiseksi myönteiseksi.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Vaihtoehdossa VE0 ei tuo muutosta nykytilaan, joten vaikutukset ovat merkitykseltään ei muutosta nykytilaan. Maisemallisesti vaihtoehtojen VE1 ja VE2 ei ole suuria eroja, sillä maanläjitys tehdään samalla tavalla. Vaihtoehdossa VE2 rakennettavat hallit eivät tule näkymään maisemassa. Vaiku- tukset ovat kummassakin vaihtoehdossa VE1 ja VE2 merkitykseltään vähäisiä kielteisiä.
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Alue toimii jo nykyisellään kiviainesten ottoalueena. Vaikutusalueen herkkyys määritellään vä- häiseksi. Toiminnasta aiheutuu vaikutuksia kiviainesten hyödyntämiseen, metsätalouteen, marjas- tukseen, sienestykseen ja metsästykseen. Toiminnan päätyttyä vaikutukset lakkaavat. Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioitiin suuruudeltaan keskisuureksi kielteiseksi, jol- loin merkittävyys muodostui vähäiseksi kielteiseksi.
Liikennevaikutukset
Hankealueen läheisyyteen sijoittuvilla teillä on nykyisellään raskasta liikennettä pääosin kiviaines- toiminnasta johtuen. Vaikutusalueen herkkyys määritellään vähäiseksi. Hankkeesta aiheutuu paljon raskasta liikennettä, jonka vaikutukset kohdistuvat eniten Vanhankyläntielle. Hanke voi vaikuttaa vähäisissä määrin liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Hankkeen liikennevaikutukset arvioitiin suuruudeltaan vaihtoehdossa VE1 ja VE2 keskisuureksi kielteiseksi, jolloin merkittävyys muodostui vähäiseksi kielteiseksi.
Melu- ja tärinävaikutukset
Meluvaikutuksia syntyy louhinnasta ja murskauksesta sekä vaihtoehdossa VE2 termisestä käsitte- lystä, jota tehdään myös öisin. Louhintaa, murskausta ja termistä käsittelyä ei tehdä jatkuvatoimi- sesti vaan jaksoissa, mikä vaikuttaa melutasoihin. Hankevaihtoehtojen meluvaikutuksia arvioitiin melun leviämisen mallinnuksella ja saatuja tuloksia verrattiin Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisiin melutason ohjearvoihin. Mallinnetut melutasot eivät ylittäneet edellä mainit- tuja melun ohjearvoja asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla. Meluvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi kielteisiksi.
Tärinävaikutuksia syntyy louhintaräjäytyksistä. Louhintaräjäytykset pysyvät kaikissa hankevaihto- ehdoissa samoina, joten tärinävaikutuksissa ei arvioida tapahtuvan muutosta nykytilaan.
Vaikutukset ilmanlaatuun
Nykytilassa toiminta ei vaikuta merkittävästi alueen ilmanlaatuun. Nykyisen toiminnan vaikutuk- sista alueen ilmanlaatuun ei ole tullut huomautuksia. Vaihtoehdossa VE0 toiminnan aikaisilla vaiku- tuksilla ei arvioida olevan merkittävää muutosta nykytilaan verrattuna.
Vaihtoehdossa VE1 ylijäämämaiden vastaanottomäärän kasvattaminen ei edellytä uusien tukitoi- minta-alueiden tai sosiaalitilojen rakentamista, joten rakentamisen aikaiset ilmanlaatuvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Toiminnan aikana pölyämistä syntyy materiaalin käsittelyssä ja välivarastoin- nissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä hankealueella. Arvion mukaan pölyämistä esiintyy toimin- tojen välittömässä läheisyydessä ja pölyäminen ei ole jatkuvaa. Vaihtoehdossa VE1 liikenne on osa
alueen muuta liikennettä. Arvion mukaan vaihtoehdon VE1 mukaisilla liikenteen pakokaasupääs- töillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaatuun. Vaihtoehdossa VE1 vaikutukset arvioidaan suuruudeltaan pieniksi kielteisiksi.
Vaihtoehdossa VE2 rakentamisvaiheeseen sisältyy maarakennustöitä, sillä alueelle rakennetaan pi- laantuneiden maiden käsittelyalue. Vaihtoehdossa VE2 ilmanlaatuvaikutuksia aiheutuu vaihtoehdon VE1 toimintojen lisäksi pilaantuneen maan vastaanotosta ja käsittelystä. Arvion mukaan vaihtoeh- don VE2 mukaisilla liikenteen pakokaasupäästöillä ei ole merkittävää vaikutusta alueen ilmanlaa- tuun ja termisen käsittelyn vaikutus jää myös pieneksi tiukkojen raja-arvojen vuoksi. Vaihtoehdossa VE2 vaikutukset arvioidaan suuruudeltaan pieniksi kielteisiksi.
Arvion mukaan eri hankevaihtoehdoista ei aiheudu lähikiinteistöllä ilmanlaadun ohje- tai raja-arvo- jen ylityksiä.
Ilmastovaikutukset
Kaikki vaihtoehdot aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä, joten mikään vaihtoehto ei voi olla vai- kutuksiltaan positiivinen ilmaston kannalta. Vaihtoehdon VE0 merkittävyyden arvioidaan olevan Ei muutosta nykytilaan, sillä vaihtoehdossa toimitaan nykyisten lupien ja jo toiminnassa olevan maa- ainestoiminnan mukaisesti. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 arvioidaan olevan merkitykseltään pieniä kiel- teisiä, sillä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöjen osuudet ovat verraten pienet.
Terveysvaikutukset
Hankealueen nykytilan herkkyys arvioidaan terveyden osalta vähäiseksi. Lähin asuttu kiinteistö si- jaitsee yli 0,5 km etäisyydellä, eikä lähiympäristössä ole muita herkkiä häiriintyviä kohteita, kuten kouluja, päiväkoteja tai sairaaloita. Vaihtoehdossa VE1 melun ohjearvot alittuvat asuin- ja lomara- kennusten kohdalla sekä päivä- että yöaikaan, mutta vaihtoehdossa VE2 yöaikaan melun ohjearvon tasalla (50 dB) on yksi asuinkiinteistö. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen ei arvioida ylittyvän. Ko- konaisuudessaan vaihtoehdon VE1 mukaisen toiminnan ei arvioida aiheuttavan terveysvaikutuksia ja vaihtoehdossa VE2 vaikutukset ovat vähäisiä kielteisiä. Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä terveysvaikutuksissa näin ollen aiheudu muutosta nykytilaan verrattuna.
Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen
Hankealueen ja sen lähiympäristön herkkyys elinolojen ja viihtyvyyden näkökulmasta arvioidaan vähäiseksi, sillä lähialueella ei sijaitse asutusta tai muuta vaikutuksille herkkää toimintaa. Alue ei nykyisellään tiettävästi ole metsästystä ja moottorikelkkailua lukuun ottamatta aktiivisessa virkis- tyskäytössä, eikä alueella sijaitse virkistyskäytön kannalta tärkeitä kohteita. Hanke ei ole herättänyt erityisen suurta kiinnostusta tai huolta ohjelmavaiheessa. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat samankaltaiset vaihtoehdosta riippumatta, ja ne haittaavat vain vähäisesti asumista, liikku- mista tai harrastus- ja virkistyskäyttöä. Toiminnan päättyessä vaikutukset lakkaavat. Vaihtoehdon VE0 vaikutukset ovat ajallisesti lyhytkestoisimmat ja muutos nykytilaan nähden on pienin. Kuitenkin vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan kaikissa vaihtoehdoissa suuruudeltaan pieniksi kielteisiksi, jolloin vaikutusten merkittävyydeksi saadaan vähäinen kielteinen.
Onnettomuus- ja poikkeustilanteet
Ympäristöriskeihin kuuluvat sekä normaalitoiminnan että onnettomuustilanteiden päästöjen aiheut- tamat riskit ympäristölle. Toiminnan riskit muodostuvat maa-aineksen otosta (louhinta) räjäytysten kautta, jolloin riskinä on kappaleiden sinkoutuminen tai räjähdysainejäämät kalliossa. Räjäytystoi- menpiteiden riskeihin varaudutaan tarkoilla turvallisuusmääräyksillä ja räjähdeaineiden typpipääs- töriski arvioidaan pieneksi. Polttoaineiden varastointi aiheuttaa maaperän pilaantumisriskin ja tähän varaudutaan lukollisilla ylitäytön estimillä varustetuin kaksoisvaippasäiliöin. Termisen käsittelylait- teiston polttoainesäiliö on suuri, mutta se on varustettu vastaavin turvavarustein kuin pienemmät
säiliöt. Lisäksi se sijaitsee alueella, josta valuma vedet johdetaan tasausaltaan ja erottimen kautta maastoon, joten mahdollisessa vuototilanteessa vaikutus jää pienialaiseksi.
Kuljetuksiin liittyy onnettomuusriski ja kuorman kaatuminen. Hankkeessa käsiteltävät materiaalit ovat kiinteitä, joten onnettomuustilanteessa haitta jää vähäiseksi.
Maa-ainesten läjitykseen liittyy sortumisriski, joka huomioidaan luiskakaltevuuksilla ja riittävin tu- kipenkerein. Vastaanotettavien maamassojen joukossa voi olla käsittelyyn kuulumattomia materi- aaleja. Tätä riskiä hallitaan tarkkailulla sekä kuljetuksen lähtö, että vastaanottopäässä. Koska alu- eella on myös pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, niin laadunvalvonta on normaalia maan- kaatopaikkatoimintaa tarkempaa.
Pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyy riski, että käsittely ei onnistu, jolloin maamassa käsitellään uudestaan tai toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Termisessä käsittelyssä voi olla myös tulipaloriski, mutta toiminnassa ei ole polttoaineen lisäksi muuta palavaa materiaalia, jolloin vaikutus jää pienia- laiseksi. Muut riskit liittyvät rakenteiden rikkoontumiseen, jotka on kuitenkin helppo havaita. Rank- kasateet voivat tulevaisuudessa lisääntyä ja tähän varaudutaan tasausaltaiden riittävällä mitoituk- sella.
Hankkeen toteuttamiskelpoisuus
Molemmat toteutusvaihtoehdot osoittautuivat arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisiksi. Kaikki- aan hankkeen vaikutukset lähiympäristöön arvioinnin perusteella jäävät vähäisiksi. Vaihtoehto VE1 ei paljon eroa nykyisestä toiminnasta ja kasvavan maanvastaanotto määrän takia vaikutukset koh- distuvat lähinnä liikenteeseen ja maisemaan. Vaihtoehdossa VE2 toiminnat poikkeavat vaihtoeh- toon VE1 nähden enemmän nykyisestä toiminnasta.
Kaikki hankkeessa esitellyt toiminnat ovat vakiintunutta ja koestettua tekniikkaa. Pilaantuneiden maiden terminen käsittely on vähemmän käytetty tekniikka käsiteltävien massojen rajallisuuden vuoksi, mutta käsittelymenetelmä on pitkään käytettyä tekniikkaa. Vaikutuksista esille nousevat maankäyttö- ja luontovaikutukset. Myös yönaikaisen melun osalta on kiinnitettävä huomiota vaih- toehdossa VE2.
Kaikissa vaihtoehdoissa ml. VE0 louhintaa jatketaan alueelle 6, jossa edelleen on luontoarvoja ja siten suurimmat vaikutukset kohdistuvat tähän alueeseen. Alueella sijaitsee Metsälakikohde, joka häviää louhinnan myötä. Hankealueen lähietäisyydellä ei sijaitse asutusta ja alueella on myös moot- toritie hallitsevana elementtinä. Hankealueella on jo maa-aineksen ottoa ja maan vastaanottoa, joten suunnitellun toiminnan ei arvioida herättävän ympäröivässä asutuksessa erityisiä huolia.
SAMMANDRAG
Inledning
NCC Industry Oy (senare NCC) har en befintlig bergtäkt i byn Greggböle i Lovisa, där schaktning, krossning, lagring och försäljning av stenmaterial samt mottagning av jord bedrivs. Avsikten är att utöka den nuvarande verksamheten genom att ta emot en större mängd överskottsjord varje år och utöka verksamheten med mottagning och behandling av förorenad jord.
Detta bedömningsförfarande enligt lagen och förordningen om miljökonsekvensbedömning gäller markavstjälpningsplatsverksamhet och den avfallsbehandling som planeras för området och som kräver en MKB-process. Täkt, schaktning och krossning av marksubstanser kommer att fortsätta enligt nuvarande tillstånd och den MKB-process som genomfördes 2006. De konsekvenser som har utretts under MKB-processen har sammanställts i detta MKB-dokument. Vid bedömningen har utlåtanden och annan respons som erhållits under arbetets gång beaktats.
Projektbeskrivning och bedömda alternativ
Projektet är lokaliserat i byn Greggböle i den västra delen av Lovisa, nära gränsen till Borgå. Lovisa centrum ligger cirka 19 kilometer sydost om projektområdet och Borgå centrum cirka 15 kilometer sydväst om projektområdet. Borgå motorväg går norr om projektområdet, som närmast på cirka 300 meters avstånd. Till området kör man från riksväg 7 (Borgå motorväg) där förbindelsen fortsät- ter längs Gammelbyvägen, svänger av till Hästkärrsvägen, varifrån det finns en anslutning till täktområdet.
Följande alternativ har granskats och bedömts i förfarandet för miljökonsekvensbedömning:
• Alternativ VE0: Projektet kommer inte att genomföras och det kommer inte att bli någon ny verksamhet på området. Alternativet omfattar brytning på det nuvarande verksamhetsområdet (skeden 1-5) i enlighet med befintliga tillstånd. Dessutom omfattar alternativet en utvidgning av verksamhetsområdet (fas 6), eftersom detta område ingick i den miljökonsekvensbedömning som genomfördes 2006. I alternativet VE0 schaktas och krossas cirka 1 500 000 m3 (3 975 000 ton) berggrund i området och den årliga täktmängden av marksubstanser är högst 500 000 ton.
I detta alternativ görs ingen egentlig jordfyllning utan slänterna i brytningsområdena jämnas ut med jordmassor.
• Alternativ VE1: Mängden ren överskottsjord som mottas ökar till max. 500 000 ton per år och områdets deponeringskapacitet till 3 700 000 m3 (6 700 000 ton). Projektet genomförs enligt planerna. Schaktningen och krossningen av stenmaterial fortsätter som förut.
• Alternativ VE2: Utöver de verksamheter som beskrivs i alternativ VE1 (brytning och markutfyllnad) emottas och behandlas högst 56 000 ton förorenad jord per år. Potentiella metoder för att behandla förorenad jord är kompostering av oljehaltig jord, porgasextraktion, behandling av jord som innehåller avfall och termisk behandling. De renade massorna placeras på deponiområdet, när halterna av skadliga ämnen i marksubstansen ligger under de lägre riktvärdena som anges i statsrådets förordning om bedömning av markens föroreningsgrad och saneringsbehovet 214/2007.
Miljöeffekter
Vid bedömning av miljökonsekvenserna bedöms miljökonsekvenserna av utvidgningsprojektet för Lovisa jordmottagning på det sätt och med den noggrannhet som förutsätts i MKB-lagen och MKB- förordningen. I MKB-processen:
• avgränsas det granskade projektets alternativ för genomförande
• beskrivs projektets centrala egenskaper och tekniska lösningar
• beskrivs miljöns nuvarande tillstånd och egenskaper i det berörda området
• bedöms de förväntade miljökonsekvenserna
• undersöks möjligheterna att lindra skadliga effekter
• undersöks om projektet är genomförbart
• jämförs alternativen
• framläggs ett förslag till program för övervakning av projektets effekter
• organiseras deltagande och samråd med invånarna och andra parter som berörs av projektet.
En miljökonsekvensbedömning av projektet har gjorts på basis av ett bedömningsprogram och ett utlåtande från kontaktmyndigheten om programmet och resultaten har sammanställts i denna MKB- beskrivning. I konsekvensbedömningen har man också preciserat uppgifter om nuläget och pro- jektplanerna. Denna MKB-beskrivning ska överlämnas till kontaktmyndigheten, som skall kungöra det och begära in utlåtanden från olika instanser på samma sätt som för bedömningsprogrammet.
Även medborgarna har möjlighet att lämna synpunkter om MKB-beskrivningen. Tidsfristen för utlåtanden och synpunkter ska anges i kontaktmyndighetens kungörelse.
MKB-förfarandet i sig är inte en ansökan om tillstånd, en plan eller ett beslut att genomföra ett projekt, utan det ger information för beslutsfattandet och tillståndsprocessen i fråga om projektet.
I MKB-förfarandet fattas inte några administrativa beslut, och processen eller innehållet i de han- dlingar som upprättats under förfarandet kan inte överklagas. Tillräckligheten av bedömningspro- grammet och MKB-beskrivningen som ingår i MKB-processen bedöms av kontaktmyndigheten när den avger sitt utlåtande om programmet och en motiverad slutsats om MKB-beskrivningen. Den motiverade slutsatsen om miljökonsekvensbedömningen ska bifogas de ansökningar om miljötill- stånd som ska utarbetas för de verksamheter som bedöms i MKB.
Konsekvenser för jord- och berggrund
Inga värdefulla eller skyddade berg- eller jordförekomster finns i området, varför områdets känslighet bedöms vara ringa. Konsekvenserna av brytningen i området har bedömts i MKB-för- farandet 2006. Alternativ VE1 förändrar områdets topografi. Alternativet VE2 omfattar behandling av förorenad mark som i princip medför risk för markförorening, men risken bedöms som mycket låg vid det planerade genomförandet. Konsekvenserna för jord- och berggrund bedöms sålunda vara ringa.
Konsekvenser för grundvatten
Projektområdet är inte beläget på grundvattenområde eller avrinningsområde för vattentäkt, och i närområdet finns inga privata brunnar, varför objektets känslighet bedöms vara ringa. Med tanke på områdets jord- och berggrund är effekterna på grundvattnet små och lokala. Förorenad jord kommer inte att slutförvaras i området. Alternativ VE0 ändrar inte områdets nuvarande status. I alternativen VE1 och VE2 bedöms betydelsen av konsekvenserna för grundvatten vara liten.
Konsekvenser för ytvatten och fiskbestånd
Utbyggnaden av jordmottagningen har en något negativ inverkan på recipienterna i båda alterna- tiven. Effekterna består huvudsakligen av belastning av suspenderade ämnen i dagvatten. Dagvat- ten släpps ut längs diken till Terviksbäcken och därifrån vidare till Klobbviken i Pernåviken. Vatten-
beräknade koncentrationshöjningarna är mycket små och inga förändringar sker i den ekologiska statusen. Effekten av sura sulfidjordar bedöms bli liten. Buffertförmågan i utloppsvattensystemen är god och genom intensiv övervakning av pH-värdet i utgående vatten kan åtgärder vid behov vidtas för att förhindra att surt vatten når nedströms. Då uppstår inte heller någon metallutlösning på grund av surt vatten.
Konsekvenser för växtlighet, organismer och den biologiska mångfalden
Projektets viktigaste konsekvenser för naturen utgörs av måttliga förluster av livsmiljöer när det gäller utvidgningsområdet (fas 6). Dessutom ger projektet upphov till buller som kommer att öka i alla projektalternativ, särskilt under den period då området utvidgas. Detta bedöms ha liten inver- kan på häckande fåglar i området. De konsekvenser som överförs genom damm och ytvatten förblir lokala och av ringa betydelse.
I alla projektalternativ VE0, VE1 och VE2 kommer utvidgningen av fas 6 att ha en måttlig negativ inverkan på den naturliga miljön i området. De larver av boknätsfjäril, som är en art i bilaga IV (a) till habitatdirektivet, som upptäcktes på utvidgningsområdet år 2013, påträffades inte längre i om- rådet vid en kompletterande inventering år 2021.
Konsekvenser för skyddsområden
På det egentliga projektområdet eller i dess omedelbara närhet finns inga skyddsområden. Det dagvatten som bildas i projektområdet leds efter vattenbehandlingen till ett dike i terrängen, varifrån det slutligen hamnar i Klobbviken i Pernåviken i Natura 2000-området vid namn Pernåviken och Pernås skärgårds havsskyddsområde, och därmed kan konsekvenserna via ytvattnen bilda en potentiell verkningsmekanism genom vattenkvaliteten och därmed genom eventuella förändringar av vattennaturtyperna. Det område som påverkas av buller- eller dammutsläpp från projektet sträcker sig inte till de närmaste skyddsområdena.
Den belastning som sträcker sig ända till Pernåviken genom ytvatten är dock så liten i båda pro- jektalternativen att den inte kan anses ha någon betydande inverkan på kvaliteten på vattnet i Pernåviken eller på representativiteten hos de typer av vattennaturtyper som ligger till grund för Naturaskyddet i området. Naturaskyddsgrunderna för Pernåvikens och Pernå skärgårds havsskyddsområde är 37 häckande eller vilande fågelarter i området, gråsäl och östersjövikare samt tre hotade arter, men på basis av bedömningen påverkas de inte av genomförandet av pro- jektet genom någon identifierad verkningsmekanism.
Konsekvenser för samhällsstruktur och markanvändning
Alternativ VE0 kommer inte att förändra det nuvarande läget. I alternativet VE1 ökar verksamheten vid avstjälpningsplatsen från nuvarande, vilket särskilt Nylandsplanen 2050 stöder. Alternativet VE2 skulle också omfatta avfallshanteringsverksamhet som inte är planerad i varken den gällande eller kommande landskapsplanläggningen. Någon känslig markanvändning har inte planerats i närheten av projektområdet. Innebörden av alternativet VE0 är ingen förändring i nuvarande tillstånd, innebörden av alternativet VE1 är något negativ och innebörden av alternativet VE2 är måttligt negativ.
Konsekvenser för näringar och tjänster
Konsekvenserna för näringar har tyngdpunkten i verksamhetsfasen, då ett genomförande av pro- jektet ger sysselsättning åt NCC:s anställda och underleverantörer. Den sysselsättningsskapande effekten sträcker sig som längst fram till 2050 i projektalternativen VE1 och VE2. I projektalterna-
tiven ökar schaktningsvolymen nästan till det dubbla och den totala mottagningsvolymen för över- skottsjord ökar nio gånger. Sysselsättningseffekten ökar alltså. Effekterna på övriga näringar i närområdet bedöms som ringa.
Konsekvenserna för näringslivet och tjänsterna bedöms som något positiva i alternativen VE1 och VE2 eftersom projektet sysselsätter fler arbetstagare och förbättrar utbudet av tjänster i regionen jämfört med alternativet VE0. Den sysselsättningsskapande effekten varar också längre i alterna- tiven VE1 och VE2. Effekterna på de omgivande områdena är jämförbara med effekterna av den nuvarande verksamheten. Betydelsen av konsekvenserna för näringslivet och tjänsterna i alterna- tiven VE1 och VE2 bedöms som något positiva.
Konsekvenser för landskapet och kulturmiljön
Alternativet VE0 kommer inte att förändra det nuvarande tillståndet, vilket innebär att betydelsen av konsekvenserna är att det nuvarande tillståndet inte förändras. Landskapsmässigt finns det inga stora skillnader mellan alternativen VE1 och VE2, eftersom markdeponeringen sker på samma sätt.
De hallar som byggs i alternativ VE2 kommer inte att synas i landskapet. Betydelsen av konsekv- enserna är något negativa för båda alternativen VE1 och VE2.
Konsekvenser för utnyttjandet av naturresurser
Området fungerar redan som ett täktområde för stenmaterial. Influensområdets känslighet defini- eras som låg. Verksamheten påverkar utvinning av stenmaterial, skogsbruk, bärplockning, svamp- plockning och jakt. När verksamheten är avslutad kommer effekterna att upphöra. Projektets effekter på utnyttjandet av naturresurser bedömdes vara av medelstor negativ storlek, vilket ledde till att betydelsen blev något negativ.
Konsekvenser för trafiken
Vägar i närheten av projektområdet har i nuläget tung trafik, främst på grund av stenmaterial- verksamheten. Influensområdets känslighet definieras som låg. Projektet ger upphov till en hel del tung trafik, där konsekvenserna blir störst på Gammelbyvägen. Projektet kan i mindre utsträckning påverka trafikens smidighet och säkerhet. Projektets inverkan på trafiken bedömdes som medelstor negativ i alternativen VE1 och VE2, vilket ledde till att betydelsen blev något negativ.
Buller- och vibrationskonsekvenser
Bullereffekter uppstår vid schaktning och krossning samt i den termiska behandlingen i alternativ VE2, som även pågår nattetid. Schaktning, krossning och termisk behandling sker inte kontinuerligt utan under perioder, vilket påverkar bullernivån. Bullereffekterna av projektalternativen ut- värderades genom simulering av bullerspridningen och resultaten jämfördes med riktvärdena för bullernivå enligt statsrådets beslut (Srb 993/1992). De simulerade bullernivåerna överskred inte de ovan nämnda riktvärdena för buller vid bostadsbyggnader och fritidsbostäder. Bullereffekterna bedöms i sin helhet som något negativa.
Vibrationseffekter uppstår till följd av sprängningar. Sprängningarna förblir desamma i alla pro- jektalternativ, varför vibrationseffekterna inte bedöms förändras jämfört med det nuvarande till- ståndet.
Konsekvenser för luftkvaliteten
I dagens läge påverkar verksamheten inte luftkvaliteten i området i någon större utsträckning. Det har inte inkommit några synpunkter på att den nuvarande verksamheten påverkar luftkvaliteten i området. I alternativ VE0 bedöms konsekvenserna under drift inte medföra någon betydande förän- dring jämfört med nuvarande tillstånd.
I alternativ VE1 krävs det inte att man bygger nya områden för stödverksamhet eller sociala utrym- men för att öka mottagningen av överskottsjord, vilket innebär att konsekvenserna för luftkvaliteten under byggtiden bedöms vara små. Under verksamheten uppkommer damm vid hantering och mel- lanlagring av material, lastning och trafik inom projektområdet. Man uppskattar att damm förekom- mer i den omedelbara närheten av verksamheten och att det inte dammar kontinuerligt. I alternativ VE1 utgör trafiken en del av den övriga trafiken i området. Man uppskattar att utsläppen från traf- iken i alternativ VE1 inte har någon betydande inverkan på luftkvaliteten i området. I alternativ VE1 bedöms effekterna som något negativa.
I alternativ VE2 ingår markarbeten i byggfasen, eftersom det byggs ett område för hantering av förorenad mark. I alternativet VE2 uppstår konsekvenser för luftkvaliteten, utöver av de verksam- heter som finns i alternativ VE1, även från mottagning och hantering av förorenad jord. Man uppskattar att utsläppen från trafiken i alternativ VE2 inte har någon betydande inverkan på luftkvaliteten i området och att den termiska hanteringen också kommer att ha liten inverkan på grund av de stränga gränsvärdena. I alternativ VE2 bedöms konsekvenserna som något negativa.
Man uppskattar att de olika projektalternativen inte leder till att riktvärden eller gränsvärden för luftkvaliteten överskrids vid någon närbelägen fastighet.
Konsekvenser för klimatet
Alla alternativ ger upphov till utsläpp av växthusgaser, så inget alternativ kan ha positiva effekter för klimatet. Betydelsen av alternativ VE0 bedöms vara ingen förändring i nuvarande tillstånd, eft- ersom verksamheten i alternativet följer befintliga tillstånd och befintlig marksubstansverksamhet.
Betydelsen av alternativen VE1 och VE2 bedöms vara något negativ eftersom de utsläpp av växthusgaser som uppstår är relativt låga.
Konsekvenser för hälsan
När det gäller hälsa bedöms känsligheten hos projektområdets nuvarande tillstånd vara låg. När- maste bebodda fastighet ligger på mer än 0,5 km avstånd och det finns inga andra känsliga objekt i närheten, såsom skolor, daghem eller sjukhus. I alternativ VE1 underskrids riktvärdena för buller både dagtid och nattetid för bostads- och fritidsbyggnader, men i alternativ VE2 finns en bos- tadsfastighet inom nivån (50 dB) för buller nattetid. Rikt- och gränsvärden för luftkvaliteten bedöms inte överskridas. På det hela taget bedöms den verksamhet som omfattas av alternativ VE1 inte ha några hälsoeffekter och i alternativ VE2 är effekterna minimala. I alternativ VE0 genomförs inte projektet och därför kommer hälsoeffekterna inte att förändras i förhållande till det nuvarande till- ståndet.
Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel
Projektområdets och dess närmaste omgivnings känslighet ur perspektivet levnadsförhållanden och trivsel bedöms vara liten, eftersom det inte finns någon bebyggelse eller annan verksamhet som är känslig för påverkan i närheten. Området är enligt uppgift för närvarande inte i aktiv rekreation- sanvändning, med undantag för jakt och snöskoteråkning, och det finns inga objekt som är viktiga för rekreationsanvändning. Projektet har inte väckt särskilt stort intresse eller oro under program- fasen. Konsekvenser för levnadsförhållanden och trivsel är likartade oberoende av alternativ och utgör endast i ringa utsträckning olägenhet för boende, rörlighet eller fritids- och rekreationsbruk.
När verksamheten upphör kommer effekterna att upphöra. Alternativet VE0 har den kortaste varak- tigheten och förändringen i förhållande till nuvarande tillstånd är den minsta. Konsekvenserna för levnadsförhållanden och trivsel bedöms dock som något negativa i alla alternativ, vilket ger betydel- sen något negativ.
Olycks- och undantagssituationer
Miljörisker omfattar både risker för miljön till följd av normal verksamhet och utsläpp från olyckor.
Verksamhetens risker utgörs av täkt av marksubstanser (schaktning) genom sprängningar, varvid risken är att stenblock slungas ut eller att rester av sprängämnen finns kvar i berget. Man förbereder sig för riskerna i sprängningsverksamheten genom noggranna säkerhetsföreskrifter och risken för kväveutsläpp från explosiva ämnen bedöms som liten. Lagring av bränslen medför risk för mark- föroreningar och man förbereder sig för detta med låsta, dubbelmantlade cisterner försedda med överfyllningsskydd. Den termiska behandlingsanläggningen har en stor bränslecistern, men är ut- rustad med motsvarande säkerhetsutrustning som mindre cisterner. Dessutom är den belägen i ett område från vilket avrinningsvattnet leds ut i terrängen via en utjämningsbassäng och avskiljare, vilket innebär att effekten vid eventuella läckage blir minimal.
Transporterna är förenade med olycksrisk och risk för att lasten välter. De material som behandlas i projektet är fasta, vilket innebär att skadan är liten i händelse av en olycka.
Det finns en risk för ras vid jorddeponering, vilket beaktas vid släntlutningar och med tillräckliga stödbankar. I de jordmassor som tas emot kan det finnas material som inte hör dit. Denna risk hanteras genom övervakning av transporten vid både avgång och mottagning. Eftersom området också tar emot förorenad jord är kvalitetskontrollen mer omfattande än vid normal markavstjälpningsplatsverksamhet.
Behandlingen av förorenad jord innebär en risk för att behandlingen inte kommer att lyckas, vilket innebär att jorden kommer att behandlas på nytt eller skickas någon annanstans för behandling.
Vid termisk behandling kan det också finnas brandrisk, men det finns inte annat brännbart material i verksamheten än bränsle, vilket gör att konsekvensen blir liten. Andra risker är förknippade med att konstruktioner går sönder, men det är lätt att upptäcka. I framtiden kan skyfallen öka och man förbereder sig för detta med tillräcklig dimensionering av dagvattenbassängerna.
Projektets genomförbarhet
Båda genomförandealternativen visade sig vara genomförbara enligt bedömningen. Med bedömningen som grund är projektets konsekvenser för näromgivningarna små. Alternativet VE1 skiljer sig inte mycket från den nuvarande verksamheten och på grund av den ökande mark- mottagningen påverkas främst trafiken och landskapet. Verksamheterna i alternativ VE2 skiljer sig mer från nuvarande verksamhet än alternativ VE1.
Alla verksamheter som presenteras i projektet är etablerade och testade tekniker. Den termiska hanteringen av förorenad jord är en mindre använd teknik på grund av den begränsade mängden massor som ska behandlas, men behandlingsmetoden är en teknik som har använts under lång tid.
Konsekvenser för markanvändning och natur framstår särskilt enligt bedömningen. I alternativ VE2 måste även buller under nattetid beaktas.
I alla alternativ, inklusive VE0 fortsätter schaktningen i område 6, där det fortfarande finns natur- värden och därmed uppstår de största effekterna just på det området. I området finns ett na- turobjekt enligt skogslagen som försvinner i och med brytningen. Inom projektområdets närmaste omgivning finns ingen bebyggelse och området har även motorvägen som dominerande element.
Projektområdet har redan marktäkt och jordmottagning, varför den planerade verksamheten inte bedöms ge upphov till särskild oro i den omgivande bebyggelsen.
1. JOHDANTO
NCC:llä on Loviisan Greggbölen kylässä kiinteistöllä 434–439–1–15 olemassa oleva kalliokiviainek- sen ottoalue. Kalliokiviaineksen otolle on tehty vuonna 2006 ympäristövaikutusten arviointimenet- tely. Alueella on tällä hetkellä voimassa Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunnan 1.11.2018 myöntämä maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukainen yhteislupa kallion louhintaan, murskauk- seen ja ylijäämämaiden vastaanottoon. Lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi. Luvan mukainen ottoalue on 21,3 ha ja kokonaisottomäärä 845 000 m3. Maa-ainesten vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 375 000 tonnia, enintään 500 000 tonnia. Alueelle saa loppusijoittaa puhtaita ylijää- mämaita yhteensä 800 000 tonnia, vuosittain enintään 50 000 tonnia.
Nykyistä toimintaa on tarkoitus laajentaa suurentamalla vuosittaista ylijäämämaiden vastaanotto- määrää (maks. 500 000 t/a) sekä lisäämällä toimintaan pilaantuneiden maiden vastaanotto ja kä- sittely. YVA-menettely koskee maankaatopaikkatoimintaa sekä pilaantuneiden maiden käsittelyä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan NCC:n hankkeen vaikutukset YVA-lain (YVA- laki, 252/2017) ja -asetuksen (YVA-asetus, 277/2017) edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. YVA- menettelyssä arvioidaan hankkeeseen liittyvien toimintojen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat alla mainittuihin tekijöihin (kuva 1–1) sekä niiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
Kuva 1-1. Arvioitavat vaikutukset YVA-lain mukaan.
Bild 1–1. Konsekvenser som ska bedömas enligt MKB-lagen.
Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava YVA-lain ja -asetuksen mukaisesti, sillä se luetaan YVA-lain liitteen 1 kohtaan:
11) Jätehuolto:
a) jätteiden käsittelylaitokset, joissa vaarallista jätettä
- poltetaan tai käsitellään biologisesti vähintään 5 000 tonnia vuodessa b) jätteiden käsittelylaitokset, joissa muuta kuin vaarallista jätettä
- poltetaan ja jotka on mitoitettu vähintään 100 tonnin vuorokausittaiselle jätemäärälle - käsitellään biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle
jätemäärälle tai
- sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jä- temäärälle
Kalliokiviainesten ottoa jatketaan edellisen YVA-menettelyn kaltaisena.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on luoda tietoa hankkeen vaikutuksista ihmisiin ja ym- päristöön sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on edelly- tys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Tämä ympäristövaikutusten arviointi- selostus (YVA-selostus) on YVA-lain mukainen asiakirja, jossa on esitetty kuvaus hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä arvio vaihtoehtojen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista.
YVA-selostus pohjautuu 20.5.2021 jätettyyn arviointiohjelmaan ja yhteysviranomaisen arviointioh- jelmasta antamaan lausuntoon. Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Ramboll Finland Oy NCC Industry Oy:n toimeksiannosta.
2. HANKKEESTA VASTAAVA
Hankkeesta vastaava on NCC Industry Oy, joka kuuluu pohjoismaiseen NCC-konserniin. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroo- passa. NCC Industry keskittyy teollisuustuotantoon: kiviainekseen, asfalttiin, perustustöihin ja ra- kennusmateriaalien kierrättämiseen. NCC Industryn osuus konsernin liikevaihdosta on noin 20 pro- senttia. Sen asema on erittäin vahva Pohjoismaiden markkinoilla.
Kiviaineksen, asfaltin tuotannon, paalutuksen ja päällystyksen asiakaspohja koostuu kunnallisista ja julkishallinnollisista sekä yksityisen sektorin toimijoista. Päällystyksen ja kiviainesten yksityiset markkinat muodostavat asiakaspohjan suurimman osuuden. NCC Industrylla on laajamittaista maan vastaanottotoimintaa muun muassa Ohkolan, Ruskon ja Pornaisten alueilla. NCC:llä on käy- tössään KIELO-ohjelma (kiviaineksen elävä luonto), jonka tavoitteena on toteuttaa luonnon moni- muotoisuutta ylläpitäviä ja edistäviä ratkaisuja kiviainestoiminnan aikana ja sen päätyttyä.
3. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT
3.1 Hankkeen yleiskuvaus ja sijainti
Arvioitavana hankkeena on vuotuisten ylijäämämaiden vastaanottomäärän kasvattaminen sekä pi- laantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely. Vuotuinen vastaanottomäärä tulee olemaan enintään 500 000 t/a. YVA-lain mukaisen sijoitettavan maa-ainesmäärän ylittäessä YVA-rajan (50 000 t/a) hankkeesta on toteutettava ympäristövaikutusten arviointimenettely, minkä takia tämä arviointi- menettely on käynnistetty NCC Industryn toimesta. Maa-ainesten ottoa, louhintaa ja murskausta jatketaan nykyisen luvan ja vuonna 2006 tehdyn YVA-menettelyn kaltaisena. Nykyiseltä ottamis- alueelta lounaaseen laajenevan hankealueen osalla (Kuva 3–3; vaihe 6) ei ole maa-aines- ja ym- päristölupaa. Tämä alue on kuitenkin sisältynyt vuonna 2006 tehtyyn YVA-arviointiin. Kuvassa 3–1 on esitetty nykyisen hankealueen rajaus vuoden 2006 hankealueen rajaukseen nähden. Louhinnan ja maankaatopaikkatoiminnan lisäksi alueella on tavoitteena ottaa vastaan pilaantuneita maita, joi- den vaikutukset arvioidaan samalla kertaa tässä arviointimenettelyssä.
Kuva 3-1. Nykyisen hankealueen ja vuoden 2006 YVA-hankkeen rajaus.
Pääkaupunkiseudulla on tarvetta ylijäämämaiden vastaanottopaikoille eli ns. maankaatopaikoille.
Kiviainestenottoalueet soveltuvat maankaatopaikkatoimintaan hyvin, koska niissä on harjoitettu monelta osin ympäristövaikutuksiltaan maankaatopaikkaa vastaavaa toimintaa jo aiemmin ottoai- kana ja toisaalta monet kiviainestenottoalueista sijaitsevat pohjavesialueiden ulkopuolella. Loviisan kiviainestenottoalue on edellä mainittujen kriteerien lisäksi hyvien kulkuyhteyksien päässä, mistä syystä alue on tunnistettu otolliseksi sekä kiviainesten ottotoiminnan jatkamiselle että maankaato- paikkatoiminnan harjoittamiseen ottamistoiminnan jälkeen.
Hanke sijoittuu Loviisan kaupungin länsiosaan Greggbölen kylään lähelle Porvoon rajaa (Kuva 3–
2). Loviisan keskusta sijaitsee hankealueesta noin 19 kilometrin päässä kaakkoispuolella ja Porvoon keskusta noin 15 kilometrin päässä lounaispuolella. Porvoon moottoritie kulkee hankealueen poh- joispuolella lähimmillään noin 300 metrin päässä.
Kuva 3-2. Hankealueen sijainti.
Bild 3–2. Projektområdets läge.
Alueella on ollut vastaavaa toimintaa vuodesta 2014 lähtien. Sitä ennen alue on ollut maa- ja met- sätalouskäytössä. Hankealue sijoittuu kokonaisuudessaan kiinteistön 434–451–1–15 alueelle. NCC on tehnyt maankäyttösopimuksen maanomistajan kanssa. Hankealueen koko on yhteensä 31,5 ha, josta louhinta-alue sekä maantäyttöalue on 21 ha. Hanke sijoittuu pääosin nykyiselle kiviainesten ottoalueelle. Hankealueelle sijoittuvat toiminnot on esitetty alla olevassa kuvassa.
Kuva 3-3. Hankealueelle sijoittuvat toiminnot vaihtoehdoissa VE1 ja VE2.
Bild 3–3. Verksamheter inom projektområdet i alternativen VE1 och VE2.
3.2 Arvioitavat vaihtoehdot
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan hankkeen eli Loviisan maanvastaanoton laajennus- hankeen toteuttamisen vaihtoehtoja sekä niiden vaikutuksia YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarkastelussa on vertailuna vaihtoehto, jossa hanke jätetään toteuttamatta (vaihto- ehto VE0).
Vaihtoehdossa VE0 hanketta ei toteuteta, eikä hankealueille tule uutta toimintaa. Hankkeen to- teuttamatta jättäminen tarkoittaa nykyisen maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisen toiminnan jat- kamista ja loppuunsaattamista eli vaihtoehdon VE0 mukaista tilannetta. Nykyinen lupa on voimassa vuoteen 2028 asti. Vaihtoehtoon kuuluu näin ollen vaiheiden 1–5 louhinta nykyisten lupien mukai- sesti. Lisäksi vaihtoehtoon kuuluu vaiheen 6 louhinta, sillä kyseinen alue on sisältynyt vuonna 2006 tehtyyn YVA-arviointiin. Vaihtoehdossa VE0 kalliota louhitaan ja murskataan alueella noin 1 500 000 m3 (3 975 000 t) ja maa-ainesten vuotuinen ottamismäärä on enintään 500 000 tonnia vuodessa. Tässä vaihtoehdossa ei tehdä varsinaista maantäyttöä vaan louhinta-alueiden luiskat
Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehdon VE0 vaikutukset arvioidaan samalla tarkkuudella kuin varsinaisten toteuttamisvaihtoehtojen, jotta tuotettu tieto ympäristövaikutuksista on tasapuo- lista ja vertailukelpoista.
Arvioitavat hankevaihtoehdot:
• VE1: Puhtaiden ylijäämämaa-ainesten vastaanottomäärä nousee max. 500 000 t/a ja alueen täyttökapasiteetti 3 700 000 m3 (6 700 000 t). Hanke toteutetaan suunni- telmien mukaisesti. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisen kaltaisena.
Toiminta-aika riippuu ylijäämämaiden muodostumisesta rakennushankkeissa. Maan- kaatopaikkatoimintaa harjoitetaan niin kauan, kunnes suunnitellut alueet tulevat täy- tetyksi kokonaisuudessaan. Maankaatopaikka on vuotuisten maksimi ylijäämämai- den vastaanottomäärien perusteella (500 000 t/a) arvioituna toiminnassa lyhimmil- lään noin 14 vuotta, mutta toiminta voi toteutuvista vuosittaisista massamääristä riippuen jatkua kymmeniä vuosia.
• VE2: Vaihtoehdossa VE1 esitettyjen toimintojen (louhinta ja maantäyttö) lisäksi alu- eella vastaanotetaan ja käsitellään vaaralliseksi ja tavanomaiseksi jätteiksi luokitel- tavia pilaantuneita maita. Maksimikäsittelykapasiteetti on 56 000 t/a. Mahdollisia pi- laantuneiden maiden käsittelymenetelmiä ovat öljyisten maiden kompostointi, huo- kosilmakäsittely, jätettä sisältävän maan käsittely sekä terminen käsittely. Hanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Puhdistetut massat sijoitetaan maankaatopai- kalle, kun maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ovat alle valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen 214/2007 alempien ohjearvojen.
Toiminta-aika on sama kuin vaihtoehdossa VE1.
Vaihtoehtojen vertailemiseksi tiedot kunkin vaihtoehdon louhinnasta, maantäytöstä ja jätteiden kä- sittelystä on koottu seuraavaan taulukkoon 3–1.
Taulukko 3-1. Vaihtoehtojen VE0, VE1 ja VE2 vertailu.
Tabell 3-1. Jämförelse mellan alternativen VE0, VE1 och VE2.
Yksikkö VE0 VE1 VE2
hankealueen pinta-ala ha 21,3 kuten VE0 kuten VE0
toiminta-aika vuosi 7 14 → 14 →
louhinta enimmäisottomäärä vuodessa (t/a) 500 000 kuten VE0
kuten VE1 kokonaislouhintamäärä (m3) 1 500 000 2 647 000
alin louhintataso +40 +33 +33
maantäyttö pinta-ala (ha) - 21
kuten VE0 enimmäisvastaanottomäärä (t/a) 50 000 500 000
täyttötilavuus (m3) 400 000 3 700 000
täyttötaso (vaiheet 1–2) - +40
täyttötaso (vaiheet 3–5) - +64
täyttötaso (vaihe 6) +56
Pilaantuneiden maiden käsittely t/a - - 56 000
3.3 Alueen nykyinen toiminta, VE0 3.3.1 Louhinta ja murskaus
Alueella on louhittu vuodesta 2014 lähtien. Nykyisen luvan mukainen maa-ainesten ottamisalueen pinta-ala on 21,3 ha ja kokonaisottomäärä 845 000 m3ktr. Koko toiminta-aikana vaihe 6 mukaan lukien vaihtoehdossa VE0 kalliota louhitaan ja murskataan alueella noin 1 500 000 m3ktr (3 975 000 t). Maa-ainesten vuotuinen ottamismäärä on keskimäärin 375 000 tonnia ja enintään 500 000 tonnia vuodessa. Lisäksi alueelle saa vastaanottaa vuosittain enintään 20 000 tonnia muualta tuo- tavaa louhetta. Maa-ainesten ottaminen saa ulottua alimmillaan tasolle +40 (N2000).
Nykytilanteessa louhintaa suoritetaan alueen koillisosassa. Alueen keski- ja lounaisosat ovat kos- kemattomia ja pinnankorkeus nousee kohti länttä/luodetta.
Louhinnan edetessä osavaiheisiin ottoalueiden puusto kaadetaan ja pintamaat kuoritaan sekä läji- tetään alueen pohjois- ja eteläreunoille meluvallirakenteisiin. Hakkuusta muodostunut biomassa toimitetaan hyödynnettäväksi energiantuotannossa ja puut toimitetaan muuhun hyötykäyttöön.
Kallion puhdistuksen jälkeen alueelle tuodaan poravaunu, joka poraa kallioon reiät panostusta var- ten. Reiät porataan siten, että ne mahdollistavat suunnitelmien mukaisen rintauksen avautumisen ottoalueelle.
Kallionporauksen vastetietoja hyödynnetään panostuksen suunnittelussa. Louhetta räjäytetään ker- ralla koko murskausjakson raaka-ainetarpeen verran murskauslaitokselle markkinatilanteesta riip- puen.
Louhinnan aikana ottoalueen reunoille muodostuvat rintaukset merkitään huolellisesti varoituskyl- tein. Ottoalue rajataan maastoon merkitsemällä se lippusiimalla sekä varoituskyltein. Alueen kor- keimpiin ja jyrkimpiin rintauksiin rakennetaan tarvittaessa suoja-aita, joka estää putoamisen lou- hokseen.
Jokaisesta räjäytettävästä kentästä laaditaan louhinta- ja räjäytystöiden lain vaatimat asiakirjat.
Ne ovat saatavilla sähköisenä. Räjäytyksistä ilmoitetaan ennakkoon lupaviranomaiselle sekä alueen asukkaille. Räjäytysten aikana ulkopuolisten henkilöiden pääsy toiminta-alueelle estetään rajaa- malla alue sekä vartioimalla alueelle johtavaa tietä ja lähiympäristöä. Räjäytyksistä varoitetaan voimakkaalla katkonaisella äänimerkillä ja yhtenäisellä äänimerkillä vaaran ollessa ohi.
Alueelle tuodaan laatuvaatimukset täyttävä siirrettävä murskain, kun murskaus on ajankohtaista.
Murskaimen paikka valitaan siten, että se jää mahdollisimman matalaan kohtaan alueella ottorin- tauksen, meluvallien ja varastokasojen suojaan. Näin voidaan vaimentaa murskaustoiminnasta ym- päristöön leviävää melupäästöä sekä vähentää ympäristöön leviävän pölyn määrää.
Murskauslaitos koostuu syöttimestä, esi-, väli- ja jälkimurskaimista, kuljettimista sekä seuloista.
Murskausprosessissa louhe syötetään esisuppiloon, josta syötin syöttää louhetta esimurskaimelle.
Kuljetin siirtää esimurskan läpi menneen murskeen välimurskalle, josta se siirretään kuljettimella mahdollisesti vielä jälkimurskalle riippuen halutusta lopputuotteesta. Murskatut kiviainekset seulo- taan haluttuun raekokoon. Ennen murskausta suurimpia kivilohkareita joudutaan usein rikottamaan pienemmiksi kaivinkoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Murskauslaitteisto toimii aggregaatilla, jonka polttoaineena on kevyt polttoöljy.
Alueella voidaan vastaanottaa 20 000 tonnia muualta tuotua kalliolouhetta vuodessa ja murskata se alueella.
Louhinnan ja murskauksen toiminta-ajat ovat seuraavat:
• Räjäytykset ma-pe klo 9–16
• Louhinta ja rikotus ma-pe klo 7–17
• Murskaus ma-pe klo 7–22
• Kuljetukset ma-su klo 6–22
Louhinta ja louheen jalostustoiminta on urakkaluonteista. Aktiivista toimintaa on alueella arviolta 2–6 kuukautta vuodessa, eli toiminta ei ole jatkuvaa. Toiminnassa on suuria vaihteluita riippuen mm. kiviaineksen markkinatilanteesta. Kuljetuksia on ympäri vuoden aina tarpeen mukaan.
Kuva 3-4. Kuvassa käytössä oleva maa-aineksen ottoalue.
Bild 3-4. Bilden visar befintlig marktäkt.
3.3.2 Ylijäämämaiden vastaanotto
Alueella on otettu vastaan puhtaita ylijäämämaita vuodesta 2014 lähtien. Puhtaita maa-aineksia saa ottaa vastaan nykyisen luvan mukaisesti maksimissaan 50 000 t/a. Kokonaisuudessaan alueelle saa vastaanottaa enintään 800 000 tonnia (noin 400 000 m3) puhtaita ylijäämämaa-aineksia, mutta niitä käytetään lähinnä louhintaluiskien muotoiluun. Alue luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaa- topaikaksi. Alueelle on otettu vastaan ylijäämämaita tähän mennessä noin 160 000 t.
