Petri Jokela Tavase Oy

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien vedenhankinnan yhteistyö

(TAVASE-hanke)

Petri Jokela Tavase Oy

petri.jokela@tampere.fi

Tavase Oy 12.2.2010 2

Pirkanmaan seutukunnat

Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämis- suunnitelma,

vaihe 1 (2004)

Vedenhankinnan alueellinen yhteistyö

Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämis- suunnitelma,

Tavase Oy 12.2.2010 4

TAVASEn lähtökohdat

• TAVASE-yleissuunnitelma 1993, tavoitteina:

– luopua pintaveden ja huonolaatuisen pohjaveden käytöstä

– parantaa kriisiajan toimintavarmuutta

• Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia,

Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Vesilahti, Viiala, Ylöjärvi

Vesivarastrategia (MMM 2005)

•Päämäärä: Palvelujen saatavuus ja laatu varmistettu

- alueellisen suunnittelun edistäminen

- yhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen - verkostojen yhdistämisen ja vedenoton

varajärjestelyjen edistäminen

Tavase Oy 12.2.2010 6

Pirkanmaan vesihuollon

kehittämissuunnitelma (2006)

• kuntien ja ympäristöviranomaisen yhteisesti tekemä

• vesihuoltolain mukainen suunnitelma

• toteuttaminen edistää tasapainoista yhdyskuntakehitystä:

– elinolosuhteiden parantaminen

– elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen – toimintavarmuuden parantaminen

– vesihuoltopalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden parantaminen – talousveden laadun parantaminen

• strategiset tavoitteet, mm.:

– vesihuollon keskittäminen, esimerkiksi kunnossapidon keskittäminen

• TAVASE-hanke on vedenhankinnan lähtökohta

Tekopohjavesi

•Menetelmä, jolla pohjaveden määrää lisätään imeyttämällä vettä pohjavesiesiintymään

–rantaimeytys –pintaimeytys

•Tekopohjavesi muistuttaa aistinvaraiselta laadultaan pohjavettä

–hajuton ja mauton

–tasainen kylmä lämpötila

Tavase Oy 12.2.2010 8

Tekopohjaveden valmistaminen sadetusimeytyksellä

(lähde: Turun Seudun Vesi Oy)

Tekopohjavesi

^(jatkoa)

•Ruotsi

–yli 100 vuoden kokemus –laitoksia yli 50

–noin 25 % vedenhankinnasta tekopohjavettä

•Suomi

–yli 30 vuoden kokemus –laitoksia 25

–noin 12 % vedenhankinnasta tekopohjavettä

Tavase Oy 12.2.2010 10

Tekopohjavesi

^(jatkoa)

•Tekopohjavesilaitoksen tekeminen

–vaatii hydrogeologialtaan soveltuvan

pohjavesialueen à selvitetään tutkimuksin

–laitos mitoitetaan ja laitosta käytetään siten, että vesien virtaus imeytysalueilta kaivoille on hallittua –tekopohjaveden laadun määrittelee

•veden viipymä maaperässä

•raakaveden laatu

•maaperän ominaisuudet

Tekopohjavesi

^(jatkoa)

•Pintaimeytyksessä on useimmiten käytetty allasimeytystä, imeytys voidaan tehdä myös sadettamalla

–allasimeytyksellä suuremmat vaikutukset maisemaan (altaat kaivettava)

–sadetusimetys vaatii vuorottelua, jotta pintamaa ei limoitu

–Ahveniston tekopohjavesilaitoksella on yli 10 vuoden kokemus sadetuksesta

Tavase Oy 12.2.2010 12

Allasimeytys

Kuivalan tekopohjavesilaitos (Kymenlaakson Vesi Oy)

Virttaankankaan koeimeytysallas (Turun Seudun Vesi Oy)

Sadetusimeytys

Ahveniston tekopohjavesilaitos

Vuonteen tekopohjavesilaitos (Jyväskylän Energia/Vesi)

Tavase Oy 12.2.2010 14

Raakavesipumppaamo ja tekopohjavesikaivot

Raakavesipumppaamo Kuivalan tekopohjavesilaitoksella

Tekopohjavesikaivoja

Vuontee Kuivala

TAVASE-tutkimuksia

•Hydrogeologisia selvityksiä

– Julkujärven-Pinsiönkankaan alueella (Hämeenkyrö-Ylöjärvi) – Vehoniemenharjun- Isokankaan

alueella (Kangasala-Pälkäne)

•Pohjavesitutkimukset 1994 - 2000

– maaperäkairaukset

– pohjavesiputket ja niiden havainnointi – geofysikaaliset luotaukset

– koepumppaukset ja koeimeytykset

Tavase Oy 12.2.2010 16

Vaihtoehdot ja kustannukset

(kustannukset, indeksikorjattu 2008/2001)

ei edistä seutuyhteis-

työtä J-P vain Tre

(vesimäärä liian pieni) seutu-

yhteistyö Muuta

Kallein Välimuoto

Halvin Käyttö

33 - 36 M€

58 - 62 M€

39 - 42 M€

Investointi

Pintaveden kehittäminen Julkujärvi-

Pinsiö +

Vehoniemi- Isokangas Vehoniemi-

Isokangas

Rakennuskustannusindeksi: 2008 / 2001 = 127 / 103,2 = 1,23 Maarakennuskustannusindeksi: 2008 / 2001 = 135,9 / 103 = 1,32

Raakaveden otto Roineesta - erinomainen

vesilähde

Tavase Oy 12.2.2010 18

Tekopohjaveden hyödyt (1)

•Lisää seutuyhteistyön mahdollisuuksia vesihuollossa

•Hanke on taloudellisesti kannattava

– käyttökustannukset alenevat

– myöhemmin odotettavissa olevat investoinnit jäävät pois

•Parantaa seutukunnan kilpailuedellytyksiä

– yli 300 000 asukasta hyötyy suoranaisesti – teollisuus

Tekopohjaveden hyödyt (2)

•Käyttäjille vesi on parempaa ja

tasalaatuisempaa kuin nykyinen pintavedestä valmistettu vesi

•Varmistaa Tampereen ja Valkeakosken

seudulle toimivan ja turvallisen vesihuollon

– toimitusvarmuus paranee ja on hyvä myös kriisitilanteissa

•Veden lämpötilavaihtelut ja siitä aiheutuvat verkosto- ja laatuongelmat vähenevät

•Pintaveden valmistuksen kuormittava vaikutus poistuu:

–Tekopohjaveden valmistuksessa ei tarvita

saostuskemikaaleja eikä siinä synny huuhtelujätevesiä

Tavase Oy 12.2.2010 20

Tavase Oy (1)

•Tavase Oy perustettiin 5.12.2002

•Omistajina kunnat

• Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa osakkailleen taloudellista voittoa

•Vastaa raakavedenotosta, imeyttämisestä ja kaivojen rakentamisesta

•Eri vedentoimitussuunnat (kunnat) vastaavat siirtolinjojen rakentamisesta ja verkoston

suojadesinfioinnista

Tavase Oy (2)

•Vesimäärävaraukset (osakkeet, m

³

/d)

– Akaa 4.500 (sis. Toijala, Viiala) – Kangasala 4.850 (sis. Sahalahti)

– Kylmäkoski 550 – Lempäälä 1.500 – Tampere 46.000 – Valkeakoski 8.250 – Vesilahti 500

yhteensä 66.150

•Osakaskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä

312 000 (31.12.2007)

Tavase Oy 12.2.2010 22

•Valkeakosken suunta (Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Vesilahti, Kylmäkoski)

–Tyrynlahden pintavedenpuhdistuslaitos (n. 80 %) –pieniä pohjavedenottamoita (n. 20 %)

•Kangasala

– pohjavedenottamot (Raikku valmistui 2008 Tavase- alueelle, Sahalahden pintavedenpuhdistuslaitos pois käytöstä)

•Tampere ( ja välillisesti Pirkkala)

–Ruskon pintavedenpuhdistuslaitos (n. 70 %) –viisi pohjavedenottamoa (n. 30 %)

Vedenhankinnan nykytilanne

Mitoitus

•Tekopohjavedenoton mitoitustilanne = 70 000 m³/d

•Maksimitilanne = 92 000 m³/d

•Sadetuksen pintakuorma maksimitilanteessa= 0,1 m³/(m²h)

•Sadetuksen pintakuorma mitoitustilanteessa = 0,07 m³/(m²h)

•Kerralla vaadittava sadetuspinta-ala = 4 ha

•Imeytysalueiden pinta-alavaraus = 13 ha

•Tekopohjaveden viipymä maaperässä = 1,5 –2 kk

Tavase Oy 12.2.2010 24

Kaivoalue 1

Kaivoalue 2

Kaivoalue 3

Tekopohjavesilaitos muodostuu

kolmesta erillisestä tuotantoalueesta, mikä lisää

toimintavarmuutta.

raakavesipumppaamo

Pituusleikkaus tekopohjaveden valmistusalueesta

Tavase Oy 12.2.2010 26

Maakunnallinen ulottuvuus

•

Pirkanmaan 1. maakuntakaava

- valtioneuvoston vahvistus 29.3.2007, lainvoima KHO:n päätöksellä 20.3.2008

- vesihuolto: Vehoniemen-Isokankankaan-Syrjänharjun harjualueella teknisen huollon kehittämisen kohdealue, hyödynnetään harjualueen hyviä imeytymis-

ominaisuuksia

Ympäristövaikutukset

•Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) 2002 - 2003

–Ei merkittäviä vaikutuksia/ristiriitoja

•Natura-arviointi 2003

•Ympäristöviranomaisen lausunto Natura- arvioinnista 2004

–Keisarinharju –Vehoniemenharju (Kangasala)

–Keiniänrantaa koskeva lausunto lisätutkimusten jälkeen (Pälkäne)

Tavase Oy 12.2.2010 28

Tekopohjavesilaitoshanke, vuorovaikutus ja YVA

•

Esittelytilaisuuksia vuodesta 1995

•YVA:n valmistumiseen vuonna 2003 mennessä toista tusinaa

•

YVA-menettelyn aikana seurantaryhmä

•edustajia mm. harjualueen asukkaista

•vierailuja toimiville tekopohjavesilaitoksille ja pohjavesilaitoksille

•

YVA perustui lukuisiin erillisselvityksiin, mm.

•kasvillisuus

•eläimistö

•maaperä

•pohjavesiolosuhteet

•alueen käyttö ulkoiluun,harraste- ja elinkeinotoimintaan

•kyselyt ja haastattelut

Tekopohjavesilaitoksen YVA (2003)

•

YVA:ssa arvioitiin hankkeen suorat ja epäsuorat vaikutukset mm.

•ihmisten elinoloihin, ympäristön terveellisyyteen ja viihtyisyyteen

•luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen sekä suojeluarvoihin

•yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriperintöön ja maisemaan

• alueen elinkeinotoimintaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen

•

YVA:n perusteella hankkeella ei ennakoitu olevan laaja- alaisia haitallisia ympäristövaikutuksia

•

YVA-yhteysviranomainen edellytti lausunnossaan

Tavase Oy 12.2.2010 30

Tekopohjavesihankkeen vastustus

•

Kangasalalla kohdistuu lähinnä raakavesipumppaamon maisemavaikutukseen

•

Pälkäneellä vastustus laaja-alaista, huolenaiheita vaikutukset mm:

•

pohjaveden laatuun ja määrään

•

Natura-alueisiin

•

kasvillisuuteen

•

maaperän vakavuuteen

•

^maisemaan

•

Vastustus ei lieventynyt lainmukaisten osallistumis- prosessien (YVA, kaavoitus) tuloksena

•Kansalaisliikkeet ovat nykyisin voimakkaita, hyvin organisoituja, tehokkaasti viestiviä ja

asiantuntemusta käyttäviä

•Isoja infrahankkeita ei voida valmistella, suunnitella ja toteuttaa ilman merkittävää kuntalaisten /

kansalaisten osallistumista

Kansalaisten osallistuminen

suuriin infrahankkeisiin

Tavase Oy 12.2.2010 32

•Kansalaisaktiviteetin syyt ovat moninaisia, eikä aktiviteetin määrä ole arvioitavissa suoraan hankkeiden näennäisen imagon (esim. juomavesi vs. jätevesi vs. jätteenpoltto) tai yhteiskunnallisen merkittävyyden perusteella

•Prosessien on oltava avoimia –mm. YVA-lain voimaantulo on hälventänyt pelkoa kabinettipäätöksistä ja salassa

tekemisestä

•Hankkeista vastaavien on kyettävä mukautumaan näihin haasteisiin => mm. viestintä ja vuorovaikutus

Kansalaisten osallistuminen

suuriin infrahankkeisiin

^(jatkoa)

Tavase-infoa Valkeakoskilaisille

•info kaupunginhallitukselle 3.12.2007

•info kaupunginvaltuustolle 16.6.2008

•tekopohjavesiseminaari Valkeakoski-opistolla 25.8.2008

•Tekopohjavesi ja tulevaisuuden haasteet –seminaari Tampereella 3.2.2009

•vierailu Ahveniston tekopohjavesilaitokselle 18.5.2009

Tavase Oy 12.2.2010 Vehoniemenharjua, Kangasala 34

Tavase Oy 12.2.2010 36

Havainnekuva suunnitellusta Tavasen raakavesipumppaamosta, Kangasala

raakavesipumppaamo

imeytysalue 4

kaivoalue 3

Tavase Oy 12.2.2010 38

Imeytysalue 4, Pälkäne

Sorakuoppa imeytysalueen 4 läheisyydessä, Pälkäne

Sähkölinja imeytysalueelta 4

Tavase Oy 12.2.2010 40

Tavase ja

Kangasala/Pälkäne

•Mahdollisuudet

–varmistaa vedenhankinta

–käyttää hyväksi siirtolinjojen kaivantoja verkostojen levittämiseen

–käyttää hyväksi siirtolinjojen kaivantoja jätevesien johtamiseen muualle puhdistettaviksi

–positiivinen, puhdasvesi-imago

• Keiniänrannan Natura-alueen kasvillisuusseuranta (2006- 2010)

• Keiniänrannan stabiliteettitarkastelut (2007 - 2008)

• Kairauksia, havaintoputkien asentamista (2007 - 2008)

• Kaivonpaikkatutkimusten tekeminen (2007 –2008)

• Imeytys- ja merkkiainekokeet (2009 - 2010)

Pälkäneen tutkimukset

Tavase Oy 12.2.2010 42

Tutkimustoimintaa

Pohjaveden havainto- putkien asentaminen

Pohjavesinäytteenotto

Pohjavedenpinnan mittaus

Hankkeen eteneminen

•Lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon 2003

– käsittely etenee Pälkäneen lisätutkimusten valmistuttua (2010)

•Lupaprosessit

–Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös –Vaasan hallinto-oikeuden päätös

–Korkeimman hallinto-oikeuden päätös

–lisäksi mm. maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset lupaprosessit

•Rakentaminen

– kaksi vuotta

•Toiminnan arvioitu käynnistyminen v. 2015 - 2016

Tavase Oy 12.2.2010 44

Miksi TAVASE ja tekopohjavesi?

1. Tekopohjavesi on hyvää ja tasalaatuista 2. Tekopohjavesi on edullista

3. Tekopohjavesi on ympäristöystävällistä 4. Tekopohjavesi lisää seutuyhteistyötä ja

toimintavarmuutta

5. Tekopohjavesi vastaa tulevaisuuden haasteisiin