n 1 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (1) – 2014
PÄÄKIRJOITUS
Lehden toimitus Jyväskylään – jatkuvuuksia ja uudistumista
Työelämän tutkimus -lehden toimitusvas- tuu siirtyi alkuvuodesta 2014 seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle.
Tunnelmat täällä vastaanottavassa päässä ovat vaihdelleet pelonsekaisesta jännitykses- tä myönteiseen odotukseen. Toimitusvastuu merkitsee minulle ennen kaikkea mielenkiin- toista akateemista talkootyötä näköalapaikal- la työelämän tutkimukseen ja kehittämiseen.
Toimituksen siirtyminen ei tarkoita radi- kaalia muutosta lehden linjassa tai toimin- nassa (edes päätoimittajan etunimi ei muu- tu), mutta pieniä uudistuksia toteutetaan.
Työelämän tutkimus -lehti julkaisee edel- leen empiirisiä tai teoreettisia tutkimus- artikkeleita, katsauksia ja puheenvuoroja, muualla tutkittua -osiota, sekä kirja-arvioi- ta. Jatkuvuuksia höystetään kuitenkin muu- tamalla uudistuksella. Yksi uudistuksista on, että jatkossa yksi vuoden kolmesta numeros- ta on teemanumero. Teemanumerot kokoa- vat ajantasaista tutkimustietoa työelämästä ja työyhteiskunnasta etukäteen kohdenne- tusta näkökulmasta. Vuoden 2014 teemanu- mero keskittyy työelämään sukupuolen nä- kökulmasta ja päätoimitusvastuu lehdestä on Tampereen yliopiston Hanna Ylöstalolla, Katri Otonkorpi-Lehtorannalla ja Tuija Koivusella. Tämän toimituskauden toinen tee- manumero julkaistaan loppuvuodesta 2015.
Teemanumerokutsu löytyy tästä lehdestä ja asiasta muistutetaan myöhemmin keväällä sähköpostilistoilla. Nyt on mahdollisuus vai- kuttaa lehden toimintaan ja sisältöön käytän-
nössä: mikä teema tai näkökulma kaipaisi ko- koavaa katsausta vuonna 2015?
Toinen uudistus on, että jatkossa pyrim- me aiempaa vahvemmin monitieteelliseen lehteen, sillä Työelämän tutkimus -lehti on ni- menomaan tarkoitettu monitieteelliseksi tut- kimusfoorumiksi. Tämä on yhtä aikaa haas- te ja rikkaus. Yhtäältä haasteena on esimer- kiksi eri tieteenalojen vakiintuneiden käy- täntöjen yhteensovittaminen yksiin kansiin.
Toisaalta erilaiset näkökulmat, teoriaperus- ta, menetelmät ja aineistot tuovat tietoa ja näkökulmia työelämästä eri suunnista. Mia Hakovirta huomioi viime vuoden viimeisen lehden pääkirjoituksessa (3/2013), että leh- den tulisi jatkossa olla aiempaa monitieteelli- sempi. Tähän haasteeseen olen pyrkinyt vas- taamaan pienillä, mutta merkittävillä, uudis- tuksilla. Lehden toimitusneuvosto on aiem- paa monitieteellisempi ja sen jäseniä ovat:
Anne Alvesalo-Kuusi, Timo Anttila, Monica von Bonsdorff, Taru Feldt, Mia Hakovirta, Paul Jonker-Hoffrén, Anu Järvensivu, Mervi Hasu, Matti Hannikainen, Jouko Nätti ja Pasi Pyöriä. Lisäksi kiinnitän erityistä huomioita siihen, että julkaistavat puheenvuorot, lec- tiot ja katsaukset edustavat eri tieteenaloja.
Tieteellisille artikkeleille ei jatkossakaan ole jaossa oikotietä lehteen, eikä toimitus teh- taile tekaistuja vertaisarviointiraportteja, ei edes monitieteellisyyden edistämisen nimis- sä. Olennaista monitieteisyyden toteutumisen kannalta on, että toimitusprosessiin lähete- tään hyvätasoisia artikkelikäsikirjoituksia eri tieteenaloilta.
2 n
Pääkirjoitus
Lehden toimitus Jyväskylään – jatkuvuuksia ja uudistumista
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (1) – 2014 Tutkimusyhdistyksen 10-vuotisjuhla-
seminaari: Työelämä vuonna 2025
Työelämän tutkimus -lehteä julkaiseva Työ- elämän tutkimusyhdistys ry. on kulkenut kymmenvuotisen taipaleen. Yhdistys perus- tettiin vuonna 2003 jatkamaan ja uudista- maan Työpoliittisen yhdistyksen toimintaa.
Yhdistys juhlisti saavuttamaansa esiteini-ikää seminaarissa 31.1.2014. Miksikään hetkelli- seksi tähdenlennoksi tutkimusyhdistys tai sen julkaisema Työelämän tutkimus -lehti ei- vät siis jääneet. Seminaari katsoi tulevaan ja pohti suomalaista työelämää vuonna 2025.
Työelämän tulevaisuutta tarkasteltiin yhdis- tyksen toteuttaman asiantuntijakyselyn kaut- ta. Asiantuntijakyselyyn oli vastannut yhteen- sä 218 työelämän tutkijaa ja asiantuntijaa loppuvuodesta 2013.
Millaiselta suomen työelämä vuonna 2025 sitten näyttää kyseisen kyselyn valos- sa? Asiantuntijat arvioivat työelämän ennen kaikkea yksilöllistyvän, mutta myös polarisoi- tuvan, moniarvoistuvan ja teknologisoituvan.
Työorganisaatioissa ja työskentelykulttuuris- sa arvioitiin niin ikään tapahtuvan muutok- sia. Organisaatiokulttuurin arvioitiin vuon- na 2025 olevan rennompi ja keskustelevam- pi. Työelämän hierarkiat siis madaltuvat ja muuttuvat entisestään. Silti asiantuntijat ja- koivat käsityksen siitä, että jatkossa jako ”hy- viin” ja ”huonoihin” töihin syvenee. Tuomo Alasoini esittelee kyselyn tuloksia tarkemmin katsauksessaan (ks. sivu 81–87).
Seminaarissa pohdittiin edelleen sitä, tu- leeko esitetyt totuudet ja käsitykset työelä- mästä hyväksyä deterministisinä, lähes it- seään toteuttavina profetioina vai onko esi- merkiksi työelämän polarisoitumiselle vaih- toehtoa? Vastausta tähän on mahdotonta an- taa, mutta kysymys on osuva. Olennaista on tunnistaa työelämän eri ilmiöitä ja niitä tuot- tavia ja ylläpitäviä rakenteita ja käytäntöjä riittävän ajoissa. Tähän tarvitaan ennen kaik- kea ajantasaista tutkimusta ja kehittämistoi-
mintaa, tiedon jakamista sekä saadun tiedon hyödyntämistä käytännössä.
Yhdistyksen kymmenvuotisseminaaris- sa sivuttiin myös työttömyyttä. Seminaarissa todettiin, että Suomessa työn tekeminen ja työmarkkinakansalaisuus on aina ollut kun- nia-asia. Työttömyystilanteessa yksilö menet- tää paitsi työn ja ansiot, joskus myös arkielä- män rytmin ja työpaikkaan liittyvät palvelut, kuten terveyspalvelut. Tässä numerossa Kirsi Niiranen, Hanna Hakulinen, Pirjo Manninen ja Kimmo Räsänen kuvaavat tutkimus- ja ke- hittämishankkeen havaintoja työttömien ter- veyspalvelujen kehittämisestä.
Toisessa artikkelissa työmarkkinoita tar- kastellaan politiikkatoimien näkökulmasta.
Ville Seppälä ja Jaakko Pehkonen tarkastele- vat artikkelissaan vuoden 1997 työmarkki- nauudistusta ja ammattikouluttamattomien nuorten NEET -astetta, eli työvoiman ulko- puolella ja työttömänä olevien osuutta ikä- ryhmästä. Nuorisotyöttömyyden kiusaamas- sa Euroopassa artikkelin aihe on erittäin ajan- kohtainen.
Lehden kolmas artikkeli tarkastelee tiime- jä muuttuvassa työelämässä. Mitra Raappana ja Maarit Valo keskustelevat siitä, miten työ- elämän muutokset näkyvät tiimikäsityksis- sä ja -kokemuksissa. Artikkeli haastaa pohti- maan sitä, mitä tiimityö ja tiimit merkitsevät työntekijöille ja organisaatioille.
Lopuksi haluan esittää onnittelut ja kiitok- set lehden väistyneelle toimitukselle, päätoi- mittajana toimineelle Mia Hakovirtalle ja toi- mitussihteeri Henna Isoniemelle. Onnittelut ja kiitos Mialle ja Hennalle erittäin onnistu- neesta toimituskaudesta!
Tiedän, että monta hyvää artikkeliajatus- ta muhii eri puolella Suomea, aineistot odot- tavat analysointia, teemat kirjoittajaansa, ja moni artikkeli on vain lähetystä vaille valmii- na. Siis – osallistu ja julkaise Työelämän tut- kimus- lehdessä.
Mia Tammelin
