Faktaa Express 1/2013: Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälistymisestä

(1)

Taustaa

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteis- työn keskus CIMO on kartoittanut sitä, miten kansainvälisyys toteutuu ja näkyy maakunnissa, ja millaiset toimijat sen tilanteeseen vaikuttavat. Syksyllä 2012 valmistuneessa selvityksessä haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti?

Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa?

Mitä kansainvälisyys maakunnissa tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä?

Mikä motivoi ja/tai rajoittaa kansain- välisyyttä?

Miten kansainvälisyyttä on linjattu?

Miten asetettuja tavoitteita seurataan?

Mikä on kansainvälistymisen nyky- tilanne ja merkitys yleissivistävässä sekä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa?

Miten kansainvälisyyteen maakunnissa asennoidutaan?

Selvitys on muodoltaan selittävää tapaus- tutkimusta, joka pyrkii eri tapauksia vertailemalla hakemaan tiettyä ilmiötä – tässä kansainvälistymistä – koskevia yhteisiä ominaisuuksia ja eroja. Selvitys oli monivaiheinen ja siinä hyödynnettiin erilaisia lähdeaineistoja.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus ///

Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete /// Centre for International Mobility

Miten kansainvälisyys toteutuu ja näkyy maakunnissa?

Selvityksessä keskitytään koulutussektoriin, mutta myös

kuntien nuorisotoimialan, maakuntaliittojen ja kauppakamareiden rooli alueiden kansainvälistäjänä

tehdään näkyväksi.

HYVÄKIN STRATEGIA

TARVITSEE TOTEUTTAJANSA!

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta

FAKTA A EXPRESS 12/2011 | JÄ ÄVÄTKÖ ULKOMA ALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUT TUA AN? | S. 1

NUMERO 1/2013

Tilastollisen tarkastelun lisäksi selvityk- sessä paneuduttiin mm. siihen, miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa. Lisäksi tarkasteltiin lähemmin neljän maakunnan tilannetta; nämä tulokset perus- tuvat maakuntaliiton, kauppakamarin, koulutuskuntayhtymän ja sivistystoimen edustajien haastatteluihin, joissa he sai- vat kertoa omia näkemyksiään maakun- tansa kansainvälistymisen tilasta.

Tarkempaa tietoa selvityksestä saa CIMOn Faktaa 2/2012 -julkaisusta sekä Tietoa ja tilastoja -sarjassa julkais- tusta raportista 2/2012, jotka löytyvät cimon verkkopalvelusta osoitteesta www.cimo.fi | Palvelut | Julkaisut | Selvitykset.

•

Kuvat: Sanna Maula (BP) ja Miia Laitinen (BP)

(2)

FAKTAA EXPRESS 1/2013 | HYVÄKIN STRATEGIA TARVITSEE TOTEUTTAJANSA! | S. 2

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

2008–2010 Ka

Keski-Pohjanmaa 3.33 Pohjois-Karjala 2.17

Keski-Suomi 1.89

Kainuu 1.87

Lappi 1.82

Pohjanmaa 1.78

Pohjois-Pohjanmaa 1.76

Uusimaa 1.64

Etelä-Savo 1.62

Pohjois-Savo 1.42 Varsinais-Suomi 1.41

Itä-Uusimaa 1.39

Kanta-Häme 1.34

Satakunta 1.29

Etelä-Pohjanmaa 1.29

Pirkanmaa 1.25

Kymenlaakso 1.13

Etelä-Karjala 1.12

Päijät-Häme 1.11

Kuva 1: Maakuntien aktiivisuus CIMOn hallinnoimien EU- ja Nordplus- ohjelmien rahoituksen hakemisessa (keskiarvo 2008–2010)

1 2 5

4 3 7

9

8

10 12 13

11 14

15

16 17 18

19 6

Rahoitusta kansainväliseen toimintaan haetaan

vaihtelevasti eri maakunnista

selvityKsessä Kartoitettiin sitä, miten aktiivisesti maakunnista haettiin rahoitusta kansainväliseen toimintaan. Aineis- tona olivat tilastot CIMOn hallinnoi- miin EU- ja Nordplus-ohjelmiin vuosina 2008–2010 tulleista hankehakemuksista.

Ylivoimaisesti eniten hakemuksia lähe- tettiin Uudeltamaalta, vähiten Etelä- Karjalasta ja Itä-Uudeltamaalta, joka liittyi Uudenmaan maakuntaan vuonna 2011. Alueellinen aktiivisuus saatiin kuitenkin näkyviin vasta sitten, kun hake- musten määrä suhteutettiin maakuntien oppilasmääriin. Oheisessa kartassa maakunnat luokitellaan sen mukaan, miten aktiivisesti niistä on haettu CIMOn rahoitusta. Aktiivisimmiksi osoittautuivat Pohjois-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat, passiivisimmaksi Päijät- Häme ja Etelä-Karjala.

(3)

FAKTAA EXPRESS 1/2013 | HYVÄKIN STRATEGIA TARVITSEE TOTEUTTAJANSA! | S. 3

Maakuntasuunnitelmien linjaukset eivät selitä CIMOn tilastoissa

näkyvää kansainvälisen aktiivisuuden alueellista vaihtelua.

Kansainvälistyminen huomioidaan kattavasti yli puolessa maakunta- suunnitelmista

Kansainvälisyyttä ja sen edistämistä linjataan ainakin jollakin tasolla kaikissa maakuntasuunnitelmissa. Kansainväli- syys, globaalisuus tai monikulttuurisuus mainitaan 10 maakunnan visiossa.

Yli puolessa maakuntasuunnitelmista koulutuksen kansainvälistyminen huomioidaan tavoitteena kattavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että nimenomaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen tai verkostoituminen on nostettu useam- paan otteeseen maakuntasuunnitelmassa kansainvälistymiseen liittyväksi stra- tegiseksi päämääräksi.

Kansainvälistyminen on maakunnille elinehto, mutta sen edistämisessä ratkaisevat asenteet ja aktiivisuus

Kuvaa Pohjois-Karjalan, Keski- Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-

Karjalan maakuntien kansainvälistymi- sestä tarkennettiin haastattelemalla maakuntaliittojen, kauppakamarien, koulutuskuntayhtymien ja sivistystoin- ten edustajia. Haastateltujen mukaan elinkeinoelämän ja koulutussektorin rooli on maakuntien kansainvälistymi- sessä keskeinen. Tärkeimpinä mittareina maakuntien kansainvälistymiselle pidet- tiin maahanmuutto- ja vientitilastoja sekä oppilaitosten vaihtolukuja. Koulu- tuksen kehittäminen ja kansainvälisen kaupan edistäminen olivat tärkeimmät kansainvälistymiseen motivoivat tekijät.

Korkeakoulut toimivat maakunnissa kansainvälistymisen vetureina ja oppilaitosten opiskelijavaihto on tärkeä maakuntien kansainvälistäjä. Kansainväli- syyden tulisi haastateltujen mielestä kuitenkin olla monialaista, kaikkia yhteis- kunnan eri sektoreita koskettavaa. Par- haimmillaan kansainvälisyys rikastuttaa ja uudistaa myös kuntien sivistystoimen toimintatapoja. Kansainvälisyyden pi- täisi näkyä hanketoiminnassa ja opetus- suunnitelmissa eli olla osa koulujen ja myös nuorisotoimialan arkipäivää.

Kansainvälistyminen ei ole niinkään kiinni rahasta, vaan asenteista ja aktiivi- suudesta. Luonnollisesti myös resurssit rajaavat mahdollisuuksia kansainväli- seen toimintaan, mutta viime kädessä

eri toimijoiden henkilökohtainen aktiivisuus vaikuttaa ratkaisevasti alueiden kansainvälistymiskehitykseen.

Kansainvälisyys on kiinteä osa nykypäivän koulutusta

vaiKKa KorKeaKoulutuKsella on ollut keskeinen asema maakuntien kehittämi- sessä, näkivät haastateltavat selkeästi, että kansainvälisyys kuuluu kaikille kou- lutusasteille. Erityisesti kansainvälisty- mismahdollisuuksiin liittyvän tiedon jakaminen ja kotikansainvälisyys ovat tärkeitä. Yleissivistävässä koulutuksessa kansainvälistymisen keinot ja resurssit vaihtelevat kouluittain ja myös ammatillisessa koulutuksessa kiinnostus kan- sainvälisyyteen vaihtelee koulutusaloit- tain ja opettajien aktiivisuuden mukaan.

Aikuiskoulutuksella puolestaan on kan- sainvälistymisen suhteen tärkeä alue- kehityksellinen rooli.

Kuvat: Ilkka Niskanen (BP), Kari Maja (BP) ja Satu Haavisto (CIMO)

(4)

FAKTAA EXPRESS 1/2013 | HYVÄKIN STRATEGIA TARVITSEE TOTEUTTAJANSA! | S.

koulujen välinen strateginen yhteistyö edistää ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä.

Koulutussektorin lisäksi kuntien nuo- risotoimialoilla on keskeinen merkitys esimerkiksi paikallisten nuorten ja maahanmuuttajanuorten kohtaamisen tukemisessa.

4.Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kansainvälisyys on maakunnissa enimmäkseen EU-rahoitteista hanke- toimintaa.

Eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan kansainvälistymistä edistäisi jatkuva rahoitus pätkittäisen projekti- rahoituksen sijaan.

5. Osaamisen ja alueellisesti tasa-arvoisten toimintaedellytysten ylläpitäminen

Kielitaidon rajallisuus ja hankalat liikenneyhteydet rajoittavat maakuntien kansainvälistymistä.

Kyse on motivaatiosta ja yhteistyöstä

Maakunnat ovat kansainvälistymiskehi- tyksessään hyvin yksilöllisiä. Selvitykses- sä tehtyjen haastattelujen perusteella voi kuitenkin nostaa esiin erilaisia tekijöitä, joiden on havaittu edistävän maakuntien kansainvälistymistä.

1. Tavoitteiden linjaaminen ja niiden seuranta

Maakuntasuunnitelmassa ja -ohjel- massa asetettujen tavoitteiden lisänä on erillinen kansainvälisyysstrategia.

Kansainvälistymiselle asetettuja tavoitteita seurataan säännöllisesti.

2. Myönteiset asenteet ja aktiivisuus Kansainvälistyminen on kiinni maakuntien toimijoiden henkilökohtaisesta kiinnostuksesta ja asenteesta.

Myös päätöksentekijöiden tukea tarvitaan.

3. Eri toimijoiden välinen yhteistyö Kansainvälisyyskehityksen kannalta merkittävää on eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö; esimerkiksi ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkea-

ISSN: 2242-2951 ISBN 978-951-805-548-1 (pdf) Kuvat: Brändää provinssi -kuvapankki ja CIMO

•

Paraskaan strategia ei tuota tulosta ilman motivoituneita tekijöitä.

Kansainvälistymistä edistävät eri toimijoiden välinen strateginen yhteistyö ja osaamisen ylläpitäminen.

Kuvat: Annika Mannström (BP), Milla von Konow (BP) ja Roosa Piiparinen (BP)Kuva: Johanna Kokkonen (CIMO)