journal.fi/aikuiskasvatus 166 PSYKOLOGIAN ja kasvatustieteen
tutkijoiden artikkeleista koos- tetussa teoksessa tarkastellaan motivaation ja oppimisen välistä suhdetta koulun viitekehyksessä.
Teos herättää pohtimaan kouluar- jen käytänteitä ja antaa käytännön välineitä moninaisten oppijoiden motivaation ja oppimisen tukemi- seen. Kirjan keskeinen sanoma on, että sekä motivaatio että oppimi- nen pohjautuvat pitkälti oppijoi- den kiinnostuksen herättämiseen ja ylläpitämiseen sekä heille mer- kityksellisten oppimiskokemusten tavoittamiseen.
Yksi ydinkäsite on ’oppimis- motivaatio’, joka teoksen toimit- tajan Katariina Salmela-Aron mukaan on ”toimijuutta, pysty- vyyttä ja merkityksellisyyttä”. Hän painottaa, että kyvyt luoda uutta arvoa maailmaan, ottaa vastuu- ta ja sovitella ovat tärkeitä, ”jotta tulevaisuuden maailma voi pysyä tasapainossa ja selvitä vastoinkäy- misistä”. Nykyiset ja tulevaisuu- den ongelmat ovat niin viheliäisiä, että niiden ratkaisemiseen tarvi- taan yhteistyötä ja motivoituneita yhteisöjä.
TILANNESIDONNAISUUS JA SOSIAALINEN ULOTTUVUUS
Kirjassa lähdetään liikkeelle pe- rinteisestä yksilökeskeisestä nä- kökulmasta motivaatioon: mikä
Motivaatiokin vaatii ohjaamista
Salmela-Aro, Katariina (toim.) (2018). Motivaatio ja oppiminen.
PS-kustannus. 229 sivua.
oppijoita motivoi? Kysymystä tarkastellaan muun muassa oppi- joiden kokeman kouluinnon ja – uupumuksen, erilaisten ajattelu- ja tilanteiden tulkintatapojen sekä oppiaineiden arvostuksen näkö- kulmista.
Seuraavaksi katsetta lavenne- taan oppimismotivaation tutki- muksen pohjalta ilmiön tilanne- sidonnaisuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen: miten motivaatio rakentuu ja rakennetaan yhteis- työssä? Tarkastelu ulottuu lasten ja nuorten kaverisuhteista opetta- jan ja vanhempien rooliin.
Hyvin monet teoksen kirjoitta- jista painottavat koulumaailmassa tarvittavan henkilökunnan vahvaa ohjausosaamista ja dialogisuutta eli ohjauksellista työotetta, jonka Jussi Onnismaa tiivistää sanoihin
”aikaa, huomiota ja kunnioitusta”.
Näin siksi, että kaikilla oppijoilla sisäinen motivaatio tai itseohjau- tuva oppiminen eivät synny itses- tään esimerkiksi ilmiö- tai projek- tioppimisen myötä. Oppiminen pitää järjestää laadukkaasti, ja li- säksi tarvitaan opettajan tuki.
Erityisesti opettajalta vaadi- taan joustavaa tilannekohtaista ohjausta ja oppimisympäristön säätelyä, kun oppilaat ovat mo- tivaationaalisesti haavoittuvia.
Teoksessa esitellään vuorovai- kutuksen avulla oppimisen malli, Teaching Through Interaction. Se
on osoittanut, että ryhmän ilma- piiri, laadukas ohjauksellinen tuki sekä toiminnan selkeä organi- sointi ovat yhteydessä hyviin op- pimistuloksiin.
MOTIVAATION YHTEISSÄÄTELYN KAKSISUUNTAISUUS
Kouluissa tehdään paljon ryh- mätöitä ja pitkäkestoisia, oppiai- nerajat ylittäviä projekteja, koska niiden ajatellaan kehittävän työ- elämätaitoja.
Motivaation ja oppimisen kan- nalta ilmiö- ja projektipohjaisuus tarkoittaa, että oppijoiden pitäisi pystyä ryhmänä ensinnäkin ym- märtämään, kun heidän oppimis- prosessinsa on uhattuna. Toiseksi heidän olisi tunnistettava syyt, jot- ka oppimisprosessia uhkaavat tai haastavat. Kolmanneksi oppijoi- den olisi kyettävä mukauttamaan toimintaansa oppimisen haastei- den ratkaisemiseksi.
Edellä kuvattu motivaation yhteissäätely vaatii taitojen har-
journal.fi/aikuiskasvatus AIKUISKASVATUS 2/2019
167
KIRJA-ARVIOT
joittelua ja opettelua kouluissa, sillä muuten ryhmä ei pääse käyt- tämään koko oppimisen poten- tiaaliaan. Myös tässä yhteydessä on olennaista, että opettaja toimii motivaation kanssasäätelijänä, kun oppilaat opiskelevat ryhmissä.
Teoksessa tunnutaan painot- tavan aikuisten, eli henkilökunnan ja vanhempien vahvaa roolia, jopa vastuuta oppilaiden motivaation ja oppimisen prosesseista. ’Evo- katiivisuuden’ käsitteen tarkastelu tuo kuitenkin tähän näkökulmaan toisenlaista särmää ja korostaa las- ten ja nuorten aktiivista toimijuut- ta oman ympäristönsä muovaaji- na. ’Evokatiivisella vaikutuksella’
tarkoitetaankin sitä, että myös lasten ja nuorten ominaisuudet, kuten sosiaalinen tausta, tem- peramentti, taidot ja kiinnostus opiskeltavaan aineeseen, vaikut- tavat siihen, kuinka heihin suh- taudutaan, millaisessa vuorovai- kutuksessa heidän kanssa ollaan ja millaisia mahdollisuuksia heille tarjotaan.
Toisia oppijoita voi siis olla helpompi kannustaa ja motivoi- da, mikä on hyvin inhimillistä.
Evokatiivisuuden merkityksen oppimisen ja motivaation yhteis- säätelylle voikin teosta lainaten nähdä myös näin: ”Näiden osin itseään ylläpitävien kehien tiedos- taminen voikin auttaa vanhempaa [myös opettajaa] uudelleen suun-
taamaan kehityskulkua silloin, kun lapsen tai nuoren oppimis- motivaatio on heikko.”
MOTIVAATIO ON ELINIKÄINEN PROSESSI
Motivaatio ja oppiminen lupaa esitellä ”oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kiinnostavasti ja moni- puolisesti”. Näin teos myös tekee, ja keskittyminen koulun viiteke- hykseen tekee kokoomateokses- ta eheän. Johdannossa kuitenkin viitataan siihen, että motivaatio ja oppiminen on elinikäinen pro- sessi.
Olisikin mielenkiintoista lu- kea aikuisten motivaatiota ja oppimista tutkineiden ajatuksia siitä, kehittyykö opittavissa oleva oppimismotivaatio vain nuoruu- dessa vai tuleeko herkkyyskausia vastaan myöhemminkin elämäs- sä. Entä millaista on motivaatio ja oppiminen esimerkiksi työn, per- heen ja vapaa-ajan konteksteissa?
Kokonaisuudessaan teos esit- telee keskeisiä motivaatioteorioita ja niitä valottavaa, tuoretta suoma- laistutkimusta sopivan ytimekkäi- nä annoksina. Näin teos tarjoaa myös aikuiskasvatuksen näkökul- masta mielenkiintoisen perus- lähdeteoksen ja ensikosketuksen aiheeseen, sillä se on helppolu- kuinen, tutkimustietoon perustu- va johdatus oppimismotivaation
Motivaation yhteissäätely vaatii taitojen harjoittelua ja opettelua.
ilmiöihin. Jokainen luku päättyy lähdeluetteloon, mikä mahdollis- taa syventymisen aiheeseen.
Vankka tieto yhdistetään kiin- nostavaan ja kriittiseenkin poh- dintaan tiedon merkityksestä ar- jen käytännöissä. Salmela-Aro esi- merkiksi muistuttaa, että kouluissa on opetusohjelman ylikuormitus.
Siksi oppilailla ei ole aikaa oppia keskeisiä käsitteitä eikä elää tasa- painoista elämää, johon kuuluvat koulun lisäksi ystävät, riittävä uni ja liikunta.
Teoksen takana on myös mo- tivaatio- ja oppimispsykologian vahva, näkemyksellinen suoma- lainen edistäjä – ennen kirjan julkaisua menehtynyt professori Jari-Erik Nurmi. Teoksen kautta hänen perintönsä jää vahvana elä- mään.
JOHANNA RANTANEN PsT, dosentti,
ohjausalan yliopistotutkija Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto
