• Ei tuloksia

lähivesissämme – vaikutukset Ilmastonmuutoksen

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "lähivesissämme – vaikutukset Ilmastonmuutoksen"

Copied!
11
0
0

Kokoteksti

(1)

Hankekoordinaattori Mari Lappalainen, 26.11.2021 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

lähivesissämme –

KLIVA-hanke Laihianjoella

(2)

Merkittävä tulvariskialue

Alaosassa huono kemiallinen ja ekologinen tila

Rehevöityminen

Happamat sulfaattimaat – hapan huuhtouma, haitalliset metallit

Laihianjoki

(3)

Ekosysteemipalvelut

Vesivarasto (tulvat ja kuivuus, käyttövesi)

Virkistys ja hyvinvointi, maisema, vapaa-aika

Kalat, ravut

Elinympäristö, monimuotoisuus

Kosteikot, suot

Pienilmasto

Aineiden kierto ja säätely; laimentaa ja kuljettaa pois haitta-aineita

Pelto-ojat, metsäojat, peratut uomat

ym.

Mitä Laihianjoen vesistöalue

ihmiselle tarjoaa?

(4)

Kuvat: https://ilmasto-opas.fi/fi/

https://vesi.shinyapps.io/ilmastonmuutos/

Lämpötila nousee enemmän kuin globaali keskilämpötila

Jääpeite vähenee – vaikuttaa rannikon sateisiin

Lumipeite vähenee – vesivarastot

Routa-aika lyhenee – peltomaan rakenne, metsien myrskytuhot

Veden lämpötila nousee - kalojen varhaiskehitys

Vesisateet lisääntyvät etenkin talvella – huuhtoumat, eroosio

Hellejaksot ja kuivuus – pienet uomat kuivuvat, maastopalot

Kasvukausi pitenee, kasvillisuusvyöhykkeet kohti pohjoista

Ilmastonmuutos

Laihianjoella

(5)

Nopea muutos, johon eliöt eivät ehdi sopeutua

Tulva- ja kuivuusriskit, taudit ja tuholaiset, vieraslajit

Riittääkö puhdasta vettä?

Sosiaalinen hyvinvointi, elinkeinot

Maankäyttö ja monimuotoisuus

Metsätalous

Maatalous

Turvealueet

Suurimpia

uhkia

(6)

2019-2022:

Tiedon lisääminen

Valuma-alueen vesitase

Happamat sulfaattimaat

Oikea toimenpide oikeaan paikkaan

Yhteistyö ja yhteisymmärrys

Vuorovaikutus tutkijoiden, viranomaisten, asukkaiden ja yrittäjien välillä

Ekosysteemipalvelut keskustelun avaajana

Yhteisiä ratkaisuja kestävään tuotantoon ja parempaan vesienlaatuun

KLIVA – vesitase, ekosysteemipalvelut ja metallipäästöt muuttuvassa

ilmastossa

(7)

Kenneth Nordberg/ÅA

 Alueen ekosysteemipalvelujen tunnistaminen

Haastattelut + taustatieto

 Työpajat

Aiheena ekosysteemipalvelut ja ilmastonmuutoksen vaikutukset

Tehtävänä päästä yhteisymmärrykseen

ekosysteemipalveluiden arvoista suhteessa toisiinsa

Alussa ja lopussa kysely, jolla selvitetään käsitysten muuttumista

 Viestintämalli

Ristiriitatilanteiden ratkaisu, yhteisymmärryksen lisääminen

Hyödyntäminen myös muualla

KLIVA ja ekosysteemipalvelut

(8)

Kenelle vesi kuuluu, kuinka löydetään kompromissi?

Yhden ekosysteemipalvelun käyttö voi haitata toisen ekosysteemipalvelun käyttöä, esim.

Puuntuotanto vs. virkistys, monimuotoisuus

Kasteluvesi vs. vesieliöt

Alavirta vs. ylävirta

Vesien tilan parantaminen vs. pidemmät kuivuusjaksot (erityisesti vähäjärviset alueet)

Ilmastonmuutoksen aiheuttama paine – kytkennät voivat muuttua

Toiset ekosysteemipalvelut heikkenevät, toiset vahvistuvat – otettava huomioon sopeutumistoimissa

Kytkennät ekosysteemipalvelujen

välillä

(9)

Ennakointi ja alueelliset sopeutumistoimet

Tiedon hankkiminen

Tarvitaan lisää tietoa esim. kustannuksista ja hyödyistä alueellisesti

Hajakuormituksen vähentäminen (valumien hidastaminen)

Maa- ja metsätalouden vesienhallinta (kuivatus, kastelu)

Luontopohjaiset ratkaisut

Valuma-aluetason suunnittelu ja tavoitteiden yhteensovittaminen

Pienetkin hankkeet saavat paikallisesti merkittäviä tuloksia aikaan

Yhden eliölajin olojen parantaminen voi parantaa samalla koko ekosysteemiä (esim. vaelluskalat)

Mahdollisuudet

(10)

Hankkeessa on

Luotu menetelmä potentiaalisten tulvametsien ja metsäluhtien tunnistamiseen

Tuotettu niiden esiintymisestä paikkatietoaineisto

Laadittu materiaalia tulvametsien ja metsäluhtien ominaispiirteistä ja toimintamalleista niiden

turvaamiseksi

Hankkeen tuloksia esitellään 16.12.2021 klo 10-11

Suora linkki tilaisuuteen löytyy sivulta https://www.syke.fi/hankkeet/potut

Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat (Potut)

KLIVA-hanke hyödyntää osittain Potut-hankkeen tuloksia:

(11)

KIITOS!

Hankkeesta lisää: https://kliva.org/

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

JM:n käyttöä pyrittiin säätelemään tarkemmin esim. vuoden 1990 VHA:ssa), jonka mukaan sellaisiin oikeudellisiin velvollisuuksiin, jotka liittyvät kauemmin kuin

Keskiajan ja uuden ajan alun eurooppa- laisissa teksteissä useamman kuin yhden kielen käyttö on tyypillinen ilmiö (esim. Schendl 2002: 51 –52), ja tällainen van- hoissa

Puhumme kyllä toisen tai kolmannen kielen oppimisesta, mutta nämäkään termit eivät viittaa kielten lukumäärään: toinen kieli voi olla vaikka kuinka mones, keskeistä on sen

• Mikroskooppeja olisi hyvä olla 1 kpl / 2 oppilasta, joten tämä työ voi olla hyvä toteuttaa rinnakkain esim. sellerikokeen aloituksen kanssa. • Jos mikroskoopin käyttö ei

keskimäärin suurempia kuin aikuisilla, mutta akuutit käyttöä hillitsevät haitat (esim. sedaatio) usein lievempiä ja palkitsevat vaikutukset suurempia. • Nuorten

 On altis tuulten vaikutuksille, tuuli vaikuttaa koko vesipatsaaseen ja veden liikkeen kautta myös sedimenttiin..  Voi olla valaistuna

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen vesivaroihin ovat jo nyt nähtävillä ja ne lisääntyvät lähivuosikym- meninä. Suurimpia muutoksia ovat virtaamien muuttuminen eri

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen vesivaroihin ovat jo nyt nähtävillä ja ne lisääntyvät lähivuosi- kymmeninä. Suurimpia muutoksia ovat virtaamien muuttuminen eri