Opas vuosiluokille 1-6.

Opas vuosiluokille

Polkuja 1–6

medialukutaitoon

Polkuja medialukutaitoon -oppaan vuosiluokille 1–6 on tuottanut Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI. Opas on julkaistu osana valtakunnallista Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmaa (2020–2022).

Ohjelma tarjoaa välineitä medialukutaidon, ohjelmointiosaamisen ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa. Ohjelman on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö ja toteuttanut Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI sekä Opetushallitus.

Opas kuuluu Polkuja medialukutaitoon -sarjaan, josta löydät oppaat myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä vuosiluokille 7-9. Vastaava opas- sarja on myös ohjelmointiosaamiseen.

Lisätietoa ja oppaat löydät osoitteesta www.uudetlukutaidot.fi.

Käsillä olevaa opasta on sen tuottaneen KAVIn asiantuntijoiden lisäksi ollut kirjoittamassa useita suomalaisen mediakasvatuskentän toimijoita. Alkuo- petuksen median tulkinnan ja arvioinnin ja median tuottamisen osioita ovat kirjoittaneet Kaisa Önlen ja Ilmari Lappalainen Mediakasvatuskeskus Met- kasta. Vuosiluokkien 3–6 median tulkinnan ja arvioinnin osiota ovat tehneet Rauna Rahja ja Suvi Tuominen Dadamediasta ja saman ikäryhmän median tuottamisen osiota ovat puolestaan laatineet Jukka Haveri Tampereen kau- pungilta, Tommi Nevala Valveen elokuvakoulusta sekä mediapedagogi Ismo Kiesiläinen. Toiminta mediaympäristöissä osiota on ollut kirjoittamassa Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Tukenaan käsikirjoittajilla on ollut alakoulun opettajia ja mediakasvatuksen asiantuntijoita, jotka ovat kommen- toineet oppaan tekstejä.

Kiitokset kaikille oppaan tekemisessä mukana olleille!

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on mediakasvatusviranomainen, joka lain (1434/2007) mukaisesti edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä.

Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mediakasvatuksesta sekä tiedotamme Kuvitus: Maxim Usik

Taitto: Kiira Koivunen ja Tuomas Korolainen, Mene Creative Oy ISBN 978-952-69587-6-7 (nid.)

ISBN 978-952-69587-7-4 (PDF)

Creative commons lisensoitu: CC BY 4.0.

creativecommons.org/licenses/by/4.0/deed.fi

Tueksi medialukutaidon

poluille vuosiluokille 1–6 ...4

Näin käytät opasta ...4

Mitä ovat media ja medialukutaito? ...5

1 Median tulkinta ja arviointi 6

Mediasisältöjen tulkinta ...8

Eläydytään elokuvaan ...9

Tarinasta elokuvan kohtaukseksi tai animaatioksi ... 11

Median tarkoitusperiä tutkimassa ... 12

Mukaansa tempaavat mediailmiöt ...13

Median vaikutusten ymmärtäminen ...14

Mainosviestien vietävissä? ... 15

Piilomainosten bongaajat ...16

Kullankalliit seuraajat ...17

Media tietolähteenä ...18

Väitteen varmistajat ...18

Tietoa etsimässä... 19

Tiedon lähteillä ... 20

Huiputusta? ... 20

Minä median käyttäjänä ...21

Suosikit ... 21

Idoleita netissä ... 22

Mediavinkkausta ... 23

2 Median tuottaminen 24

Luova ilmaisu ... 26

Dubbausmestarit ... 26

Kerrotaan sarjakuvalla ...27

Juonen punontaa... 28

Vaikuttaminen ... 29

Unelmien koulupäivä ... 29

Vlogataan ...30

Mielikuvien muokkaajat ...31

Tiedon välittäminen ... 32

Mun juttu!...33

Podcast tutuksi ...34

Toimittajat työssään ...35

Minä median tuottajana ... 36

Pelimestarit ...37

Mediamaakarin digitarina ...38

Mediataiteilua ... 39

3 Toiminta mediaympäristöissä 40

Turvallisuus ... 42

Turvallista viestintää ... 42

Ikärajojen suoja ...43

Turvataiturit ...44

Vastuullisuus ... 45

Toisia huomioivaa puhelimenkäyttöä ...45

Tunnetko tekijänoikeudet? ...46

Vinkkejä vastuulliseen mediankäyttöön ...47

Hyvinvointi ... 48

Digihumppaa ja hyvinvointia ...48

Myönteisten mediasisältöjen tori ... 49

Mediamittari ...50

Hyvä vuorovaikutus...51

Hyvän mielen viestejä ... 52

Likapyykkiä ...53

Draamaa ...54

Uudet lukutaidot tukena digiajan opetuksessa ja kasvatuksessa ... 55

Sisällys

Opas tarjoaa sinulle käytännönläheisiä esimerkkejä ja pedagogisia malleja medialukutaidon edistä- miseen vuosiluokilla 1–6.

Media on osa lasten ja nuorten kasvu- ja oppimisympäristöä. Digiajan medioituneessa yhteiskun- nassa medialukutaito on jokaiselle tarpeellinen kansalaistaito. Kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus oppia tutkimaan mediaa ja kokeilemaan median tuottamista itse sekä opettelemaan turval- lista toimimista median parissa.

Oppaaseen on koottu Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa vuonna 2021 julkaistut hyvän osaa- misen kuvaukset medialukutaitoon sekä kuvausten toteutusta mallintavia käytännön esimerkkejä.

Kuvaukset ja pedagogiset esimerkit pohjautuvat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014). Esimerkit tukevat opetussuunnitelmien mukaista opetusta ja pyrkivät samalla vastaamaan niihin osaamisen tarpeisiin, joita lapsilla on media-arjessa.

Alakouluikäiset lapset käyttävät mediaa viihteenä ja ajanvietteenä. Medialla on myös sosiaalisesti yhdistävä merkitys: samat suosikkiohjelmat, -pelit tai -tubettajat luovat kaveripiireissä yhteenkuu- luvuuden tunnetta. Median parissa vietetäänkin aikaa yhdessä kavereiden kanssa. Median suosikit innostavat ja inspiroivat tekemään mediasisältöjä myös itse. Monet alakouluikäiset seuraavat medi- asta uutisia ja maailman tapahtumia ja käyttävät mediaa tiedonlähteenä.

Medialukutaidon opetuksella voidaan tukea oppilaan oman ilmaisun ja teknisten tuottamisen taito- jen kehittymistä. Oppilaat tarvitsevat tukea myös esimerkiksi tiedonhakuun, erilaisten mediateks- tien tunnistamiseen ja tiedon luotettavuuden arviointiin. Monella koulutiensä aloittavalla on jo oma puhelin ja mediavälineitä käytetään ahkerasti yhteydenpitoon. On ajankohtaista harjoitella myös viestinnän taitoja ja turvallista mediankäyttöä.

Medialukutaito lukeutuu osaksi eri oppiaineita ja läpäisee monia laaja-alaisen osaamisen alueita eritoten monilukutaitoa. Toivomme, että opas innostaa ja rohkaisee opettajia tarttumaan medialu- kutaidon teemoihin eri näkökulmista ja ottamaan ne osaamisen kuvausten ohella luontevaksi osaksi koulun toimintaa ja opetuksen pedagogista suunnittelua ja arviointia. Opettajan ei tarvitse osata kaikkea vaan esimerkkien parissa voi oppia yhdessä. Olennaista on ymmärtää, miksi näitä asioita opetellaan.

Näin käytät opasta

Opas tukee kehittyvää mediataitoa kolmiosaisen rakenteensa kautta; esimerkit edustavat pääalueit- tain median tulkintaa ja arviointia, median tuottamista ja toimintaa mediaympäristöissä. Kunkin pääalueen alta ovat löydettävissä osa-alueittain sitä koskevat hyvän osaamisen kuvaukset vuosiluo- kille 1–6 sekä niitä mallintavat pedagogiset esimerkit.

Kunkin pääalueen sisällä avataan tarkemmin toiminnan tavoitteita ja sisältöjä sekä sitä, miten asioi- ta voi oppilaiden kanssa käsitellä. Jaottelu auttaa syventämään pedagogista ajattelua sekä suun-

Tueksi medialukutaidon

poluille vuosiluokille 1–6

5

Mitä ovat media ja medialukutaito?

Yleisnimitys “media” kattaa monia asioita. Mediavälineitä ovat sekä perintei- set joukkotiedotusvälineet, kuten sanomalehdet, televisio ja radio että uudet digitaaliset välineet, kuten läppärit, tablettitietokoneet ja älypuhelimet. Kaik- ki viestit, joita mediavälineillä tuotetaan, käytetään ja välitetään ovat media- sisältöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi tekstiviestit, elokuvat, valokuvat, pelit ja uutiset. Median toimialalla taas tarkoitetaan organisaatioita, instituutioita tai tahoja, jotka tuottavat ja välittävät mediasisältöjä, esimerkiksi uutistoi- mituksia tai lehtikustantamoja. Media muodostaa myös ympäristöjä, joissa ihmiset voivat toimia, kuten sosiaalisen median palvelut.

Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita, ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä. Medialukutaito käsittää myös taidon tuottaa mediasisältöjä itse erilaisiin tarkoituksiin ja viestiä median kautta. Medialukutaitoa on niin ikään taito käyttää mediavälineitä ja toimia turvallisesti ja vastuullisesti median parissa.

Oppaan esimerkit ovat yhdenlaisia polkuja ja lähestymistapoja medialukutaidon opettamiseen. Ne on tarkoitettu pedagogisiksi virikkeiksi ja aihioiksi toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Esi- merkkeihin voi tarttua vain joltain kulmalta tai luoda niiden ympärille laajemman pedagogisen koko- naisuuden. Esimerkeissä harjoitellaan erilaisten mediasisältöjen tutkimista ja tuottamista. Esimerkit on tarkoitettu toteutettaviksi hyödyntäen medioita, joita on paikallisesti mahdollista käyttää.

Esimerkeissä ja niiden järjestyksessä on huomioitu vuosiluokkakokonaisuuskohtaiset tavoitteet ja taitojen kehittyminen. Toiminnan vaativuus on määritelty symbolimerkillä. Helpoimpia esimerkkejä voi toteuttaa hyvin alkuopetuksessa ja haastavimmat sopivat parhaiten vuosiluokille 5–6. Esimerk- kejä voi hyödyntää sellaisenaan tai soveltaa

ryhmälle sopivin tavoin.

Esimerkkien teemoihin liittyviä lisämateriaaleja on koottu erilliseen materiaalipankkiin, joka löytyy osoitteesta

www.mediataitokoulu.fi/mediapolku.

Toivotamme tämän oppaan parissa yhdessä tekemisen iloa, rohkaisevia kokeiluja ja innosta- via polkuja medialukutaitoon!

= vuosiluokille 1–6 Esimerkkien soveltuvuus

= vuosiluokille 3–6

= vuosiluokille 5–6

Median tulkinta ja arviointi

1

77

A

lakouluikäiset ovat usein innokkaita, uteliaita ja jo tottuneitakin median kuluttajia. Lasten mediamaailma koostuu paljolti viihteellisestä, elämykselli- sestä mediasta: peleistä, videoista, ohjelmista, internetin sisällöistä, sarjaku- vista ja kirjoista. Usean alakoululaisen käytössä on oma älypuhelin, ja se tuo monen- laiset mediasisällöt lapsen ulottuville. Mediasta etsitään myös tietoa. Kuluttaessaan mediaa lapset tarvitsevat taitoja ja ohjausta median sisältöjen ymmärtämiseen ja arvioivaankin tarkasteluun.

Medialukutaidon opetuksella vastataan lasten mediankäytöstä nouseviin osaamisen tarpeisiin. Osion esimerkit tukevat alakouluikäisen median ymmärtämisen, tulkinnan ja arvioinnin taitojen kehittymistä. Oppilaiden kanssa tutkitaan ja tunnistetaan erilai- sia mediasisältöjä. Median välittämiä tarinoita koetaan yhdessä, niihin eläydytään ja niitä opetellaan ymmärtämään ja tulkitsemaan. Mielikuvitusta ruokkivien tarinoiden parissa harjaannutaan kuvien, tekstien, liikkuvan kuvan ja äänimaailman tarkaste- lussa. Tulkinnan ja tarkastelun taidot tuovat syvyyttä mediaelämyksiin ja auttavat ymmärtämään, miten mediasisällöt tehdään.

Alakoulussa tutustutaan myös median tietoa välittäviin sisältöihin, kuten journalis- tisiin teksteihin. Esimerkkien parissa oppilaiden arviointikyky kehittyy, kun tutkitaan mediaa tietolähteenä ja tarkastellaan ja vertaillaan mediatekstejä, joilla on erilaisia viestinnällisiä päämääriä. Tärkeä taito on opetella tunnistamaan mediasisältöjen erilaisia tarkoituksia ja erottamaan, mikä sisällöissä on totta ja mikä tarua.

Lapsen kuluttaessa ja tutkiessa mediasisältöjä kehittyy myös lapsen oma mediama- ku. Oppilaan mediasuhteen rakentumista voi tukea tarjoamalla monipuolisia välineitä oman mediankäytön tarkasteluun.

Lähtökohtana medialukutaidon opettamisessa ovat oppilaiden omat kiinnostuksen- kohteet, havainnot, pohdinnat ja kysymykset. Median tulkintaa ja arviointia opitaan myös oman tuottamisen kautta oppilaiden ikäkaudelle luontaisin tavoin, kuten leikin ja erilaisin ilmaisun keinoin. Esimerkkien avulla median tutkiminen nivoutuu luonte- vaksi osaksi eri aineiden opetusta ja käsiteltäviä teemoja.

Mediasisältöjen tulkinta

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas tuntee median käsitteen ja osaa nimetä joitain kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviä mediasisältöjä, kuten digitaalinen peli tai video.

Oppilas lukee mekaanisesti yksinkertaisia tekstimuotoisia mediasisältöjä, kuten sarjakuvia.

Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on erilaisia käyttötarkoituksia, kuten in- formaatiota välittävä tai viihteellinen tarkoitus. Oppilas osaa antaa sisällöistä jonkin esimerkin.

Oppilas jaottelee mediasisältöjä ohjattuna todenmukaisiin ja kuvitteellisiin ja an- taa niistä jonkin esimerkin. Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on tekijä.

Oppilas osaa kuvata mediasisällön, kuten elokuvan, tapahtumien kulkua ja hah- moja oman ilmaisun keinoin.

Oppilas harjoittelee ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvaa ja ääniympäristöä. Op- pilas tekee huomioita havainnoistaan ja kokemuksistaan.

9

Eläydytään elokuvaan

Elokuva on audiovisuaalinen, kuvaa ja ääntä yhdistävä mediasisältö, joka kertoo tarinan.

Audiovisuaaliset sisällöt, elokuvien ohella pelit, videot ja ohjelmat, ovat osa lasten mediakult- tuuria. Elokuvan parissa opitaan tutkimaan audiovisuaalista tarinankerrontaa, tapahtu- mia ja henkilöhahmoja ja tarkastelemaan äänimaailmaa ja kuvallista ilmaisua. Samalla elokuvan rakenne ja syntytapa hahmottuvat.

Tarkastellaan eläytyen elokuvaa ja jutellaan elokuvakokemuksesta.

Katsokaa yhdessä elokuva ja tutkikaa sen tapahtumia, tapahtumapaikkoja ja hahmo- ja. Mitä elokuvassa tapahtuu? Millainen on elokuva juoni - miten tarina etenee alusta loppuun? Piirtäkää tai kirjoittakaa tapah- tumat erillisille lapuille tai digitaaliseen muotoon ja laittakaa ne elokuvan juonen mukaiseen järjestykseen.

Tutkikaa, millaisia tapahtumapaikkoja elokuvassa on. Ovatko ne todenmukaisia vai kuvitteellisia? Millainen elokuvan ääni- maailma on? Millaista musiikkia elokuvas- sa on käytetty ja millaisissa tilanteissa?

Minkälaisia hahmoja tarinassa seikkailee?

Miltä hahmot näyttävät, millaisia ne ovat luonteeltaan ja mitä ne tekevät? Entä millainen on elokuvan päähenkilö? Mistä hahmosta piditte eniten ja miksi? Kuvail- kaa hahmoja piirtäen tai näyttelemällä ja arvuuttelemalla hahmoja toisillenne.

Keskustelkaa elokuvakokemuksesta. Mitä piditte elokuvasta ja miksi? Millainen elo- kuva oli: hauska, jännittävä vai tylsä? Teh- kää oma elokuvakokemuksenne näkyväksi esimerkiksi antamalla elokuvalle tähtiä tai erilaisia hymiöitä.

Elokuvan tarinan tutkimisen taitoja voi hyö- dyntää myös kirjojen, pelien tai videoiden tarinoiden parissa.

Lisätietoa elokuvien käsittelystä ja elokuvia katsottavaksi löytyy Elokuvapolulta:

elokuvapolku.kavi.fi/alapolku.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas laajentaa kokemustaan erilaisista mediasisällöistä. Oppilas tutustuu journalistisiin sisältöihin, kuten erilaisiin lehtiteksteihin ja valikoituihin sosiaalisen median sisältöihin. Oppilas osaa antaa näistä esimerkin.

Oppilas tietää, että mediasisällöillä on erilaisia tarkoituksia, kuten viihdyttävä, vaikuttamaan pyrkivä, kaupallinen ja informaatiota välittävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa näistä jonkin esimerkin.

Oppilas osaa nimetä joitakin mediasisältöjä, jotka edustavat fiktiota, faktaa ja mie- lipidettä, ja käyttää jaottelua apuna sisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa.

Oppilas harjaantuu kuvien ja äänimaailman tarkastelussa. Oppilas osaa esimer- kiksi tutkia kuvakulmia ja rajauksia tai pohtia musiikin käyttötarkoitusta esitysyhtey- dessään.

Oppilas harjaantuu kerronnallisen sisällön tulkinnassa. Oppilas osaa esimerkiksi kuvata juonen kulkua ja hahmojen erilaisia rooleja.

Oppilas tarkastelee ohjatusti ajankohtaisia ikäkautta koskettavia mediailmiöitä ja keskustelee havainnoistaan.

11

Tarinasta elokuvan kohtaukseksi tai animaatioksi

Medialukutaitoon kuuluvat erilaisten mediasisältöjen ilmaisukeinojen tunteminen. Niin elokuva kuin satu, sarjakuva tai kirja kertovat tarinan. Joidenkin elokuvien käsikirjoitus perustuukin kirjaan. Kirjan tapahtumat, paikat, hahmot, tunteet ja tunnelmat heräävät tekstistä eloon lukijan kuvittelemina. Elo- kuvassa tai animaatiossa ne kerrotaan kuvan ja äänen keinoin. Tutkitaan oppilaiden kanssa audiovi- suaalisia ilmaisukeinoja oman tuottamisen kautta.

Kootkaa esimerkkejä tutuista kirjoista ja elokuvista, jotka kertovat saman tarinan. Mitä saman- laista kirjassa ja elokuvassa on, entä miltä osin ne eroavat toisistaan? Vertailkaa esimerkiksi hah- moja ja tapahtumia. Kummasta piditte enemmän, kirjasta vai elokuvasta, ja miksi?

Tutkikaa elokuvan tapaa kertoa asioita. Kuvatkaa lyhyt kohtaus sadun tai kirjan valitusta tiiviistä katkelmasta, sarjakuvan muutamasta kuvasta tai digitaalisesta pelistä. Tehkää käsikirjoitus ja näytelkää kohtaus. Tehkää taustalle äänimaisema. Elokuvan kohtauksen sijaan kuva- ja ääni-il- maisua voi tutkia vaikkapa muovailuvahahahmoilla tehdyn stop motion -animaation avulla.

Katsokaa toistenne teokset ja vertailkaa lopputulosta alkuperäiseen tekstiin ja käsikirjoitukseen.

Mitä huomaatte muuttuneen tapahtumissa tai vuorosanoissa? Entä ovatko hahmot tunnistettavia ja miltä osin? Keskustelkaa, millaisia muutoksia teitte alkuperäiseen tekstiin ja miksi. Minkä pyritte säilyttämään ennallaan? Entä millaisia haasteita kohtasitte tekstin muuntamisessa elokuvaksi?

Median tarkoitusperiä tutkimassa

Eri mediasisällöillä on erilaisia viestinnällisiä päämääriä: osa pyrkii tarjoamaan elämyksiä ja viih- dyttämään, osa taas välittää tietoa tai ohjeita. Jotkut mediasisällöt ilmaisevat mielipiteen ja pyrkivät suostuttelemaan tai vaikuttamaan yleisöön.

Mediasisällön päämäärän ja tarkoituksen ymmärtäminen vaikuttaa siihen, miten sisältöä luetaan ja tulkitaan ja miten sitä käytetään. Fiktiivistä elokuvaa ei voi pitää ensi sijassa tietolähteenä eikä piilomainontaa sisältävän tube-videon tarkoitus ole vain viihdyttää. Harjoitellaan tunnistamaan me- diasisältöjen erilaisia tarkoitusperiä.

Keskustelkaa ja kirjatkaa ylös, millaisia mediasisältöjä oppilaat ovat käyttäneet viime aikoina.

Ryhmitelkää esimerkkejä viihteellisiin, tietoa välittäviin, ohjaaviin ja vaikuttamaan ja suostuttele- maan pyrkiviin sisältöihin. Täydentäkää esimerkkejä niin, että saadaan mahdollisimman kattava esitys mediasisällöistä, joilla on erilaisia päämääriä. Entä mitkä sisällöistä edustavat faktaa, mitkä fiktiota tai mielipidettä?

Tutkikaa audiovisuaalisia sisältöjä, joilla on erilaisia käyttötarkoituksia, esimerkiksi Elokuvapolun mainoselokuvaa (elokuvapolku.kavi.fi) ja uutisia. Alakouluikäiset kuluttavat paljon erilaisia vide- oita. Mistä eri videoiden tarkoitus ja päämäärä ovat pääteltävissä?

Tehkää omat lyhyet videot, joilla on selkeä viesti ja tavoite. Tarkastelkaa videoita yhdessä.

13

Mukaansa tempaavat mediailmiöt

Alakouluikäiset törmäävät käyttämiensä medioiden parissa erilaisiin, vaihtuviin mediailmiöihin. Kyse voi olla vaikkapa lasten ja nuorten keskuudessa leviävästä trendistä tai mediahaasteesta, uudesta sovelluksesta tai palvelusta, suosituksi nousseesta pelistä, tai jaetusta uutisesta, kuvasta tai videos- ta. Ilmiöt voivat herättää keskustelua ja kysymyksiä niin lapsilla kuin kodeissa. Ilmiöitä yhdessä käsittelemällä oppilaille annetaan välineitä erilaisten mediasisältöjen tarkasteluun ja oman arviointi- kykynsä kehittämiseen.

Ilmiöihin voidaan tutustua ja tutkia niitä yhdessä. Opettajankaan ei tarvitse tietää kaikkea vaan opettaja voi omalla esimerkillään rohkaista oppilaita tutkimaan mediaa uteliaasti mutta kriittisesti.

Oppilaiden omille aloitteille ja kysymyksille annetaan tilaa ja heidän ajatuksiaan kuullaan. Oppilai- den kokemuksia kunnioitetaan ja ohjataan samalla kysymään, kyseenalaistamaan ja vahvistamaan näin omaa arviointikykyä sekä tekemään valintoja median parissa.

Tarkastelkaa oppilaiden kanssa jotakin tuoretta mediakulttuurin ilmiötä tai sisältöä, joka saa lasten ja nuorten huomion. Missä mediassa ilmiö tai sisältö esiintyy? Pohtikaa, miksi se koetaan kiinnostavana.

Tarkastelkaa, kenelle sisältö on suunnattu ja mikä sen tarkoitus on: välittyykö tietoa, tarina vai pyrkiikö sisältö vaikuttamaan? Voivatko lapset ja nuoret itse osallistua, esimerkiksi oman tuotta- misen kautta? Verratkaa ilmiötä tai sisältöä muihin tuntemiinne mediasisältöihin.

Millaisia myönteisiä tai kielteisiä kokemuksia ilmiön parissa on syntynyt? Onko ilmiössä jotakin, mikä herättää kysymyksiä tai arveluttaa?

Median vaikutusten ymmärtäminen

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas tulee tietoiseksi median vaikutuksista yksilön ajatteluun ja toimintaan.

Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin omasta elämästään.

Oppilas havainnoi ohjatusti median yleistäviä kuvauksia esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja tarkastelemalla.

Oppilas tietää, että mediaa käytetään vaikuttamiseen ja osaa nimetä joitain vai- kuttamaan pyrkiviä sisältöjä, kuten mainokset.

15

Mainosviestien vietävissä?

Osa median sisällöistä pyrkii vaikuttamaan katsojaan ja kuulijaan. Esimerkiksi mainosten tavoittee- na on saada yleisö ostamaan mainostettu tuote. Opetellaan tunnistamaan mainoksia ja tutkitaan keinoja, joilla mainokset vaikuttavat.

Keskustelkaa yhdessä, missä oppilaat ovat nähneet tai kuulleet mainoksia. Millaisia erilaisia mainoksia on olemassa? Tutkikaa mainoksia. Mitä asioita niissä mainostetaan? Mistä asioista mainos koostuu?

Valitkaa esimerkiksi lehdestä mainos, joka on saanut ostamaan tai haluamaan mainostettavan tuotteen. Esitelkää mainos muille ja kertokaa, mistä pidätte mainoksessa.

Tutkikaa yhdessä mainoskuvia ja niiden kuvallisen vaikuttamisen keinoja. Millaisia värejä on käytetty? Millaisia merkkejä tunnistatte? Millaisia kirjaimet ovat ja onko tekstiä paljon vai vähän?

Toistuuko jokin teksti? Millä keinoilla mainos pyrkii herättämään huomion, suostuttelemaan tai jäämään mieleen? Onko mainos hauska?

Tehkää omia mainoksia asioista, joita haluaisitte suositella toisillenne, esimerkiksi kivasta harras- tuksesta tai suosikkimediasta, jota toivoisitte toistenkin kokeilevan. Mainoksen voi tehdä kuvana, äänimainoksena tai videona. Jutelkaa myös, milloin on tarpeen ostaa uusia asioita ja millaisia seurauksia kuluttamisesta on esimerkiksi ympäristölle.

Eri medioihin tehdyt mainokset käyttävät kaikki omanlaisiaan vaikuttami- sen keinoja. Radiomainos perustuu puheeseen ja äänimaailmaan. Mainos- kuvat ja –elokuvat hyödyntävät visuaalisia keinoja: värit, merkit, muodot, tekstin koko ja muotoilu, asioiden sommittelu ja kuviin valitut aiheet sekä kerrottu tarina muodostavat yhdessä sisällön, joka pyrkii herättämään katsojan mielenkiinnon.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas osaa antaa joitain esimerkkejä mediasisältöjen vaikutuksesta omaan toimintaansa, tietoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa.

Oppilas tarkastelee ohjatusti sitä, millaisia mielikuvia mediasisällöt, esimerkiksi mainokset tai lehtikuvat, välittävät, ja millä keinoin vaikutelma luodaan.

Oppilas tuntee ja osaa nimetä joitain ajatuksia ilmaisevia, kantaa ottavia ja vaikut- tamaan pyrkiviä mediasisältöjä, kuten mielipidekirjoitus, arvostelu, vlogi tai meemi.

Oppilas tunnistaa ja kuvailee joitain mediasisältöjen kantaa ottavia ja vaikutta- maan pyrkiviä piirteitä, kuten mainoksissa toisto tai huumorin käyttö.

Oppilas tietää mediatoimialan tehtäviä yhteiskunnassa. Oppilas havainnoi median toimintaa esimerkiksi seuraamalla uutisia.

Piilomainosten bongaajat

Alakouluikäiset kuluttavat paljon kaupallista mediaa. Mainokset pyrkivät suostuttelemaan yleisöä ja vaikuttamaan myös lapsiin. Tuotesijoittelu on eräs mainonnan tapa, joka on tärkeä tunnistaa, jotta sen vaikuttamispyrkimykset voi tiedostaa.

Tutkikaa tuotesijoittelua. Mitä tuotesijoittelu on? Miten se eroaa mainoksista? Miten tuotesijoitte- lusta ilmoitetaan?

Muistelkaa viimeksi katsomaanne tv-ohjelmaa, elokuvaa tai videota. Mitä tuotemerkkejä siinä näkyi ja missä yhteydessä? Seuratkaa tuotesijoittelua jossakin elokuvassa, videossa tai tv-sarjan jaksossa. Mitä tuotteita tuotesijoittelun avulla mainostetaan? Millaisilla keinoilla yleisö koitetaan saada ostamaan tuote?

Tehkää itse viihteellinen video, johon sisällytätte tuotesijoittelua.

Tuotesijoittelulla tarkoitetaan sellaista mainontaa, jossa sponsorin tuotteet tai logot on sijoiteltu muun mediasisällön sekaan. Esimerkiksi tv-sarjassa on näkyvästi esillä mainostajan virvoitusjuomia tai pelihahmoilla on tietyn merk- kiset vaatteet. Tuotesijoittelusta pitää ilmoittaa symbolilla ohjelman alussa ja mainoskatkojen jälkeen.

17

Kullankalliit seuraajat

Median sisällöillä on aina päämääriä ja se, millaisia sisältöjä julkaistaan, on valintojen tulosta. Valin- noilla voidaan pyrkiä esimerkiksi saavuttamaan mahdollisimman suuren yleisön huomio. Oppilaiden on hyvä ymmärtää tekijöitä, jotka vaikuttavat mediasisältöjen taustalla sekä oma roolinsa median seuraajina ja kuluttajina. Osa lasten ja nuorten kuluttamista mediasisällöistä pyrkii paitsi viihdyttä- mään myös vaikuttamaan yleisöönsä. Tutkitaan tubettamista mediailmiönä ja -vaikuttamisena.

Moni tubettaja alkaa tehdä YouTube-videoita harrastuksena tai hauskanpitona. Pitkäjänteisestä videoiden tekemisestä voi kehittyä ammatti.

Pohtikaa, mistä aiheista tubettajat yleensä tekevät videoita ja mikä on tube-videoiden tarkoitus.

Oman kanavan ylläpito vaatii usein paljon työtä, osaamista ja aikaa. Tubettaminen voi aiheuttaa myös paineita. Tubettaja voi pohtia esimerkiksi seuraajamäärien kasvua ja miten pitää sisältö kiinnostavana.

Osalle on tärkeää kerätä mahdollisimman paljon katsojia. Isot seuraajamäärät voivat tuoda mainostu- lojen lisäksi sponsorisopimuksia tai kaupallista yhteistyötä.

Keskustelkaa, millaisia videoita katsotte mielellänne itse. Pohtikaa, millaiset videot keräävät paljon katselukertoja. Mitä aiheita suositut videot käsittelevät? Entä miksi arvelette tubettajien valinneen juuri kyseisiä aiheita videoilleen? Millaisia seuraajia tai kohderyhmiä tubettajilla on?

Miten tubettajat pyrkivät saamaan lisää katsojia?

Seuraajien tai rahan saaminen ei ole kaikille videoiden tekijöille tärkeää. Mitkä muut asiat innos- tavat tubettajia sisällön tekoon? Pohtikaa, mistä aiheista tekisitte itse videoita, jos tubettaisitte, ja miksi.

Tubettajista voi puhua myös mediavaikuttajina. Tubettajat voivat nostaa videoissa esille erilaisia asioita ja mielipiteitä, ja sitä kautta ne saavat huomiota. Tyyleistä, tuotteista ja ajanviettotavoista voi tulla suo- sittuja ja tavoiteltuja.

Millaisista ideoista tai asioista olette innostuneet tubettajien videoista? Entä jostain muusta me- diasta?

Media tietolähteenä

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas osaa ohjattuna etsiä tietoa joistain digitaalisista mediasisällöistä käyttä- mällä hakukonetta ja hakusanoja.

Oppilas osaa käyttää mediaa välineenä ympäristöä ja asioita tutkiessaan.

Oppilas tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten uutiset.

Oppilas ymmärtää faktan ja fiktion eron ja tunnistaa ohjattuna todenmukaisia ja fiktiivisiä mediasisältöjä.

Väitteen varmistajat

Media välittää tietoa, mutta myös tarinoita ja mielipiteitä. Alkuopetuksessa opetellaan faktan ja fiktion eroa ja etsitään yhdessä tietoa luotettavista lähteistä.

Keskustelkaa, mistä löydätte yleensä tietoa. Keneltä kysytte asioista tai mistä etsitte tietoa askar- ruttaviin kysymyksiin?

Tutkikaa, onko tieto totta ja miten sen voi varmistaa. Laatikaa väitteitä esimerkiksi harrastuksista tai oppitunneilla käsiteltävistä aiheista. Tehkää osasta väittämiä tosia ja osasta epätosia. Esittä- kää väittämät toisillenne. Mitkä väitteistä ovat totta ja miten väitteen paikkansapitävyyden voi tarkistaa? Etsikää tietoa käyttämällä hakukonetta ja esimerkiksi oppi- ja tietokirjoista. Esittäkää väitteelle vahvistus tai todetkaa väite vääräksi. Osoittautuiko jokin väittämistä mielipiteeksi?

Mistä ja miten oikea tieto löytyi? Mistä tietää, että tietolähteeseen voi luottaa?

Oppi- ja tietokirjoissa julkaistava tieto tarkistetaan ennen julkaisua, myös sa- nomalehtiä tai uutislähetystä voi pitää luotettavina tietolähteinä. Luotettavuut- ta vahvistaa saman tiedon löytyminen useammasta lähteestä. Joskus oikean tiedon sekaan eksyy virheitä tai tieto voi olla vanhentunut. Luotettavat tahot korjaavat virheen julkaisemalla oikean tiedon.

19

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas osaa etsiä hakusanoja käyttäen tietoa erilaisista digitaalisista mediasisäl- löistä, kuten verkkosivut tai digitaaliset lehdet.

Oppilas osaa käyttää mediaa välineenä uusien asioiden opettelussa.

Oppilas harjoittelee lähdekriittisyyttä. Oppilas tarkistaa ohjatusti jonkin teksti- tai kuvalähteen ja kiinnittää huomiota tekijään ja julkaisuyhteyteen. Oppilas osaa esit- tää joitakin perusteluja mediasisällön luotettavuuden puolesta ja sitä vastaan.

Oppilas vertailee mediasisältöjä ohjatusti. Oppilas ymmärtää, että välittyvä infor- maatio voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia.

Oppilas tietää valheellisen ja harhaanjohtavan tiedon levittämiseen liittyviä me- diailmiöitä, kuten disinformaatio, deepfake ja valeuutiset.

Tietoa etsimässä

Viihteellisten sisältöjen ohella media on alakoululaisille myös tietolähde. Tietoa voi etsiä erilaisis- ta medioista, niin lehdistä, tietokirjoista kuin verkkosivuilta. Harjoitellaan yhdessä etsimään tietoa erilaisista lähteistä ja vertaillaan tiedonhaun tapoja ja löytynyttä tietoa.

Kuvitelkaa tilanne, että olette hankkimassa lemmikkiä tai aloittamassa uutta harrastusta. Mistä ja miten etsitte tietoa?

Päättäkää, mistä kiinnostavasta, itsellenne uudesta asiasta ryhdytte etsimään tietoa. Miettikää yhdessä, mitä tietoa tarvitaan. Mistä eri tietolähteistä tietoa voisi etsiä? Voisivatko lähteitä olla esimerkiksi kaverit, kotiväki, opettaja tai ihmiset, joilla on asiasta omia kokemuksia tai asiantun- temusta? Käyvätkö lähteiksi aiheesta kertovat verkkosivut ja blogit, tietokirjat, dokumenttieloku- vat, videot tai keskustelupalstat? Entä elokuvat tai lasten- ja nuortenkirjat?

Valitkaa tietolähteet, joita koulussanne on mahdollista käyttää. Sopikaa pareille tai ryhmille eri läh- teet, joista tietoa etsitään. Päättäkää, mitä yksityiskohtaisia tietoja etsitte. Hakekaa tietoa eri tavoin ja eri lähteistä. Kokeilkaa hakukoneen ja erilaisten aiheeseen sopivien hakusanojen käyttöä.

Kootkaa aiheesta löytämänne tieto mediaesitykseksi. Muistakaa merkitä lähteet. Käykää yhdes- sä läpi löytämäänne tietoa. Löytyikö tietoa helposti? Mistä lähteestä saitte tiedon, jota tarvit- sitte? Millaisten hakusanojen avulla tietoa löytyi? Kootkaa oivalluksenne yhteiseksi tiedonhaun vinkkilistaksi.

Tiedon lähteillä

Median kautta välittyy niin luotettavaa kuin epäluotettavaa tietoa. Toisinaan tieto on ristiriitaista ja asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia tai tieto voi olla vanhentunutta. Joskus tieto sekoittuu mielipiteisiin tai mainoksiin. Journalistisiin sisältöihinkin voi vahingossa päätyä väärää tietoa, joka korjataan.

Mediasisältöihin tietolähteenä on hyvä opetella suhtautumaan terveellä kriittisyydellä. Oppilaiden kanssa opetellaan mediasisällön luotettavuuden arviointia vertailemalla löytynyttä tietoa ja lähteitä.

Samalla harjoitellaan tunnistamaan eri tekstilajeja ja tutkitaan niiden soveltuvuutta tietolähteenä.

Etsikää tietoa valitsemastanne aiheesta eri lähteistä, teksteistä, videoista ja kuvista.

Käykää vertaillen läpi löytämäänne tietoa. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja huomasitte? Löytyikö sa- masta asiasta erilaista tai ristiriitaista tietoa? Miltä osin eri lähteistä löydetty tieto poikkesi? Mistä se voi johtua?

Mikä tietolähteistä tuntui vakuuttavimmalta? Mihin löytämänne tieto perustuu ja kuka on tiedon takana? Keskustelkaa, mikä tekee tiedosta luotettavaa tai epäluotettavaa.

Pohtikaa, mitä tietolähteitä eri tilanteissa kannattaa käyttää. Onko esimerkiksi tilanteita, jolloin keskustelupalstojen kokemusperäistä tietoa voisi käyttää? Milloin olisi parempi tukeutua tutkit- tuun tietoon?

Huiputusta?

Joskus mediassa leviää myös tahallisesti vääristeltyä tietoa. Tekstin ohella kuvilla tai videoilla voi- daan johtaa tarkoituksellisesti harhaan tai kertoa muunneltua tai paranneltua totuutta. Tutustutaan oppilaiden kanssa tiedon välittymisen kannalta haitallisiin ilmiöihin ja opetellaan tarpeellista kriitti- syyttä mediassa leviävää tietoa kohtaan.

Tutustukaa valeuutiseen. Mikä valeuutinen on? Miksi valeuutisia tehdään ja kuka niitä tekee?

Tutkikaa kuvien tai videoiden manipulointia oman tuottamisen kautta. Muokatkaa kuvaa tai lavastakaa videon tilanne käyttämällä esimerkiksi vihreän kankaan tekniikkaa. Erottaako muo- katun kuvan tai videon epäaidoksi? Keskustelkaa, onko olemassa tilanteita, jolloin esimerkiksi kuvien muokkaaminen on harmitonta tai jopa tarkoituksenmukaista. Opetelkaa tarkistamaan myös kuvalähteitä käyttämällä esimerkiksi käänteistä kuvahakua.

Tahattomasti levitettyä väärää tietoa kutsutaan misinformaatioksi. Disinformaa- tio on tarkoituksellisesti levitettyä vääristeltyä, valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa. Valeuutinen on esimerkki disinformaatiosta. Valemediat ovat julkaisuja, jotka levittävät tahallisesti väärää tietoa. Myös kuvilla ja videoilla voi vääristellä totuutta. Deepfake on videoväärennös, joka yhdistää tekoälyn avulla kuvaa,

21

Minä median käyttäjänä

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas osaa kertoa ja keskustella itseään kiinnostavista mediasisällöistä ja tilan- teista, joissa käyttää erilaisia mediasisältöjä.

Oppilas ymmärtää, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.

Suosikit

Alakouluikäisen mediasuhteen rakentumista tuetaan tarkastelemalla, millaisia medioita oppilaat käyttävät, millaisia kokemuksia niihin liittyy ja mitkä niistä ovat erityisen mieleisiä. Oman ja toisten mediankäytön ja mediakokemusten arvostava tarkastelu tukee oppilaita yksilöllisiin valintoihin me- dian parissa ja kannustaa toisaalta tutustumaan itselle uusiin medioihin.

Luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esille omia mediakokemuksiaan. Harjoi- tellaan kuuntelemaan toisten kokemuksia ja kunnioittamaan erilaisia mediamakuja.

Kertokaa suosikkimedioistanne käyttämällä apuna esimerkiksi itse piirtämiänne kuvia ja logoja tai eri mediasisältöihin liittyviä esineitä. Kerätkää kuvia suosikkimedioistanne ryhmässä tai koko luokan kesken kollaasiksi. Kuvia voi ryhmitellä sisältöjen mukaan tai kokoamalla keskelle yhtei- set suosikit. Esineistä voi koota näyttelyn.

Tutkikaa kollaasia. Harjoitelkaa keskustelemaan suosikeistanne. Miten toisen mielipiteiden kunnioitusta ja arvostusta voi osoittaa sanoilla, entä ilmeillä? Rohkaisemalla toisia kertomaan suosikeistaan voitte saada vinkkejä uusiin mediakokemuksiin!

Tutut mediat voi koota myös yhteiseen taulukkoon ja piirtää hymynaaman esimerkkien kohdalle ilmaisemaan omaa suhdetta niihin.

Kun turvallinen ympäristö omien kokemusten jakamiselle on luotu, leikki ja pelillisyys ovat hyviä tapoja tarkastella mediasuosikkeja.

Näytelkää median suosikkihahmoja vaikkapa yhdessä parin kanssa ja arvuutelkaa toisilta, mistä hahmoista, ohjelmasta tai elokuvasta on kysymys.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas kokeilee monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, nimeää niistä itseään kiinnostavia ja kuvaa, miksi on kiinnostunut niistä.

Oppilas kuvaa omia mediankäyttötottumuksiaan ja pohtii median merkitystä omassa elämässään esimerkiksi mediapäiväkirjan avulla.

Oppilas ymmärtää, että oma mediamaku muuttuu ja että siihen vaikuttavat monet tahot, kuten kaverit, media ja vanhemmat. Oppilas tietää, että voi omilla valinnoil- laan vaikuttaa omaan mediankäyttöönsä.

Oppilas osaa keskustella kunnioittavasti toisten erilaisista mediankäyttötottumuk- sista ja mieltymyksistä.

Idoleita netissä

Omien mediasuosikkien tarkasteleminen tukee alakoululaisen mediasuhteen rakentumista. Tarkas- telu auttaa ymmärtämään, millaisia merkityksiä medialla on itselle ja toisille ja miksi jotkin sisällöt ovat erityisen tärkeitä. Kerrotaan omista kiinnostuksen kohteista mediassa ja jaetaan kokemuksia mediatuotosten avulla.

Alakouluikäiselle tubettajat, somevaikuttajat ja pelistriimajat voivat olla tärkeitä esikuvia. He ovat eräänlaisia isosiskoja tai -veljiä netissä, joilta omaksutaan mielipiteitä ja tietoa. Myös moni lasten ihailema urheilija, artisti tai näyttelijä on esillä netissä ja mediassa. Kuka on oma suosikkisi, jonka tekemisiä netissä seuraat ja jonka kanavilla tykkäät viettää aikaa?

Tee omasta idolistasi fanikortti, juliste, videovinkkaus tai tietoisku digitaalisin tai perinteisin me- netelmin. Kokoa siihen asioita, joita tiedät tai saat suosikistasi selville. Fanikorttiin voi piirtää tai liittää idolin kuvan, jota on lupa käyttää.

» Minkä ikäinen ja minkämaalainen hän on?

» Millaisia sisältöjä tai videoita hän tekee? Mille alustoille?

» Millaisia aiheita hän käsittelee?

» Mitä muuta hän harrastaa, opiskelee tai tekee työkseen?

» Kuinka pitkään olet seurannut häntä?

» Mitä kautta kiinnostuit juuri kyseisestä henkilöstä?

» Miksi juuri hänen sisältöjään on hauska tai kiinnostava katsella?

23

Mediavinkkausta

Lapsen kasvaessa mediankäyttö on jo itsenäisempää ja omassa mediankäytössä on opeteltava tekemään itselle sopivia valintoja. Vertaisten mediavinkkien avulla omia kokemuksia median parissa taas on mahdollista laajentaa. Suositellaan ja vinkataan omia mediasuosikkeja toisille median avulla.

Tehkää mediasuosikista traileri. Se voi koostua muutamasta kuvasta ja lyhyistä teksteistä. Trai- lerin voi tehdä soveltuvalla editointiohjelmalla tai yksinkertaisemmin diaesityksenä. Traileri mai- nostaa mediasisältöä kertomalla siitä jotakin ja herättämällä kiinnostuksen, mutta paljastamatta kaikkea. Kirjatkaa kuvien yhteyteen lyhyillä teksteillä, miksi mediasisältö on kiinnostava.

Laatikaa mediasuosikista vinkkausvideo tai podcast-tyyppinen äänite. Esitelkää suosikkinne ly- hyesti ja kertokaa, miksi pidätte juuri kyseisestä mediasisällöstä. Voitte myös kertoa, millaisissa tilanteissa käytätte tätä mediaa ja kenen kanssa. Mitä olette oppineet mediasisällön parissa?

Esitelkää suosikit toisillenne. Muistetaan kuunnella ja keskustella kunnioittavasti erilaisista mediasuosikeista. Vinkatessa kunnioitetaan ikärajoja. Kokeilkaa toisten suosituksia ja jutelkaa kokemuksista.

Mediankäyttö muuttuu iän ja medialaitteissa ja -kulttuurissa tapah- tuvien muutosten myötä.

Haastatelkaa kotiväkeä heidän mediankäytöstään ja sen muu- toksista elämän aikana. Millaisia medialaitteita ja -sisältöjä he ovat käyttäneet lapsina, nuorina ja aikuisina? Millaisiin tarkoituk- siin mediaa on käytetty? Mitkä ovat olleet heidän mediasuosik- kejaan? Toteuttakaa haastattelut podcasteina.

Median

tuottaminen

2

25

A

lakouluikäisen lapsen ajankäyttö median parissa koostuu pitkälti median kuluttamisesta. Lapset seuraavat vaikuttajia, tubettajia ja pelien striimaajia.

Suosikit mediassa innostavat myös omaan luovaan tekemiseen. Medialu- kutaidon opetus tarjoaa välineitä median tuottamisen taitoihin. Alakoulussa harjoi- tellaan omaa luovaa mediailmaisua ja tarinankerrontaa, tiedon välittämistä median keinoin ja median käyttämistä omien ajatusten ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen.

Omaa median tuottamista opetellaan hahmottamaan myös osana omaa mediasuh- detta. Esimerkit kytkevät median tuottamisen luontevasti eri oppiaineisiin ja aiheiden käsittelyyn.

Median tuottamisen taitoja tuetaan parhaiten mahdollistamalla oppilaiden omien ideoiden ja ajatusten toteuttaminen, rohkaisemalla uteliaaseen tutkimiseen ja leikinomaiseen tekemiseen. Vielä valmiita tuotoksia olennaisempia ovat innostavat kokeilut, jotka tarjoavat matkan varrella oppimisen ja oivaltamisen iloa. Yhdes- sä tekemisen parissa harjaannutaan monissa tärkeissä taidoissa, kuten tunne- ja vuorovaikutustaidoissa, ja samalla myös osallisuus ja yhteisöllisyyden kokemukset vahvistuvat.

Alakoulussa median tuottamista opitaan ymmärtämään entistä syvemmin prosessi- na, joka koostuu vaiheista: suunnittelu, kokeilu, harjoittelu, työn toteuttaminen ja val- miin työn tarkasteleminen. Kokonaisuuden hahmottaminen ja toteuttaminen opetta- vat tekemään valintoja ja arvioimaan päätöksiä, ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät.

Esimerkit harjaannuttavat teknisissä taidoissa. Harjoittelu ei kuitenkaan edellytä erityisiä laitteita tai osaamista. Median tuottaminen onnistuu sellaisilla resursseilla, jotka koulussa ovat käytössä. Välineiden käyttöä harjoitellaan yhdessä, ja opettajakin voi olla oppijan roolissa.

Luova ilmaisu

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas laatii ohjattuna jonkin yksinkertaisen luovan mediasisällön, kuten digitari- nan tai videon.

Oppilas yhdistää ohjatusti tekstiä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa tai ääntä omassa tuotta- misessaan ja käyttää niitä ilmaisun ja kerronnan keinoina.

Oppilas suunnittelee mediasisältöä ja sen toteuttamisen tapaa yhdessä toisten kanssa. Oppilas toteuttaa työn ja arvioi tuottamista keskustelemalla yhteisesti sen mielekkäistä ja haastavista vaiheista sekä opituista asioista.

Oppilas osaa ohjattuna hyödyntää tarvittavia mediavälineitä, sovelluksia ja ohjel- mia mediasisältöjen tuottamisessa.

Dubbausmestarit

Median äänimaisemat ovat osa lasten elämässä läsnä olevaa mediakulttuuria. Äänet ympäröivät lapsen musiikkina ja ohjelmien, videoiden, elokuvien ja pelien äänimaailmoina. Äänillä on tärkeä merkitys audiovisuaalisessa kerronnassa kuvan tukena, ja ne vaikuttavat mediakokemukseen esimerkiksi vahvistamalla tunnelmia. Huomion kiinnittäminen äänimaailmaan syventää mediakoke- musta ja tarjoaa työkalun tulkintaan. Tutkitaan ääniä ja niiden tehtäviä audiovisuaalisessa tarinan- kerronnassa tekemällä itse äänitehosteita.

Tehkää itse video tai valitkaa valmis kuvallinen materiaali, johon luotte äänitehosteet. Videon voi käsikirjoittaa ja näytellä tai antaa kameran kuvata hetken paikallaan tilassa, jossa on liikettä. Mi- käli videolla näkyy ihmisiä, on lupa kuvaamiseen aina kysyttävä. Äänimaailman voi tehdä myös sarjakuvaan.

Katsokaa yhdessä itse tehdyt ja kuvatut videot tai esimerkiksi lyhytelokuva Elokuvapolulta ilman ääniä. Keskustelkaa tapahtumista. Tapahtuuko jotakin hauskaa, jännittävää tai surullista? Miten elokuva tai video päättyy? Elokuvapolun elokuvia löydät osoitteesta elokuvapolku.kavi.fi.

Tehkää toisten tekemään videoon tai katsomaanne elokuvaan äänimaisema yhdessä soittimia, esineitä ja omaa kehoa käyttäen. Miten äänillä luodaan huumoria tai jännittävä tunnelma? Jos valitussa klipissä on dialogia, keksikää, mitä hahmot sanovat. Katsokaa videot yhdessä ja pohti-

27

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas tuottaa ohjatusti jonkin luovan mediasisällön, kuten animaation, lyhytelo- kuvan tai ohjelmoidun tarinan.

Oppilas hyödyntää mediasisältöjen tekemisessä sanallisen, kuvallisen ja auditiivi- sen ilmaisun ja kerronnan keinoja, kuten juonirakennetta, kuvakulmia ja äänimaail- maa.

Oppilas ymmärtää mediasisältöjen tuottamisen eri vaiheita ja osaa sanallistaa niitä. Oppilas laatii mediasisällön yhdessä toisten kanssa ja arvioi rakentavasti tuot- tamisen vaiheita ja lopputulosta.

Oppilas osaa käyttää erilaisia mediavälineitä ja teknisiä ratkaisuja, kuten taitto-oh- jelmaa, digitaalisen lehden tai kirjan tekemisessä ja luoda ja editoida audiovisuaa- lista sisältöä.

Oppilas yhdistää tekstiä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä ohjattuna lisättyä todellisuutta omassa tuottamisessaan.

Kerrotaan sarjakuvalla

Visuaalista ilmaisua käytetään kerronnan keinona niin kuvissa kuin audiovisuaalisissa sisällöissä, esimerkiksi peleissä, elokuvissa ja videoissa. Kuvallista kerrontaa harjoittelemalla oma visuaalinen ilmaisu vahvistuu, ja samalla kehittyvät myös kuvien lukemisen ja tulkinnan taidot. Harjoitellaan sarjakuvan kerronnan keinoja.

Tutustukaa sarjakuvaan ja sen kuvallisen kerronnan keinoihin. Tarkastelkaa, miten tunteita, liiket- tä tai ääniä ilmaistaan sarjakuvassa. Millaisia kuvakulmia tai rajauksia kuvissa käytetään?

Valitkaa jokin opetettavaan aiheeseen liittyvä teema tai ilmiö ja käsitelkää sitä kuvallisen ilmai- sun keinoin. Päättäkää, mitä haluatte asiasta kertoa ja tehkää aiheesta kolmen kuvan sarjakuva.

Käyttäkää erilaisia perspektiivejä; kuva voi tarkentaa lähelle yksityiskohtiin tai olla laaja yleiskuva.

Kuvat voivat myös muodostaa juonen, jossa on alku, keskikohta ja loppu sekä ilmaista muutosta tai syy-seuraussuhdetta.

Viestikää myös värivalinnoilla. Sarjakuvassa voi olla tekstiä, mutta sarjakuva voi olla ymmärret- tävä myös ilman kirjoitusta. Voitte toteuttaa sarjakuvan kynällä ja paperilla, digitaalisilla välineillä, valokuvaamalla tai sekatekniikoilla.

Tarkastelkaa sarjakuvia ja tutkikaa niiden kuvallista ilmaisua. Mikä sarjakuvan tekemisessä oli vaikeaa, entä helppoa?

Juonen punontaa

Elokuvan juonirakenteen ymmärtäminen on väline elokuvan analysointiin. Taito tutkia ja tulkita elo- kuvaa syventää elokuvaelämystä ja auttaa ymmärtämään sen välittämää sanomaa.

Elokuvan perusrakenne noudattelee tapaa hahmottaa asioiden syy-seuraussuhteita. Rakennetta voi hyödyntää muussakin oppimisessa, kuten jäsentäessä historian tapahtumia. Juonirakennetta voi tarkastella ja harjoitella myös muiden mediasisältöjen parissa esimerkiksi tekemällä animaation tai ohjelmoidun tarinan tai suunnittelemalla pelin.

Tutkitaan juonirakennetta ja opetellaan käyttämään sitä tekemällä lyhytelokuva.

Laatikaa lyhytelokuva, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Rakenne voi toteutua jo minuutin mit- taisessa yhden otoksen elokuvassa. Elokuvan voi myös jakaa kolmeen otokseen perusrakenteen mukaisesti.

Elokuvan aiheena voi olla vaikkapa riita ja sen ratkaiseminen tai jokin oppitunneilla käsiteltävä asia. Pohjana käsikirjoitukselle voi käyttää myös sarjakuvaa tai satua.

Esitelkää alussa tapahtumapaikka, päähenkilö ja esimerkiksi konflikti tai muu tilanne, jonka eteen päähenkilö joutuu. Keskikohdassa tapahtumia syvennetään ja mahdollinen ongelma pyritään ratkaisemaan. Liittäkää jokin tunne ratkaisun syntymiseen: mitä tapahtuu, kun henkilö kokee jonkin voimakkaan tunteen? Millainen reaktio syntyy ja miten tilanne ratkeaa? Lopussa esitetään tarinan loppuratkaisu.

29

Vaikuttaminen

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas ilmaisee omia ajatuksiaan mediasisältöjä tuottamalla.

Oppilas tuottaa ohjatusti jonkin yksinkertaisen kantaa ottavan tai vaikuttamaan pyrkivän mediasisällön, kuten mainos.

Oppilas käyttää ohjatusti jotain vaikuttamisen keinoa, kuten toistoa tai huumoria.

Unelmien koulupäivä

Alakoulussa mediaa opetellaan käyttämään omien ajatusten ilmaisemiseen ja vaikuttamiseen. Roh- kaistuminen omien näkemysten esiin tuomiseen vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja minäpystyvyyttä sekä kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemusta. Oppilaiden kanssa harjoitellaan mielipiteiden kertomista koulupäivästä ja median hyödyntämistä unelmien edistämiseen.

Jutelkaa, mitkä asiat koulupäivässä ovat mukavia. Mitä asioita tekisi mieli muuttaa? Opetellaan ilmaisemaan mielipiteitä siten, että ei tulla loukanneeksi toisia ja kunnioitetaan erilaisia ajatuksia.

Unelmoikaa maailman ihanin koulupäivä. Piirtäkää tai käyttäkää lehtien kuvamateriaalia ja kootkaa ne kollaasiksi tai digitaaliseksi esitykseksi. Kirjoittakaa kuvien yhteyteen sanoja, jotka kertovat koulupäivästä. Varmistakaa, että jokaisen ajatus tulee kuulluksi ja sisällytetyksi kokonai- suuteen.

Tarkastelkaa kuvia ja sanoja. Mitkä asiat haluaisitte säilyttää omassa koulupäivässä ennallaan, entä mitä pitäisi muuttaa, jotta unelmien koulupäivä toteutuisi?

Valitkaa yksi asia, jonka toteuttamista lähdette yhdessä edistämään.

Pohtikaa, miten voitte itse vaikuttaa unelmien koulupäivän toteutumi- seen. Mitä pitäisi tehdä ja kenen kanssa asiasta voisi keskustella? Laa- tikaa viesti taholle, jonka kautta asiaa pitäisi edistää ja johon haluatte vaikuttaa. Viesti voi olla video, juliste tai opettajan avulla laadittu perin- teinen sähköposti. Voisiko vaikuttavan viestin esittää rapin muodossa?

Tehkää unelmien koulupäivästä mediataltiointi kuvin, videolle tai äänit- tämällä.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas osaa tuoda mediaesitysten kautta esille omia mielipiteitään. Oppilas huo- maa, että asioihin on erilaisia näkökulmia.

Oppilas tuottaa ohjattuna jonkin kantaa ottavan tai vaikuttamaan pyrkivän media- sisällön, kuten arvostelu, videovinkkaus, mielipidekirjoitus, vlogi tai juliste.

Oppilas osaa käyttää joitain kielellisiä ja visuaalisia vaikuttamisen keinoja.

Oppilas osaa kuvailla joitain tapoja, joilla median kautta voi vaikuttaa, kuten mieli- piteen julkaisu tai sosiaalisen median kampanja.

Vlogataan

Media on yhteiskunnassa tärkeä vaikuttamisen väline, jonka kautta muutetaan maailmaa. Median kautta on mahdollista saada omat ajatukset ja mielipiteet laajemman yleisön tietoon ja vaikuttaa asioihin. Tutustutaan vlogiin ja kokeillaan tehdä oma vlogi.

Harjoitelkaa vlogin tekemistä esimerkiksi pareittain. Aiheina on hyvä olla oppilaille tärkeitä asioita. Suunnitelkaa vlogin sisältö. Miettikää, kenen haluaisitte katsovan videon. Sisällyttäkää videoon jokin oma havainto, ajatus, mielipide tai viesti, jonka haluatte välittää tai josta haluatte herättää keskustelua. Pohtikaa, miten oma mielipide havainnollistetaan ja perustellaan. Onko mielipiteen tueksi tarvetta esittää tietoa?

Noudattakaa vlogille tyypillisiä videon toteuttamisen tapoja: kuvatkaa itse ja puhukaa suoraan kameralle. Kameran avulla voi havainnollista myös käsiteltävää aihetta.

Katsokaa videot yhdessä ja keskustelkaa niistä. Mitä opitte vlogia tehdessä?

Vlogi on mediasisältö, jossa kerrotaan videokuvaamisen ja puheilmaisun keinoin omia ajatuksia, kokemuksia ja mielipiteitä esimerkiksi jostain ajankohtaisesta aiheesta tai keskittyen johonkin teemaan, kuten matkustamiseen.

31

Mielikuvien muokkaajat

Kameralla otettu kuva esittää kohteensa lisäksi aina myös kuvaajan näkemystä asiasta. Kuvakul- malla ja rajauksilla sekä kuvia muokkaamalla pystytään kertomaan kuvauksen kohteesta halutussa valossa. Valinnoilla vaikutetaan katsojan ajatuksiin kuvatusta asiasta. Aina asiat eivät ole sellaisia, millaisina ne mediassa esitetään ja tämä on tärkeää tiedostaa. Kokeillaan mielikuvien luomista kuvien avulla.

Tutkikaa jotakin mediassa julkaistua valokuvaa. Mitä kuva esittää? Tarkastelkaa värejä, kuvakul- maa ja rajauksia. Mikä kuvan tarkoitus on? Mitä kuvalla kerrotaan?

Valitkaa kuvattava aihe, josta muodostuvaan mielikuvaan haluatte vaikuttaa. Ottakaa valokuvia, jotka antavat aiheesta tarkoituksellisesti valikoidun kuvan. Kuvat eivät saa loukata ketään. Ku- vausaiheeksi voi ottaa vaikkapa oman kotipaikkakunnan ja sen esittämisen parhaassa valossa.

Millainen paikkakunta houkuttelisi kävijöitä? Mitä näytetään ja mitä jätetään näyttämättä?

Etsikää ympäristöstä tarkoitukseen sopivia yksityiskohtia ja kuvatkaa ne. Rakentakaa kuvista kollaasi. Kokeilkaa käyttää sekä muokkaamattomia kuvia että kuvamanipulointia haluamanne mielikuvan vahvistamiseksi.

Keskustelkaa mielikuviin vaikuttamisesta kuvien keinoin. Median kuvia muokataan paljon, jotta asiat saadaan näyttämään sellaisilta, kuin halutaan. Mitä hyötyä tai haittaa voi olla vain haluttu- jen näkökulmien esittämisestä?

Tiedon välittäminen

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas laatii ohjattuna yksinkertaisen tietoa välittävän mediasisällön, kuten uutis- kuvan tai kuvatekstin.

Oppilas tarkastelee mediasisältöjen todenperäisyyttä ja kuvitteellisuutta oman tuottamisen kautta esimerkiksi käyttämällä vihreän kankaan tekniikkaa.

Oppilas esittää ja välittää ohjattuna löytämäänsä tietoa mediaesityksen kautta esimerkiksi luokan käyttämällä digitaalisella alustalla.

Oppilas tietää, että toisen tuottamaa tietoa ei voi esittää omanaan, ja harjoittelee lähteiden merkitsemistä.

33

Mun juttu!

Median avulla välitetään tietoa monenlaisilla alustoilla ja monenlaisissa muodoissa. Alkuopetuk- sessa tiedon välittämistä harjoitellaan oppilaille tutuista aiheista. Samalla harjoitellaan erilaisten aineistojen käyttöä tiedon esittämisessä ja opetellaan tekijänoikeuksien noudattamista.

Kertokaa omista harrastuksistanne tai kiinnostuksenkohteistanne mediaesityksen, esimerkiksi digitarinan avulla. Omien kokemusten lisäksi etsikää ja esittäkää aiheesta myös yleisempää tietoa.

Digitarinaan tarvitaan kuvia ja ääntä. Selvittäkää, mistä kuvia voi etsiä. Mistä tietää, saako va- lokuvan ladata Internetistä? Entä mitä musiikkia on lupa käyttää taustalla? Keskustelkaa teki- jänoikeuksista ja niiden tarkoituksesta. Tutustukaa tekijänoikeusvapaaseen materiaaliin, jota on luvallista käyttää omissa töissä. Omasta kiinnostuksenkohteesta ja harrastuksesta kertomiseen sopivat hyvin myös itse otetut kuvat. Jos kuvissa esiintyy ihmisiä, on muistettava pyytää lupa.

Koostakaa omaan aiheeseen liittyvät kuvat esitykseksi editointiohjelmassa. Omasta aiheesta puhutaan kuvaesityksen päälle ja puhe tallennetaan osaksi esitystä. Esityksen lopputeksteihin lisätään teoksen tiedot: tekijän nimi ja päivämäärä ja valokuvien ja lisätietojen lähteet.

Omasta jutusta voi kertoa myös kuvan tai videon avulla tai perinteisellä diaesityksellä.

Digitarina on digitaalisesti tehty kertomus, jossa on kuvia, tekstiä ja ääntä. Näiden yhdistäminen tapahtuu editoin- tiohjelmassa. Digitarina on tyypillisesti lyhyt, muutamien minuuttien mittainen esitys. Digitarina soveltuu monen- laisten omakohtaisten ja yleisten aiheiden esittelyyn.

Tekijänoikeuksista löytyy tietoa esimerkiksi osoitteessa tekijanoikeus.fi.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas tuottaa ohjatusti jonkin tietoa välittävän journalistisen mediasisällön, kuten uutisen tai urheiluselostuksen.

Oppilas hyödyntää mediasisältöjen tuottamista tiedon esittämisessä ja välittämi- sessä toisille. Oppilas valitsee soveltuvan mediaesityksen muodon.

Oppilas koostaa ohjattuna tietoa eri lähteistä ja esittää tiedon mediasisällön kautta.

Oppilas tietää, että toisen tuottamaa tietoa ei voi esittää omanaan, ja osaa merkitä käyttämänsä lähteet.

Podcast tutuksi

Alakoulussa opetellaan tunnistamaan mediasisältöjen erilaisia tarkoitusperiä ja tutustutaan erilaisiin journalistisiin sisältöihin. Podcast on asiapitoinen journalistinen mediasisältö, joka tuo esille erilai- sia näkökulmia, kokemuksia ja mielipiteitä, ja on samalla viihdettä. Podcastin tekeminen harjoittaa keskustelutaitoja ja taustatyön tekeminen tiedonhaun osaamista.

Tutustukaa podcasteihin ja harjoitelkaa haastattelua ja keskustelua – kysymistä, vastaamista ja kuuntelemista – helpoista, oppilaille tutuista aiheista.

Päättäkää, minkä teeman ympärille rakennatte podcast-jaksot. Tehkää podcast-sarja esimerkiksi oppilaiden kiinnostuksenkohteista, kuten harrastuksista. Aiheen voi valita myös oppitunneilla käsiteltävästä teemasta.

Päättäkää jaksojen pituus ja määrä sekä mitä eri jaksot käsittelevät. Jakautukaa ryhmiin ja jakakaa roolit: kuka haastattelee ja äänittää? Entä ketä haastatellaan? Keskustelijoita voi olla useampikin.

Sopikaa haastatteluista ja laatikaa kysymykset. Hyvät haastattelukysymykset pohjautuvat taus- toitukseen eli etsikää aiheesta tietoa.

Toteuttakaa podcastit. Tallentakaa haastattelut esimerkiksi puhelimella.

Leikatkaa ohjelmat sopivan mittaisiksi. Tehkää sarjalle alkutunnus ja liittäkää se jaksojen alkuun.

Päättäkää sarjalle ja yksittäisille jaksoille kiinnostavat nimet ja suunnitelkaa, missä ja miten mai- nostaisitte sarjaa kuuntelijoille. Kuunnelkaa jaksot.

Podcast on journalistinen sisältö, joka muistuttaa radio-oh-

35

Toimittajat työssään

Seuraamalla paikallisia medioita tutustutaan journalismiin ja median toimintaan yhteiskunnassa. Teke- mällä itse uutinen paikallisesta aiheesta tai digilehti tutkitaan, miten journalistiset sisällöt syntyvät.

Selvittäkää, mistä saa tietoa kotipaikkakunnan ajankohtaisista asioista. Mitä paikallisia medioita tiedätte? Onko paikkakunnalla omaa lehteä tai radiokanavaa?

Seuratkaa paikallisia medioita ja niiden tekemää uutisointia. Millaisista paikallisista, ajankoh- taisista asioista toimittajat tekevät uutisia? Kaikki tärkeätkään asiat eivät aina mahdu uutisiin.

Uutisaiheet ovat aina toimituksessa tehtyjen valintojen tulosta. Millaisista paikallisista asioista haluaisitte enemmän uutisia? Mistä tekisitte itse uutisen?

Ryhtykää toimittajiksi ja tehkää uutisia ajankohtaisista asioista koulussa tai paikkakunnalla. Valit- kaa, teettekö lehti-, verkko-, radio-, vai tv-uutisen.

Tutustukaa uutisen ohella myös muihin journalistisiin sisältöihin esimerkiksi sanomalehden erilaisiin teksteihin. Tehkää digilehti, josta löytyvät tutut sisällöt: pääkirjoitus, uutinen, mielipide, arvostelu, sarjakuva ja mainos. Mitkä teksteistä voisi esittää ääni- tai videotallenteina? Kootkaa tekstit lehdeksi taitto-ohjelmaa käyttämällä. Keksikää lehdelle nimi.

Journalismissa on kysy- mys ajankohtaisen asian tutkimisesta, tiedon koos- tamisesta ja sen totuuden- mukaisesta raportoinnista yleisölle. Radio- ja TV-uu- tiset ja lehtitekstit ovat esimerkkejä journalistisista sisällöistä, joita journalis- tit eli toimittajat tekevät.

Journalistien työtä ohjaavat Journalistin ohjeet.

Minä median tuottajana

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas löytää mielekkäitä tapoja tuottaa mediasisältöjä ja rohkaistuu mediasisäl- töjen tekemiseen itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa.

Oppilas ymmärtää, että mediateosten mahdolliseen julkaisemiseen liittyvistä asioista tulee keskustella myös aikuisten, erityisesti huoltajien, kanssa oman ja muiden yksityisyyden ja oikeuksien suojaamiseksi.

37

Pelimestarit

Oppilaiden mediasuhteen rakentumista voi tukea kannustamalla omien mediasisältöjen leikinomai- seen ja kokeilevaan tuottamiseen. Omat mielekkäät kokemukset median parissa voivat olla innoit- tajina omalle median tekemiselle. Digitaaliset pelit ovat osa lasten ja nuorten mediakulttuuria ja kuuluvat monen alakouluikäisen arkeen. Kokeillaan tehdä yhdessä erilaisia pelejä. Pelien tekeminen kehittää ongelmanratkaisukykyä, luovaa ja loogista ajattelua ja visuaalisen tuottamisen taitoja.

Jutelkaa yhdessä erilaisista peleistä, joita olette pelanneet, ja pelikokemuksistanne. Mitkä pelit ovat suosikkejanne ja miksi? Mikä pelaamisessa on hauskaa tai jännittävää ja mitä pelatessa voi oppia? Millaisia ikärajoja tai -suosituksia peleissä on?

Pohtikaa pelien tavoitteita ja sääntöjä. Mitä eri peleissä on tarkoitus tehdä? Voiko pelien sääntö- jä muuttaa? Kokeilkaa eri tapoja pelata jotakin tuttua peliä.

Tehkää oma peli keksimällä valitsemastanne tutusta pelistä uusia versioita tai suunnittelemalla ihan uusi peli. Miettikää, mikä tavoite pelissä on. Laatikaa säännöt ja kokeilkaa, miten ne toi- mivat. Pelien kokeileminen ja niiden muokkaaminen ovat tärkeitä vaiheita, joissa opitaan, ja itsessään yhtä arvokkaita kuin lopputulos.

Pelin tekemisessä voi keskittyä myös hahmoihin, pelimaailmaan ja tarinaan. Suunnitelkaa, mil- laisia hahmoja pelissä seikkailee ja mitä tehtäviä niillä on. Entä millaisia maailmoja peleissä on?

Hahmot, pelimaiseman ja tarvittavat alustat ja välineet voi tehdä esimerkiksi piirtämällä, askarte- lemalla tai rakentamalla. Kokeilkaa toteuttaa peli ohjelmoituna tarinana.

Valmistakaa peli. Esitelkää pelin tarkoitus, säännöt, pelimaailmat ja hahmot ja kokeilkaa pelata pelejä yhdessä.

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 3–6

Oppilas osaa kuvata itselleen mielekkäitä mediasisältöjen tuottamisen tapoja, vai- heita ja sisältöjen tuottamisen merkitystä. Oppilas osaa kuvata omia vahvuuksiaan ja asioita, joissa haluaisi kehittyä.

Oppilas rohkaistuu tuottamaan mediasisältöjä kokeillen ja luovasti itsenäisinä ja yhteisinä tuotoksina.

Oppilas keskustelee median tuottamisesta vertaisten kanssa. Oppilas rohkaisee vertaisia mielekkääksi kokemiensa tuottamisen tapojen pariin valinnanvapautta kunnioittaen.

Oppilas ymmärtää, että on itse vastuussa tekemästään ja jakamastaan mediasi- sällöstä.

Mediamaakarin digitarina

Käsitys itsestä median tuottajana muodostuu, kun pohditaan, millaisten mediasisältöjen tekemises- tä on jo kokemusta, millaisia sisältöjä on mukava tehdä ja missä kokee olevansa hyvä. Vahvuuksien ohella voi huomata myös asioita, joissa haluaisi kehittyä ja asioita, joiden tekemistä olisi mukava kokeilla.

Pohtikaa, mitä median tuottaminen tarkoittaa. Tehkää päiväkirjatyylinen digitarina aiheesta Minä median tuottajana. Kerätkää tarvittava materiaali esimerkiksi viikon ajalta. Tallentakaa piirtäen tai valokuvaamalla hetket, jolloin tuotatte erilaisia mediasisältöjä: pieniä tai isoja. Lisätkää esimer- kiksi diaesitysohjelmassa tai älylaitteen videoeditointisovelluksessa kuviin selostus tai tekstiä, joka kertoo, millaisia mediasisältöjä ja millä keinoin niitä tuotetaan. Digitarinan kesto on enintään minuutin.

Keskustelkaa median tuottamisesta tarinoiden pohjalta. Mikä median tekemisessä on mukavaa?

Erottuuko joukosta joitain suosittuja tuottamisen muotoja? Tuotetaanko mediaa yleensä yksin vai yhdessä? Mihin tarkoituksiin sisältöjä tehdään?

Löytyykö sisällöistä uusia tai vieraampia mediatuottamisen muotoja. Voisivatko luokkakaverit auttaa taitojen harjoittelussa? Järjestäkää mediamaakareiden työpaja, jossa opitte toisiltanne.

39

Mediataiteilua

Oppilaiden kokemukset median tuottamisesta avartuvat itselle uusien mediasisältöjen parissa. Medi- an luovassa tekemisessä olennaista – ja vielä lopputulostakin tärkeämpää - on mielikuvituksen käyttä- minen, omassa ilmaisussa rohkaistuminen ja ennakkoluuloton kokeileminen. Mediataiteen tekeminen tarjoaa mahdollisuuden rohkeaan heittäytymiseen ja leikkimielisiin kokeiluihin.

Tutustukaa mediataiteeseen ja valitkaa jokin mediataiteen muoto, jota kokeilette. Kokeilkaa vaikkapa erilaisia kuvan ja äänen yhdistelmiä ja mediavälineillä leikittelyä. Valitkaa myös aihe tai teema, jota haluatte käsitellä, esimerkiksi

» tehkää ystävyyttä, rohkeutta tai pelkoa käsittelevä animaatio. Käyttäkää vaikkapa esineitä animaation tähtinä.

» Kuvatkaa lähiympäristöä epätavallisesta perspektiivistä asettamalla pieni esine, kuten lelu, eri paikkoihin ja tarkastelemalla maailmaa sen kautta.

» Tehkää videoteos kuvaamalla samaa kohdetta vuorokauden eri aikoina ja tutkikaa, miten valon ja värien vaihtelu muuttavat kuvaa. Kuvia ja videoita voi myös muokata. Videoteosta voi editoidessa nopeuttaa tai esittää sisällön käänteisessä järjestyksessä.

» Tehkää digitaalinen ääniteos tallentamalla ympäristön äänimaisemaa.

» Piirtäkää tai maalatkaa digitaalisesti.

Mediataide on taidemuoto, jonka tekemisessä käytetään sähköisiä medioita ja teknologiaa.

Mediataidetta ovat esimerkiksi lyhytelokuvat, valokuva- ja videoteokset, animaatio, digitaaliset maalaukset, valo- ja äänitaide ja pelit.

Toiminta

mediaympäristöissä

3

41

I

nnokas ja utelias ekaluokkalainen tutkii ja tutustuu mediaympäris- töihin ja harjoittelee laitteiden käyttöä ja niistä huolehtimista. Lap- sen varttuessa medialla on entistä keskeisempi sosiaalinen mer- kitys: median parissa vietetään aikaa kavereiden kanssa esimerkiksi digitaalisia pelejä pelaten. Kolmasluokkalainen viihtyy monenlaisten mediasisältöjen parissa ja opettelee etsimään mediasta myös tietoa.

Kuudesluokkalainen keikkuu mediankäytössään ja kehityksessään lap- suuden ja nuoruuden välimaastossa. Ikäkauteen voi liittyä vahva halu olla ikäistään ”isompi”, mikä saattaa näkyä lapsen median käytössä.

Myös vertaiset saattavat luoda odotuksia mediatottumuksille. Median kuluttamisen ohella sen oma tuottaminen ja julkaiseminen voivat kiin- nostaa, ja mallia otetaan omista mediaidoleista.

Kaikkia alakoululaisia yhdistää tarve ikätasoiseen ohjaukseen matkalla kohti myönteistä, turvallista ja hyvinvointia tukevaa mediankäyttöä.

Vastuullisiksi mediankäyttäjiksi ei kasveta vahingossa.

Osion esimerkeissä harjoitellaan turvallista ja vastuullista toimintaa medialaitteiden parissa ja mediaympäristöissä. Lisäksi tarkastellaan sitä, minkälaisia vaikutuksia mediankäytöllä voi olla omaan ja muiden hyvinvointiin. Vuorovaikutus vertaisten kanssa on keskeinen osa lasten toimintaa median parissa. Opetellaan ja kerrataan, millaista on toisia kunnioittava ja huomioiva viestintä mediaympäristöissä.

Esimerkit on rakennettu niin, että ne tukevat teemojen käsittelyä eri oppiaineissa. Pohdinnan ja keskustelun ohella esimerkeissä hyödynne- tään toiminnallisuutta. Esimerkit rohkaisevat käyttämään monipuolisia ilmaisutapoja, kuten kehollista ja kuvallista ilmaisua sekä draamaa.

Turvallisuus

Hyvä osaaminen vuosiluokilla 1–2

Oppilas tietää, miksi on tärkeää voida suojata yksityisyyttään ja tietojaan. Oppilas osaa kertoa, mitä asioita voi ja mitä ei ole hyvä jakaa verkossa. Oppilas tulee tietoi- seksi tietojenkalastelusta ja siitä, että internetissä voi kohdata myös epäasiallisia tai laittomia yhteydenottoja.

Oppilas tietää, kuinka toimia, jos saa verkossa asiattomia viestejä tai yhteydenot- toja tuntemattomilta ihmisiltä. Oppilas osaa kääntyä turvallisen aikuisen puoleen.

Oppilas tunnistaa kuvaohjelmien ikärajat, ymmärtää niiden tarkoituksen ja kun- nioittaa niitä mediasisältöjä käyttäessään.

Turvallista viestintää

Mediankäytön monipuolistuessa ja erilaisten mediaympäristöjen arkipäiväistyessä oppilaiden on hyvä tulla tietoisiksi siitä, että digitaalisissa ympäristöissä voi kohdata epäasiallisia ja laittomia yhteydenottoja ja tietojen kalastelua. On tärkeää harjoitella yksityisyyden ja omien tietojen suojaa- mista.

Käsitelkää turvallista viestimistä mediassa. Laatikaa väittämiä, jotka liittyvät turvalliseen median- käyttöön, esimerkiksi:

» Oma nimi ja osoite ovat henkilökohtaisia tietoja.

» Tuntemattomasta numerosta soitettuun puheluun pitää vastata.

» Salasanan voi kertoa parhaalle kaverille.

» Kaikki aikuiset netissä ovat luotettavia.

Lisää väittämiä löydät osoitteesta www.mll.fi/tehtavat/outoja-yhteydenottoja.

Käykää väittämät yhdessä läpi toiminnallisesti. Mallina voi käyttää esimerkiksi maa-meri-lai- va-leikin ideaa, jolloin oppilaiden tulee liikkua määrätyille alueille sen mukaisesti, ovatko he väittämästä samaa tai eri mieltä tai jotakin siltä väliltä.

Vauhdikkaan leikin jälkeen pysähtykää käsittelemään jokainen väittämä ja keskustelemaan