Tampereen Musiikkiakatemian laajennus

(1)

(2)

SiSällySluettelo

Johdanto 3

1. Lähtökohdat

1.1 Lähialueen luonne 5

1.2 Suunnittelualue 6

1.3 Vanha akatemiarakennus 8

1.4 Kilpailun tehtävänanto ja sen luomat haasteet 10 2. Suunnittelu

2.1 Suunnitteluprosessi 13

2.2 Referenssejä 14

2.3 Kilpailuvaiheen suunnitelma 17

2.4 Tuomariston linjauksista 24

2.5 Jatkotyöstäminen 25

3. Suunnitelma

3.1 Kaupunkikuva ja ulkoarkkitehtuuri 28 3.2 Tilaratkaisut ja sisäarkkitehtuuri 34

3.3 Reaaliaikainen visualisointi 44

4. Lähteet 47

(3)

Johdanto

Tampereen Musiikkiakatemian laajennuksesta jär- jestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 maaliskuuhun. Hieman yli sata ehdotusta saanut kilpailu ratkesi vuoden 2014 kesäkuussa ja voittajaksi nimettiin Arkkitehtuuritoi- misto Kouvo & Partasen ehdotus ”CODA”. Osallistuin kilpailuun itsenäisesti ja ehdotukseni sijoittui keski- luokkaan.

Arkkitehtuurikilpailut ovat kiinnostaneet minua viime vuosina enenevissä määrin ja Tampereen Musiikkiakatemian laajennus -kilpailu vaikutti juuri sopivan kokoiselta ja aiheeltaan kiinnostavalta yksin tehtäväksi ja diplomityöksi laajennettavaksi. Tampe- reen Musiikkiakatemia on 1970-luvulla rakennettu ammattikorkeakoulutason oppilaitos Tampereen Pyynikillä, jonka laajentamiselle haettiin kilpailulla ratkaisua ongelmallisen pieneksi rajatulla tontilla.

Kilpailun tehtävänanto oli poikkeuksellisen haastava, mikä johdatteli syventymään erityisesti tilalliseen op- timointiin ja tehokkuuteen.

Työssäni käyn läpi vaihe vaiheelta ensiksi Pyynikin ja Musiikkiakatemian ympäristön sekä itse akatemiarakennuksen historiaa, nykyluonnetta ja suhdetta muuhun kaupunkirakenteeseen. Otan kantaa kilpailussa annetun tilaohjelman ja tehtävänannon haas- teisiin ja kerron omasta lähestymistavastani suunnit- teluun kilpailuvaiheessa. Oman kilpailuehdotukseni jälkeen kerron tuomariston päätöksistä tehtävänan- non ratkaisujen suhteen yleisesti, hieman omista mielipiteistäni ja kilpailuehdotukseni selkeimmistä jatkokehitystarpeista. Työni loppupuolella esittelen viimeistellyn suunnitelmani ja kerron tarkemmin lo- pullisista yksityiskohtaisemmista ratkaisuistani.

Lopuksi kerron lyhyesti suunnitelmasta tekemästäni 3d-animaatiosta ja tutkimistani reaaliaikavisualisoin- nin tämän hetken mahdollisuuksista yleisesti.

(4)

1. lähTökohdaT

(5)

Rakeisuuskuva Pyynikistä Satelliittikuva tampereesta

FONECTA.FI FONECTA.FI

1.1 lähialueen luonne

Tampereen musiikkiakatemia sijaitsee Tampe- reen Pyynikissä, Pyynikinharjun kupeessa vajaan kilometrin päässä keskustasta länteen. Kaupungin rakenne on Pyynikissä yleisesti puistomaista ja sitä se on erityisesti Musiikkiakatemian ympäristössä, jossa komeat puurivistöt reunustavat teitä ja kasvilli- suus rakennusten välissä on rehevää. Vuonna 1896 arkkitehti Lambert Petterson sai valmiiksi Tampe- reen kaupunkia kaikkiin ilmansuuntiin laajentavan asemakaavansa. Hänen piirtämänsä ruutukaava pehmeni vapaamuotoisemmaksi Pyynikinrinteellä.

Vuonna 1900 koettiin tarve uudelleenjärjestellä Pyy- nikin alueen vanha urheilukenttä, joka silloin sijaitsi Pyynikintorin pohjoislaidalla. Tämä hanke herätti ky- symyksen myös koko Pyynikin ja sen läntisen raken- tamattoman alueen tarkemmasta kaavoituksesta.

Vielä samana vuonna Tampereen kaupungin kau- nistuskomitea esitti järjestettäväksi kilpailua alueen suunnittelusta. Vuonna 1902-03 järjestetyn kilpailun voitti vapaasti maaston muotoja noudattelevalla eh- dotuksellaan Lars Sonck. Pyynikinrinteelle suunni- teltu 1900-luvun alussa trendikkäiden puutarhakau- punkien periaatteita noudattava omakotitalomainen huvila-alue on ensimmäinen laatuaan Tampereella.

Sonck sai toimeksiannon Pyynikin ja muutamien sen lähialueiden asemakaavan lopullisesta suunnittele- misesta. Asemakaava vahvistettiin senaatissa 1907 ja suurin osa alueen rakennuksista on tehty tämän jälkeen.¹

Vanha konservatoriorakennus sijoittuu skaalalli- sesti omintakeiseen rajapintaan Pyynikissä. Akate- mian lähietäisyydellä voidaan sanoa olevan kolme

hyvin selvästi havaittavaa rajaa. Sen koillispuolella avautuu Pyynikintori, jota reunustavat 5-6 kerrok- siset suurehkot, rapatut, 1900-luvun alkupuolella rakennetut asuinkerrostalot ja Tampereen lyseon lukio, jotka kohoavat selvästi kolmekerroksista mu- siikkiakatemiaa korkeammalle sen pohjois- ja itä- puolella. Pyynikintori puolestaan avautuu pohjois- puolelta vilkkaasti liikennöityyn Pirkankatuun, joka Hämeenkaduksi muuttuen kulkee suoraan Tampe- reen keskustan läpi.

Akatemian länsi- ja eteläpuolella kaupunkiraken- ne on sen sijaan huomattavasti puistomaisempaa ja pienimittakaavaisempaa. Tätä aluetta hallitsevat suurimmaksi osaksi verrattain väljästi sijoitellut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta korkeintaan kaksikerroksiset puuhuvilat. Pian huviloiden lounaispuolella kohoaa rakentamiselta suojeltu Pyynikinhar- ju, joka muodostaa kolmannen rajan. Rakentamisen nopea skaalautuminen pyynikinharjua kohti johtuu tahdosta säilyttää se hallitsevana elementtinä mai- semassa. Vanhan konservatorionkin rakentamiselle oli ehtona, ettei se saa peittää Pyynikinharjua.² Rakennukset ovat alueella skaalasta riippumatta väritykseltään yleisesti vaaleita ja pastellinsävyisiä lukuunottamatta itse akatemiarakennusta, joka tum- malla tiiliverhoilullaan erottuu selkeästi naapureis- taan.

1 Leskinen, Marjatta: Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (s. 20, 109, 115)

(6)

6

TAMPEREENMUSIIKKIAKATEMIA.FI

Helikopterikuva musiikkiakatemiasta koillisesta

1.2 Suunnittelualue

Kilpailussa osoitettu suunnittelualue ulottuu en- sisijaisesti vanhan akatemiarakennuksen länsijul- kisivusta tontin rajoille asti, jossa se myötäilee Am- mattikoulunkadun ja Kisakentänkadun jalkakäytäviä, mutta myös konservatorion eteläpuolelta on an- nettu pieni maakaistale laajennuksen mahdolliseen käyttöön. Vanhan akatemiarakennuksen opetus- ja henkilökunnan tilojen ikkunat avautuvat kolmesta kerroksesta kilpailualueelle lähes koko läntisen julkisivun pituudelta. Konservatorion lounaispuolella ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva IV-konehuone jää suunnittelualueen sisäpuolelle. Tonttia reunustavat sen kaikilta sivuilta suurehkot lehtipuut, jotka jäävät myös suunnittelualueen sisälle sen länsi- ja pohjoispuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2100 m² ja jos siitä vähennetään vaikeasti hyödyn- nettävä eteläinen osa saadaan alaksi noin 1800 m².

Kuten olemassaoleva Musiikkiakatemiakin, sijaitsee suunnittelualue suhteellisen jyrkästi koilliseen päin viettävässä rinteessä. Alueen matalimmasta kohdasta, vanhan akatemiarakennuksen länsijulkisivun vierestä, jossa korkeus meren pinnasta on hieman alle 110 metriä, maasto nousee 2,5 metriä tontin luoteiskulmalle ja lähes viisi metriä lounaiskulmalle.

Tällä hetkellä suunnittelualue hyödynnetään länsi- puolella paikoitusalueena, joka porrastuu kahdelle tasolle. Alueen eteläpuolella on myös autopaikkoja sekä vanhan rakennuksen huoltopiha toisen kerroksen tasolla.

(7)

7

SUUNNITTELUALUE

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

Helikopterikuva musiikkiakatemiasta etelästä ^FONECTA.FI Asemapiirros 1:1000

(8)

8

109,50

AULA

LUOKKIA

LUOKKIA NEUV.

IV-KONEH.

TEKN.

HAR JOITTELU SO

ITINVAR.

PUKUH.

LUOKKIA LUOKKIA

OPETTJIEN HUONE

TEKNISIÄTILOJA

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TI O N A L PR O D U C T

PR OD UC ED BY AN AU TO DES KE DU CA TIO NA LP RO DU CT

PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TIO N A L PR O D U C T

1. krs 1:400

1.3 Vanha akatemiarakennuS

Tampereen Musiikkiakatemia on vuonna 1975 val- mistunut ammattikorkekoulutason laitos, jonka jo ai- kalaiskirjoitusten kritisoiman tylyhkön ulkomuodon pääasiallinen materiaali on poltettu punatiili. Raken- nus on verrattaen matalan profiilin julkinen rakennus, johtuen rakentamiselle maisemallisista syistä asetetuista korkeusrajoitteista. Sen on käytännössä suunnitellut rakennusinsinööri Teuvo Viitanen Tam- pereen kaupungin arkkitehtiosastolta. Jo alunperin 1970-luvun alkupuolella oli suunnitelmissa rakentaa konservatorioon myöhemmin lisäosa, johon tulisi muun muassa suuri konserttisali. Tämä kuitenkin jäi tuolloisten rahoitusongelmien takia vain aikeeksi.

Rakennusta laajennettiin pääasiassa sen itäpuolella vuonna 1996 arkkitehti Matti Lindbergin suunnitel- mien mukaan. Äänitiiviit lisätilat sijoitettiin vanhan rakennuksen toisen kerroksen kattotasanteelle mikä erottuu julkisivussa näkyvänä vihertävänä alu- miinisäleenä.¹

Pyynikinharjun kohoaminen alkaa akatemian tontin liepeiltä, joten maasto kohoaa suhteellisen jyrkästi etelään ja lounaaseen päin. Rakennuksen pohjarat- kaisussa on päädytty korottaamaan sisäänkäynti sel- keästi koillisesta katutasosta leveällä portaalla. Silti osa ensimmäisen kerroksen eteläisistä tiloista jää kokonaan maanpinnan alapuolella. Huolto tapahtuu toisen kerroksen kautta rakennuksen eteläpuolelta.

Akatemiassa kulkemiseen ei ole kaikkein helpointa orientoitua ja julkisena rakennuksena se ei sokke- loisuutensa vuoksi toimi kovin hyvin aulasta pidem- mälle kuljettaessa. Rakennuksessa ei ole muihin kerroksiin jakavaa selkeää pääporrasta, vaan kerrok-

1 Koppinen, Mari: Tampereen Konservatorio 1931-2001 (s. 39, 40, 59) 2 Musiikkiakatemiatalon laajennuksen kilpailuohjelma (s. 10) 3 Musiikkiakatemiatalon laajennuksen arvostelupöytäkirja (s. 4)

sien välillä kuljetaan aulaan sen päädyistä avautuvia paloportaita pitkin. Ensimmäisen laajennuksen yh- teydessä itäiselle sivukäytävlle asennettiin hissi, joka jää julkiselta käytöltä piiloon. Ensimmäinen ja toinen kerros ovat itsessään selkeitä. Tilat on jaoteltu loo- gisesti ja suoraviivaisesti 300-paikkaisen Pyynikkisa- lin ympärille. Olemassaolevan laajennuksen tiloihin kulkeminen on kuitenkin hieman mutkikasta ja vaatii sille vartavasten rakennetun erillisen portaan käyt- töä tai muiden tilojen lävitse kulkemista. Kilpailuoh- jelmassa todetaan aulatilan yhteydessä toimivien kahviotilojen olevan riittämättömät toiminnan laa- juuteen nähden.² Kaiken kaikkiaan akatemiarakennus on toiminnoiltaan suurimmaksi osaksi tehokas, mutta vapaata julkista tilaa siinä saisi olla enemmän.

Tilat kävivät konservatorion toiminnan laajutentu- essa vanhassa rakennuksessa riittämättömiksi jo hyvin pian sen valmistumisen jälkeen. Opiskelijamääriä on jouduttu rajoittamaan ja lisätiloja on jouduttu vuokraamaan eri puolilta Tamperetta. Esimerkiksi tanssin opetus tapahtuu kokonaan erillisissä vuok- ratiloissa.³

(9)

9

116,90

LUOKKIA OHJAAM

O

LUOKKIA

KIRJASTO

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TI O N A L PR O D U C T PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TIO N A L PR O D U C T

113,20

LUOKKIA HENKILÖKUNNAN TILOJA

LUOKKIA

LUENTOSALI

LUOKKIA

VAR. VAR.

PYYNIKKISALI

PRODUCED BY AN AUTODESK EDUCATIONAL PRODUCT

PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TI O N A L PR O D U C T PR O D U C ED B Y A N A U TO D ES K ED U C A TIO N A L PR O D U C T

2. krs 1:400 3. krs 1:400

(10)

10 Tila

Luokkia yksilöopetukseen Lyömäsoittimien opetustilat

”Uusi Pyynikkisali”

Tanssi- ja musiikkiteatterisali (black box) Teorialuokat

Tanssitilat: kaksi keskikokoista ja yksi pieni Soitinvarasto

Yhtyesoittotila

Vapaa säestys, pianon ryhmäopetus Sävellysluokka, 2 x atk luokka, pianopeda- gogisen laboratorion kaltainen tila, jossa mahdollisuus myös videoneuvotteluun Musiikkileikkikoulu

Sosiaalitilat henkilökunnalle

Sosiaalitilat tanssijoille

Sauna Kuntosali Siivoustilat

TILAT YHTEENSÄ

Lisäksi pysäköintitilat henkilökunnan tarpeisiin

Koko

10x30 m² = 300 m² 3x40 m² = 120 m²

500 m² (näyttämö ja orkesterisyvennys200 m²) 300 m²

110 m² + 4x55 m² = 330 m² 480 m²

100 m² 40 + 10 = 50 m² 40 m²

100 m²

2 x 70 = 140 m²

150 m²

75 m²

20 m² 50 m² 50 m²

2 805 m²

noin 40-45 autopaikkaa

Huomioitavaa

Huonekorkeus mielellään > 3 m Soittimien liikuteltavuus saleihin, hyvä ääneneristys

300 istumapaikkaa Muunneltava katsomo

Tanssilattian vaatimukset ja korkeus 4 m Sijoitetaan kellariin, jos mahdollista Hyvä ääneneristys. Sijoitetaan kellariin, jos mahdollista

Pianopedagoginen laboratorio akustisesti erittäin vaativa studiotila

Päiväkodin liikunta- ja musiikkitilan kaltainen luokkahuone

Sisältää suihku- ja wc- sekä keittiötilan ja opettajahuonetilan. Käyttäjämäärä 100 henkilöä (yhtäaikaisia käyttäjiä max. 30 henkilöä)

Sisältää suihku- ja wc-tilat sekä pukuvaras- ton

Pääsiivouskeskus ja joka kerrokseen sii- vouskomero

Osa autopaikoista sijoitetaan mahdollisuuk- sien mukaan ulkotiloihin

huonetilaohJelma

Tehtävänanto

Kilpailun tarkoituksena oli löytää ratkaisu Tampe- reen Musiikkiakatemian ja Tampereen ammattikor- keakoulun musiikin koulutusohjelman toimintojen keskittämiselle samalle tontille laajentamalla olemassa olevaa akatemiarakennusta ja lähes kaksin- kertaistamalla käytössä oleva hyötyala. Laajennuk- sessa yhdistettäisiin musiikin ja tanssin opetuksen tiloja ja sen keskeisenä määrittävänä tekijänä toi- misivat uusi konserttisali sekä black box, jotka hel- pottaisivat esitys- ja konsertointitiloista Tampereella koettavaa pulaa.¹

Kilpailuohjelmassa täsmennetään joitakin suunnittelua rajoittavia tekijöitä. Erityisen tärkeitä olivat toimintojen vaatimuksien toteuttaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi vanhan akatemiarakennuksen kanssa kohtuullista tilojen muunneltavuutta unoh- tamatta. Vanhan konservatorion aula ja koillinen pääsisäänkäynti haluttiin kokonaisuuden kannalta säilyttää tehtävässään laajennuksen valmistumisen jälkeenkin. Täten laajennuksen julkisten tilojen, kuten konserttisalin ja black boxin lämpiötilojen sekä musiikkileikkikoulun, tulisi liittyä saumattomasti, mutta tilankäytön kannalta tehokkaasti nykyisiin au- latiloihin. Toista julkista sisäänkäyntiä ei kuitenkaan suljettu pois ja se oli harkittavissa erityisesti musiikkileikkikoulun yhteyteen, jolloin tälle pitäisi huomoi- da erikseen vaate- ja lastenvaunujen säiltykselle riit- tävät tilat.

Vanhan Musiikkiakatemiatalon muunneltavuutta kehotettiin hyödyntämään erityisesti ensimmäisessä

1 Musiikkiakatemiatalon laajennuksen kilpailuohjelma (s. 6)

kerroksessa, jossa riittämättömät kahvio- ja aulatilat vaativat uudelleen suunnittelua. Vastakkaisen sivun kaaviossa esitettyä ravintolaa ei mainita muualla kilpailuohjelmassa, joten sen luonne ja olennaisuus jäävät kysymysmerkeiksi. Muita muutoksia vanhaan rakennukseen tuli välttää, ellei se ollut välttämätön- tä.

Uudesta konserttisalista tulisi olla hyvät yhteydet lyömäsoitinluokkiin ja nykyisen Pyynikkisalin kanssa jaettaviin varasto- ja teknisiin tiloihin. Black boxin tulisi tarjota hyvät puitteet tanssin ja musiikin yhteis- työhön harjoittelussa ja esitystoiminnassa.

Toivottu ilmanlaadun ja kosteuden ylläpitäminen edellyttäisi laajennukseen kunnollista koneellista il- manvaihtoa. Tilojen välisiä ääneneristysvaatimuksia painotettiin kaikissa soiton opetuksen tiloissa, joka johtaa väistämättä paksuihin väliseinäratkaisuihin.

Myös tilojen vaihtelevat huonekorkeudet vaativat monien tilojen ryhmittelemistä samoihin paikkoihin rakennuksessa.

Pysäköinnin suhteen kilpailuohjelmassa on hieman ristiriitaisuuksia. Pyynikin alueen pysäköimismahdol- lisuudet todetaan huonoiksi ja niihin on otettu tontin kaavamääräyksissä kantaa. Laajennuksen alle jäävät autopaikat tulisi korvata samalla tontilla. Tosiasiassa autopaikkoja on tällä hetkellä osoitettu tontille noin 11 kappaletta, mutta laajennussuunnitelmassa niitä tulisi kaavamääräysten mukaan olla 40 (tai noin 45 tilaohjelman perusteella).

1.3 kilpailun tehtäVänanto Ja Sen luomat haaSteet

(11)

Kaavio tilojen toivotuista yhteyksistä (kilpailuohjelmasta)

Tampereen Musiikkiakatemia, uudisrakennuksen tilamäärittelyt 5.3.2013

Yleisöliikenteen päävirrat on otettava huomioon

Aula Ravintola

Keittiö

Aulakahvio

Muskari Tanssi-‐ ja

musiikkiteatterisali Uusi Pyynikkisali Lyömäsoitinluokat Pyynikkisali Haasteet

Kilpailulla oli monia ominaisia haasteita ja vaati- muksia, joiden kaikkien tasapuolinen ratkaiseminen osoittautuisi hankalaksi. Maisemallisista elementeis- tä arvokkainta olisi säilyttää tontin rajoja reunustavat komeat lehtipuurivistöt. Se kuitenkin tarkoittaisi vähintään neljä metriä leveän vapaan kaistaleen säilyttämistä tontin länsi- ja pohjoissivuilla, mikä tarkoittaisi noin 300 m² vähemmän hyödynnettävää tonttialaa.

Laajennuksen tulee yhdistyä vahvasti vähintään olemassaolevaan aulatilaan, joka säilyy pääasiallises- ti tehtävässään. Laajennuksen julkisten tilojen som- mittelumahdollisuudet ovat siis vahvasti kytköksissä vanhan akatemian muuntojoustavuuteen lähellä sen luoteiskulmaa.

Pinta-alaltaan ja huonekorkeusvaatimuksiltaan poik- keukselliset black box ja erityisesti uusi konserttisali ja niiden saavutettavuusvaatimukset tekevät niistä välttämättä keskeisiä elementtejä tilojen jäsente- lyn kannalta, eikä niiden järkevälle sijoittelulle löydy suurpiirteisesti tarkasteltuna kovin montaa variaa- tiota.

Suuri osa olemassaolevan konservatorion opetus- ja henkilökunnan tiloista avautuu länteen eli kilpailualueelle päin. Yksi määrittävimpiä tekijöitä laajennuksen suunnittelussa onkin riittävän luonnonvalon ja yksityisyyden takaaminen akatemian länsijulkisi- vulle. Suhteellisen jyrkkään maastoon sijoittuessaan on luonnonvalon hallinta problemaattista myös varsinkin vanhan rakennuksen sisääntulokerroksen tasossa, joka jää suunnittelualueella pian kokonaan

nousevan maaston alapuolelle. Tämä yhdessä laajan tilaohjelman kanssa aiheuttaisi sen, että laajennuksen massoittelu paisuisi luonteeltaan helposti hyvin korkeaksi matalan, olemassaolevan konservatorion rinnalla.

Toivotut 40-45 autopaikkaa luovat ongelmatilan- teen, jossa mielestäni järkevimmäksi vaihtoehdoksi muodostuu maanalainen pysäköintitaso, joka kat- taisi suurimman osan vaadituista parkkipaikoista.

Sinne johtava ajoramppi taas olisi toiminnallisesti järkevintä sijoittaa alkamaan viettävän alueen matalimmasta kohdasta, joka kilpailualueen koilliskul- massa sijoittuu juuri vanhan konservatorion ja laajennuksen oleellisimman liitoskohdan viereen. Tästä muodostuu ongelma sekä rampin suuntautumisen, että julkisen tilan viihtyisyyden ja sijoittumisen kannalta. Myös pysäköintitilan laajuus muodostaa haas- teen tilojen jäsentelyn kannalta.

(12)

2. suunniTTelu

(13)

Toiminnallinen kaavio 1:500

2.1 SuunnitteluproSeSSi

Tehtävänanto osoittatui nopeasti hyvin haasteelli- seksi ja tilaohjelma suhteessa annettuun alueeseen todella laajaksi. Kilpailualueella ei ole paljon liikku- mavaraa ja suunnittelun edetessä kävi ilmeisek- si, että sekä laajennuksen ulkoisten että sisäisten toimintojen suhteen pitäisi todennäköisesti tehdä kompromisseja.

Ylipäätään tilojen järkevä sommittelu kilpailualueen rajoissa oli jo haaste itsessään. Tiettyjä suurempia tiloja, kuten konserttisalia, ei voinut sijoittaa alueelle kovin monella järkevällä tavalla ellei tinkinyt sen ha- lutusta koosta. Konserttisalin sijoittuminen suurel- la huonekorkeudellaan taas pitkälti määritti, miten muut tilat olisi mahdollista sommitella sen suhteen.

Pyrin hyvin aikaisessa vaiheessa kartoittamaan tehtävän olennaisimmat vaatimukset ja suunnittelua eniten rajoittavat tekijät ja etsimään niille loogisim- mat ratkaisut. Tärkeintä oli mielestäni laajennuksen saumaton ja selkeä liittyminen vanhaan akatemiaan sen ensimmäisessä kerroksessa. Tein konservatorion aulasta avoimemman purkamalla ja uudelleen järjestelemällä tiloja ja avasin sen leveältä matkalta laajennukseen päin. Vanhan paloportaan korvasin julkisia tiloja paremmin palvelevalla yleisöportaalla.

Vanhan akatemian luonnon valon saantia ei voi estää, joten asetin leveän vapaan tilan sen ja laajennuksen väliin. Tämä avaisi näkymiä ja sallisi runsaasti luonnonvaloa myös monikerroksiseen lämpiötilaan, joka muodostuu rakennusten väliin.

Ajo paikoitukseen tapahtuisi tontin matalimmasta kohdasta, joka osuu hieman kiusallisesti rakennusten liittymäkohdan viereen, mutta on tehokkain ratkaisu ajorampin pituuden minimoinnin ja laa-

jennuksen muiden tilojen luonnonvalon saannin kannalta. Ramppi kääntyy pohjoisjulkisvun suuntai- seksi. Ramppi voisi kulkea myös rakennusten välissä pohjois-eteläsuuntaisesti, mutta se rikkoisi julkisen yhteyden laajennukseen ensimmäisessä kerroksessa.

Konserttisali sijoittui luontevimmin keskelle laajennuksen rakennusmassaa, jossa sen ympärille saa luotua silmukkamaisen sisäisen kierron, josta on yhteys sivuille muodostuviin muihin tiloihin.

Nämä lähtökohdat huomioon ottaen purin tilaohjelman osiin, jotka jäsentelin niiden järkeväksi katsomieni prioriteettien perusteella omille paikoil- leen: Black box ja korkeat tanssisalit ensimmäiseen kerrokseen, musiikkileikkikoulu toiseen kerrokseen omalla sisäänkäynnillään Kisakentänkadulta ja opetustilat 2.-4. kerrokseen. Tilat on sijoitettu kerroksiin niin, että pohjoispäässä ovat julkisimmat tilat ja ete- läpäässä yksityisimmät henkilökunnan tilat. Raken- nuksen toimivuuden takaamiseksi katsoin parhaaksi rakentaa tonttia reunustavien puurivien päälle paitsi etelässä, jossa julkisivun linjaus jättää puille oman tilan. En halunnut tinkiä tilojen koosta tai autopaik- kojen määrästä. Samalla pyrin pitämään rakennus- massa järkevyyden rajoissa mahdollisimman ma- talana. Tästä johtuen rakennus päätyi täyttämään annetun tontin mahdollisimman tehokkaasti.

(14)

14

2.2 referenSSit

Seuraavat referenssit liittyvät tavalla tai toisella suunnitelmaani ja sen muodostumiseen kilpailuvaiheessa ja myöhemmin. Voin väittää etten ole otta- nut niistä suoria vaikutteita ja osan olen löytänyt vas- ta työn loppuvaiheessa (esim. kuvat 5 ja 6), mutta ne jakavat tiettyjä piirteitä lopullisessa suunnitelmassa hakemieni tunnelmien kanssa.

Olemassaolevan rakennuksen laajentamisessa on aina ennen kaikkea kysymys uuden ja vanhan yh- teenliittämisestä. Sen voi tehdä huomaamattomas- ti vanhaa kunnioittaen ikään kuin vanha rakennus olisi itsekseen kasvanut tai toisaalta laajennus voi olla tarkoituksellisen kontrastinen ja erottua oman aikansa ja teknisen kehityksen vertauskuvana. Kum- pikin ääripää voi olla paikkaan ja tilanteeseen sopiva lähtökohdat huomioonottaen.

Opus 5 arkkitehtien Louviersin musiikkikoulun laa- jennus Ranskassa (kuvat 1 ja 2) on hyvä esimerkki harmonisesta kontrastista, jossa täysin lasinen, päi- vällä lähes aineettoman oloinen, suorakaiteen muo- toinen kappale on asetettu alunperin 1600-luvulla vaaleasta kivestä rakennetun luostarin tuhoutuneen itäsiiven jäännösten päälle.¹ Ottaessaan tarkasti uu- destaan käyttöön aikaisemmin menetetyn tilan laajennus luo hienovaraisen illuusion siitä, että se olisi paikalle tarkoitettu, vaikka se pyrkii kaikilla muilla tavoilla erottumaan nykyajan tuotokseksi. Vanhan

ja uuden rakennuksen väliin jää myös kuljettava si- sätila, jossa sileä lasinen laajennus luo utuisen hei- jastuksen vanhan luostarin rosoisesta julkisivusta.

Tapa, jolla rakennus näyttää katutilaan sisätilojensa toimintaa on myös kiehtova.

Forum (kuva 4) on Herzog & de Meuronin suun- nittelema luonnontieteen museo Barcelonassa, Es- panjassa. Sen maasta irrotettu julkisivu häivyttää rakennuksen skaalaa mielenkiintoisella vertikaalisel- la rytmityksellä, joka tekee hyvin suoraviivaisesta ra- kennuksesta lähes orgaanisen. Taivasta vahvasti hei- jastelevat saumattomat ikkunat ovat kuin vettä, joka valuu karkeaa kiveä - kalliojyrkännettä - vasten epä- säännöllisiä polkuja pitkin alas. Tällaisten mielikuvi- en syntyminen on kiinnostavaa, koska ne on saatu aikaan hyvin pelkistetyillä ja abstrahoiduilla keinoilla hyväksikäyttäen vain materiaalien perusominaisuuk- sia ja -luonnetta.

Konserttimusiikki kuulostaa paremmalta, kun ai- kainen ääni on pehmeä ja heijastuvat äänet vaikut- tavat tulevan useasta suunnasta samanaikaisesti.

Tällainen äänien hajauttaminen saadaan aikaan konserttitilan pintoja epäsäännöllisesti varioimalla esimerkiksi sattumanvaraisesti taittuvalla kolmioi- dulla pinnalla tai muulla tavoin pintojen jatkuvuut- ta välttämällä. Näin äänen terävyys ja kaikuminen

1 http://www.archdaily.com/359050/louviers-music-school-rehabilitation-and-extension-opus-5-architectes/

2 Beranek, Leo: Concert and opera halls, how they sound (s. 451-459) 3 Pallasmaa, Juhani: Eyes of the skin - architecture and the senses (s. 34-35)

vähentyvät. MLS-diffuusorit (MLS = maksimipituus- sekvenssi) ovat akustisia elementtejä, joiden pinnas- sa on vaihtelevan levyisiä pystysuuntaisia uria vaih- televin välimatkoin.²

João Luís Carrilho da Graçan Musiikkikoulu Por- tugalin Lissabonissa hyödyntää auditorio-/konsertti- salitilassaan MLS-tekniikkaan pohjautuvaa, syvyydel- tään varioivaa seinärakennetta (kuvat 5 ja 6). Seinien kiinteät puiset elementit, jotka toimivat paitsi äänen- hajottimina, ovat myös poikkeuksellisen esteettisiä.

Seinät ovat kuin näyttämön kiertävä yhtenäinen ver- ho.

Juhani Pallasmaan sanoin ihmiskorvalla on eri- koislaatuinen kyky kaivertaa suunnaton volyymi pi- meässä tyhjyydessä. Näin korvan havaitsemasta ti- lasta muodostuu valtava onkalo itse mielen sisälle.³ Konserttimusiikin kuuntelu on ainakin perinteisissä ja ideaaleissa olosuhteissa usein aistit vangitseva kokemus, jossa häiriötekijät pyritään minimoimaan.

Konserttisalin tulisi esitystilanteessa olla dominoivaa näköaistia vaimentava ja samalla kuuloaistia koros- tava eli valaistukseltaan minimaalinen, jolloin tilan ja esityksen molemmat voi kokea kahdella tavalla. Jotta katsoja valmistautuisi esitystä varten, on konsertoin- titilan oltava luonteeltaan valmiiksi oikein viritetty ennen musiikin alkamista. Hyvin hallittu säädettävä epäsuora valaistus luo tunnelman, jossa valitut pin-

nat paljastetaan turvallista kulkua varten, mutta itse tila hahmottuu pimeänä. Esimerkkejä epäsuoran valaistuksen toteuttamisesta löytyy Zaha Hadidin Heydar Aliyev Kulttuurikeskuksesta (kuva 7), Henning Larsenin Konserttitalosta ja konferenssikeskukses- ta Harpasta (kuva 8) ja Henning Larsenin ehdotuk- sesta Irlannin kansalliseksi konserttitaloksi Siansas- ta (kuva 9).

(15)

3.

4.

2.

5.

6.

7.

8.

9.

ARCHDAILY.COM

AqUIDOS.CAT PINTEREST.COM

AASARCHITECTURE.COM

HENNINgLARSEN.COM

1.

(16)

(17)

(18)

18

Da capo Musiikissa Da capo kehottaa tietyn sävellyksen osan kertaamiseen. Tässä

Tampereen musiikkiakatemian laajennuksessa da capo kuvaa julkisivun rytmityksen toistuvuutta, rakennuksen sisäisen kiertokulun kehämäisyyttä ja musiikin esittämisen keskeisyyttä. Da capon edellyttämä toisto on myös oppimisprosessin tärkeä osa.

Ympäristöä rajaavan historiallisestikin merkittävän puutaloalueen ilmapiiri on tärkeää säilyttää myös laajennuksen valmistumisen jälkeen. Uusi rakennus sopii korkeudeltaan nykyisen musiikkiakatemian konserttisalin harjaan sekä lähialueen muihin korkeampiin rakennuksiin, mikä kunnioittaa alueen hillityn mittakaavan tunnelmaa. Julkisivun vertikaalisesti uritettu valkobetoni luo raikasta kontrastia laajennuksen ja vanhan musiikkiakatemian välille sopeutuen samalla läheisten puurakennusten vaaleuteen ja pystyaiheisiin. Vaalean julkisivun yksinkertaisuus saa vastaparin uuden konserttisalin sisältä, jossa akustisen puuverhouksen rytmitys on monimuotoisempaa ja epäsäännöllisempää, kuin vivahteikkaassa sävellyksessä.

Laajennuksessa tiettyä toimintaa palvelevat tilat on sijoitettu lähekkäin.

Laajennuksen päätilat, keskellä sijaitsevat tanssi- ja musiikkiteatterisali Black box sekä uusi Pyynikkisali ovat helposti saavutettavissa nykyisestä aulasta.

Konserttisalia kiertää muita tiloja palveleva leveä käytävä, jonka päätyau- kotukset avaavat näkymiä ympäristöön. Kulkuyhteyden päässä on valoisa oleskelutila soittotunnin odottamista varten.

Korkeaa tilaa vaativat tanssin opetuksen tilat sekä Black box ovat ensimmäi- sessä kerroksessa, musiikkileikkikoulu sijaitsee toisessa kerroksessa ja muu yksityisluonteisempi musiikkiopetus jakautuu 2.-4. kerrokseen. Henkilökunnan tilat

on sijoitettu laajennuksen eteläpäätyyn niin, että sosiaalitiloista on yhteys uuteen konserttisaliin.

Laajennuksen länsipuolelle sijoitetaan uusi sisäänkäynti, joka palvelee kokonaisuuden lisäksi erityisesti musiikkileikkikoulua. Vanhan ja uuden musiikkiakatemian väliin jää sekä uuden, että vanhan rakennuksen sisätiloihin luonnonvaloa suova piha, joka toimii ympärivuotisena talvipuutarhana ja opiskelijoiden, opettajien ja muusikoiden yhteisenä kohtaamispaikkana.

Kellarikerroksen pysäköintihalliin päästään kätevästi kilpailualueen matalimmasta kohdasta ja sinne sijoitetaan rakennuksen käyttäjille 36 autopaikkaa. Nykyisen akatemiarakennuksen eteläpuolelle lisätään neljä uutta autopaikkaa jo olemassaolevien lisäksi.

Vanhan akatemian aulaa avarretaan niin, että se yhdistyy saumattomasti uudisrakennuksen lämpiöihin ja muihin tiloihin. Kahvilaravintolan keittiön sijaintia muutetaan paremmin uutta ja vanhaa rakennusta palvelevaan paikkaan. Vanha paloporras puretaan ja tilalle tehdään sekä vanhaa, että uutta rakennusta palveleva avoin porras.

Laajennus yhdistyy vanhan akatemian kaikkiin kerroksiin avoimen korkean tilan kautta. Henkilökunnan yksityisempää liikennettä varten luodaan sisä- yhteys myös rakennuksen lounaiskulmaan. Kahdesta hissistä toinen palvelee enemmän laajennuksen julkisempaa puolta ja toinen, enemmän yksityisempää puolta palveleva hissi, helpottaa kulkua muunmuassa soitinvaraston ja konserttisalien välillä.

Rakennus on ulkokuoreltaan yksinkertainen ja energiatehokas. Vaalea julkisivu, valoa heijastava materiaali katolla ehkäisevät liiallista lämpenemistä kesäl- lä. Konserttisali ja sen päädyssä sijaitseva aputilapaketti sekä julkisivua reunustavat pilarilinjat ovat rakenteen tärkeimmät kantavat elementit, jolloin kaikki konserttisalia ympäröivät tilat ovat tulevaisuudessa helposti muunneltavissa.

Hissi- ja porraskuilut toimivat jäykistävinä rakenteina.

Useimpien tilojen väliset akustiset- ja ääneneristysvaatimukset johtavat moniin yksityisiin, suljettuihin tiloihin. Äänieristettyihin tiloihin jakavien käytävien päädyt on pyritty avaamaan ulkotilaan aina, kun se on mahdollista, jolloin avoimuuden tuntu säilyy rakennuksessa liikuttaessa. Samat ääneneristysvaatimukset omaavat tilat on sijoitettu vierekkäin, jolloin materiaalinkäyttö on tehokkainta.

Noin 250-millimetriset seinät erottavat useimmat äänieristetyt tilat toisistaan.

Uusi musiikkiakatemian laajennus toimii moitteettomasti vanhemman isovel- jensä aisaparina. Suunnitelma täyttää tilaohjelmassa esitetyt toivomukset kaikilta osin. Sen nykyaikainen, raikas arkkitehtuuri luo uuden, innostavan tilan Tampereen keskustaan samalla nostaen ympäristön parhaat piirteet uudelle tasolle. Sekä sisä- että ulkoarkkitehtuuriltaan rakennuksessa on musiikin esittä- miseen ja sen opettamiseen tarvittavaa juhlavuutta, mutta sen olemus on silti tyylikkään hillitty ja paikkaan sopiva.

Pinta-alatiedot

Hyötyala: 2810 m² Kerrosala: 4160 m² Bruttoala: 5620 m²

1/4 Asemapiirros 1:1000

musiikissa da capo kehottaa tietyn sävellyksen osan kertaamiseen. Tässä Tampereen musiikkiakatemian laajennuksessa da capo kuvaa julkisivun rytmityksen toistuvuutta, rakennuksen sisäisen kiertokulun kehämäisyyttä ja musiikin esittämisen keskeisyyttä. da capon edellyttämä toisto on myös oppimisprosessin tärkeä osa.

Ympäristöä rajaavan historiallisestikin merkittävän puutaloalueen ilmapiiri on tärkeää säilyttää myös laajennuksen valmistumisen jälkeen. uusi rakennus sopii korkeudeltaan nykyisen musiikkiakatemian konserttisalin harjaan sekä lähialueen muihin korkeampiin rakennuksiin, mikä kunnioittaa alueen hillityn mittakaavan tunnelmaa. julkisivun vertikaalisesti uritettu valkobetoni luo raikasta kontrastia laajennuksen ja vanhan musiikkiakatemian välille sopeutuen samalla läheisten puurakennusten vaaleuteen ja pystyaiheisiin. Vaalean julkisivun yksinkertaisuus saa vastaparin uuden konserttisalin sisältä, jossa akustisen puuverhouksen rytmitys on monimuotoisempaa ja epäsäännöllisempää, kuin vivahteikkaassa sävellyksessä.

laajennuksessa tiettyä toimintaa palvelevat tilat on sijoitettu lähekkäin. laajennuksen päätilat, keskellä sijaitsevat tanssi- ja musiikkiteatterisali Black box sekä uusi pyynikkisali ovat helposti saavutettavissa nykyisestä aulasta. konserttisalia kiertää muita tiloja palveleva leveä käytävä, jonka päätyaukotukset avaavat näkymiä ympäristöön. kulkuyhteyden päässä on valoisa oleskelutila soittotunnin odottamista varten.

korkeaa tilaa vaativat tanssin opetuksen tilat sekä Black box ovat ensimmäisessä kerroksessa, musiikkileikkikoulu sijaitsee toisessa kerroksessa ja muu yksityisluonteisempi musiikkiopetus jakautuu 2.-4. kerrokseen. henkilökunnan tilat on sijoitettu laajennuksen ete- läpäätyyn niin, että sosiaalitiloista on yhteys uuteen konserttisaliin.

laajennuksen länsipuolelle sijoitetaan uusi sisäänkäynti, joka palvelee kokonaisuuden lisäksi erityisesti musiikkileikkikoulua. Vanhan ja uuden musiikkiakatemian väliin jää sekä uuden, että vanhan rakennuksen sisätiloihin luonnonvaloa suova piha, joka toimii ym- pärivuotisena talvipuutarhana ja opiskelijoiden, opettajien ja muusikoiden yhteisenä kohtaamispaikkana.

kellarikerroksen pysäköintihalliin päästään kätevästi kilpailualueen matalimmasta kohdasta ja sinne sijoitetaan rakennuksen käyttäjille 36 autopaikkaa. nykyisen akatemiarakennuksen eteläpuolelle lisätään neljä uutta autopaikkaa jo olemassa olevien lisäksi.

Vanhan akatemian aulaa avarretaan niin, että se yhdistyy saumattomasti uudisrakennuksen lämpiöihin ja muihin tiloihin. kahvilaravintolan keittiön sijaintia muutetaan paremmin uutta ja vanhaa rakennusta palvelevaan paikkaan. Vanha paloporras puretaan ja tilalle tehdään sekä vanhaa, että uutta rakennusta palveleva avoin porras.

laajennus yhdistyy vanhan akatemian kaikkiin kerroksiin avoimen korkean tilan kautta.

henkilökunnan yksityisempää liikennettä varten luodaan sisäyhteys myös rakennuksen lounaiskulmaan. kahdesta hissistä toinen palvelee enemmän laajennuksen julkisempaa puolta ja toinen, enemmän yksityisempää puolta palveleva hissi, helpottaa kulkua muun muassa soitinvaraston ja konserttisalien välillä.

rakennus on ulkokuoreltaan yksinkertainen ja energiatehokas. Vaalea julkisivu, valoa heijastava materiaali katolla ehkäisevät liiallista lämpenemistä kesällä. konserttisali ja sen päädyssä sijaitseva aputilapaketti sekä julkisivua reunustavat pilarilinjat ovat rakenteen tärkeimmät kantavat elementit, jolloin kaikki konserttisalia ympäröivät tilat ovat tulevaisuudessa helposti muunneltavissa. hissi- ja porraskuilut toimivat jäykistävinä rakenteina.

useimpien tilojen väliset akustiset ja ääneneristysvaatimukset johtavat moniin yksityisiin, suljettuihin tiloihin. äänieristettyihin tiloihin jakavien käytävien päädyt on pyritty avaamaan ulkotilaan aina, kun se on mahdollista, jolloin avoimuuden tuntu säilyy rakennuksessa liikuttaessa. samat ääneneristysvaatimukset omaavat tilat on sijoitettu vierekkäin, jolloin materiaalinkäyttö on tehokkainta. noin 250-millimetriset seinät erottavat useimmat äänieristetyt tilat toisistaan.

uusi musiikkiakatemian laajennus toimii moitteettomasti vanhemman isoveljensä aisaparina. suunnitelma täyttää tilaohjelmassa esitetyt toivomukset kaikilta osin. sen nykyaikainen, raikas arkkitehtuuri luo uuden, innostavan tilan Tampereen keskustaan samalla nostaen ympäristön parhaat piirteet uudelle tasolle. sekä sisä- että ulkoarkkitehtuuriltaan rakennuksessa on musiikin esittämiseen ja sen opettamiseen tarvittavaa juhlavuutta, mutta sen olemus on silti tyylikkään hillitty ja paikkaan sopiva.

pinta-alatiedot

hyötyala: 2810 m²

kerrosala: 4160 m²

Bruttoala: 5620 m²

Asemapiirros 1:1000 (kilpailuvaihe)

(19)

19

Näkymä luoteesta

Da capo 2/4

Näkymä luoteesta 1:1000 (kilpailuvaihe) Helikopterikuva koillisesta (kilpailuvaihe)

(20)

20

1. krs pohjapiirustus 1:400

3. krs pohjapiirustus 1:400 4. krs pohjapiirustus 1:400 Kellarikrs pohjapiirustus 1:400

2. krs pohjapiirustus 1:400

Da capo

158.5 m² Tanssisali 2

32.0 m² Tans. sos. M

8.5 m² Vaatevar.

C C

281.0 m² Black box

104.5 m² Tanssisali 3 2.0 m²

Siiv.

B B

5.5 m² WC / I A

A 22.0 m²

Tarjoilu 16.5 m² Keittiö 7.5 m² Varasto

Talvipuutarha

1:10

+109,50 +109,50

35.0 m² Tans. sos. N Lämpiö

+110,40

5.0 m² WC 5.0 m² WC

PPP

LTIKK 24x20

35.0 m² Sos. N

43.5 m²

Vapaa säestys 28.0 m²ATK

39.5 m² Lyömäsoittimet 1

38.5 m² Lyömäsoittimet 3 75.0 m²

Musiikkileikkikoulu 1

C C

73.5 m² Musiikkileikkikoulu 2

29.5 m² ATK: opetus

B B

A

32.0 m² Sos. M

4 AP

Taukotila Muskarin

vaatesäilytys

+113,90 +113,20

Pyynikkisali 2 490 m²

+116,15 +114,65

+114,90

+113,90Orkesterisyvennys

+113,90

+113,50 +110,40

+113,80

+115,00 +112,60

Uusia istutuksia

Säilytettäväpuurivi 5.0 m²

WC

5.0 m² WC

5.5 m² WC / I

2.0 m² Siiv.

Black boxin tekn. tila

115.0 m² Teoria

29.5 m² Yksilöopetus 9

28.5 m² Sävellys

43.5 m² Kuntosali

22.0 m² Saunaos.

C C

132.0 m² IV-konehuone

B B

A

Taukotila 6.0 m²

WC 6.5 m²WC

2.0 m² Siiv.

C C

100.0 m² Soitinvarasto 30.0 m²

Siivouskeskus 50.0 m²

Yhtyesoittotila

B B

A

Pysäköintihalli: 36 AP 12.5 m²

Tekn.

1:10

+106,50 +106,50

3.5 m² WC

ee e

ee

e

V

V V

V

PPP

47.0 m² Opettajien huone

28.5 m² Pianoped. lab.

50.0 m² Teoria

57.5 m² Teoria

C C

29.5 m² Yksilöopetus 3 29.5 m²

Yksilöopetus 2 28.0 m²

Teoria 51.0 m² Teoria

B B

A

20.5 m² Keittiö

Taukotila +117,60

+116,90

5.0 m² WC

5.5 m² WC / I

2.0 m² Siiv.

3/4

planssitjaselitys.indd 6 26.3.2014 15:10:36

1. krs pohjapiirustus 1:400

3. krs pohjapiirustus 1:400 4. krs pohjapiirustus 1:400 Kellarikrs pohjapiirustus 1:400

2. krs pohjapiirustus 1:400

Da capo

32.0 m² Tans. sos. M

8.5 m² Vaatevar.

C C

281.0 m² Black box

104.5 m² Tanssisali 3 2.0 m²

Siiv.

B B

5.5 m² WC / I A

A 22.0 m²

Tarjoilu 16.5 m² Keittiö 7.5 m² Varasto

Talvipuutarha

1:10

+109,50 +109,50

35.0 m² Tans. sos. N Lämpiö

+110,40

5.0 m² WC 5.0 m² WC

PPP

LTIKK 24x20

35.0 m² Sos. N

43.5 m²

Vapaa säestys 28.0 m²ATK

38.5 m² Lyömäsoittimet 3 75.0 m²

Musiikkileikkikoulu 1

C C

73.5 m² Musiikkileikkikoulu 2

29.5 m² ATK: opetus

B B

A

32.0 m² Sos. M

4 AP

Taukotila Muskarin

vaatesäilytys

+113,90 +113,20

Pyynikkisali 2 490 m²

+116,15 +114,65

+114,90

+113,90Orkesterisyvennys

+113,90

+113,50 +110,40

+113,80

+115,00 +112,60

Uusia istutuksia

Säilytettäväpuurivi 5.0 m²

WC

5.0 m² WC

5.5 m² WC / I

2.0 m² Siiv.

Black boxin tekn. tila

115.0 m² Teoria

28.5 m² Sävellys

43.5 m² Kuntosali

22.0 m² Saunaos.

C C

132.0 m² IV-konehuone

B B

A

Taukotila 6.0 m²

WC 6.5 m²WC

2.0 m² Siiv.

C C

100.0 m² Soitinvarasto 30.0 m²

Siivouskeskus 50.0 m²

Yhtyesoittotila

B B

A

Pysäköintihalli: 36 AP 12.5 m²

Tekn.

1:10

+106,50 +106,50

3.5 m² WC

ee e

ee

e

V

V V

V

PPP

47.0 m² Opettajien huone

28.5 m² Pianoped. lab.

50.0 m² Teoria

57.5 m² Teoria

C C

29.5 m² Yksilöopetus 3 29.5 m²

Teoria 51.0 m² Teoria

B B

A

20.5 m² Keittiö

Taukotila +117,60

+116,90

5.0 m² WC

5.5 m² WC / I

2.0 m² Siiv.

3/4

planssitjaselitys.indd 6 26.3.2014 15:10:36

1. Krs 1:400 (kilpailuvaihe) 2. Krs 1:400 (kilpailuvaihe)