Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Markus Aarnio
Wlan -teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla
Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi- insinöörin tutkintoa varten Espoossa ^
Työn valvoja Professori Heikki Hämmäinen
Työn ohjaaja Heikki Hämmäinen
Tekijä: Markus Aarnio
Työn nimi: Wlan -teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla
Päivämäärä: 2.11.2005
Sivumäärä: 50
Osasto: Sähkö- ja tietoliikennetekniikan Professuuri: Tietoverkko
Työn valvoja: Heikki Hämmäinen Työn ohjaaja: Heikki Hämmäinen
Tiivistelmäteksti:
Työ käsittelee Suomen Wlan -markkinoita. Työssä esitellään Suomessa käytetyt langattomat ja kiinteät verkkotekniikat.
Työssä käydään Case -tyyppisesti läpi Suomen kunnat, joiden alueelle on rakennettu WLAN verkkoja. Työ käsittelee myös BWA-, WDSL- ja WIMAX -tekniikoita.
Olemassa olevia ratkaisuja vertaillaan keskenään.
Avainsanat: WLAN markkinat
Helsinki University of Technology Abstract of the Master's Thesis
Author: Markus Aarnio
Name of the Thesis:
The Role Of Wlan Technology In Finnish Broadband Markets
Number of pages: 50
Date: 2.11.2005
Department: Department of Electrical and Communications Engineering
Professorship: Networking Business
Supervisor ¡Heikki Hämmäinen
Instructor:Heikki Hämmäinen
Abstract:
The Thesis describes Finnish WLAN markets. Both the wireless and fixed network technologies used in Finland are described. Thesis explores areas of Finland where WLAN networks can be found at. In a case like manner. Thesis work deals also other wireless technologies such as BWA, WDSL and WEMAX. These technologies are being compared to each other.
Keywords: WLAN Markets
Haluan kiittää professori Heikki Hämmäistä saamastani tuesta ja ohjauksesta työn suorittamisessa.
Kauniaisissa 2.11.2005
SYMPOLI- JA LYHENNYSLUETTELO... 7
1 JOHDANTO...8
1.1 Tausta... 8
1.2 Tutkimusongelmanmäärittely... 8
1.1 Tutkimuksenrajaukset... 8
1.2 Tutkimusmenetelmä... 8
1.3 Tutkielmanrakenne...9
2 MARKKINOISTA...10
2.1 Suomenlaajakaistamarkkinoista...10
2.1.1 langaton laajakaista....10
3 KÄYTETYISTÄ TEKNIIKOISTA... 12
4 KAUPUNKIVERKOISTA...14
4.1 WLAN -TEKNIIKALLA TOTEUTETTUJA KAUPUNKIVERKKOJA... 14
4.1.1 Case Espoo...14
4.1.2 Case Haisua...14
4.1.3 Case Haminan verkko...14
4.1.4 Case Helsinki....15
4.1.5 Case Huittinen...15
4.1.6 Case Joutsa...15
4.1.7 Case Juva...16
4.1.8 Case Kaarina....16
4.1.9 Case Kajaani...16
4.1.10 Case Karkkila...16
4.1.11 Case Kaustinen...16
4.1.12 Case Kokemäki...17
4.1.13 Case Kuopio...17
4.1.14 Case Kuusamo...17
4.1.15 Case Lahti...17
4.1.16 Case Lappeenrannan verkko...18
4.1.17 Case Lestijärvi....18
4.1.18 Case Mäntsälä...18
4.1.19 Case Nauvo...19
4.1.20 Case Oulu...19
4.1.21 Case Perho...20
4.1.22 Case Pielavesi...20
4.1.23 Case Pori...21
4.1.24 Case Porvoo...21
4.1.25 Case Pudasjärvi...21
4.1.26 Case Puumala...22
4.1.27 Case Rantasalmi...22
4.1.28 Case Rauma...22
4.1.29 Case Rautalammi...22
4.1.30 Case Sonkajärvi...22
4.1.31 Case Sulkava...22
4.1.32 Case Tampere...23
4.1.33 Case Toholampi...23
4.1.34 Case Turku...23
4.1.35 Case Utsjoki...23
4.1.36 Case Vaasa...24
4.1.37 Case Vantaa...24
4.1.38 Case Veteli...25
4.2 Broadband Wireless Access (EWA) -tekniikallatoteutetutkaupunkiverkot...26
4.2.1 Case Vaasan verkko...26
4.4 WIMAX TEKNIIKALLA TOTEUTETUT LANGATTOMAT LAAJAKAISTAVERKOT... 29
4.4.1 Case Ylivieska...29
4.4.2 Case Pirkanmaa...jy 4.4.3 Case Hamina... 4.5 Langattomienlaajakaistaverkkojenyhteenliittymiä... 32
4.5.1 Case Sparknet...32
4.5.2 Case Zonet...33
4.6 Hotspotverkkoja...34
4.6.1 Case Telia Homerun...34
4.6.2 Case DNA WLAN...
...ZZZZZZZ
ZZ..354.6.3 Case Kauppakeskukset...35
4.6.4 Case yliopistojen kampukset...33
4.6.5 Case Wayne’s Coffee...33
4. SWOT -ANALYYSI...37
4.1 VAHVUUDET... ... 4.1.1 Vahvuudet kiinteisiin yhteyksiin nähden...3g 4.1.2 Vahvuudet kilpaileviin langattomiin tekniikoihin nähden...38
4.2 HEIKKOUDET...39
4.2.1 Heikkoudet kiinteisiin yhteyksiin nähden...33
4.2.2 Heikkoudet muihin langottomiin ratkaisuihin nähden...39
4.3 MAHDOLLISUUDET... ... 4.3.1 Mahdollisuudet kiinteisiin yhteyksiin nähden...40
4.3.2 Mahdollisuudet langattomiin yhteyksiin nähden...40
4.3.3 Hinta ja poliittinen mahdollisuus...40
4.4 UHKAT... 4.4.1 W1MAX tekniikan tuoma uhka...42
5. LOPPUPÄÄTELMÄ...44
6. LÄHDELUETTELO...45
6.1 KÄYTETYT TEKNIIKAT...48
6.2 Kirjallisuutta... 49
7. LIITTEET...50
7.1 Liite 1 Langattomatlaajakaistaverkotsuuruusjärjestyksessä... 50
Sympoli- ja lyhennysluettelo
ADSL Asyncronous Digital Subscriber Line BWA Broadband Wireless Access
WLAN Wireless Local Area Network WDSL Wireless Digital Subscribtion Line
WIMAX Worldwide Interoperability for Microwave Access
1 Johdanto
1.1 Tausta
Tämä diplomityö on tehty Teknilliseen korkeakouluun (TKK) vuonna 2005. Työn aihe on ”Wlan
—teknologian rooli Suomen laajakaistamarkkinoilla”.
1.2 Tutkimusongelman määrittely
Tutkielma mtkii Suomen WLAN -markkinoita. Työssä selvitetään mitä eri toimijoita Suomen langattomaan laajakaistamaailmaan kuuluu. Tutkielman painopiste on langattomalla WLAN — tekniikalla toteutetut laajakaistaiset kaupunkiverkot.
Langattomista laajakaistaratkaisuista käsitellään IEEE 802.11b 11 Mb/s WLAN -standardin sekä Broadband Wireless Access (BWA) —tekniikan mukaisia verkkoja. Myös WDSL —tekniikka on edustettuna. Tähän rajoitukseen päädyttiin siitä syystä, että Suomen langattomat
laajakaistamarkkinat ovat rajoittuneet tällä hetkellä näiden kolmen tekniikan kesken. WLAN - tekniikan ollessa selvästi suosimin. Wimax teknologia on tulossa myös vuonna 2005.
1.1 Tutkimuksen rajaukset
Työlle asetettiin kolme (3) päätavoitetta:
1. Selvittää Suomen WLAN -markkinoiden koko, toimijat, ja palvelut 2. Selvittää kilpailevat langattomat laajakaistaverkkoratkaisut Suomessa 3. Selvittää alan houkuttelevuus mahdolliselle uudelle tulokkaalle
Työ on tarkoitettu ensilukemiseksi alalle tulemista suunnittelevalle uudelle tulokkaalle. Työ pyrkii antamaan hyvän yleiskuvan eri arvoketjuissa olevista eri toimijoista. Työ rajoittuu maantieteellisesti Suomen laajakaistamarkkinoille.
1.2 Tutkimusmenetelmä
Työ on tehty internet hakua hyväksi käyttäen. Ensimmäisenä selvitettiin missä kunnissa on tarjolla langatonta laajakaistapalvelua. Täydellinen Usta kunnista, joissa on tarjolla langaton laajakaistapalvelu löytyi Liikenne- ja Viestintäviraston julkaisusta 6/2005 ”Kotitalouksien telepalvelujen alueellinen saatavuus 2004”. Julkaisu (julkaistu 31.1.2005) on osoitteessa http: / /www.minte.fi/oliver/upl206-lulkaisuia%206 2005.pdf \
1.3 Tutkielman rakenne
Työ on jaettu neljään pääosaan.
1. Markkinat
2. Käytetyt tekniikat 3. Olemassa olevat verkot 4. SWOT analyysi
Työn varsinainen sisältö on kohdassa 3. olemassa olevat verkot. Muut osat tukevat tätä osaa.
Kohdassa 3 suoritettiin jako kaupunkiverkkoihin ja Hot Spot palvelupisteisiin verkon käyttötarkoituksen perusteella. Tutkielman alussa on lyhyt katsaus Suomen
laaj akais tamarkkinoihin.
http://www.mintc.fi/oliver/upl206-lulkaisuja%206 2005.pdf 1
2 Markkinoista
2.1 Suomen laajakaistamarkkinoista
Suomessa on n. 1 100 000 laajakaistaliittymää (30.9.2005) 2. Tämä tarkoittaa sitä, että 40 % kotitalouksista on laajakaista ja 95% mahdollisuus hankkia laajakaistainen internetyhteys.
Laajakaistamarkkinat Suomessa ovat jakautuneet pääosin kahden suuren TeliaSoneran ja Elisan kesken. TeliaSoneran asiakasmäärän ollessa 321 000 (30.9.2005) (TeliaSoneran osavuosikatsaus 3.kvartaali 2005, http://wpy.observer.se Avpyfs/00/00/00/00/00/06/69 /9С AvkrOOOl ,pdf) [3].
Elisan asiakasmäärän ollessa 346 000 kpl (30.9.2005) ADSL -liittymää [4](Elisa Communications Oy:n osavuosikatsaus 3. kvartaali 2005,
http://www.elisa.fi/ir/ docimages/attachment/konserni/0510270SAVUQSIKATSAUS%2003
"o202005.pdf* ). Sanoma WSOY:llä oli 58 000 kaapelimodeemikäyttäjää (30.6.2005) (Sanoma WSOY osavuosikatsaus 2. kvartaali 2005,
http://www.sanomawsoy.fi/investors/stock exchange.asppfolder id=155&document id=636 ) [5].
2.1.1 Langaton laajakaista
Tutkimuksessa selvitettiin langattomien laajakaistaliittymien saatavuus niiden
laajakaistaoperaattoreiden osalta, jotka ovat tehneet teletoimintailmoituksen tai joiden muuten tiedettiin tarjoavan langattomia laajakaistaliittymiä kotitalouksille.
Verrattuna xDSL- ja kaapelimodeemiliittymien tarjontaan, langattomien laajakaistaliittymien saatavuusalueet ja liittymämäärät ovat merkittävästi alhaisempia.
Enemmistö langattomista laajakaistaverkoista on pieniä paikallisia muutaman tukiaseman verkkoja.
2 http: / /www.laaiakaistainfo.fi/laaiakaista tanaan / index.php
Suomessa yleisimmin käytössä oleva langaton laajakaistateknologia on WLAN, jossa hyödynnetään sääntelemättömiä radiotaajuuksia. Muita langattomia teknologioita ja niiden yhteydessä käytettyjä lyhenteitä ovat BWA, Wimax ja WDSL.
Tutkimusaineiston perusteella langattomia laajakaistaliittymiä on saatavilla 41 kunnan alueella.
Viiden kunnan alueella (Juva, Nauvo, Puumala ja Rantasalmi) operaattorit arvioivat pystyvänsä toimittamaan langattomia laajakaistaliittymiä suurimmalle osalle kotitalouksista (80—95 %) ja yhdessä kunnassa langaton laajakaistaliittymä on kaikkien tai lähes kaikkien kotitalouksien saatavilla (Mäntsälä). Useimmissa kunnissa palvelua voidaan kuitenkin tarjota vain pienelle osalle kunnan kotitalouksista.
3 Käytetyistä tekniikoista
Tässä osiossa esitellään työssä käytetyt langattomat tiedonsiirtotekniikat. Tekniikat ovat Wireless Local Area Network (WLAN) IEEE 802.1 la,b,g, Broadband Wireless Access IEEE 802.16a (BWA), Wireless Digital Subscriber Line IEEE 802.16a (WDSL) sekä worldwide interoperability for microwave access (Wimax) IEEE 802.16. Lisäksi vertailuun otetaan mukaan kiinteät
langalliset tiedonsiirtotekniikat Asyncronous Digital Subscriber Line (ADSL) ja kaapelimodeemi.
Luvut (kantama, nopeus) taulukossa 1 ovat teoreettisia maksimiarvoja.
Langattomista tekniikoista 802.11b on yleisin [1]. 802.11b toimii lisenssivapaalla 2,4 Ghz:n taajuudella. Teoreettinen maksiminopeus on 11 Mbit/s. Hyvällä säällä kantama
(näköyhteydellinen) voi olla muutaman kilometrin luokkaa. 802.1 la,g[2,3] ovat paranneltuja versioita 802.1 lb:stä. BWA[4] ja siitä kehittyneempi Wimax[5] ovat omassa luokassaan nopeudessa ja kantamassa.
Langalliset tekniikat ADSL[6] ja kaapelimodeemi[7] ovat teknisesti keskenään tasavertaisia.
Taulukko 1 nopeus-, taajuus-, kantamavertailu nopeus taajuus kantama
tekniikka Mb/s GHz km
langattomat
WLAN 802.11b [1] 11 2,4 1
WLAN 802.11a [2] 54 5 1
WLAN 802.11g [3] 22 2,4 1
BWA [4] 34 3,5 25
Wimax [5] 120 11 50
WDSL [4] 34 3,5 12
langalliset
ADSL [6] 20
kaapelimodeemi [7] 30
[1] IEEE standardit sivu, http: / /standards.ieee.org/vcticcc.802/download /802.11 b-1999.pdf [2] IEEE standardit sivu, http: / /standards.ieee.org/getieee802/download/802.11 a-1999.pdf
[3] IEEE standardit sivu, http:/ /standards.ieee.org/getieee802/download/802.11 g-2003.pdf [4] IEEE standardit sivu, http: //standards.iece.orv/vetieee802/download/802.16a-2003.pdf., http:/ /ieee802.org/16/
[5] IEEE standardit sivu, http: / /standards.ieee.org-/getieee802/download/802.16-2001 .pdf.
Wimax forum http://\vww.wimaxforum.org/technology
[6] ADSL forum, http://www.dslforum.org/about dsl.htmPpa^e—aboutdsl/tech info.himl [7] SCTE standardit sivu,
http: / / www.scte.org/documents / pdf/ ANSISCTE221.2002DSS0205.pdf.
http: / / www.cablemodem.com/
Tässä työn osiossa tutkitaan langattomalla tekniikalla toteutettuja laajakaistaisia
kaupunkiverkkoja. Markkinatutkimuksessa kävi ilmi, että nykyiset Suomen langattomat kaupunkiverkot ovat joko Wireless Local Area Network (WLAN)- tai Broadband Wireless Access (BWA) -tekniikalla toteutettuja. Myös WDSL -tekniikkaa oli käytetty. Lisäksi Wimax - tekniikalla toteutettavia verkkoja on rakenteilla.
Niin sanotut hot spot verkot on käsitelty omana osiona kohdassa 4.6.
4.1 WLAN -tekniikalla toteutettuja kaupunkiverkkoja
Tämän osion kaupunkiverkot perustuvat IEEE 802.11b mukaiseen 11 Mb/s WLAN - standardiin. Verkot toimivat lisenssivapailla 2.4 GHz -taajuusalueilla.
4.1.1 Case Espoo
Espoossa toimii Wivanetin (www.wivanet.fi ) [6] tarjoama langaton WLAN -kaupunkiverkko.
Verkko sijaitsee Pohjois — Leppävaarassa
(http://wvvw.wivanet.fi/files/wivanet/kartat/saatavuus espoo iso.lPG ) [7]. Wivanetistä on lisää tietoa kohdassa 4.1.37 (Case Vantaa).
4.1.2 Case Haisua
Kaustisen seutukunta (Kase) on rakentanut Halsuan verkon (wlan.kase.fi) [8]. Kasen langaton liittymä on Kaustisen seutukunnan kiinteällä kuukausimaksulla toimiva nopea jatkuvasti auki oleva laajakaistayhteys. Kasen langaton liittymä on suunnattu kotitalouksille ja pienyrityksille.
4.1.3 Case Haminan verkko
Radionet on toimittanut langattoman verkon Haminaan yhteistyössä Haminan
Energianihttp: / /wmv.haminetti.net/yleista ) [9] kanssa (Radionetin lehdistötiedote 28.3.2003, http: / /www.radionet.com/Default.aspx?id=318065 ) [10]. Verkko kattaa Haminan kaupungin lisäksi Haminan sataman, Summan, Neuvoton, Myllykylän ja Virojoen. Haminetti kuuluu Zonet osuuskuntaan, josta on lisää tietoa kohdassa 4.5.2 (Case Zonet).
4.1.4 Case Helsinki
Fonet on rakentanut WLAN —verkon Helsinkiin (http: //www.fonet.fi/langaton.htm )[11].
Liittymä on saatavissa Töölön, Meilahden, Merihaan, Katajanokan, Kaivopuiston ja Ruskeasuon alueilla.
Fonet Langaton on nopea, aina avoin internetyhteys, joka perustuu WLAN-teknologiaan. Fonet Langattoman käyttö on edullista, koska kiinteällä kuukausimaksulla internetiä voi käyttää
rajattomasti.
Myös Sparknetilla (www, spar Imet, fi) [12] on 13 tukiasemaa Helsingissä. Tukiasemat sijaitsevat Keskuskadulla, Kivikadulla, Konalassa, Lauttasaaressa, Mannerheimintiellä, Mechelininkadulla, Meilahdessa, Munkkivuoressa ja Pohjoisrannassa
(http://wlan.sparknet.fi/index.php?cv city—Helsinki ). Katso lisää Sparknetistä kohdasta 4.5.1 (Case Sparknet).
Lisäksi Helsingissä toimii Suomi Communicationsin (www.suomicommunications.corn ) [13]
verkko joka on toteutettu Broadband Wireless Access (BWA) tekniikalla. Katso tarkemmin kohdasta 4.2.
4.1.5 Case Huittinen
Wireless Connection Finland (WCF) ylläpitää Huittisten WLAN —kaupunkiverkkoa.
Saatavuuskartta on osoitteessa http: / /www.huittinen.com/ Saata vuus .htm [14]. Huittisten verkko on yksi pienimmistä kaupunkiverkoista.
4.1.6 Case Joutsa
asuinalueet.
4.1.7 Case Juva
Juvan verkko on toteutetm WDSL —tekniikalla. Katso kohta 4.3.
4.1.8 Case Kaarina
Kaarinan langaton WLAN —kaupunkiverkko on sparknetin (www.sparknet, fi ) toimittama.
Tukiasemalista on osoitteessa http: / /wlan.sparknet.fi/index.phpPev eitv=Kaanna .
4.1.9 Case Kajaani
Kajaanissa on saatavilla DNA Laajakaista langaton
(http: / /www.kpo.fi/siirtokuvat/Laaiakaistan hinnat-2005-02-04.PDF) [16]. Peittoalue on kartassa (http:/ /www.kpo.fi/siirtokuvat/WLL peitt.oalueet.ipg ). Dna Laajakaista langaton on Kajaanin Puhelinosuuskunnan (KPO) ratkaisu laajakaistan saatavuudelle Kainuussa.
4.1.10 Case Karkkila
Karkkilan verkko on Fonetin ylläpitämä WLAN —kaupunkiverkko
(http://www.fonet.fi/langaton.htm ). Verkko on yksi pienimmistä Suomessa. Fonetilla on myös verkko Helsingissä, katso kohta 4.1.4 Case Helsinki.
4.1.11 Case Kaustinen
Kaustisen seutukunta toimittaa kaupunkiverkkoa Kaustisen alueella (Kaustisen seutukunta, http://wlan.kase.fi/). Langaton yhteys on tällä hetkellä saatavissa Halsualla, Kaustisella, Perhossa, Toholammilla, Lestijärvillä ja Vetelissä. Jatkossa palvelu laajenee mahdollisesti muuallekin seutukunnan taajamiin.
4.1.12 Case Kokemäki
Wireless Connections Finland (WCF) tarjoaa wlan —tekniikalla toteutettua kaupunkiverkkoa Kokemäen ja Huittisten alueella (Wireless Connections Finland (WCF),
http: / /www.kokemaki.com/wlan.tmpF. WCF on toteuttanut myös Huittisten verkon, katso kohta 4.1.5 (Case Huittinen).
4.1.13 Case Kuopio
Kuopion verkko on IW Netin (www.iwn.fi) [17]ylläpitämä WLAN —kaupunkiverkko.
Verkko kattaa Kuopion keskustan, Haapaniemen, Niiralan, Särkiniemen, Petosen, Rypysuon, Inkilänmäki/Rahusenkankaan alueet (http: / /www.iwn.fi/PMain^langaton&Page—pcittoalucet ).
4.1.14 Case Kuusamo
Kuusamon verkko on Koillismaan tietoverkon
(http: / /www.koillismaa.fi/palvelukeskus/laaiakaista.htm ) [18] ylläpitämä WLAN - kaupunkiverkko. Langaton yhteys on saatavilla Kuusamon ja Pudasjärven taajamissa.
4.1.15 Case Lahti
Lahden verkkoa operoi Suomen 4g Oy (http: / /www.suomen4g.fi/index.php?p=6 ) [19].
Suomen 4G rakentaa, ylläpitää ja markkinoi omistamaansa langatonta Internet -kaupunkiverkkoa Lahdessa, sekä tarjoaa laajakaistaisia kupari,- ja valokuitutekniikoilla toteutettuja Internet
yhteyksiä yksityisille, yrityksille ja yhteisöille.
Suomen 4G päätuotteet ovat langattomalla WLAN-tekniikalla toteutetut mobiilit
laajakaistayhteydet ja niihin räätälöidyt palvelut. Suomen 4G:n toimialueeksi on määritetty Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala ja Heinola. Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso kohta 4.5.2 (Case Zonet).
Myös Sparknetilla (www, spark net, fi ) on tukiasema Lahden Neopolissa (http://wlan.sparknet.fi/index.phpPcv city—Lahti ).
kaupungin työntekijöiden käyttöön (Digitoday uutinen 22.2.2005,
http://www.digitoday.fi/showPage.phpPpage id= 12&ne\vs id=41011 ) [20]. Tällä hetkellä Lahdessa on jo 50 tukiasemaa.
4.1.16 Case Lappeenrannan verkko
Lappeenrannan verkkoa operoi Wireless Lappeenranta
(http://vvww.wlpr.net/sho\vphp?addfile-welcome/welcome.php ) [21]. WLPR:llä on useita tukiasemia (40 sisätukiasemaa ja 30 ulkotukiasemaa) Lappeenrannan alueella. Verkon on rakentanut Lappeenrannan teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan laitos.
Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston (LTY) opiskelijat ja henkilökunta voivat rekisteröityä LUT-ISP käyttäjiksi ja käyttää omia yliopiston tunnuksia Internet -yhteyden avaamiseen. Muille käyttäjille verkosta on pääsy Internetiin WLPR-FREE-ISP:n kautta. Yhteyden muodostamiseen tarvitaan vain kannettava tietokone tai PDA sekä WLAN —kortti.
Liittymä mahdollistaa internetyhteyden yliopiston kahviossa, luentosaleissa, Sammonlahdessa, Lappeenrannan satamassa, Oleksilla tai Kimpisessä.
4.1.17 Case Lestijärvi
Lestijärven WLAN —kaupunkiverkko on Kaustisen seutukunnan ylläpitämä
(http://wlan.kase.fi/). Kaustisen seutukuntaan kuuluu Lestijärven lisäksi Kaustinen, Toholampi, Haisua, Perho ja Veteli.
4.1.18 Case Mäntsälä
Mäntsälän verkon peittoalue on 800 neliökilometriä ja se tavoittaa 60 000 asukasta (Radionetin tiedote 1.6.2004. http://www.radionet.com/Default.aspx?id=318054 ) [22]. Verkko on maan suurimpia.
Mäntsälän Sähkö operoi verkkoa MSOYNET (www.msoynet.fi) [23] nimellä. Verkko on rakennettu yhteistyössä Radionet (www, radionet.com ) Oy:n kanssa. Yhteys on mahdollista saada Mäntsälän kirkonkylän, Ohkolan, Hirvihaaran, Hyökännummen, Kaukalammen ja uusimpana alueena Kellokosken alueella asuville. Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso Case Zonet kohdassa 4.5.2.
Lisäksi Mäntsälän Sähkö tutkii mahdollisuuksia laajentaa verkkoa kattamaan Keravan, Järvenpään, Tuusulan ja Nurmijärven (Radionetin tiedote 1.6.2004,
http: / /www.radionet.com/Default.aspxPid-318054 ) [24]. Jolloin verkon alueelle tulisi 150 000 asukasta lisää.
4.1.19 Case Nauvo
Nauvon WLAN —tukiasemat on toimittanut Sparknet (www.sparknet.fO. Yhteensä Nauvossa (Seilin saari) on 9 tukiasemaa
(http:/ /wlan.sparknet.fi/index.phpPcv city=Timmmaan%20saaristo ). Sparknetistä lisää kohdassa 4.5.1 Case Sparknet.
4.1.20 Case Oulu
Oulun verkko on Netplaza —internetpalvelun ylläpitämä peitoltaan lähes 40.000 kotitaloutta ja yritystä kattava langaton laajakaistaverkko (Netplaza Lehdistötiedote 3.4.2002,
http://www.netplaza.h/sisa.php3?sivu=Iehdistotiedote 20020403 ) [25]. Verkon on aikoinaan rakentanut silloisen Jippii Group Oyj:n tytäryhtiö Wireless Network Services WN S Oy.
Lisäksi Oulussa on toinenkin langaton WLAN —kaupunkiverkko panOulu (www.panoulu.net ) [26]. PanOULU (public access network OULU) on Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun Puhelin Oyj:n yhteinen julkinen verkko.
Oululaisille ryhdytään tulevaisuudessa tarjoamaan maksutonta langatonta internet —yhteyttä (Sanomalehti Kaleva 8.4.2005, http: / / w w wr. k a 1 e v a. fi / h t m 1 /1'1 ' p a g e47 5014.html ) [27].Oulun kaupunginvaltuuston perjantai-illan (8.4.2005) juhlakokous sisälsi kaksi tulevaisuuteen luotaavaa päätöstä.
rahaa kolmen vuoden aikana 2,4 miljoonaa euroa. Ouluun rakennetaan tukiasemien verkko, jonka alueella pääsee nettiin WLAN-yhteyden kautta esimerkiksi kannettavilla tietokoneilla.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen kuvasi valtuuston juhlapäätöksen vievän Oulun ja oululaiset aivan uudelle tasolle tietoyhteiskuntana.
"Internet avautuu kaikkien oululaisten käyttöön ilmaiseksi. Oulusta tulee langaton kaupunki.
Toiveena on tietysti, että päätös poikii alan sovelluksia ja yritystoimintaa sekä antaa kaupunkilaisille tietoyhteiskuntaan uuslukutaitoa."
Oulun yliopiston professori Timo Ojala totesi, että USA:ssa Philadelphian kaupunki pyysi tarjouksia yrityksiltä vastaavan verkon rakentamisesta. Yleensä langattomat verkot ovat kaupallisia ja Suomessakin on pienemmässä mittakaavassa vastaavia verkkoja käytössä, niin Oulussakin, mutta päätöksen jälkeen Oulu astuu eturiviin.
"Ei tältä pallolta varmastikaan löydy monta vastaavaa", Timo Ojala arvioi.
Juhlavuoden pakettiin kuuluu 400 uuden WLAN-tukiaseman rakentaminen kolmessa vuodessa eri puolille kaupunkia. Verkkoon yhdistetään muut kaupungin langattomat verkot. Jokaiselle oululaiselle tarjotaan lisäksi maksuton sähköpostilaatikko ja henkilökohtainen web-sivu.
Kaupunki järjestää asiakaspalvelun ja käyttäjätuen.
Oulu julistaa kaupunkilaisille avoimen mobiilisovelluskilpailun tänä vuonna. Lisäksi kaupunki haastaa kaupunkilaiset, yritykset ja tutkimuslaitokset kehittämään, kokeilemaan ja käyttämään uusia langattomia palveluja. Samalla Oulun seudun yritykset ja organisaatiot haastettiin kehittämään ja rakentamaan langatonta laajakaistaverkkoa koko kaupungin kattavaksi.
4.1.21 Case Perho
Perhon WLAN -kaupunkiverkko on Kaustisen seutukunnan ylläpitämä (http://wlan.kase.fi/).
4.1.22 Case Pielavesi
Pielaveden WLAN -kaupunkiverkko on IW Netin ylläpitämä (www.iwn.fi). Verkko kattaa Pielaveden keskustan alueen (http: / /www.iwn.fi/?Main=langaton&Page=peittoalueet ). IW Netillä on myös verkko Kuopiossa, katso kohta 4.1.13 Case Kuopio.
4.1.23 Case Pori
Porin langatonta WLAN —kaupunkiverkkoa pitää Vattidata Oy (www.vattidata.fi) [28]. Verkko kattaa alueet Toejoenpuistikon, Jäärän tien, Pappilanpuistikon, Keisarinviitantien, Paratiisinmäen ja Apollontien lähiympäristössä.
Rauman Energia Oy ja Pori Energia aloittivat 1.2.2005 alkaen yhteistyön Internet-palveluissa.
Rauman Energia myi SuperStradan (www.superstrada.fi ) [29] Vattidata Oy:lle (www.vattidata.fi ) ja tuli samalla yhtiön osakkaaksi kolmanneksen osuudella. Paikallisten energiayhtiöiden lisäksi Vattidatan osakkaina ovat Satakunnan Kirjateollisuus Oy ja Itecon Solutions Oy. Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso kohta 4.5.2 Case Zonet.
Porissa langatonta verkkoa tarjoaa myös Titanix (http: / /wlan.titanix.net/index.php ) [30]. Yhteys on saataviHa keskustan, Impolan, Sampolan, Uudenkoiviston ja viidennen osan alueilla. Yhteensä Titanix:lla on 7 tukiasemaa Porissa.
4.1.24 Case Porvoo
Porvoon verkko on Radionetin toimittama (Radionet Oy:n Lehdistötiedote 5.4.2002,
http://www.radionet.com/Default.aspx?id=318095 ) [31]. Verkko koostuu 44 tukiasemasta.
Porvoon Energia (http: / /www.porvoonenergia.fi/ ) [32] operoi verkkoa.
Tuotteen nimi on PBEzone (http: / /web.pbezone.net/etusivu ) [33]. Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso kohta 4.5.2 Case Zonet.
4.1.25 Case Pudasjärvi
Pudasjärven langaton WLAN —kaupunkiverkko on Koillismaan tietoverkon ylläpitämä (http://www.koillismaa.fi/palvelukeskus/laajakaista.htm). Koillismaan tietoverkoilla on myös verkko Kuusamossa, katso kohta 4.1.14 Case Kuusamo.
Puumalan verkko on toteutettu WDSL -tekniikalla. Katso kohta 4.3.
4.1.27 Case Rantasalmi
Rantasalmen verkko on toteutettu WDSL -tekniikalla. Katso kohta 4.3.
4.1.28 Case Rauma
Rauman langaton laajakaistaverkko on Radionet Oy:n (Radionet Oy:n lehdistötiedote 3.12.2002, http://www.radionet.com/Default.aspxPkK318087 ) [34]. Verkkoa kattaa noin 30 000 asukasta.
Verkko on Rauman Energian operoima (http: //www.superstrada.com / ). Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso kohta 4.5.2 Case Zonet.
4.1.29 Case Rautalammi
Webhotelli Netsor tarjoaa internetyhteyttä WLAN -tekniikalla Rautalammin kirkonkylän alueelle (http://www.netsor.fi/wlan/ ) [35]. Vuoden 2005 aikana palvelu tulee kattamaan koko
Rautalammin kunnan alueen.
4.1.30 Case Sonkajärvi
Sonkajärven langaton WLAN -kaupunkiverkko on Finnish Net Solutions Oy:n tarjoama
(www .son kai arvi. n et ) [36]. Yhteys on saatavilla Sonkajärven keskustassa, Saarimäen, Särkivirran ja Aittokosken alueilla.
4.1.31 Case Sulkava
Sulkavan verkko on toteutettu WDSL -tekniikalla. Katso kohta 4.3.
4.1.32 Case Tampere
Verkon on toimittanut WLANnet (http:/ /www.wlannet.com/) [37]. Verkko kattaa melkein 100% Tampereesta sekä Nokian kaupungin, Ylöjärven ja Pirkkalan.
4.1.33 Case Toholampi
Toholammen WLAN —kaupunkiverkkoa ylläpitää Kaustisen seutukunta (http://wlan.kase.fi/).
4.1.34 Case Turku
Sparknet (www.sparknet.fi) operoi langatonta WLAN —verkkoa Turussa. Verkko toimii Turussa, Raisiossa, Naantalissa, Kaarinassa, Liedossa, Merimaskussa, Utsjoella (Kevo), Nauvossa (Seilin saari), Piikkiössä (Tuorla), Helsingissä, Espoossa ja laajenee jatkuvasti. Kuuluvuusalue on katsottavissa kartalta: http://maps.sparknet.fi/. Verkko toimii korkeakouluissa, kirjastoissa, julkisilla paikoilla (esim. vierasvenesatamat) sekä usean yrityksen tiloissa. Tarkka kartta osoitteessa http: / /wlan.sparknet.fi/index.phpPcv c.ity=Turku . Kaikkiaan Turun verkkoon kuuluu 300 tukiasemaa.
Ilmainen nettiyhteys on korkeakouluopiskelijoilla ja kaupunkien henkilöstöllä. Tämän lisäksi on tarjolla maksullinen yhteys kenelle vaan.
Turun satama on ottanut Radionetin toimittaman verkon käyttöönsä (Radionetin lehdistötiedote, http://www.radionet.com/Default.aspx?id=318076 ) [38]. WLAN —verkolla korvattiin vanha 450 Hz taajuudella toiminut verkko.
4.1.35 Case Utsjoki
Sparknet (www.sparknet.fi ) operoi langatonta WLAN —kaupunkiverkkoa Utsjoella (Kevossa).
Katso lisää Sparknetistä kohdassa 4.5.1 Case Sparknet.
Vaasan langaton kaupunkiverkko on toteutettu Broadband Wireless Access (BWA) tekniikalla.
Katso kohta 4.2 .
Lisäksi Vaasassa on toinenkin WLAN -tekniikalla toteutettu verkko. Verkko on Vaasan Energian ylläpitämä. Liittymän nimi on Nette laajakaista (www.nette.fi ) [39]Verkko kuuluu Zonet yhteenliittymään, katso kohta 4.5.2 Case Zonet.
4.1.37 Case Vantaa
Vantaan verkko on Radionet Oy:n toimittama (Radionet Oy:n Lehdistötiedote 2.10.2001, http: / / www.radionet.fi/news /press /02102001 .html ) [40]. Verkko avattiin 5.11.2001. Verkkoa on sovittu laajennettavan kattamaan koko Vantaan 200 000 asukasta (Radionet Oy:n
lehdistötiedote 10.6.2003. http://www.radionet.com/Default.aspxrlid:=318075 ) [41].
Vantaan kaupunkiverkko on Vantaan Energian iwww.vantaanenergia.fi 1 [42] operoima.
Tuotteen nimi on Wivanet (http: //www.wivanet.fi/ ). Jo nyt Wivanet-verkko kattaa Vantaan tiheimmin asutut kaupunginosat. Verkonrakennustöiden edetessä Wivanetin peittoalue yhä laajenee ja linkkiverkosto tiivistyy eri puolilla Vantaata ja osassa muuta pääkaupunkiseutua.
Tavoitteena on, että vuosien 2004-2005 aikana 80% Vantaan asukkaista voisi valita Wivanet - verkkopalvelun joko langattomana tai kiinteänä.
Wivanetin vuoden vaihteessa (2005) valmistunut ensimmäinen vaihe käsittää 127
tukiasemapistettä ja kattaa niiden kautta 50 000 kotitaloutta seuraavilla Vantaan ja Espoon ydinalueilla: Tikkurila, Koivukylä, Rekola, Korso, Mikkola ja Leppävaara. Lännessä mukana ovat Martinlaakso, Myyrmäki, Viherlaakso, Pähkinämme ja Hämeenkylä. Lisäksi idästä löytyvät Hakunila, Länsimäki ja Rajakylä.
Wivanetin peittoa laajennetaan ensimmäisen vuosipuoliskon (2005) aikana noin
viidelläkymmenellä tukiasemalla muun muassa seuraavilla alueilla: Askisto, Asóla, Itä-Hakkila, Jokiniemi, Jokivarsi, Kaivoksela, Kartanonkoski, Korso, Kuninkaanmäki, Leppäkorpi, Matari, Metsola, Nikinmäki, Ojanko, Piispankylä, Ruskeasanta, Vaarala, Vantaanlaakso, Vierumäki, Ylästö ja Helsingin Malminkartano.
Vantaan Energia Oy on myynyt langattoman Wivanet-laajakaistaliiketoiminnan Elisa Oyj:lle (Elisan Lehdistötiedote 27.6.2005,
http: / /\v\v\v.elisa.fi/ir/indcx.cfm?t~ 5&o=5120.00&did=l 2016 ) [43]. Kaupan mukana kaikki Vantaan Energian Wivanet-asiakkaat siirtyvät 1.7.2005 Elisan asiakkaiksi. Liiketoimintakaupan myötä Elisa vahvistaa laajakaistaliiketormintaansa pääkaupunkiseudulla ja Vantaan Energia keskittää toimintaansa selkeämmin energialiiketoimintaan.
"Tämä liiketoimintakauppa sopii hyvin Elisan toimintastrategiaan. Pystymme tarjoamaan asiakkaille Elisan kattavat laajakaistapalvelut sekä niiden kehittämisen, muutokset ja ylläpidon," sanoo tuotantojohtaja Ismo Heino Elisan Verkot-yksiköstä.
Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkasen mukaan yhtiö haluaa keskittyä entistä vahvemmin ydinosaamiseensa eli energian hankintaan, myyntiin ja siirtoon.
"Muutos ei edellytä toimenpiteitä asiakkailtamme, ja palvelut toimivat entiseen tapaan," Ismo Heino Elisasta jatkaa.
Kaupassa ei siirtynyt henkilöstöä Elisa Oyj:lle. Kaupan osapuolet ovat sopineet, että liiketoimintakaupan arvoa ei julkisteta.
Riippumattomasta lähteestä löytyi seuraava tieto. Langaton Wivanet liipaisimella (Kaupunkilehti Vartti 24.10.2005). Leppävaarassakin toimiva langaton Wivanet verkko puretaan, jos sille ei löydy ostajaa. Vantaan Energian omistama verkko on Suomen suurin, mutta omistaja pitää
verkkotoimintaa kannattamattomana. Wivanetillä on tuhat maksavaa asiakasta, pääasiassa Vantaalla. ”Jotta toiminta näissä olosuhteissa olisi tuottanut voittoa, asiakkaita pitäisi olla yli kymmenkertainen määrä”, sanoo Vantaan energian myyntijohtaja Ilkka Reko.
4.1.38 Case Veteli
Vetelin WLAN -langatonkaupunkiverkko on Kaustisen seutukunnan ylläpitämä (http://wlan.kase.fi/).
kaupunkiverkot
Broadband Wireless Access (BWA) -tekniikalla toteutettuja kaupunkiverkkoja löytyy tällä hetkellä vain Vaasasta ja Helsingistä. BWA -tekniikka sallii 34 Mbps nopeudet. Verkot toimivat luvanvaraisella taajuudella.
4.2.1 Case Vaasan verkko
Vaasalaisyritys Oy KD-Soft Ab on rakentanut oman tietoverkon lisensoidulle taajuudelle, jonka Viestintävirasto myönsi yritykselle jo syksyllä 2000 (KD-Soft Ab:n Lehdistötiedote 10.4.2002, http: / /www.kdsoft.fi/fin/tiedoteOl 0410.htm ) [44].
Verkko kattaa Vaasan kaupungin ja suurimman osan Mustasaaren kuntaa. Maalahteen on rakennettu laaja laajakaistaverkko yhteistyössä Maalahden kunnan kanssa. Maalahden sekä Vaasan/Mustasaaren verkot on yhdistetty.
Tekniikkaa on testattu yli vuoden ajan erittäin hyvin tuloksin. Verkon yhteydet kulkevat tällä hetkellä seitsemän tukiaseman kautta. Tukiasemista kaksi sijaitsee Vaasassa ja viisi Maalahdessa.
Vaasan keskustassa sijaitsevan 100 metrin korkuisen maston ansiosta verkkoon voidaan liittää asiakkaita jopa 25 km:n säteellä. Verkko kattaa siis myös suuria osia saaristosta. Vaskiluotoon ja Koivulahteen suunnitellaan parhaillaan omia tukiasemia.
Käytettävää tekniikkaa kutsutaan nimellä Broadband Wireless Access (BWA). BWA-tekniikka sallii huomattavasti suuremman kapasiteetin ja takaa erittäin korkean tietoturvan.
KD-Softin käyttämä lisensoitu taajuus suojaa häiriöiltä. I<D-Softilla on lisenssi Vaasan,
Mustasaaren, Maalahden, Korsnäsin sekä Närpiön ja Kaskisten ja Kristiinankaupungin alueille.
4.2.2 Case Helsingin verkko
Suomi Communications on rakentanut Broadband Wireless Access (BWA) tekniikalla pääkaupunkiseudun kattavan langattoman kaupunkiverkon (Suomi Communications Oy:n Tiedotteet 1.2.2002, www.suomicommunications.coml [45]. Verkko kattaa Espoon, Helsingin,
Vantaan, Järvenpään, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Siuntion ja Vihdin kunnat. Lähellä tukiasemaa yhteys toimii pienen antennin kanssa ilman näköyhteyttä eli laitteet voivat olla sisällä. Peittoalueen reunoilla lautasantenni tulee asentaa asiakkaan rakennuksen katolle, seinään tai pihamaalle paikkaan, josta on näköyhteys tukiasemana toimivaan rakennukseen.
Taloyhtiön runkoyhteyden nopeus voidaan nostaa 17 megabittiin sekunnissa.
Suomi Communications toimittaa kiinteistön runkoyhteyden radioteitse Viestintäviraston luvanvaraisella radiotaajuudella, ja se on saatavilla rivi- ja kerrostaloihin palvelun peittoalueella.
Taloyhtiön katolta on oltava esteetön näköyhteys lähimpään Suomi Communicationsin tukiasemaan, johon maksimietäisyys saa olla 12 kilometriä.
Liittymä perustuu kiinteistön sisällä HomePNA-standardiin, joka käyttää kiinteistön nykyisiä puhelinkaapelointeja. Kiinteistön HomePNA-verkko kytketään runkoverkkoon symmetrisillä Broadband Wireless Access (BWA) -yhteyksillä.
4.3 Wireless Digital Subscriber Line(WDSL) tekniikalla toteutetut verkot
Wireless Digital Subscriber Line (WDSL) toimii luvanvaraisella 3.5 GHz taajuudella.
4.3.1 Case Rantasalmi Juva Puumala Sulkava (RaJuPuSu)
RaJuPuSu — alueen (Rantasalmi, Juva, Puumala, Sulkava) laajakaistaverkko on ensimmäinen Suomessa toteutettu laajan maantieteellisen alueen kattava tietoverkko, joka ulottuu alueen lähes joka kolkkaan (Savonlinnan Puhelimen uutinen 31.1.2005, http: / /www.rajupusu.info /?ne\vs= 18) [46]. Alueelle on pystytetty 23 tukiasemaa, joiden välityksellä, pääosin radiotekniikkaan perustuen, vakituiset asukkaat, yritykset ja vapaa-ajan asunnot pystytään liittämään laajakaistapalvelujen piiriin.
RaJuPuSu- yhtymä valitsi Maakunnalliset Finnet yhtiöt Savonlinnan Puhelin Oy:n ja Mikkelin Puhelin Oyj:n verkon toteuttajaksi alkuvuodesta 2004. Laajakaistan rakentamisesta, liittymien toimituksesta ja asiakaspalvelusta on käytännössä vastannut Savonlinnan Puhelin Oy. Alueen laajakaistaverkkohankkeen projektipäällikkö Ari Pussinen Savonlinnan Puhelin Oy:stä kertoo ,
Laajakaistaliittymät on toteutettu suurelta osin langattomalla WDSL (Wireless Digital Subscriber Line) tekniikalla. Langattomat laajakaistayhteydet ovat tietoturvallisia yhteyksiä. Saatavilla olevat liittymänopeudet ovat 512/512 kbit/s ja lM/512kbit/s. Järjestelmän laiteet on toimittanut Nordic Lan & Wan Communication, joka tekee tiivistä yhteistyötä Savonlinnan Puhelimen kanssa. WDSL tekniikan hyödyntäminen haja-asutusalueen liittämiseksi laajakaistapalveluihin on herättänyt laajaa kiinnostusta myös ulkomailla. RaJuPuSu-yhtymä haki ratkaisua, joka
mahdollisimman hyvin kattaa harvaan asutun alueen noin 4000 vakituista sekä noin 9000 vapaa- ajanasuntoa. Nyt valmistunut laajakaistaverkko antoi tähän mahdollisuuden. Tämä on oiva tapa toteuttaa maakunnallista vapaa-ajan strategiaa.
RaJuPuSu-laajakaistahankkeen tavoitteena oli, että vähintään 90 prosentilla alueen asukkaista ja yrityksistä on mahdollisuus hankkia laajakaista käyttöönsä. Laajakaistaverkko valmistui
suunnitelmien mukaisesti. Muutamille ongelma-alueille haetaan vielä yhdessä ratkaisuja operaattorin kanssa.
RaJuPuSu-yhtymän kehittämisjohtaja Ritva Partanen kertoo hankkeesta, että radiotekniikkaan perustuva langaton laajakaistaverkko antaa hyvät mahdollisuudet kehittää mm.
maaseutumatkailua sekä etätyötä. Vapaa-ajanasuntojen pitempiaikainen vuosittainen käyttö turvaa puolestaan alueen palvelut. Kynnys niiden muuttamiseksi ympärivuotisiksi asunnoiksi madaltuu, sillä laajakaista on nykyajan tieyhteys, joka tulee olla, jos mielii pitää haja-asutusalue asuttuna tai saada sinne uusia asukkaitakin.
RaJuPuSu-yhtymän hankkeelle asettama ohjausryhmä totesi 24.1.2005 kokouksessaan Sulkavalla, että hanke on onnistunut tavoitteissaan huolimatta tiukasta aikataulusta ja erittäin haasteellisista maantieteellisistä olosuhteista. Aiemmin yhdessä operaattoreiden edustajien kanssa pidetyssä neuvottelussa todettiin, että vaikka hanke päättyy, verkon kehittäminen jatkuu edelleen ja haasteellisimpiin kohteisiin haetaan jatkuvasti ratkaisuja. RaJuPuSu-alue on valmis myös pilottialueeksi markkinoille tulevien uuden standardinmukaisten laitteiden hyödyntämisessä.
RaJuPuSu Laajakaista laajenee kattamaan koko Etelä-Savon. Etelä-Savon alue on tulevaisuudessakin edelläkävijä langattoman laajakaistan hyödyntämisessä. Etelä-Savon
maakuntaliitto kilpailutti laajakaistaverkon rakentamisen RaJuPuSun ulkopuolelle jääville alueille.
Tämän tarjouskilpailun voitti Finnet yhtiöt Savonlinnan Puhelin Oy ja Mikkelin Puhelin Oyj.
Langattoman laajakaista tekniikan hyödyntäminen verkon laajennuksessa on erittäin luonnollista.
Päätöksen valitusaika on meneillään, joten varsinaista sopimusta ryhdytään laatimaan lähiaikoina.
Laajentuva langaton verkko on merkittävä verkkokokonaisuus, josta Etelä-Savon kannattaa olla ylpeä ja hyödyntää sen tuomat mahdollisuudet markkinoinnissa ja palvelutarjonnassa. Verkon laajentaminen on Finnetille suuri haaste ja mahdollisuus. Tavoitteena on päästä rakentamaan lisää verkkoa mahdollisimman pian, niin että jo tämän vuoden kesämökkikaudelle saadaan
laajakaistasta hyötyä matkailumarkkinointiin ja vapaa-ajan käyttöön.
4.4 Wimax tekniikalla toteutetut langattomat laajakaistaverkot
Tällä hetkellä ei ole vielä toiminnassa yhtään Wimax tekniikalla toimivaa langatonta
laajakaistaverkkoa Suomessa. Ensimmäinen verkko on rakenteilla Ylivieskaan (Digitoday uutinen 10.2.2005. http://www.digitoday.fi/showPage.phpPpape id=9&news id:=40544 ) [47].
Wimax on kehitteillä oleva langaton laajakaistatekniikka, jonka uskotaan rynnistävän kaupallisille markkinoille kahden, kolmen vuoden sisällä.
Wimaxin, worldwide interoperability for microwave access forum, kantama voi olla jopa kymmeniä kilometrejä ja yhteys kymmeniä megabittejä.
Standardia kehittää Wimax Forum, jonka kantavia voimia ovat Nokia ja Intel. Wimaxista on kehitetty neljä standardia, 802.16, 802.16a, 802.16d (tai 802.16-2004) ja 802.16e mobiilim käyttöön.
Kehitteillä on myös 802.20-standardi mbwa, mobile broadband wireless access, joka on langaton laajakaista liikkuville käyttäjille.
Wimaxin etuja esimerkiksi gprs:ään ja 3g:hen verrattuna ovat nopeus ja hinnoittelu. Jotkut ovat jopa ennustaneet, että Wimaxin ja mbwa:n kaltaiset teknologiat syövät markkinat 3g-verkoilta.
Todennäköisesti tekniikat elävät kuitenkin sulassa sovussa rinta rinnan.
4.4.1 Case Ylivieska
Finnet-yhtiöihin kuuluva Pohjanmaan PPO rakentaa Ylivieskaan Suomen ensimmäistä Wimax- verkkoa. PPO innostui osittain vasta keskeneräisestä teknologiasta, koska se tarjoaa
kustannustehokkaan tavan moda laajakaista hankalille alueille, joissa kiinteää verkkoa pitäisi vetää maahan useita kilometrejä.
kuitua. Jos taas on yli kahdeksan kilometrin kuparilinja, sen nopeus jää helposti viiteensataan kilobittiin, siirtojärjestelmäpäällikkö Jari Roininen perustelee valintaa.
Ruotsalaiset ovat olleet pohjalaisiakin nopeampia. Ruotsin Skellefteåssa rakennettiin kokeilukäyttöön Wimax-verkko jo viime syksynä, joka otettiin käyttöön tammikuun lopulla.
Ylivieskan kokeiluverkko tarjoaa 1-8 megabitin yhteyksiä. Hinnoittelu perustuu kiinteään kuukausimaksuun.
Hinnan pitää kattaa kustannukset. Wimax-päätelaitteet esimerkiksi ovat aika kalliita, noin 600 euroa kappale, Roininen arvioi.
Wimax-yhteyden tilaajille PPO asentaa kotiin langattoman päätelaitteen. Laitteesta on langaton radioyhteys operaattorin mastossa sijaitsevaan tukiasemaan. Suoraa näköyhteyttä tukiasemien välillä ei tarvita.
Ylivieska-verkon rakentaa tietoliikenneratkaisuihin erikoistunut Daimler-yhtiö. Yhtiö tukeutuu ratkaisuissaan israelilais-amerikkalaisen Alvarionin BreezeMAX-tuotteisiin, jotka toimivat 3,5 gigahertzin taajuudella. Alvarionin tuotteet ovat olleet Daimlerin toimituksissa viime syyskuusta alkaen.
Alvarionin tuotteissa on parhaimmillaan jopa yli 30 kilometrin kantama, tietoliikennejohtaja Janne Paldanius Daimlerista kertoo. Hänen tiedossaan ei ole muita markkinoille tulleita Wimax-
yhteensopivia tuotteita.
Alvarionin tuotteet tukevat 802.16.a-standardia ja d:tä, jota kutsutaan myös 802.16-2004:ksi.
Mobiilim käyttöön tarkoitettua e-standardia ei ole vielä hyväksytty, mutta se saatetaan saada läpi tämän vuoden aikana. Mobiliteetti tuo wimaxille mahdollisuuksia juniin ja raitiovaunuihin, Paldanius uskoo.
Ylivieskassa aikataulu etenee niin, että maaliskuussa 2005 asennetaan tukiasemat ja
asiakaspäätelaitteet. Käytännössä Daimler asentaa aluksi vain yhden tukiaseman, joka tukee satoja yhteyksiä.
4.4.2 Case Pirkanmaa
Ylä-Pirkanmaan seutukunta ja Pirkanmaan liitto ovat tukemassa Mäntän ja Vilppulan alueelle huhtikuussa 2005 rakennettavaa wimax-laajakaistaverkkoa (Digitoday 4.4.2005,
http://www.digitoday.fi/showPage.php?uk=l&page id= 12&ne\vs id=42542 ) [48].
Finnet-ryhmään kuuluva Pohjois-Hämeen Puhelin Oy (www.phpoy.fii toteuttaa langattoman verkon yhteistyössä Coression Oy:n ja Daimler Finland Oy:n kanssa osana seudullista Kyläportit- kehityshanketta.
Samanaikaisesti Ylä-Pirkanmaan kanssa Suomen ensimmäiset Wimax-standardia mkevat verkot ovat rakenteilla tämän kevään aikana Pohjois-Pohjanmaalle ja rannikkoseudulle.
Mänttä ja Vilppula valikoituivat mukaan katvealueidensa vuoksi. Pohjois-Hämeen Puhelin
paikallisena operaattorina oh myös valmis investoimaan verkkoon osana kehityshanketta. Ruotsin ensimmäinen vastaava Wimax-verkko otettiin käyttöön Skellefteässa tammikuussa 2005.
Kyläportit-hankkeen tarkoituksena on parantaa tietoyhteiskunnan palveluiden saatavuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa kattavan laajakaistaverkon levittämistä harvaan asutuille alueillekin. Ylä- Pirkanmaan seutukunta kattaa alueellisesti noin kolmasosan Pirkanmaan maakunnasta. Alueeseen kuuluvat Kuru, Ruovesi, Virrat, Vilppula, Mänttä, Juupajoki, Längelmäki ja Orivesi.
4.4.3 Case Hamina
Haminan Energia Oy rakentaa yhteistyössä Daimler Finland Oy:n kanssa Haminaan langattoman laajakaistaverkon, joka perustuu WiMAX-teknologiaan (Haminan Energian lehdistötiedote 1.6.2005. http://www.haminanenergia.fi/!view/!id312/bodyl—452 1 [49].
WiMAX tarjoaa nopeat langattomat laajakaistayhteydet kaupunkeihin ja haja-asutusalueille.
WiMAX-verkon kapasiteetti on suuri ja kantama useita kymmeniä kilometriä. Näin laajakaistan piiriin saadaan sellaiset yritykset, asuin- ja vapaa-ajanpaikat, jotka ovat vaikeasti palveltavissa perinteisillä kuparikaapeliyhteyksillä tai valokaapelilla.
”Uuden langattoman Wimax-yhteensopivan laajakaistaverkon avulla pystymme laajentamaan nykyisen WLAN-tekniikkaan perustuvan Haminetti—verkon toiminta-aluetta sekä vastaamaan tulevaisuuden kasvaviin tiedonsiirtokapasiteetti- ja tie to turvavaatimuksiin”, kertoo
tietohallintopäällikkö Jari Leskinen Haminan Energia Oy:stä.
"Huolimatta suurista ennakko-odotuksista, WiMAX tekniikka on yllättänyt toimivuudellaan käytännössä positiivisesti. Haminan Energia osoittaa halua pysyä kehityksen kärjessä tarjoamalla asiakkailleen korkealaatuisia WiMAX:iin perustuvia palveluja", sanoo verkko- ja
tietoliikennejohtaja Janne Paldanius Daimlerista.
Daimler Finlandin toimittama Alvarionin BreezeMAX-ratkaisu toimii lisensoidulla 3.5GHz:n taajuudella. BreezeMAX on IEEE802.16-standardin mukainen ja sillä taataan WiMAX-
asiakaspäätelaite. Suora näköyhteys tukiasemaan ei ole välttämätön.
Haminan Energia Oy on energian siirtoon, jakeluun ja myyntiin erikoistunut energiayhtiö, jonka liiketoiminnot koostuvat maakaasun, sähkön ja kaukolämmön siirto- ja myyntipalveluista sekä laajakaistaisten Internet-liittymien ja aurinko- ja tuulienergialaitemyynnistä.
www.haminanenergia.fi
Daimler Finland Oy Ab on vuonna 1993 perustettu itsenäinen ITC-yritys. Yritys toimii
tietotekniikka- ja tietoliikennealalla tarjoten tuoteratkaisuja ja asiantuntijapalveluita operaattorien, yrityksien, yhteisöjen sekä kuluttajien viestintätarpeisiin. Keskeisiä osaamisalueita ovat
langattomat lähiverkot, last-mile ratkaisut ja laajakaistaverkot. Daimler palvelee myös
varmistusratkaisujen ja muistituotteiden toimittajana. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Suomen lisäksi yrityksellä on toimintaa Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa.
www.daimler.fi
Alvarion (NASDAQ:ALVR), yksi WiMAX Forumin perustajäsenistä, on globaalisti toimiva langattomien WiMAX -laajakaistatuotteiden valmistaja. Yhtiö tarjoaa operaattoreille laajan portfolion eri radiotaajuuksilla toimivia, langattomia ratkaisuja. Alvarion on toimittanut yli 2 miljoonaa yksikköä 130 maahan, ja se on yksi alan johtavista langattomia laajakaistaratkaisuja markkinoivista yrityksistä. Alvarion tekee tiivistä WiMAX -tuotekehitysyhteistyötä Intelin kanssa.
Lisätietoja www.alvarion.com
4.5 Langattomien laajakaistaverkkojen yhteenliittymiä
Tässä osiossa käsitellään langattomien laajakaistaverkkojen yhteenliittymiä. Yhteistyöllä pyritään lisäämään liikkuvuutta eri kaupunkiverkkojen kesken.
4.5.1 Case Sparknet
SparkNet on Suomen laajin langaton Internetverkko. SparkNet on käytössä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla palvellen jo lähes 100.000 verkonkäyttäjää.
ж
Käytännön SparkNet -verkko sai alkunsa 14.5.2003, kun Turun yliopiston ja MP-MasterPlanetin langattomien verkkojen WLAN -segmentit yhdistettiin. Perustajaorganisaatioiden välinen yhteistyösopimus kirjoitettiin 9.6.2003, jolloin SparkNet -verkkoon oh jo yhdistetty myös Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kauppakorkeakoulun verkot. SparkNetin käyttö on ei-kaupallisten perustajaorganisaatioidensa käyttäjille maksutonta. Esimerkiksi Turun yliopiston opiskelijat ja työntekijät voivat käyttää SparkNet -verkkoa maksutta. SparkNetin
perustajaorganisaatioiden ulkopuoliset käyttäjät voivat ostaa SparkNet -liittymiä MP- MasterPlanetilta ja Turku Science Parkilta.
Sparknetilla (www, sparknet, fi) on tukiasemia muun muassa Turussa, Naantalissa, Liedossa, Raisiossa, Salossa, Nauvossa. Yhteensä tukiasemia on yli 500.
Loynet Oy on liittynyt mukaan Sparknet tiimiin (Digitoday uutinen 16.3.2005, http://www.dittitoday.fi/showPage.php?uk=l&page id=12&news id=41911 ) [50].
Tietoliikennekonserni Elisa Oyj:n turkulainen tytäryhtiö Lounet Oy liitti toimistonsa SparkNet- verkkoon maahskuun alussa. Varsinkin liikkuvaa työskentelyä ja vieraiden verkonkäyttöä helpottamaan otettu SparkNet on saanut Lounetilta lämpimän vastaanoton. SparkNetin käyttöönotto oh Lounetihe luonnollinen siirtymä OpenSpark yhteistyöstä, toteaa Lounet Oy:n kehityspäällikkö Vesa Suominen.
Lounetin ja MP-MasterPlanet Oy:n yhteistyö OpenSpark-verkon tiimoilta alkaa virallisesti 15.3.2005 järjestettävässä lehdistötilaisuudessa.
Yhteistyönä pyritään vastaamaan nykyisen tietoyhteiskunnan haasteisiin ja luomaan informaatioteknologian osalta laaja palveluverkosto kuluttajille.
4.5.2 CaseZonet
Zonet (www.zonet.fi) [51] on suomalaisten WLAN-operaattoreiden yhteenliittymä,
joka mahdollistaa tilapäiskäyttäjien helpon ja edullisen verkkovierailun Zonet-alueverkoissa ja Hotspot-pisteissä. Yhteenliittymään kuuluu Haminan Haminetti, Lahden 4g, Mäntsälän MSOYnet, Porin Superstrada, Porvoon PBEzone, Rauman Superstrada, Vaasan Nette laajakaista, ja Vantaan Wivanet.
Osuuskunta Zonet on keväällä 2004 perustettu yhteenliittymä, jonka tarkoitus on edistää langattoman tiedonsiirron yleistymistä ja teknologista kehitystä Suomessa.
harjoittamisessa tarvittavat osaset, joita osuuskunnan osakkaat ja operaattoriasiakkaat voivat hyödyntää oman liiketoimintansa harjoittamisessa. Zonet toteuttaa osakkaidensa ja
operaattoriasiakkaidensa maanlaajuista kattomainontaa ja osuuskunnan logon nähdessäsi tiedät olevasi Zonet -verkon peittoalueella.
Kansallisella tasolla osuuskunnan toiminta tähtää palvelutarjontansa ohella siihen, että parin seuraavan vuoden aikana saadaan mahdollisimman moni suomessa nyt erillisenä omana
saarekkeenaan toimiva langaton verkko yhteistoiminnan piiriin. Liikuit sitten missä päin Suomea tahansa voit löytää Zonet -verkon peittoalueen tai Hotspot internet yhteyspisteen.
Internetiin myös ulkomailla
Zonet on jäsenenä kansainvälisissä Excilan ja I-Pass virtuaalioperaattori yhteenliittymissä.
Yhteistyö antaa Zonet asiakkaille mahdollisuuden käyttää liittymiään myös ulkomailla liikuttaessa esimerkiksi kansainvälisillä lentokentillä sekä yhteistyöverkkojen peittoalueilla ja Hotspot
pisteissä.
4.6 Hotspot verkkoja
Nykyiset hotspot verkot perustuvat IEEE 802.11b mukaiseen 11 Mb/s WLAN -standardiin.
Verkot toimivat lisenssivapailla 2.4 GHz -taajuusalueilla.
4.6.1 Case Telia Homerun
Telia Homerun on Telian tuottama hotspot WLAN palvelu joka mahdollistaa 11 Mb/s
tiedonsiirtonopeuden (http: / /www.homerun.telia.com/fin/start/) [52]. Käytännössä WLAN- verkkojen välillä joudutaan käyttämään erilaisia kiinteitä yhteyksiä, joiden vuoksi todellinen siirtonopeus on noin 1 -2 megabittiä sekunnissa.
Palvelukartta muodostuu useasta sadasta kohteesta Suomessa. Lista palvelupisteistä löytyy osoitteesta: http: / /www.homerun.telia.com/fin/coverage/coverage nordic.asp .
4.6.2 Case DNA WLAN
DNA:n verkko kattaa yli sata hot spottia. Tarkka lista löytyy osoitteesta
http: / / www.dnafinland.fi/yritvksiUe/liittymat ia palvelut Avian / toiminta-alueet.pdf [53].
Listalla on hotelleja, kahviloita, messukeskuksia, ja muita julkisia kohteita ympäri maata.
4.6.3 Case Kauppakeskukset
Wivanet on avannut Itäkeskuksessa langattoman verkon. Itäkeskuksen lisäksi Vantaan Energia avaa Wivanet-verkon myös Jumbo-, Myyrmanni-, Iso-Myyri- ja Tikkuri-kauppakeskuksiin Vantaalla. (Digitoday uutinen 25.11. 2004,
http://www.digitodaY.fi/showPage.phpPpage id—12&news id=37868) [54].
Itäkeskuksen mobiili laajakaistaverkko on osa Wivanet-verkkoa, joka kattaa Vantaan asutuskeskukset, Espoon Leppävaaran alueen ja osan Pohjois-Helsinkiä. Wivanet-verkko puolestaan kuuluu tähän mennessä yhdeksän kaupunkia Suomessa kattavaan Zonet-verkkoon (www.2onet.fi ).
Myös Helsingin Arabianranta on siirtynyt uuteen WLAN-aikakauteen. Alueen Aralis- kirjastokeskukseen ja Portaali Business Pätkiin on avattu uuden sukupolven langattomat lähiverkkoyhteydet. (Digitoday uutinen 29.3.2004,
http://www.digitoday.fi/showPage.phpPpage id=12&news id=29601 ) [55].
4.6.4 Case yliopistojen kampukset
WLAN —tukiasemia löytyy tällä hetkellä melkein kaikkien isoimpien korkeakoulujen ja yliopistojen luentosaleista ja kampuksilta.
Teknillisen korkeakoulun Atk-keskuksen langaton verkko aalto
(http: / /www.hut.fi/atk/palvelut/aalto/ ) [56] on avoin kaikille, joilla on voimassa oleva käyttäjätunnus atk-keskuksen koneisiin. Käyttö vaati käyttäjätunnuksen lisäksi asetetun
verkkosalasanan (netpasswd), jolla kirjaudutaan verkon käyttäjäksi. Tunnistuksen jälkeen käyttäjä saa yhteyden Internettiin enintään 24 tunniksi kerrallaan.
Turun ammattikorkeakoulu lisäksi Turun yliopiston sivuyksiköissä Raumalla, Loimaan Turun ammattikorkeakoulussa, Salon Turun ammattikorkeakoulussa ja Tuorlan Turun yliopistossa.
Vaasan yliopiston ( http://www.wlan.puv.ti/fakta.htm ) [57] tavoitteena on toteuttaa Palosaaren kampusalueelle kattava ja kaikille osapuolille avoin WLAN -lähiverkko, joka mahdollistaa
joustavan työskentelyn koko kampusalueella.
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekä henkilökunnalle on oma WLAN- verkko. Verkko on rakennettu yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kanssa
(http://www.vlivieska.cop.fi/wlan/) [58].
4.6.5 Case Wayne’s Coffee
Suomen ensimmäinen kahvilaympäristöön luotu langaton viestintäpalvelu on avattu Wayne’s Coffeen kahviloissa Helsingin Kaisaniemessä, Espoon Isossa Omenassa ja Tampereen Siperiassa (Digitoday uutinen 3.9.2002,
http://www.digitoday.fi/showPage.phpPpage id=12&news id= 18784) [59].
Palvelu on kahvilan vieraille ilmainen ja sen tarjoavat Coca-Cola, Hewlett-Packard ja MSN.fi yhteistyössä Wayne's Coffeen kanssa.
Kahvilassa asioiva saa panttia vastaan lainata tiskiltä omaan pöytäänsä langattomalla internet
yhteydellä varustetun HP iPAQ -kämmentietokoneen. Kämmentietokoneella pystyy tarkistamaan sähköpostit, lähettämään e-kortilla onnentoivotukset ystävilleen tai vierailemaan internetissä suosikkisivuillaan.
Langattoman viestintäpalvelun Wayne's Coffeelle on tuottanut digitaalisen viestinnän osaaja Evolvis Euro RSCG (http://www.evolvis.net/ ) [60].
4. SWOT -analyysi
Tässä osiossa suoritetaan Swot -analyysi (Kees van der Hejden, Scenarios, 1996) [61]. Analyysiä käytetään tässä langattomalla WLAN- tekniikalla toteutettujen laajakaistaratkaisujen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien selvittämiseen verrattuna vaihtoehtoisiin kiinteisiin- ja langattomiin laaj akaistaratkaisuihin.
Taulukko 2 SWOT -analyysi
Vahvuudet
1. mobiiliteetti 2. itseasennus Mahdollisuudet
1. hinta
2. poliittinen tuki
Heikkoudet
1. yhteysnopeus 2. yhteyden laatu Uhat
1. kilpailevat operaattorit 2. kilpailevat tekniikat
4.1 Vahvuudet
4.1.1 Vahvuudet kiinteisiin yhteyksiin nähden
Selvimmät vahvuudet WLAN -tekniikalla kiinteään internetyhteyteen verrattuna on riippumattomuus paikasta. Kiinteän internetyhteyden hankkinut asiakas on sidottu tiettyyn paikkaan kaapelin välityksellä, kun taas langaton yhteys tarjoaa vapauden liikkua vapaasti tukiaseman/tukiasemien peittoalueella. Tosin myös kiinteän yhteyden omistava henkilö voi hankkia itselleen oman WLAN -tukiaseman, ja päästä näin nauttimaan liikkumisen vapaudesta oman tukiasemansa peittoalueella. Liikkumisen vapaus on etenkin kannettavan tietokoneen tai kämmenmikron omistajalle merkittävä etu.
Toinen selkeä etu langattoman yhteyden eduksi on asennuksen helppous ja nopeus loppukäyttäjän näkökulmasta. Langattoman yhteyden vaatima verkkokortti sekä
vastaanottoantenni ovat helposti itse asennettavissa, kun taas kiinteän (ADSL) yhteyden asennus vaatii asennusmiehen käyntiä huoneistossa, mikä saattaa pahimmassa tapauksessa kestää useitakin viikkoja asennusmiesten rajallisesta määrästä johtuen. Langaton yhteys taas on heti käyttövalmis.
Lisäksi kiinteän yhteyden asennuksesta peritään pääsääntöisesti joka kerta kiinteä asennusmaksu, mikä on ainakin paljon muuttavien syytä ottaa huomioon yhteyttä valitessaan. Langattoman yhteyden vaatimat laitteet kulkevat kätevästi muutossa mukana, mikäli myös uudella
paikkakunnalla on saatavilla vastaavanlainen langaton yhteys.
4.1.2 Vahvuudet kilpaileviin langattomiin tekniikoihin nähden
Suurin vahvuus WLAN -tekniikalla on sen yleisyys. Lähes kaikki uudet kannettavat tietokoneet on varustettu WLAN —kortilla. Tätä emä ei muilla ”uusilla” langottomilla tekniikoilla ole.
4.2 Heikkoudet
4.2.1 Heikkoudet kiinteisiin yhteyksiin nähden
WLAN —tekniikan (lisensoimaton taajuus) heikkoutena voidaan pitää sitä, että yhteyden nopeutta eikä laatua pystytä takaamaan. Huono sää tai paksu kiviseinä voi toimia yhteyden esteenä. Myös toinen WLAN tukiasema, kilpaileva langaton bluetooth tekniikka tai mikroaaltouuni voivat häiritä yhteyttä. Lisäksi yhtäaikaisten käyttäjien määrä pienentää yhteysnopeutta. Tässä mielessä kiinteä yhteys on siis houkuttelevampi.
Lisäksi langattomien tekniikoiden tietyissä paikoissa vaatima ulkovastaanotinantennin
asentamisen vaiva sekä näköhaitta saattavat houkutella asiakasta kiinteän yhteyden hankintaan.
4.2.2 Heikkoudet muihin langottomiin ratkaisuihin nähden
WLAN —tekniikka häviää muille langattomille (BWA ja WDSL) yhteysnopeudessa ja kantamassa.
WLAN -tekniikan maksimikantama on murto-osa BWA ja WDSL:n vastaaviin nähden (katso taulukko 1 kohdassa 3).
4.3 Mahdollisuudet
4.3.1 Mahdollisuudet kiinteisiin yhteyksiin nähden
Parhaimmat mahdollisuudet langattoman WLAN yhteyden tarjoajalla menestyä on silloin kun paikkakunnalla ei vielä ennestään ole kiinteää yhteyttä saatavilla. Tällöin operaattori saavuttaa merkittävät ensitoimijan edut ja voi hyvällä markkinoinnilla sekä asiakaspalvelulla saavuttaa ja ylläpitää merkittävän käyttäjämäärän ennen kuin kiinteää yhteyttä on saatavilla paikkakunnalla.
Toinen merkittävä mahdollisuus langattomalle yhteydentarjoajalle ovat haja-asutusalueet, johon on kallista tai kannattamatonta toimittaa kiinteän yhteyden mahdollistavaa kaapelia. Näillä alueilla tulee langattomilla tekniikoilla aina olemaan merkittävä asema.
Langattomien tekniikoiden mahdollisuuksia lisää myös pula kiinteiden yhteyksien asentajista. Pula asentajista on johtanut siihen, että kiinteät yhteydet eivät lisäänny kiihtyvällä vaan pikemminkin tasaisella asentajista riippuvalla vauhdilla, vaikka kysyntää olisi paikoitellen enemmänkin.
4.3.2 Mahdollisuudet langattomiin yhteyksiin nähden
Suhteellisen pienet markkinat toimivat myös langattomien yhteyksien tarjoajien eduksi. Isot ja vanhat teleoperaattorit eivät halua vielä astua langattomille markkinoille, koska markkinat ovat vielä liian pienet heidän mielestään. Lisäksi teleoperaattorit haluavat rahastaa kiinteät linjat ensin loppuun asti. Myös langattomiin yhteyksiin liittyviä teknillisiä ja tietoturvariskejä karsastetaan maineen menettämisen pelossa. Kaikki nämä seikat houkuttelevat alalle uusia toimijoita.
4.3.3 Hinta ja poliittinen mahdollisuus
Yksi mahdollisuus langattomalle laajakaistayrittäjälle on lähteä kilpailemaan hinnalla. Halvimmat langattomat liittymät ovat vähän alle 20€/kk, mikä on markkinoiden halvin hinta.
Toinen mahdollisuus on taas poliittinen. Jos paikallinen yrittäjä ei ole tyytyväinen paikallisen kiinteän internet tarjoajan palveluun, voi hän perustaa oman langattoman osuuskunnan.
Parhaimmassa tapauksessa kunta tai kaupunki voi tarjota ilmaista langatonta yhteyttä kaikille asukkailleen.
4.4 Uhkat
Uhkina uudelle/pienelle wlan -operaattorille voidaan pitää:
1. kiinteän laajakaistainternetyhteydentarjoajan tuoma uhka 2. ison paikallisen teleoperaattorin tuoma uhka
3. kilpailevan langattoman (WLAN) laajakaistayhteydentar)oajan moma uhka 4. kilpailevan langattoman (WIMAX, BWA) tekniikan moma uhka
Suurin pienten langattomien yhteydentarjoajien kokema uhka tulee isojen paikallisten teleoperaattoreiden suunnalta. Jos langaton yhteydentarjoaja ei pysty tyydyttämään asiakasta palvelun laadulla taikka asiakaspalvelulla, on tämä asiakas hyvin nopeasti menetetty kilpailijalle.
Uhkana voidaan myös pitää kilpailijan, toisen langattoman yhteyden tarjoajan, mloa samalle alueelle. Tällöin kilpailija omalla toimellaan häiritsee molempien asiakkaiden yhteyksiä aiheuttamalla häiriötä samalla lisensoimattomalla taajuudella toimiessaan.
Paikallinen GSM operaattori on myös uhka langattomille internetyhteyden tarjoajille. GSM operaattorin on helppo asentaa langaton WLAN- taikka BWA tukiasema-antenni jo olemassa olevaan GSM -tukiasemaansa.
4.4.1 WIMAX tekniikan tuoma uhka
Markkinatutkimusyhtiö In-Stat on julkaissut raportin jossa se näkee WiMaxin tulevaisuuden erittäin vahvana (Digitoday 18.2.2005,
http://www.digitoday.fi/showPage.phpPpage id=9&news id=40901 ) [62]. Yhtiön mukaan WiMaxilla on jopa potentiaalia kilpailla tasaveroisesta xDSL-tekniikalla tai kaapelimodeemilla toteutetmjen liittymien kanssa. Sitä kautta tekniikalla voi olla suuri muutosvaikutus teleyritysten toimintaan.
In-Stat näkee WiMaxin vahvuuksiksi mahdollisuuden rakentaa yli kaksi megabittiä sekunnissa välittäviä yhteyksiä vähintään 5-10 kilometrin yhteysvälillä, alhaiset investointikustannukset, riippumattomuuden nykyisistä verkoista sekä mahdollisuuden toimia sekä lisensoiduilla että vapailla radiotaajuuksilla.
Hyvistä näkymistä huolimatta In-Statin analyytikko on varovainen puheissaan. Keith Nissenin mukaan WiMaxin kaupallinen tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Vaikka tekniikka olisikin hyvä, ei markkinoilla välttämättä ole tilaa uusille tekniikoille.
5. Loppupäätelmä
WLAN -markkinoiden koon voidaan päätellä tutkimuksen perusteella olevan noin 4 prosentin luokkaa (Kuluttajaviraston julkaisu 26.11.2004,
http://www.kuluttaiavirasto.ii/user nf/default.asp?id=15793&site=34&tmf—7418&root 10=74 18&mode—readdoc ) [63]. Mikä vastaa reilua 30 000 käyttäjää.
Työn perusteella voidaan havaita WLAN -verkkojen elinkelpoisuus, vaikka WLAN -verkot ovatkin marginaalitekijä kiinteisiin laajakaistayhteyksiin verrattuna. Parhaimmillaan WLAN - verkot soveltuvat haja-asutusalueille.
Suomen langattomat laajakaistakaupunkiverkkomarkkinat ovat jakaantuneet usean pienen paikallisen toimijan kesken. Kolmen suurimman ollessa Turun Sparknet, Vantaan Wivanet ja Mäntsälän MSOYnet. Usein paikallinen sähkö- tai energialaitos operoi verkkoa, kun taas teleoperaattorit myyvät kiinteätä yhteyttä. Kattava taulukko suuruusjärjestyksessä
(asukaspeitoltaan) on työn lopussa liitteenä 1.
Suomessa tällä hetkellä käytettyjä langattomia laajakaistaverkkotekniikoita ovat WLAN, WDSL- sekä Broadband Wireless Access (BWA) -tekniikat. WLAN tekniikka on yleisin. WIMAX tekniikkaa on rakenteilla.
Alalle tulon esteet uudelle kilpailijalle ovat hyvin pienet. Merkittäväksi menestyskriteeriksi uudelle kilpailijalle nousee kiinteän laajakaistaratkaisun (esim. ADSL) saatavuus ja hinta kyseisellä
paikkakunnalla.
