n 209 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014
PÄÄKIRJOITUS
Sukupuolittuneen työn muutos ja pysyvyys
Tässä Työelämän tutkimus -lehden teema- numerossa keskitytään sukupuolen ja työn välisten suhteiden tarkasteluun eri näkökul- mista. Edellinen lehden sukupuolta ja työelä- mää tarkasteleva teemanumero ilmestyi ta- san kymmenen vuotta sitten, vuonna 2004.
Tuolloin lehden artikkelit käsittelivät suku- puolikiintiöitä, naisia miesenemmistöisessä metsänhoitajan ammatissa, maaseudun nais- yrittäjien työnteon ehtoja, naisten yrittäjyy- delleen antamia merkityksiä sekä tasa-arvo- lakiin perustuvaa erityiskohtelua. Kun tee- manumeroiden sisältöjä vertaa toisiinsa, huomaa, että työelämää ja sukupuolta koske- vien keskustelujen aiheet ovat osin pysyneet samankaltaisina, osin muuttuneet. Aiheiden ohella näin voidaan sanoa myös tutkimusase- telmista, teoreettis-metodologisista lähesty- mistavoista sekä aineistojen käsittelytavois- ta. Tässä suhteessa teemanumeroiden artik- kelit heijastelevat hyvin tutkimuskohdettaan:
vaikka työelämässä on tapahtunut monenlai- sia muutoksia, kuvaa sukupuolen ja työn suh- teita tietynlainen pysyvyys.
Yksi sukupuolen ja työn suhteiden tutki- muksen kestosuosikki on töiden ja työmark- kinoiden sukupuolen mukainen segregaa- tio. Suomalaisilla työmarkkinoilla segregaa- tio on osoittautunut sitkeäksi ilmiöksi, jo- hon edes verrattain edistyksellisellä tasa-ar- vopolitiikalla ei ole vuosikymmenien työstä huolimatta pystytty laajasti vaikuttamaan.
Segregaatiota on pidetty merkittävänä syy- nä naisten ja miesten epätasa-arvoiselle ase- malle työelämässä. Siksi ei ole ihme, että aihe kiehtoo työelämän ja sukupuolen tutkijoita edelleen. Vaikka segregaatio ei suoranaisesti
olisikaan tutkimuksen keskiössä, on se imp- lisiittisesti läsnä erilaisissa kysymyksenaset- teluissa. Myös tässä teemanumerossa töiden sukupuolen mukainen eriytyminen on pää- tai sivuosassa lähes kaikissa artikkeleissa.
Suvi Lyytinen ja Merja Kinnunen tarkastele- vat artikkelissaan valtiollisia työllistämistä edistäviä tukitoimia ja niiden vaikutusta su- kupuolisegregaatioon. He osoittavat tapaus- tutkimuksessaan, kuinka naisiin ja miehiin eri tavoin kohdistetuilla tukitoimilla uusin- netaan sukupuolen mukaista työnjakoa. Ville Kainulainen ja Milja Saari puolestaan analy- soivat segregoitunutta työelämää ammatti- liittojen sukupuolittuneen edunvalvonnan nä- kökulmasta. Molemmat artikkelit osoittavat, että segregaation pysyvyyden ja sitä ylläpitä- vien mekanismien ymmärtämiseksi tarvitaan sukupuolistavien käytäntöjen ja niihin liitty- vän dynamiikan monisyistä analyysiä.
Historiallinen näkökulma sukupuolen mu- kaiseen töiden eriytymiseen esitetään Heidi Kurvisen artikkelissa. Siinä kirjoittaja tar- kastelee naisia varsin miesenemmistöises- sä toimittajan työssä 1960- ja 1970-luvuilla.
Miesenemmistöisyys tarjosi naisille niin haas- teita kuin mahdollisuuksiakin. Segregaatiota tutkineet työelämän tutkijat ovat havainneet ilmiön pysyvyyden ohella, että yksittäisten ammattien sukupuolijaossa tapahtuvat muu- tokset johtuvat useimmiten siitä, että naiset siirtyvät miesenemmistöisiin ammatteihin, mutta ei toisin päin. Miesenemmistöisten am- mattien naisistumista tapahtuu esimerkiksi palvelualalla, josta mielenkiintoisen analyy- sin tarjoaa Jarno Valkosen ja Sanna Valkosen artikkeli. Siinä tarkastellaan ruumiillisuutta
210 n
Pääkirjoitus
Sukupuolittuneen työn muutos ja pysyvyys
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (3) – 2014 ja sukupuolta palvelutyössä tuotettuina asioi-
na. Artikkeli havainnollistaa, miten eri aloihin ja työtehtäviin liittyvät sukupuolittuneet mie- likuvat ovat merkityksellisiä sukupuolen mu- kaisen työnjaon ylläpitämisessä.
Töiden sukupuolen mukaisen eriytymisen lisäksi keskustelua työn ja sukupuolen suh- teista viritti kymmenen vuoden takaisessa teemanumerossa työelämän epätasa-arvoi- suus ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen.
Samaa teemaa sivutaan useissa tämänkin tee- manumeron artikkeleissa. Minna Leinonen nostaa artikkelissaan esiin toistaiseksi mel- ko vähän huomiota saaneen näkökulman.
Hänen artikkelinsa keskiössä on tutkijan toi- minta sukupuolten tasa-arvoon tähtäävässä työpaikkojen kehittämistyössä. Työelämän tutkijat voivatkin olla sekä konkreettisesti mukana edistämässä työelämän tasa-arvoa että tuottamassa tietoa kehittämistyön tuek- si. Tämän ja edellisen teemanumeron tekste- jä yhdistää näkemys, jonka mukaan tasa-arvo ei ole saavutettu asiaintila, vaan politiikkaa, lakeja, tekoja ja toimintaa. Sukupuolten ta- sa-arvo työelämässä ei edisty itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia. Työelämän ja suku- puolen tutkimuksen tuottama tieto on mer- kittävässä roolissa tässä työssä.
Sukupuolesta sekä muista yhteiskunnal- lisista eroista ja niihin liittyvästä epätasa-ar- vosta on tärkeää puhua kaikilla foorumeil- la, ei vain sukupuolentutkimuksen kentil- lä. Työelämä on yksi keskeisistä areenoista, joilla sukupuolesta ja sukupuolten suhteista neuvotellaan yhteiskunnassa. Vaikka halli- tus on sitoutunut ottamaan sukupuoli- ja ta- sa-arvonäkökulman huomioon kaikessa pää- töksenteossaan, näyttää näkökulma jatkuvas- ti unohtuvan työelämän tutkimus- ja kehittä- misohjelmista. Visioitaessa uutta ja parempaa työelämää ei pitäisi unohtaa, että työelämän ehdot ovat edelleen erilaiset naisille ja mie- hille. Siksi sukupuolta koskevaa tietoa tarvi- taan niin työelämän tutkimukseen, poliitti-
seen päätöksentekoon kuin työelämän kehit- tämiseenkin.
Ilahduttavaa on, että kiinnostus sukupuo- len ja työelämän tutkimuksen kysymyksiin on vilkasta. Saimme kirjoituskutsuun peräti 15 artikkeliehdotusta, mikä osaltaan kertoo ai- heen kiinnostavuudesta ainakin tutkijoiden keskuudessa. Valitsimme jatkotyöstettäviksi kuusi keskenään erilaista tiivistelmää, jois- ta lopulta viisi kirjoitettiin valmiiksi artik- keleiksi ja julkaistaan käsillä olevassa nume- rossa. Toimitusprosessi oli antoisa niin leh- den toimituskunnan kuin kirjoittajien ja re- fereiden kanssa. Artikkeleiden lisäksi teema- numeroa rikastuttavat Helena Hirvosen lek- tio, Satu Soukan ja Jukka Lehtosen katsauk- set sekä Mia Tammelinin, Marjukka Ollilaisen ja Teemu Tallbergin kirjoittamat kirja-arviot.
Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte tämän teemanumeron tekemiseen. Koimme monia ilon hetkiä toimitustyön äärellä, kun saimme olla mukana korjaamassa kollegoidemme tut- kimustyön hedelmiä. Lopputulos tuo hienosti esiin työelämän ja sukupuolen tutkimuksen moniulotteisuuden.
Kymmenen vuoden takaisen teemanume- ron pääkirjoitus päättyy varmuuteen siitä, että sukupuolittaminen työelämässä tuottaa tutkimusaiheita ja -materiaalia sekä nykyi- sille että tuleville tutkijapolville. Näin on var- masti jatkossakin. Silti meidän optimistinen visiomme on, ettei vuonna 2024 enää tarvi- ta erillistä Työelämän tutkimus -lehden su- kupuoliteemanumeroa. Sen sijaan sukupuo- len ja muiden yhteiskunnallisten erontekojen huomioon ottamisesta on tullut työelämän tutkimuksen valtavirtaa.
Vierailevat päätoimittajat
Tuija Koivunen, Katri Otonkorpi-Lehtoranta &
Hanna Ylöstalo
