5
Valta on informaatioyhteiskunnan avainkysymys
Päivikki Karhula
David Souter on juuri puhunut tulevaisuuden trendejä käsittelevässä ohjel- man osuudessa kansainvälisen kirjastojärjestö IFLA:n konferenssissa Lyonissa.
Saimme nipistettyä hetken aikaa keskusteluun informaatioyhteiskunnan muu- toksesta ja tulevaisuuden näköaloista. Souter katsoo alas mietteissään moder- nin konferenssikeskuksen puolipyöreään saliin ja toteaa: ”Ymmärrätkö, että tämän rakennelman arkkitehtuuri on 2000 vuotta vanha? Ja sama koskee nykyisiä demo- kratian juuria”. Nopean muutoksen rinnalla olisi ajateltava myös pysyviä arvoja.
D
avid Souter on toiminut viimeiset 10 vuotta ajan viestinnän ja ICT-alan konsulttina ja vierai- levana viestinnän professorina Skotlannissa (Uni- versity of Strathclyde) sekä vierailevana luennoi- jana (London School of Economics and Politi- cal Science). Hän on tunnettu korkean tason vai- kuttajana esimerkiksi Internet Government Fo- rum -konferensseissa ja ihmisoikeusasioita aja- vissa kansalaisjärjestöissä. Uusimmissa julkaisuis- saan hän on käsitellyt informaatioyhteiskunnan muutostrendejä.Valtarakenteiden muutos
- Käsityksistä informaatioyhteiskunnasta on pal- jon hypeä, huokaa Souter hieman kiusaantunee- na. Taustalla on juuri päättynyt ohjelmakokonai- suus, jossa esillä oli myös uuteen teknologiaan markkinahenkisesti suuntautuneita puheenvuo- roja, jotka eivät Souteria tyydytä näkemyksiltään.
- Kyse ei ole vain teknologisesta muutokses- ta, täsmentää Souter. Se, mikä informaatioyh- teiskunnan muutoksessa on oleellista ja on jää- nyt paitsioon, on valtakoneiston muutoksen ym- märtäminen.
Souter pitää muutosta syvällisenä ja vakavana.
- Seuraavassa vaiheessa edessä olevassa muutok- sessa muotoillaan uudelleen yhteiskunnan val- tarakenteet, painottaa Souter. – Informaatioyh- teiskunnan kehitys tulee muuttamaan niitä para-
metreja, joiden kautta toimitaan ja käytetään val- taa. Uusissa valtarakenteissa oleellista on se, mit- kä ovat ne tahot, joilla on valtaa. Kriittinen kysy- mys on myös se, miten valtaa käytetään.
Kontrolli on kaikkialla
Kaikkialla läsnä olevat teknologiat muuttavat yh- teiskuntaa syvästi. - Tulevan informaatioyhteis- kunnan luonne on erityinen siinä, että on mah- dotonta asettua sen ulkopuolelle. Siihen ei ole ul- ko-ovea, toteaa Souter. – Tämä on merkityksellistä etenkin siksi, että se mahdollistaa koko yhteiskun- nan läpitunkevan kontrollin. Kysymykset kontrol- lista eivät myöskään ole väliaikaisia. Ne ovat pysy- viä siinä muutoksessa, johon nyt olemme matkalla.
Mitä sitten on tehtävissä kontrollin rajaamisek- si? - Nykytilanteesta ei ole enää paluuta entiseen, huokaa Souter. - Pandoran lipas on jo avattu. Se, mikä on mahdollista, on toimintavaihtoehtojen esittäminen. Esimerkiksi EFF on yhdessä mui- den kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa laatinut 13 kansainvälistä periaatetta valvonnan rajoittamiseksi (International Principles on the Application of Human Rights to Communica- tion Surveillance). Niissä tunnistetaan ongelmat ja esitetään uusia toimintamalleja, kokoaa Sou- ter. – Hankalampi kysymys on siinä, tunnistam- meko ongelmia. Ja etenkin siinä, tunnistamme- ko oikeita ongelmia.
Signum 1/2015
6
Data on valtaa
Informaatioyhteiskunta on merkinnyt ja merkit- see edelleen vallansiirtoja, analysoi Souter. – Val- taa on siirtynyt etenkin yrityksille. Perinteiseltä medialta vallansiirrot ovat jo tapahtuneet verk- koyrityksille, jotka hallinnoivat dataa ja tuottavat palveluja. Kun digitalisoituminen ja datan tallen- taminen laajentuu, se vahvistaa kehityksen suun- taa. Valta siirtyy datan omistajille, ohjelmille ja analyysikoneistolle.
– Uudet omistukselliset rakenteet tuottavat uu- sia tahoja, joilla on merkittävästi valtaa yhteiskun- nassa. Sen seurauksena valtakiistat tiivistyvät. Ke- nellä valtaa sitten on oikeastaan? Miten sitä on esi- merkiksi parlamentilla? kysyy Souter. - Tähän ke- hityksen suuntaan on myös vaikea puuttua, jos ei synny kriittistä massaa, joka haastaa uusia valta- rakenteita.
Algoritmit hallitsevat
Datan määrän kasvu ja sen varassa toimiminen tuo myös uusia ongelmia. - Kun datan määrä kas- vaa, oleelliseksi tulevat analyysin mekanismit ja algoritmit, jotka hakevat tietoa ja tulkitsevat si- tä, johdattelee Souter. - Kun todellisuutta tulki- taan datan kautta ja sitä järjestetään ohjelmalli- sesti, käyttäjiltä katoavat samalla mahdollisuudet arvioida sitä, missä määrin data pitää paikkaansa.
Kehityksen seuraavat vaiheet siirtävät valtaa myös teknologioille. - Käyttäjien ei yleensä ole mahdollista arvioida sitä, miten pätevästi algorit- mit ja analyysit toimivat. Käyttäjiltä katoaa kont- rolli datan analyysista, täsmentää Souter. - Ana- lyysin skaala tulee laajentumaan ja sen yksilökoh- tainen tarkkuus kehittymään. Kun datan määrä kasvaa, se merkitsee suunnatonta analyysikoneis- toa, joka havainnoi ja arvioi ihmisten toimintoja.
Verkko rankaisee erilaisuudesta
Verkossa ohjelmallinen poikkeavuuksien määrit- tely on tyypillistä, mikä voi haavoittaa etenkin toisinajattelijoita ja vähemmistöjä. – Demokrati- an säilyminen on tärkeää, sikäli kun sillä tarkoite- taan eri tavoin ajattelevien vähemmistöjen suvait-semista, päättelee Souter. - Verkon vaikutus on it- se asiassa vihamielinen poikkeavuuksille. Siinä on sen ongelma. Verkossa ei ole kyetty käsittelemään ja hallinnoimaan erilaisuuksia, vaan on käyty pai- nostamaan niitä, jotka poikkeavat joukosta.
Olisiko hallinnolle sitten uusia malleja? Suo- raan demokratiaan Souter ei aseta suuria toiveita.
– Suora demokratia ei ole osoittautunut kaikil- ta osin kovin mallikelpoiseksi, toteaa Souter. Ei- kö meillä olisi opittavaa esimerkiksi Sveitsistä? - Sveitsistä, ihmettelee Souter. – Sveitsi on itse asi- assa verrattain konservatiivinen maa. Suora demo- kratia ei ole johtanut siellä vain oikein hyviin lop- putuloksiin. Sveitsissä on esimerkiksi hyvin maa- hanmuuttajavastainen ilmapiiri ja siellä on tehty vain muutama vuosi sitten kansalaisaloite kuole- manrangaistuksen uudelleen käyttöönotosta.
Yksilökeskeisyys ei toimi
Souter on myös huolestunut yksilökeskeisen ajat- telun hallitsevuudesta. – Individualismi, samoin kuin suora demokratia voivat johtaa myös au- toritäärisyyden lisääntymiseen, täsmentää Sou- ter. Esimerkiksi libertarismi, joka on leimallista usein sananvapausliikkeille, on hyvin yksilökes- keistä. Hallitus on paha, yhteiskunta ei ole rele- vantti ja toimitaan ikäänkuin individualistisen ihmiskäsityksen varaan. Yhteiskuntaa ei kuiten- kaan voi hallita yksilökeskeisesti.
Demokratian toimintamallien säilyminen oli- si tärkeää tulevaisuudessa. - Järjestäytynyt yhteis- kunta ei ole vain rajoittaja, vaan mahdollistaja ja yhteisten asioiden hallinnoija, alleviivaa Souter.
- Toimiva yhteiskuntajärjestys ja sen säilyminen on merkittävä asia. Hallitus ei ole lähtökohtai- sesti vihollinen, vaan hyvä asia. Ongelmana on se, millainen yhteiskuntajärjestys antaa valtaa ja osallisuutta kaikille tahoille. Myös niille, jotka ovat eri mieltä. &
Tietoa kirjoittajasta
Päivikki Karhula, päätoimittaja Signum
Email. Paivikki.karhula@gmx.com Signum 1/2015
