Pertti Järvinen (toim.) IS Reviews 2021
TAMPEREEN YLIOPISTO
FACULTY OF INFORMATION TECHNOLOGY AND COMMUNICATION SCIENCES TAMPERE 2021
TAMPEREEN YLIOPISTO
FACULTY OF INFORMATION TECHNOLOGY AND COMMUNICATION SCIENCES
Pertti Järvinen (toim.) IS Reviews 2021
FACULTY OF INFORMATION TECHNOLOGY AND COMMUNICATION SCIENCES 33014 TAMPEREEN YLIOPISTO
ISBN 978-952-03-2276-2 (Pdf)
ESIPUHE
Tämä moniste on tarkoitettu tukemaan tutkimustyötä tietojärjestelmätieteen alueella. Raporttiin on poimittu alan keskeisiä artikkeleita, joita on pyritty lyhyesti referoimaan. Valitut artikkelit on tarjottu luettavaksi tietojärjestelmätieteen tohtoriopiskelijoille 2021. Opettaja ja opiskelijat ovat kirjoittaneet kirjalliset tiivistelmänsä ja arvionsa minulle, jolloin on sovittu tämän artikkelin yhteisen tiivistelmän ja arvion kirjoittaja. Minun tekstini on otettu mukaan, kun kukaan muu ei ole tehnyt tiivistelmää ja arviota. Kiitän Raimo Hälistä ja Marcus Gustafssonia monipuolisesta avusta tiivistelmien tekemisessä.
Lukija voi tietyn artikkelin tiivistelmän perusteella saada siitä alustavan käsityksen ja päättää, hankkiiko hän koko artikkelin luettavakseen vai ei. Joidenkin arvioiden lopussa on positiivisia ja negatiivisia kannanottoja artikkelin kuvaamasta tutkimuksesta. Niistä voi olla apua aloittelevalle tutkijalle.
Artikkelien valinta on pulmallinen tehtävä. Olen pyrkinyt löytämään katsausartikkeleita, jotta jatko- opiskelijat pääsisivät niiden avulla jatkotutkimuksensa alkuun. Myös entistä uudempia artikkeleita on mukana. Myös uusia teorioita, malleja ja viitekehyksiä sisältäviä artikkeleita on pyritty
lisäämään. - Raportin loppuun on lisätty luettelo ns. must-artikkeleista. Niitä on pidetty tärkeinä jokaisen jatko-opiskelijan osata. Must-artikkelit esittelevät eri tutkimusmetodologioita ja joitakin keskeisiä jäsennyksiä.
PREFACE
This report contains summaries of some articles in information systems and computing milieus. The articles that are selected to be read are summaries prepared by doctoral students. Both the students and this editor as the teacher will write summary and review. Finally one doctoral student will be forced to polish her summary to this report. S/he was also encouraged to supplement his/her review by adding the comments given by other participants.
This report is intended to help a postgraduate student to become familiar with the IS literature. On the basis of the summary s/he can get a crude view on the article, and s/he can later seek and read the original article. At the end of some summaries there is a short evaluation of the article, its merits and shortcomings. Those comments may help a student to improve his/her ability himself/herself to read and evaluate other articles.
It is a difficult task to select articles. I tried to find survey articles to support doctoral students in the beginning. Articles containing theories, models and frameworks are also selected. In the future, the similar report will be published. This one will contain the articles read, summarized and reviewed during 2021. Some of summaries are written in English. - At the end of this reporta, there isd a list of so called must articles. They are consired important for every doctoral student. because she must master the topic of the must article. Must artcles mainly contain research methodologies and some essential structures.
Pertti Järvinen pertti.jarvinen@tuni.fi
SISÄLTÖ/CONTENT
* Gable, G. G. 2020. Viewpoint: Information systems research strategy.
Journal of Strategic Information Systems (20), 1-19.
https://doi.org/10.1016/j.jsis.2020.101620 ... 5
* Orlikowski, W.J. and Baroudi, J. J 1991. Studying information technology in organizations:
Research approaches and assumptions.
Information Systems Research (2:1), 1-28. ... 15
* Bailey, D. E. and Barley, S. R. 2020. Beyond design and use: How scholars should study intelligent technologies. Information and Organization (30), 1-12.
https://doi.org/10.1016/j.infoandorg.2019.100286 ... 25
* Teubner, R. A. and Stockhinger, J. 2020. Literature review:
Understanding information systems strategy in the digital age.
Journal of Strategic Information Systems (29), 1-28. ... 35
* Aguinis H., Gottfredson, R.K. and Joo, H. 2013. Best-practice recommendation for defining, identifying and handling outliers.
Organizational research methods (16:2), 270-301. ... 43
* Gibbert, M, Lakshmi Balachandran Nair, L. B., Weiss, M. and Hoegl, M. 2021.
Using Outliers for Theory Building, Organizational Research Methods (24:1), 172-181.
DOI: 10.1177/1094428119898877 ... 48
* Seidel. S. and Watson, R., T. 2020. Integrating Explanatory/Predictive and Prescriptive Science in Information Systems Research.
Communications of the Association for Information Systems (47), 284-314.
https://doi.org/10.17705/1CAIS.04714 ... 52
* Kakhki, M. D., Mousavi,R. and Palvia, P. 2021. Evidence Quality, Transparency, and Translucency for Replication in Information Systems Survey Research.
Communications of the Association for Information Systems, 49, 57 - 85.
https://doi.org/10.17705/1CAIS.04903 ... 68
* Davison, R. M., Martinsons M. G. and Malaurent J. 2021. Research Perspectives:
Improving Action Research by Integrating Methods.
Journal of the Association for Information Systems (22:3), 851-873
doi: 10.17705/1jais.00682 ... 75
* Must-artikkelit (joulukuussa 2021) ... 82
* Aikaisemmat IS Reviews -raportit ... 84
ARTIKKELIT ja niiden tiivistelmät
* Gable, G. G. 2020. Viewpoint: Information systems research strategy. Journal of Strategic Information Systems (20), 1-19. https://doi.org/10.1016/j.jsis.2020.101620
(PJ: a) Tämä artikkeli pohtii lehden Journal of Strategic Information Systems (JSIS) sisältöä ja kehittämistä. Artikkeli ei raportoi tutkimuksesta vaan siitä, mitä pitäisi tutkia. Appendix kannattaa vilkaista ensin, sillä se viestii Galliersin olleen mukana lehden perustamisessa, ja miten Galliers pitkäaikaisena päätoimittajana pyysi Gablea pohtimaan lehden JSIS kehittämistä Viewpoint- artikkelissa. b) Syynä lienee se, että Gable teki 2010 katsauksen ko. lehden artikkeleista 1992- 2009.)
Johdanto
Gable katsoo, että hänen artikkeliaan motivoi strateginen IS-tutkimus kaikilla tasoilla, yksittäisestä tutkijasta tutkimusohjelmaan ja vielä laajempaan. Hän katsoo, että tämä pätee erityisesti IS-
oppiaineen (IS discipline, ISd) tasolla ja siksi hän haluaa johdattaa lukijan ISd-strategiaan. Tärkeä mekanismi sen saavuttamiseksi ovat tutkimusohjelmat ja muutenkin tutkimuksen tulee olla
ohjelmallista.
Artikkeli on kirjoitettu lehdelle JSIS ja siinä painotetaan strategiaa, mutta sitä ei määritellä. Sen sijaan määritellään strateginen, jolla tarkoitetaan yli 5 v tähtäystä. Kopioin tähän artikkelin Chen et al. (2010) tiivistelmän ensimmäisen kappaleen: "Chen, Mocker, Preston ja Teubner ovat tutkineet, miten tietohallinnon/tietojenkäsittelytieteen strategiaa (IS-strategia) on käsitelty aikaisemmissa tutkimuksissa. Osoittautuu, että kovin monella tavalla ja usein hiukan epäselvästi. He tunnistavat a) strategisten informaatiosysteemien suunnittelun (Strategic Information Systems Planning, SISP), b) IS-strategian ja liiketoimintastrategian yhdensuuntaistamis- (alignment) ja IS kilpailuedun antajan (competitive advantage) artikkeleita. Kirjoittajat ovat kartoittaneet liiketoiminnassa käytettyä strategian määritelmää ja löytäneet viisi eri tyyppiä, joista yhtä, perspektiivipainotteista, he pitävät parhaana. Sen ohjaamana Chen ja muut ovat tehneet kirjallisuusanalyysin, joka on tuottanut
kolmenlaisia tuloksia: 1) IS-strategiaa käytetään tukemaan liiketoimintastrategiaa, 2) IS-strategia on tietohallinnon pitkän tähtäyksen suunnitelma ja 3) IS-strategia nähdään jaettuna näkemyksenä tietohallinnon roolista organisaationa. Kirjoittajat laativat uuden tyypittelyn IS-strategialle.
Organisaatiossa voi olla joko IS-innovaattoristrategia, IS-konservatiivistrategia tai ei ollenkaan IS- strategiaa. Innovaattori- ja konservatiivistrategioiden vaikutuksia ja seurauksia SISP-, alignment- ja competive advantage-ajatteluihin pohditaan lopuksi."
Chen ja muut käyttävät Mintzbergin (1987) viittä (P-) strategiaa: " Strategia on 1) suunnitelma (plan), 2) urotyö (ploy, kilpailijan ohittamiseksi), 3) toimintamalli (pattern), 4) positio (position) tai 5) perspektiivi (perspective)."
Konteksti
Kuten muutkin oppiaineet ISd:llä on nykyään haasteita, siis monia voimia pyrkimässä vaikuttamaan, miten oppiainetta kehitetään. Eräs näkökohta koskee tietämyksen tuottamista.
Tietämystä voidaan tuottaa perinteisesti yliopistoissa ja silloin hyvin määritellyissä oppiaine- ympäristöissä (Mode 1), usein yksitieteisenä. Lisäksi tietämystä voidaan tuottaa tutkimuksen rahoittajien ehdoilla (Mode 2) ja silloin usein monitieteisesti. Osassa maailmaa näin on tapahtunut jo pitkän aikaa. Tänä vuonna on haluttu painottaa IS-tutkimuksissa jopa pandemiaa COVID-19.
Yleisesti ottaen IS-oppiaineella on ollut läheiset suhteet muuttuviin teknologioihin ja ympäristöihin.
Kiihtyvä sosiaalinen ja teknologinen muutos sekä ajatus ei-ammatillistumisesta ovat vaikuttaneet oppiaineisiin. Viimemainittu on tarkoittanut sitä, että ihmisten työkokonaisuuksiin on tullut monia muitakin kuin vain ammatillisia tehtäviä. Yksittäisen oppiaineen sisällöstä on käyty aina silloin tällöin keskustelua, esim. Communications of Association of Information Systems (CAIS) v 2003.
(PJ: Keskeinen artikkeli silloin oli Benbasat and Zmud (2003), mutta Gable ei halunnut sitä mainita, koska se julkaistiin lehdessä MISQ eikä CAIS, jossa kommenttiartikkelit tulivat julki. Tässä
artikkelissa on kyse lehdestä JSIS ja IS-alueen yhdistykseen AIS suhtaudutaan neutraalisti.) Lisäksi Gable mainitsee, että myös oppiainetta IS koskee paine Mode 2 -suuntaan.
Informaatiosysteemien oppiaineen (ISd) tutkimusstrategia
Gable käyttää tässä artikkelissa lehden artikkeliarkiston katsauksessa 2010 saatuja teemoja: (i) IS strategista päätöksentekoa varten, (ii) IS:n strateginen käyttö ja (iii) strategiat IS-ongelmiin. Hän lisää neljänneksi teemaksi: (iv) IS-oppiaineen (ISd). Kirjoittaja sanoo, että tässä lyhenne IS tarkoittaa sekä informaatiosysteemiä, IS-funktiota että IS-oppiainetta. Ylemmän tason solmu SIS tarkoittaa IS-tutkimusta strategiselta kannalta. Kirjoittaja selventää vielä, että eri tyypit (i) ... (iv) vastaavat seuraaviin kysymyksiin: (i) Miten IS voi tukea strategista päätöksentekoa?, (ii) Miten IS:ää voidaan käyttää strategisesti?, (iii) Miten strategiat tukevat IS:n johtamista / IS-funktiota?, (iv) Mikä on ISd-visio ja kuinka ISd:n pitäsi tuottaa strategia?
(PJ: Tässä Gable on käyttänyt arkistoa jäsennyksen (teemojen) (i), (ii) ja (iii) tuottamiseen. Jäsennys riippuu, mitä artikkeleita on julkaistu lehdessä JSIS, tutkijoista, arvioijista ja editorista. a) Jotakin on voinut aikaisemmilta tutkijoilta unohtua, eikä se siksi ole mukana jäsennyksessä. b) Lisäksi Gable on voinut antaa jäsenille nimet, jotta lukija ymmärtää eri tavalla kuin nimen antaja.)
Kirjoittaja pitää kuvion Fig. 1 jäsennystä taksonomiana eikä luokituksena. (PJ: Nickerson et al.
2013 määrittää: "Termi luokitus viittaa sekä systeemiin että prosessiin, joka organisoi kiinnostuksen kohteena olevat objektit. Luokitus voi olla yksi- tai monidimensioinen. Termi typologia rajataan koskemaan käsitteellisesti johdettuja ryhmittelyjä. Webster ja Watson (2002) katsovat, että uusi tieteenala kehittyy usein seuraavien vaiheiden kautta. Ensin laaditaan luokituksia, joissa kategoriat yhdistävät empiirisiä havaintoja. Sitten laaditaan taksonomioita, joissa kuvataan kategorioiden välisiä suhteita. Sen jälkeen laaditaan käsitteellisiä viitekehyksiä, joissa propositiot kokoavat selityksiä ja ennakointeja. Lopuksi laaditaan teoreettisia järjestelmiä, joissa on ilmiötä koskevia lakeja.")
Tämä artikkeli koskee kirjoittajan mukaan ISd:n strategiaa. Kuvion Fig. 1 tätä tarkoittava solmu on kuviossa Fig.2 jaettu ISd:n strategian alateemoihin, joita voisivat olla Opetus, Oppiminen ja
Ammatilliset palvelut. Seuraavaksi Gable esittelee ISd:n strategian 5 relevanttia mekanismia:
(A) ISd-tutkimustrategian teoria, (B) ISd-tutkimustrategian hallinto, (C) ISd-tutkimuksen strategiset metodit, (D) ISd-tutkimuksen strategiset kohteet ja (E) ISd-tutkimuksen strategiset ohjelmat.
Termin mekanismi sanakirjan määritelmä on: “Fysikaalinen tai metaalinen instrumentti tai
prosessi, jolla on tehty tai tullaan tekemään joku.” (The Free Dictionary by Farlex). Tätä artkkelia varten lisätään “keinolla olla strateginen”. Siksi ISd-tutkimusta edistetään näillä mekanismeilla.
ISd-tutkimuksen strategiaan kuuluvat: (A) kuinka määrittelemme itsemme (oppiaineena), (B) kuinka hallitsemme (oppiaineena), (C) mitä me teemme (oppiaineena), (D) kuinka me teemme sen (oppiaineena) ja (E) kuinka me organisoimme (oppiaineena). (PJ: Luettelo A, B, ..., E ei ole hyvä luokitus, sillä se on Gablen mielestä lista mahdollisista keinoista, ja eri keinoja aina riittää. Ne eivät ole toisistaan riippumattomia.)
(A) ISd-tutkimusstrategian teoria
IS-oppiaine vaikuttaa havainnointiin, käsityksiin ja IS-tutkimuksen suuntautumiseen. Siksi IS- oppiaineen strategian luonti on tärkeää. (Tämän tiivistelmän alussa on Mintzbergin pohdinta viidestä eri strategiasta.) Siksi ISd:n strategia edustaa tutkimuskäytäntöä. Eräs tutkija käsitteellistää ISdn tutkimusalueen kompleksiseksi adaptiiviseksi systeemiksi (complex adaptive system, COM).
(PJ: Hiukan ristiriitaista on se, että kun IS-tutkimus on suhteellisen laajaa ja dynaamista, niin kuitenkin halutaan luoda IS-oppiaineen tutkimusstrategia, siis visio 5 v päähän.)
Hirschheim and Klein (2003) viittaavat Banville and Landry (1989) ja fragmentoituneeseen tilapäis- kratiaan (fragmented adhocracy), jonka seurauksena IS on kriisissä. Siksi pitäisi luoda yhteyksiä IS- alueen alayhteisöjen välille, jopa hyväksyä IS-tutkimuksissa sekä yksitieteisyys että monitieteisyys.
Yhtenä vaihtoehtona kirjallisuudessa ehdotetaan IS-tutkimusta koskevan tietämyksen lisääminen ja jakaminen.
(B) ISd-tutkimuksen ohjaus
Kirjoittaja esittää, että hänen tarkoituksensa on määritellä ohjausmekanismit: Ne ovat keinoja lähentää tutkimuskäytäntö ISd-tutkimuksen strategian kanssa. IS-oppiaineella on kyky vaikuttaa tutkimusstrategiaan esittelemällä ja sovittamalla eri hallintoajatuksia. Kuviossa Fig. 2 on esillä IS- alan toimijoiden yhdistys Association of Information Systems (AIS), sen konferenssit ICIS (koko maailman), ECIS (Euroopan) ja SCIP (pohjoismainen) sekä samoja tasoja noudattavat tohtori- konsortiumit. AISin puitteissa on eri hallintotasoja, sähköinen kirjasto, erilaisia palkintoja, jne. (PJ:
Minusta eri instituutioiden ohjaus on usein epäsuoraa. Oppiainetta ja sen tutkimusta on vaikeampaa ohjata kuin henkilöorganisaatiota.)
(C) ISd-tutkimuksen strategisia metodeita
Gable aloittaa alakohdan: IS-oppiaineella on kyky vaikuttaa, mitä kysymyksiä kysytään, ja tutkimuksiin kehittämällä, edistämällä ja tukemalla nykyisiä tutkimusmetodeja. Hän viittaa lähteeseen Rai (2018) ja katsoo, että kun IS on lähellä teknologian kehitystä, niin se on sopiva kehittämään uusia ja parempia tapoja tutkia. Kirjoittaja viittaa Galliers (2011) ja haluaa yhdistää IS- traditioita uusia tutkimusasetelmia varten. Rai (2018) luettelee traditioista (paradigmoista):
"behavioral, design science, economics, and organizational" Gable uskoo viitaten March and Smith (1995) ja Venable and Baskerville (2012), että suunnittelututkimus voisi tuottaa uusia metodeja.
Lisäksi jonkin metodin esitystä (representation) voisi muuttaa niin, että metodia olisi helpompi käyttää. Kirjoittaja viittaa tällöin ohjelmoinnista tuttuun reverse engineering-menettelyyn.
Suunnittelutiede (Vaishnavi et al. 2019) on lupaavasti esitellyt uusia metodeja. Netnografia (Kozinets 2002) on uusi tietojen keruutekniikka, jonka Gable mainitsee. (PJ: Valitettavasti a) metodien suunnalla kehitys on hidasta, b) uusia tietojen keruutekniikoita, kuten netnogafia ja online-tekniikat (Karahanna et al. 2018) tulee teknologian kehityksestä, c) käsitteiden käyttö ja se, mikä on metodi, on tässä alakohdassa huolimatonta, esim. onko kyse traditioista vai paradigmoista, traditiotermit "behavioral, design science, economics, and organizational" ovat lähtöisin eri
kantailmiöstä ja ovat jonkin verran päällekkäisiä; sen sijaan metodien jäsennys (Järvinen 2012) on muodostettu hyvän luokituksen sääntöjä (Bunge 1967) noudattaen.)
(D) ISd-tutkimuksen strategisia kohteita
Gable katsoo, että ISd-tutkimuksen kohteita valitsemalla voidaan ohjata tutkimusta haluamaan suuntaan. Hän oikeastaan nimeää vain yhden kohteen, senkin esimerkkinä: Digitaalisen
innovaation. Muussa suhteessa hän joutuu tyytymään siihen, että tutkijat itse valitsevat kohteensa.
Ohjausehdokkaana ISd-tutkimukselle hän näkee samat kuin aikaisemminkin (tri-konsortiot, konferenssien paneelit, editorit ja arviojat).
(E) ISd-Research Strategic Programs
Gable ehdottaa tutkimusohjelmia tärkeäksi mekanismiksi lehdelle JSIS. Hän tarkoittaa sekä
strategisia ISd-tutkimusohjelmia että ISD:n tutkimuksen strategisia ohjelmia. Vaihtoehdot kuvaavat kirjoittajan ongelmia. Hän yrittää erilaisia määritelmiä muualta ja päätyy sitten esittämään tieto- systeemin koko elinkaarta kuvio Fig. 3., jolloin tutkimuksen tarkastelua jatketaan normaalin tutkimuksen tulosten esittelystä niiden toimittamiseen käyttäjille, käytäntöön ja aina vaikutuksiin asti.
Gable hahmottelee, mitä on ohjelmallinen tutkimus ja päätyy sekä monen perspektiivin (Clarke et al. 2020), siis monen asianosaisen näkökulmasta otetun tutkimuksen että moni- ja poikkitieteellisen tutkimuksen kannalle. (PJ: Laajoissa tutkimusohjelmissa tämä on mahdollista, mutta ylempiä akateemisia vakansseja täytettäessä painotetaan kuitenkin viran (yhtä) opetusalaa.)
ISd-tutkimusstrategian julkaisut
Kirjoittaja katsoo, että hänen tavoitteensa tässä Viewpoint-artikkelissa on luoda tietä
käsikirjoitusten tarjoamiselle JSIS-lehteen tai muualle. Se voi tapahtua 5 mekanismin (kuvio Fig. 2):
A) teoria, B) hallinto, C) metodit, D) kohteet ja E) ohjelmat avulla. Mekanismit A), B) ja C) tulevat harvoin kyseeseen, mutta D) ja E) usein.
Relevanssikeskeinen lähestymistapa ohjelmalliseen tutkimukseen
Kuvio Fig. 3 sisältää 4 relevanssin toteutusvaihetta: Potential > Perceived > Used > Realised (mahdollinen > huomattu > käytetty > toteutunut). Silloin tutkimuksen relevanssi (hyöty käytännössä) on ensin huomattu mahdolliseksi, sitten havaittu, sen jälkeen käytetty ja lopulta todettu toteutuneen. Gablen tarkoitus tässä kohdassa on painottaa tutkimuksen julkaisemista jo alkuvaiheessa, sen edistyessä ja lopussa (proposed, in-progress, completed), jotka vastaavat sitä, että alussa tutkimuksen tulokset on ennakoitu, väliarvioitu ja lopulta esitetty. Esimerkkinä hän antaa toimintatutkimuksen sekä toimintatutkimuksen ja suunnittelututkimuksen yhdistelmän (action design research, Sein et al. 2011) - Mekanismin C kohdalla kirjoittaja esittää, että tutkimus vaikuttaa myös tutkimuskäytäntöön.
Gable haluaa tuoda esille, miten Moeini ja muut (2019) erittelivät mahdollista käytännön relevanssia (potential practical relevance) (i) erottamalla ko. relevanssin muista relevanssi- käsitteistä, (ii) erottamalla relevanssin dimensiot, (iii) erottamalla eri relevanssit eri asianosaisten omista relevansseista ja erottamalla relevanssin analysoinnin tasot. Nämä erottelut auttavat keskustelussa relevanssista.
Täsmällisyys (rigour) ohjelmallisessa tutkimusstrategiassa
Kirjoittaja kuvaa täsmällisyyden (rigour) metodien tarkoituksenmukaiseksi ja riittäväksi soveltamiseksi. Hän kiteyttää tämän alakohdan kysymykseksi: Kuinka tutkija voi täsmällisesti
raportoida, tai kuvata tai ehkä arvioida tutkimusohjelmaa? Hän viittaa raportointiin tutkimus- ohjelman eri vaiheissa: alkuvaiheessa, tutkimuksen edistyessä ja lopussa
Johtopäätös
Tämä viewpoint-artikkeli osoittaa strategian merkityksen IS-oppiaineessa, jonka Gable on tarjonnut tärkeänä lisäyksenä tutkimukseen. Hänen ehdotuksensa on erityisesti tarkoitettu lehteä JSIS varten.
Silloin on syytä katsoa kohtaa Appendix A. Artikkeli painottaa erityisesti relevanssia ja tutkimuksen vaikutusta. Kuvion Fig. 3 jäsennystä on käytetty taulukossa Table 1 kuuden suosituksen taustalla.
Taulukko Table 1 Ehdotuksia aikakauslehdille mahdollisen relevanssin parantamiseksi (perustuu Moeini et al., 2019, p. 210) [xxvi, xxvii].
Vaihe Ehdotettu mahdollisuus
Tietämyksen alan valinta
Tietämystuotoksen luonti
Tietämystuotoksen
"kääntäminen"
Tietämystuotoksen jakelu
1 Parempi osuus kirjallisuudesta käytännön edustajien kannalta (esim.
enemmän tutkimuksia IS-strategian luontiprosessista)
2 Enemmän läpimurtotutkimuksia (esim. enemmän kehkeytyvien ja vaikuttavien sovellusalojen tutkimuksia kuin uusia teorioita)
3 Enemmän väliintulotutkimuksia ( esim. toimintatutkimuksia), pitkittäistutkimuksia, tutkijoiden sukeltamista kontekstiin ja yhteisten löydösten tulkintoja
4 Enemmän painoa 'vaikutuksiin'
5 ‘Sekä relevanssi- että täsmällisyys-tutkimuksia’ (Vermeulen, 2005) (esim. nopea julkaisu sekä tieteellisessä että soveltavassa lehdessä) 6 Enemmän kontakteja sosiaaliseen mediaan tutkimuksen yhteydessä Gable haluaa tutkijan jopa suunnittelevan tutkimuksensa yhteydessä myös sen vaikutuksia. Hän muistuttaa, että tämä artikkeli on tarkoitettu niille, jotka murehtivat oppiaineesta, lisäksi
tutkimuksen laadun vartijoille (editoreille, arvioijille, esitarkastajille), tutkimusohjelmien johtajille ja yksittäisille nuoremmille tutkijoille.
Rajoituksia
Gable muistuttaa, että tässä artikkelissa keskustelun painopiste on tutkimusstrategiassa eikä opetus- eikä oppimisstrategiassa. Hän pitää noiden kahden muun strategian jättämistä huomiotta artikkelin rajoituksena. Lisäksi hän on sitä mieltä, että tutkimuksen koko prosessin jättäminen huomiotta (Fig.
3) on rajoitus, samoin tyypin III virhe (ratkaistaan väärää ongelmaa oikealla metodilla) (Rai 2017).
Gable painottaa vielä 'engaged scholarship'-lähestymistapaa, jonka tiedetään painotavan IS-
tutkimuksen relevanssia (Van de Ven 2007). Gable kiinnittää vielä huomiota siihen, että pääosa IS- tutkimuksesta tehdään yliopistoissa ja yliopistot poikkeavat toisistaan samassa maassa ja eri maissa siinä, kuinka vapaita ne ovat päättämään tutkimuksestaan.
Tulevia suuntia tutkimuksessa
Monet tutkittavat asiat on tässä artikkelissa ilmaistu eksplisiittisesti, mutta joihinkin kuten yksilö- tutkijoihin on viitattu epäsuorasti. Gable tekee taulukon Table 2 ja ottaa akseleiksi tutkimuksen (tekijän) tason (yksilö/projekti, ohjelma, oppiaine, monta oppiainetta) ja mekanismit (teoria, hallinto, metodi, kohde, ohjelma) sekä sijoittaa risteyskohtiin ideoita tutkittavista ilmiöistä. (PJ:
kuten aikaisemmin on jo todettu, Gable käyttää 'huonoja' jäsennyksiä eri akseleilla. Tuloksena on huonoja luokituksia. vert, : a) kattavuus, b) pysyvyys, c) luokkien yhteispisteettömyys, d)
luonnollisuus, Bunge (1967, p. 75)). Lisäksi Gable suhtautuu myönteisesti Mode 2-menoon, käytännön painottamiseen tutkimuksessa, ja toivoo saavansa liiketoiminnan (uusia) käsitteitä toimialoilta (vrt. Schneeberger et al. 2009).
Lopuksi
Gable korostaa oppiaineen merkitystä ja tasoittaa tietä JSIS -lehdelle.
Appendix A. Artiklin yhteensopivuus lehden JSIS kanssa
Kirjoittaja esittää lainauksia lehden JSIS kotisivuilta, ja ne kuvaavat, millaisia artikkelitarjouksia lehteen halutaan.
Vanhempien tiedemiesten kommentteja
Gable on lähettänyt artikkelin käsikirjoituksen monelle vanhemmalle tutkijalle ja saanut heiltä kommentteja. Niitä hän on monistanut sellaisenaan ja pannut merkinnän kirjoituksensa
asianomaiseen kohtaan. (PJ: Artikkelia ei ole arvioitu (review) muiden tutkijoiden toimesta.)
= = =
Fig. 1. A Strategic Information Systems (SIS) Research Taxonomy (adapted from Gable, 2010).
(Gable 2020, p. 4)
Fig. 2. Information Systems Discipline (ISd) Research Strategy: a Research Taxonomy.
Fig. 3. Relevance Realisation Lifecycle Model [adapted from Moeini et al, 2019]. (p. 9) Kommentit (Gustafsson)
Gustafsson on tehnyt alaviitteissä monia tärkeitä 'suomennoksia'
1 Arkisessa tietojärjestelmien käytössä käsite ’issue’ liitetään ongelmaan, esim. ’We have an issue with this application.’ tarkoittaa häiriötä sovelluksen toiminnassa. Ymmärtääkseni artikkelissa kysymys on ”Mitkä strategiat tukevat tietojärjestelmien hyödyntämistä?”
2 Artikkelissa otsikkona on ISd-Research Strategy Theory, josta en saanut hyvää suomennosta.
Mielestäni parempi käännös on sisältöä kuvaava kysymys.
3 Mielestäni Gable tekemä vertaus näiden kahden tulkinnan välillä on väärä, koska tulkintojen välillä on n. 20 vuotta. Asian olisi voinut esittää historian aikana tapahtuneena muutoksena.
4 Tässä on hyvin vahva viittaus tiedosta organisaation resurssina.
5 Käytän suomenkielistä ilmaisua ’keino’ vastaamaan englanninkielistä ilmaisua ’mechanims’
suoran käännöksen ’mekanismi’ sijasta. Jäin pohtimaan käsitteen ’mechanism’ kontekstia. Onko kyseessä yleiskäsite vai onko käsite ymmärrettävä tieteenfilosofiassa käytetyn MBE:n (mechanistic- based scientific explanations)?
6 Normit ja palkitsemiset muodostavat käytännössä ns. ”keppi-ja-porkkana”-menettelyn, jolla pyritään pitämään tutkimus tieteenalan kulloistenkin hyväksi katsottujen kriteerien puitteissa.
7 Olennainen kysymys on, mikä tee tutkimuksesta tieteenalan sisällä merkittävän? Onko (ainoa) kriteeri se, että tutkimuksen seurauksena tuotetaan uusi teoria? Esim. lääketieteen ja biologian puolella uusia teorioita tuotetaan vähän. Tekevätkö ne näistä tutkimuksista vähemmän arvokkaita?
8 Tässä lienee kysymys idealisoinnista.
9 Artikkelissa ei mielestäni riittävän selvästi tuoda esille erillisten tutkimusprojektien ja tutkimusohjelmien ohjauksen problematiikkaa. Gable sinällään korostaa molempien tärkeyttä, vaikka tuo selkeämmin esille ohjelmien välttämättömyyden. We et al (2019) tutkimuksessa pienet tutkimusryhmät ovat tuoneet murroksen (disruption) tieteeseen ja teknologiaan esittelemällä uusia ajatuksia ja vaihtoehtoja.
Review and comments (Hälinen)
Gable wrote the article as a viewpoint to information systems research strategy. Gable suggested the research strategy integrated to discipline, and developed the information systems discipline research strategy concept. The purpose was to recognize value of programmatic research and promote the publication of the research results.
For me, the reading and writing the review demanded a lot of work and time. I rode the article first couple of time, before trying to start write the review. In Figure 2, is essentially presented Gable’s thinking, and how Gable see information systems research. The classification of domains are given as example, so we remain to think, how it can be the domains presented other way. Themes are also examples. Sub-themes includes ISd research strategy, and ISd teaching and learning strategy, that is not considered on the article.
A strategic information systems research taxonomy includes domains and themes. The research questions 1)How can IS be strategic? It ask to consider, what is information system, what is information system function, and what is information systems discipline. 2) How can IS support strategic decision making? The question include the task in which we must consider, how
information systems can be used in decision making process. 3) How can IS be used strategically?
The question demand us to identify how to utilize information systems during strategic
management. 4) What strategies support information systems. The question ask us to consider, what kinds of strategies are needed. 5) What is the ISd vision, and how should it strategize? The fifth question integrate information systems to discipline.
The five mechanisms theory, governance, methods, foci, and programs are suggested to utilize information systems discipline research strategic work. In figure 2 is offered examples how to apply mechanisms.
Review (Järvinen)
Gable (2020)n writes (p. 11): "This viewpoint argues the merit of focusing a strategy lens on the Information Systems Discipline. I introduced IS Discipline (ISd) strategy as a new theme of
Strategic IS (SIS) research, subsequently focusing more specifically on ISd research strategy. I have advocated the value of a strategic orientation at every level, from individual, to Program, to
Discipline and beyond. Research programs in particular, can be a valuable mechanism of research strategy. Though I acknowledge variation across regions and countries (and no doubt within countries), there are strong motivations for research to become more programmatic. Programmatic research is necessarily strategic, entailing larger and longer-term investment and risk, and
concomitantly, increased oversight and direction."
Although I much appreciate this article, I still have comments about the content.
A) IS research is wide and dynamic. However, Gable likes to develop a vision of the 5 years ISd research strategy.
B) Gable writes (p. 2): "Articles discussing the state of the Information Systems discipline are many and varied and opinions often conflict. One key debate has centered on what forms the core and scope of IS. This debate generated a series of eleven articles published in the Communications of the Association for Information Systems (CAIS) in 2003." Gable forget that the starting article of this debate was Benbasat and Zmud (2003) but it was published in the competitor's journal (MISQ).
C) Gable writes (p. 3): "Through an archival analysis of 316 Journal of Strategic Information Systems (JSIS) research papers, from the journal’s inception through to the end 2009 (Gable, 2010), I discerned a high-level three category classification of Strategic IS (SIS) research: (i) IS for
strategic decision making, (ii) Strategic use of IS, and (iii) Strategies for IS issues. As implied in the preceding section, disciplines are facing challenges and discipline-level strategizing is warranted.
Herein I propose a fourth category of SIS research; namely, (iv) IS Discipline Strategy." Bunge (1967, p. 75) writes: " In summary a good classification is a) remaining permanent, b) exhaustive, c) pairwise disjoint and d) natural." Gable's classification (i, ii, iii, iv), however, does not obey Bunge's criteria of a good classification. In addition, I) earlier researchers might forget something, II) readers can differently understand the names of classes (i, ii, iii, iv) than Gable.
D) The similar comment on five mechanisms of ISd-Research Strategy: (A) Theory, (B)
Governance, (C) Methods, (D) Foci, and (E) Programs as above for a classification (i, ii, iii, iv) is valid, i.e. the classification of five mechanism is not a good classification in the same way as Bunge (1967).
E) Gable wants (p. 8): "More specific to research, other terms include multidisciplinary, trans- disciplinary, lifecycle-wide, and multiparadigmatic." However, most of studies are and will be one- disciplinary. Also in applications for posts, e.g., for a professorship one science is emphasized.
References
Banville, C. and Landry, M. 1989. Can the field of MIS be disciplined. Comm. ACM (32:1), 48-60.
Benbasat, I. and Zmud, R. W. 2003. The identity crisis within the IS discipline: Defining and communicating the discipline’s core properties. MIS Quarterly (27:2), 183-194.
Bunge M. (1967), Scientific Research I. The Search for system, Springer-Verlag, Berlin.
Chen, D.Q., Mocker, M., Preston, D. S. and Teubner, A. 2010. Information systems strategy:
Reconceptualization, measurement, and implications. MIS Quarterly (34:2), 233-259.
Gable, G.G., 2010. Strategic information systems research: an archival analysis. J. Strateg. Inf. Syst.
19 (1), 3–16. https://doi.org/10.1016/j.jsis.2010.02.003.
Galliers, R.D., 2011. In celebration of diversity in information systems research. J. Inf. Technol. 26 (4), 299–301.
Hirschheim, R., Klein, H.K., 2003. Crisis in the IS field? A critical reflection on the state of the discipline. J. Assoc. Inf. Syst. (4:10), 237–293.
Järvinen, P. 2012. On research methods. Tampere: Opinpajan kirja.
Karahanna, E., Benbasat, I, Bapna, R. and Rai, A. 2018. Editors comments: Opportunities and challenges for different types of online experiments. MIS Quarterly (42:4), iii-x.
Kozinets R.V. (2002), The field behind the screen: Using netnography for marketing research in online communities, Journal of Marketing Research 39, No. 1, 61-72.
Mintzberg, H. 1987. The strategy concept I: Five Ps for strategy. California Management Review (30:1), 11-24.
Moeini, M., Rahrovani, Y., Chan, Y.E., 2019. A review of the practical relevance of IS strategy scholarly research. J. Strateg. Inf. Syst. 28 (2), 196–217.
Nickerson, R. C., Varshney, U. and Muntermann, J. 2013. A method for taxonomy development and its application in information systems. European Journal of Information Systems (22:4), 336–
359. doi:10.1057/ejis.2012.26;
Rai, A. 2017. Avoiding Type III Errors: Formulating IS Research Problems that Matter. MIS Quarterly (41:2), pp. iii-vii.
Rai, A., 2018. Editor's Comments: Beyond outdated labels: The blending of IS research traditions.
MIS Quart. 42 (1), iii–vi.
Schneberger, S., Pollard, C. and Watson, H. 2009. Theories: For academics and practitioners.
Information Systems Management (26:1), 52-60.
Sein, M. K., Henfridsson, O., Purao, S., Rossi, M. and Lindgren, R. 2011. Action design research.
MIS Quarterly (35:1), 37-56.
Vaishnavi, V., Kuechler, W., and Petter, S. (Eds.) (2004/19). “Design Science Research in
Information Systems” January 20, 2004 (created in 2004 and updated until 2015 by Vaishnavi, V.
and Kuechler, W.); last updated (by Vaishnavi, V. and Petter, S.), June 30, 2019. URL:
http://www.desrist.org/design-research-in-information-systems/.
Van de Ven, A. H. 2007. Engaged scholarship: A guide for organizational and social research.
Oxford U.K.: Oxford Univ. Press.
Venable, J., Baskerville, R., 2012. Eating our own cooking: toward a design science of research methods. Paper presented at 11th European Conference on Research Methods (ECRM). University of Bolton, Bolton, UK.
Webster, J. and Watson, R.T. 2002. Analyzing the past to prepare for the future: Writing a literature review. MIS Quarterly (26:2), xiii – xxiii.
Wu, L., Wang, D., Evans, J.A., 2019. Large teams develop and small teams disrupt science and technology. Nature 566 (7744), 378–382.
Pertti Järvinen
Orlikowski, W.J. and Baroudi, J. J 1991. Studying information technology in organizations:
Research approaches and assumptions. Information Systems Research (2:1), 1-28.
Orlikowski ja Baroudi esittelevät, mitä Chua (1986) halusi sanoa. He täydentävät esittelyään esimerkeillä ja katsauksella IS-tutkimukseen välillä 1983-1988.
Johdanto
Kirjoittajat painottavat, miten monta tutkimusperspektiiviä on tarjolla IS-tutkimukseen. Tällöin on suuri merkitys metateoreettisilla oletuksilla, tutkimusmetodologioilla ja niihin liittyvillä seikoilla.
Orlikowkski ja Baroudi löysivät 155 IS-tutkimusta välillä 1983-1988. Heidän tarkoituksensa on selvittää ko. tutkimusten taustalla olevia filosofisia oletuksia.
IS-tutkimuksen dominoiva perspektiivi
Katsauksessaan välin 1983-1988 tutkimuksista kirjoittajat huomasivat, että positivistinen perspektiivi dominoi niissä. He halusivat verrata sitä Chuan (1986) kolmeen perspektiiviin.
IS-tutkimuksen dominoivan perspektiivin empiiriset perustelut
Orlikowski ja Baroudi selvittivät IS-tutkimuksia neljästä lähteestä: Communications of the ACM (36,1 %), Proceedings of the International Conference on Information Systems (27,7 %),
Management Science (4,6 %), and MIS Quarterly (31,6 %). Kaikkiaan tutkimuksia oli 155 kpl.
Kirjoittajat esittelevät sitten, miten tutkimukset olivat aihepiiriltään jakautuneet aikaisemmissa kirjallisuuskatsauksissa. Sitten he luokittavat tutkimukset tutkimusmetodin mukaan:
Survey Laboratorio- koe
Tapaus- tutkimus
Miksatut metodit
Instrumenttien laatiminen
Protokolla- analyysi
Toiminta- tutkimus
49,1 % 27,1% 13,5% 3,2 % 2,6 % 1,3 % 0.6 %
Noin 90 % tutkimuksista oli poikkileikkaustutkimuksia. Katsaustutkimuksia oli noin puolet, laboratoriokokeita oli enemmän kuin tapaustutkimuksia.
Sitten Orlikowski ja Baroudi esittelevät Chuan (1986) kolme epistemologista tutkimusperspektiiviä:
positivistisen, tulkinnallisen ja kriittisen, ja luonnehtivat niitä. Positivististen tutkimusten taustalla on oletus, että ilmiöissä on ennalta kiinnitetyt suhteet, ja että niitä tutkitaan jäsentyneillä
instrumenteilla. Yleensä sellaisissa tutkimuksissa testataan teoriaa ja yritetään lisätä ilmiön ennustettavaa ymmärrystä. Kirjoittajat luokittavat tutkimukset positivistisiksi, kun niitä näyttää koskevan formaalit propositiot, muuttujien kvantitatiivinen mittaaminen, hypoteesien testaus ja päättelyiden johtaminen otoksesta populaatioon. - Kirjoittajat ottavat positivististen tutkimuksen sisältä joukon, jota he luonnehtivat adjektiivilla 'descriptive', kuvaileva. Kuvausten oletetaan olevan objektiivisia ja totuudenmukaisia (factual). Case-tutkimukset ovat usein 'descriptive' ilman
tilastollista (frekvenssit ja prosentit) kuvailua. - Kaikkiaan positivistisia tutkimuksia oli 155:stä 150 ja niistä kuvailevia (descriptive) 37.
Tulkinnalliset (interpretive) tutkimukset olettavat, että ihmiset luovat ja liittävät heidän oman subjektiivisen ja intersubjektiivisen merkityksen maailmasta, kun he ovat vuorovaikutuksessa toisten (läheisten) kanssa. Tulkinnallista perspektiiviä noudattavat tutkijat yrittävät ymmärtää maailman ilmiöitä hankkimalla tietoonsa osanottajien merkityksiä, joita he liittävät maailmaan. . Orlikowski ja Baroudi huomauttavat, että tulkinnallinen ote on täysin vastakkainen 'descriptive' -
otteelle, sillä tulkinnallisissa tutkimuksissa hylätään ajatus, että joku tapahtuma tai tilanne olisi objektiivinen ja tosiasiallinen, tulkinnallisissa tutkimuksissa haetaan suhteellista ja jaettua ilmiön ymmärtämistä. Kiinnostavaa ilmiötä tutkitaan luonnollisessa tilassa ilman, että osanottajilla on mitään ennakkokäsitystä ilmiöstä. Tulkinnallisia tutkimuksia oli 5 kpl 155:stä.
Kriittiset tutkimukset pyrkivät kritisoimaan status quo:ta paljastamalla ne, mitkä on uskottu olevan syvällisiä rakenteellisia ristiriitaisuuksia sosiaalisessa systeemissä ja sitä kautta muuttamaan näitä vieraannuttavia ja rajoittavia sosiaalisia ehtoja. Kriittisten tutkimusten luokittamisessa kirjoittajat ottivat kriittisen kannan ennalta oletettuja (taken-for-granted) oletuksia organisaatioista ja
informaatiosysteemeitä vastaan ja yrittivät kriittisellä analyysillä paljastaa olemassa olevien
sosiaalisten käytäntöjen historiallisen, ideologisen ja vastakohtaisen luonteen. Kriittisiä tutkimuksia ei ollut yhtään 155:stä.
Mitä on dominoivan IS-tutkimuksen perspektiivin taustalla
Orlikowski ja Baroudi esittelevät, mitä aiheita on ollut aikaisemmissa positivistisissa tutkimuksissa. Sitten he korostavat, että Chuan (1986) artikkeli on heille ohje oman artikkelinsa loppuosaksi. Kirjoittajat ottavat Chualta jäsennyksen
1. Fyysistä ja sosiaalista todellisuutta koskevat uskomukset. Ontologiset olettamukset koskevat tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä; Oletetaanko empiirinen maailma objektiiviseksi ja siksi riippumattomaksi ihmisistä vai subjektiiviseksi ja siksi se on olemassa vain ihmisten toiminnan kautta heidän luodessaan ja
uusintaessaan sen. Toiseksi Chua katsoo, että yhteiskuntatieteet ovat aina perustuneet joillekin käsityksille ihmisen tarkoituksesta ja rationaalisuudesta; tällöin on voitu puhua mm. ihmisen tarpeista ja tavoitteista. Kolmanneksi on kyse sosiaalisia relaatioita koskevista uskomuksista. Chua (1986) antaa niistä esimerkin: Burrellin ja Morganin (1979) konsensus (order) tai konflikti.
2. Tietämystä koskevat uskomukset. Tietämystä koskevat olettamukset Chua jakaa epistemologisiin ja metodologisiin. Epistemologiset olettamukset määrittävät millä kriteereillä ja arviointiprosesseilla päätetään, mikä väite on hyväksyttävä totuudeksi. Metodologiset oletukset viittaavat tutkimus- metodeihin, joilla on arvioitu voitavan tuottaa validia evidenssiä.
3. Tietämyksen ja empiirisen maailman suhdetta koskevat olettamukset. Chuan (1986) mukaan tietämyksen ja empiirisen maailman välinen suhde tarkoittaa kysymystä: Mihin uutta tietämystä käytetään? Käytetäänkö ihmisten hyvinvointiin vai rikollisiin tarkoituksiin?
Informaatiosysteemien tutkimuksen positivistinen filosofia
Orlikowski ja Baroudi kuvaavat positivistisen tutkimusfilosofian ilmiön sosiaalista ja fyysistä todellisuutta, tietämystä sekä niiden suhdetta koskevat uskomukset ja sitten he arvioivat
positivistista tutkimusfilosofiaa. Kirjoittajat toteavat viitaten lähteeseen Lincoln and Guba 1985, p.
36) yleisesti:
• Kiinnostuksen kohteena oleva ilmiö on yksittäinen, kosketeltavissa oleva, jäsennettävissä oleva ja ilmiöstä on saatavissa jostakin näkökulmasta yksi ja paras kuvaus.
• Tutkija ja tutkimuksen kohde ovat toisistaan riippumattomia ja on selvä ero havaintoraporttien ja teoriaesityksen välillä.
• Nomoteettiset määritykset (statements) ovat mahdollisia viitaten siihen, että tieteelliset käsitteet ovat tarkkoja, kiinnitettyjä ja merkitykseltään muuttumattomia; siis, kuvattavat tulokset ovat riippumattomia ajasta ja kontekstista ja ne voidaan esittää lakeina.
• Tutkimuksessa on todellisia, yksisuuntaisia syy-seuraus -suhteita, jotka on mahdollista tunnistaa ja testata hypoteettis-deduktiivisella logiikalla ja analyysilla.
• Tutkimus on arvovapaata.
Positivistinen tutkimusfilosofia: Olettamuksia
Koskien fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden uskomuksia Orlikowski ja Baroudi katsovat, että positivistiset IS-tutkijat olettavat ontologisesti olevan objektiivisen, fyysisen ja sosiaalisen maailman, ja sen luonteen olevan suhteellisen ongelmattomasti havaittavissa, luonnehdittavissa ja mitattavissa. Tutkija nähdään esittävän passiivista neutraalia roolia tutkimuksessa eikä hän sekaannu tutkittavaan ilmiöön. Useimmat positivistisen perspektiivin hyväksyvät tutkijat olettavat ihmisen toiminnan olevan tarkoituksellista ja rationaalista tai ainakin rajoitetun rationaalista. Sosiaalista todellisuutta koskeva olettamus on, että ihmiset ovat vuorovaikutuksessa suhteellisen stabiililla ja säännönmukaisella tavalla, ja etteivät konfliktit ja vastakkainasettelut ole tavallisia organisaatiossa eikä yhteiskunnassa.
Tietämystä koskevat uskomukset, siis positivistisen perspektiivin epistemologiset uskomukset koskevat teorioiden empiiristä testaamista, ovatko teoriat osoitettavissa oikeaksi vai vääräksi. Tällä oletuksella, joka tunnetaan tieteellisen selityksen hypoteettis-deduktiivisena syynä, on kaksi
seurausta (Chua 1986, p. 607):
• Etsitään joko yleistä lakia tai periaatetta, josta alemman tason hypoteesit voidaan johtaa.
Positivistiset tutkijat työskentelevät deduktiivisesti tutkiessaan yksisuuntaisia relaatioita, jotka ovat yleistetyn tietämyksen taustalla, voidakseen ennustaa käyttäytymistä eri tilanteissa (Putnam 1983, p.
41).
• Positivistisessa tutkimuksessa selitys, ennakointi ja kontrolli ovat paljon sidoksissa toisiinsa. Kun tapahtumaa tai toimenpidettä on selitetty, niin se voidaan johtaa tietyistä periaatteista ja
alkuoletuksista, silloin periaatteiden ja lähtökohtien tunteminen etukäteen mahdollistaa tapahtuman tai toimenpiteen ennakoinnin ja kontrollin.
Kun etsitään yleisiä yhteyksiä IT:n ja muuttuvien ympäristöehtojen taikka organisaatiomuotojen välillä - kuten tapahtuu esim. - kontingenssiteoriassa tai transaktiokustannuslaskennassa - niin silloin oletetaan, että empiiristä maailmaa luonnehditaan tunnetuilla ja vakailla suhteilla. Lisäksi Gibson luonnehtii positivistisen tutkimuksen epistemologisia uskomuksia niin, että datan yksiköt (esim. subjektiiviset asenteet) voidaan tunnistaa ja olettaa esiintyvän datat paljastavasta tai mittaavasta metodista riippumatta. Positivistisen tutkimuksen kielessä esiintyviä käsitteitä ei voi suhteuttaa osanottajien jokapäiväiseen kielenkäyttöön, sillä paikallisen kielen sanoja pidetään liian epäselvinä ja subjektiivisina.
Koskien teorian ja käytännön välisiä suhteita koskevia uskomuksia Orlikowski ja Baroudi toteavat, että teorian ja käytännön välinen suhde positivistisessa filosofiassa on tekninen.
Positivistinen tutkimusfilosofia: Arviointi
Tämän tutkimusfilosofian kannattajat eivät pidä validina mitään muuta filosofista perspektiiviä ja sulkevat samalla tietämyksen eri muodot ja eri todellisuuden olettamukset ulkopuolelle. Lisäksi Orlikowski ja Baroudi katsovat, että koska positivistinen perspektiivi haluaa sulkea pois ilmiöiden historiallisen kontekstin, niin perspektiivi painottaa status quo:ta. Lisäksi positivistitutkija haluaa selittää ja ennustaa ulkoista todellisuutta, ja se merkitsee sitä, etteivät ihmiset ole heidän fyysisen ja sosiaalisen todellisuutensa tekijöitä. Niinpä laboratoriokokeiden koehenkilöt ja katsaukseen
(survey) vastaajat suhtautuvat ja reagoivat mekaanisesti tutkijan kehotteisiin.
IS-systeemien tutkimuksen tulkinnallinen filosofia
Perusero tulkinnallisen käsityksen ja positivistisen käsityksen välillä maailmasta on se, että tulkinnallinen käsitys olettaa sosiaalisen konstruktionismin. Se väittää, että todellisuus ja tietämyksemme siitä ovat sosiaalisia tuloksia. ja tästä syystä olemme kykenemättömiä
ymmärtämään todellisuutta ja sitä koskevaa tietämystä ilman sosiaalisia toimijoita (joihin myös tutkija kuuluu), ja toimijat konstruoivat todellisuuden ja antavat sille merkityksen. Maailmaa ei käsitetä objektien kiinnilyötynä yhdistelmänä vaan esiin nousevana sosiaalisena prosessina, ihmisen tietoisuuden ja subjektiivisen kokemuksen laajennuksena. Kaiken tulkinnallisen tutkimuksen
tarkoituksena on ymmärtää, miten sosiaalisen ryhmän jäsenet sosiaaliseen prosessiin osallistumisen kautta hyödyntävät heidän omaa todellisuuttaan ja varustavat sen merkityksellä ja osoittavat, kuinka nämä jäsenten merkitykset, uskomukset ja tarkoitukset auttavat muodostamaan heidän sosiaalisen toimintansa. Tulkinnallinen perspektiivi pyrkii ymmärtämään sosiaaliseen elämään upotetut keskinäiset merkitykset ja siten selittämään, miksi ihmiset toimivat sillä tavalla kuin tekevät.
Tulkinnallisen tutkimusfilosofian oletuksia
Koskien fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden uskomuksia Orlikowski ja Baroudi katsovat ontologian kannalta, että tulkinnallinen perspektiivi korostaa subjektiivisten merkitysten ja sosiaalipoliittisen sekä symbolisen toiminnan merkitystä prosesseissa, joissa ihmiset konstruoivat ja uusintavat todellisuuttaan.
Tulkinnallinen IS-tutkimus olettaa, että sosiaalinen maailma (sosiaaliset relaatiot, organisaatiot, työnjako) eivät ole annettuna, vaan ihmiset tuottavat ja uusintavat sosiaalisen maailman toiminnallaan ja vuoro-
vaikutuksellaan. Organisaatiot, ryhmät ja sosiaaliset systeemit eivät ole olemassa ilman ihmisiä eikä niitä voi havaita, luonnehtia eikä mitata jollakin objektiivisella tai yleisellä tavalla. Poiketen positivistisen
perspektiivin oletuksista, missä tutkijat olettavat tutkivansa objektiivista sosiaalista todellisuutta, tulkinnalliset tutkijat uskovat, että sosiaalisen todellisuuden voi vain tulkita. Samalla kun tulkinnalliset tutkijat jakavat positivististen tutkijoiden kanssa uskomuksen, että todellisuus ja vuorovaikutus siellä on suhteellisen tasaista, niin tasaisuus (tai säännöllisyys) ei kuulu sosiaalisen systeemin toiminnallisiin tarpeisiin vaan käsitys jaetuista normeista ja intresseistä pitävät ihmiset yhdessä. Konflikti eikä ristiriita ole tavallisia sosiaalisessa systeemissä, kuten ne ovat kriittisessä filosofiassa, tulkinnalliset tutkijat tunnistavat, että merkitykset on muodostettu, niitä on siirretty ja käytetty, niistä on myös neuvoteltu ja tästä syystä todellisuuden tulkinnat saattavat vaihdella ajassa, kun olosuhteet, tavoitteet ja asiakaspiiri muuttuvat.
Tulkinnallisen filosofian tietämystä koskevat uskomukset nojaavat siihen, että sosiaalista prosessia ei tavoiteta olettamuksista johtamalla, kovariansseilla eikä vapausasteilla, vaan ymmärtämällä sosiaalisia prosesseja ja olemalla sisällä maailmassa, joka luo ne. Tämä filosofia haastaa positivistisen perspektiivin näkemyksen, että jokapäiväisen sosiaalisen käytännön kieltä ei voi käyttää kuvaamaan käytäntöä. Tulkinnallinen filosofia väittää, että ihmisten kieli, jota he käyttävät kuvaamaan sosiaalisia käytäntöjä konstituoi nuo käytännöt. Sosiaalisen todellisuuden
ymmärtäminen vaatii sen ymmärtämistä, kuinka käytännöt ja merkitykset on muodostettu ja kuinka niistä on kieltä ja jaettuja normeja käyttäen informoitu pyrittäessä jaettuun tavoitteeseen.
Orlikowski ja Baroudi katsovat, että kenttätutkimukset, joissa ihmiset tutkivat omassa sosiaalisessa ympäristössään, ovat tarkoituksenmukaisia tutkimusmetodeja tuottamaan validia tulkinnallista tietämystä. Kirjoittajat katsovat, että kannattaa silloin luottaa ontologiseen uskomukseen (todellisuus on sosiaalisesti konstruoitu), ja tulkinnallinen tutkija välttää silloin tuomasta ulkoa siellä määriteltyjä ilmiön kategorioita. Rowan muistuttaa, että positivistisessa tutkimuksessa me tutkijat puhumme 'käsitellyistä ihmisistä' siinä mielessä, että he voivat vain vastata meidän kysymyksiimme ja meidän kategorioihimme. Tulkinnalliset tietojen keruutekniikat sallivat
osanottajien käyttää omia sanojaan ja kielikuviaan kertoessaan kokemuksistaan. Tarkoituksena on ymmärtää sosiaalista todellisuutta heidän kannaltaan.
Koskien teorian ja käytännön välisiä suhteita koskevia uskomuksia Orlikowski ja Baroudi toteavat, että tulkinnallisen tutkimuksen lähestymistapa ko. suhteita kohtaan on se, ettei tutkija koskaan oleta arvo- neutraalia asemaa, vaan kun hän tutkii, niin häneen aina vaikutetaan. Tutkijan aikaisemmat olettamukset, uskomukset, arvot ja kiinnostuksen kohteet aina vaikuttavat ohjaamalla tutkimusta.
Orlikowski ja Baroudi jakavat sitten tulkinnallisen tutkimusotteen heikkoon (weak) ja vahvaan (strong) konstruktionismiin. Edellinen pyrkii vain luomaan hypoteeseja positivistista tutkimusta ja teorian testaamista varten. Kirjoittajat sanovat, että tutkija silloin valitsee positivismin ja
tulkinnallisuuden välillä riippuen tutkimuskysymyksestä ja ilmiön luonteesta.
Vahvan konstruktionismin valinta tarkoittaa, ettei silloin hyväksytä positivismin taustaoletuksia.
Tulkinnallinen tutkimus perustuu omiin lähtökohtaoletuksiin eikä se ei silloin täydennä
positivistista tutkimusta, vaan korvaa sen. Kirjoittajien mukaan tutkija valitsemalla tutkimuksen lähestymistavan valitsee silloin ne tutkimuskohteen piirteet, joita tulee tarkastelemaan.
Tulkinnallinen tutkimusfilosofia: Empiirinen esimerkki
Orlikowskilla on ollut pitkä projekti erään ohjelmistoyrityksen kanssa, johon on tehty CASE (Computer-Aided Software Engineering)-välineitä. Tutkimusprojektista syntyi mm. artikkeli (Orlikowski 1993) kriittisestä tutkimuksesta. - Orlikowski ja Baroudi toteavat esimerkin lopussa, että tulkinnallisen tutkimuksen kuvaaminen vaatii paljon tilaa (sivuja), ja siksi artikkelimuoto ei ole paras mahdollinen, vaan tulkinnalliset tutkimukset on usein esitetty kirjassa ja kirjana.
Tulkinnallisen tutkimusfilosofian arviointi
Tulkinnalliseen filosofiaan nojaavan tutkimuksen tuotos on, että se paljastaa sosiaalisen
todellisuuden eri osien taustalla olevat yhteydet tutkimalla sosiaalisia sääntöjä ja merkityksiä, jotka mahdollistavat sosiaalisen käytännön. Kirjoittajat korostavat, että sosiaalisia prosesseja voidaan käytännöllisesti tutkia tulkinnallisella otteella, joka on eksplisiittisesti suunniteltu tavoittamaan monimutkaisia dynaamisia sosiaalisia ilmiöitä, jotka ovat konteksti- ja aikariippuvia.
IS-systeemien tutkimisen kriittinen filosofia
Kriittisen filosofian tärkeä piirre on sen arviointidimensio. Kriittinen tutkija haluaa arvioida ja muuttaa tutkittavaa sosiaalista todellisuutta, positivistiset ja tulkinnalliset tutkijat eivät halua sitä.
Kun viimemainitut haluavat ennustaa tai selittää status quo:ta, niin kriittinen perspektiivi keskittyy kritisoimaan olemassa olevaa sosiaalista systeemiä ja paljastamaan vastakohtaisuuksia ja konflikteja sen rakenteissa. Ruokkien tämänkaltaista tietoisuutta itsestä ja sosiaalisten ehtojen ymmärtämisestä kriittiset tutkijat uskovat auttavansa muuttamaan painostavat sosiaaliset relaatiot
Kriittinen tutkimusfilosofia: Olettamuksia
Koskien fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden uskomuksia Orlikowski ja Baroudi katsovat, että kriittisen filosofian keskeinen idea on uskomus, että sosiaalinen todellisuus on historiallisesti muotoutunut eivätkä ihmiset, organisaatiot ja yhteisöt ole rajoittuneet olemaan tietyssä tilassa.
Kaikki johtuu siitä, että on käyttämätöntä potentiaalia, ja ihmiset tunnistaen nämä mahdollisuudet voivat toimia muuttaakseen näitä materiaalisia ja sosiaalisia olosuhteita. Huolimatta tästä
uskomuksesta kriittinen perspektiivi tunnistaa, että mahdollisuus hyödyntää muutosta on rajallinen, koska ihmiset ovat vieraantuneet tästä potentiaalista ylläpitämällä taloudellisen, poliittisen ja
kulttuurisen vallan systeemiä. Tämän vieraantumisen vuoksi kriittisen tutkimuksen tärkeä tavoite on
luoda tietoisuutta ja ymmärrystä sosiaalisen ylivallan eri muodoista, jotta ihmiset voivat eliminoida ne.
Kriittisen filosofian toinen tärkeä idea on totaalisuus, joka merkitsee, ettei asioita koskaan käsitellä erillisinä elementteinä. Tietty elementti on olemassa vain suhteiden totaalisuuden kontekstissa, ja elementti on sen osa, ja elementti ja kokonaisuus ovat sidoksissa toisiinsa olennaisella tavalla eivätkä ole riippumattomia. Tämä dialektinen suhde elementtien ja totaalisuuden kesken on ymmärrettävä määräytyneen historiallisten ja kontekstuaalisten ehtojen vallitessa.
Sosiaalinen todellisuus ymmärretään ihmisten tuottamaksi ja uusintamaksi, myös sellaiseksi, joka dominoi inhimillistä olemassaoloa objektiivisten ominaisuuksien vuoksi. Kun ymmärretään elementit ja kokonaisuus dialektisesti ja kun uskotaan ihmisen potentiaalisuuteen, kriittisen filosofian tutkimus korostaa ilmiöiden kehittymisen prosessiluonnetta. Sosiaaliset ilmiöt eivät ole vakaassa ja järjestyneessä tilassa, vaan ovat jatkuvasti muuttumassa. Tämä epästabiilisuus käsitteellistetään perusvastakohtaisuuksien termeillä, ja vasta- kohtaisuudet ovat yhteisön ja organisaation sosiaalisissa suhteissa ja käytännöissä.
Kriittinen filosofia olettaa, että vastakohtaisuudet olemassa olevissa sosiaalisissa muodoissa johtavat epätasa- arvoon ja konflikteihin. joista uudet sosiaaliset muodot nousevat esiin. Vastakohtaisuudet nousevat esiin, kun joku totaalisuuden vastapuoli (osa) huomaa ristiriitaiset kehityskulut totaalisuuden muodostamassa
kokonaisuudessa.
Kriittisen filosofian tietämystä koskevat uskomukset nojaavat siihen, että tietämys perustuu sosiaaliseen ja historialliseen käytäntöön. Silloin ei ole mitään teoriasta riippumatonta evidenssin kokoelmaa eikä tulkintaa osoittaa teoria täysin oikeaksi tai vääräksi. Tässä on kyse ilmiön
prosessinäkymästä, ja siksi kriittiset tutkimukset tavallisesti ovat pitkittäisiä. Tutkimusmetodit ovat silloin pitkittäisiä historiallisia, ja etnografiset tutkimukset koskevat organisaation prosesseja ja rakenteita. Historiallinen analyysi on sopusoinnussa sen kanssa, että ilmiön voi ymmärtää vain historiallisesti (mikä ilmiö on ollut, mikä se tulee olemaan ja mikä se e ole). Tällainen analyysi poikkeaa positivistisesta tutkimuksesta, (joka painottaa status quo:ta)
Koskien teorian ja käytännön välisiä suhteita koskevia uskomuksia Orlikowski ja Baroudi toteavat, että kriittisen tutkimusfilosofian mukaan tutkijan rooli on tuoda tietoisuuteen status quo-tilaa rajoittavia ehtoja, ja siten käynnistää muutos sosiaalisissa relaatioissa ja käytännöissä sekä auttaa eliminoimaan vieraantumisen ja dominoinnin syyt.
Kriittinen tutkimusfilosofia; Empiirinen esimerkki
Orlikowski ja Baroudi ottavat esimerkiksi sähköiset myyntipäätteet, joiden on todettu tyhmentämän myyjiä hierarkkisessa myyntiorganisaatiossa. Esimerkissä ositetaan dominoivia rakenteita, joita päätteet ja niiden käyttö lisäävät, muttei tutkija kuitenkaan ryhdy toimiin vääristymien
poistamiseksi.
Kriittinen tutkimusfilosofia; Arviointi
Kriittinen tutkimusperspektiivi tarjoaa erilaisen näkymän maailmaan kuin positivistinen ja
tulkinnallinen perspektiivi. Se muistuttaa meitä siitä, että todellisuus on osien ja totaliteetin yhteen- liittymä, eikä organisaatioita voi tutkia eritettynä toimialasta, yhteisöstä ja valtakunnasta, joissa kaikissa se toimii ja joita se on osaltaan rakentamassa. Kriittisessä tutkimuksessa esitetään
historialliset, taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset keskeiset vaikutukset tutkittavaan ilmiöön. Tämä perspektiivi muistuttaa meitä ihmisten muutospotentiaalista, eikä välittömien olosuhteiden tarvitse
rajoittaa potentiaalia. Status quo on vain yksi silmänräpäys kehittyvässä ja dynaamisessa sosiaalisessa todellisuudessa.
Kriittisellä perspektiivillä on myös heikkouksia. Esimerkiksi nykyään paljon painotetaan johdon ja työntekijöiden luokkaeroja. Mutta myös naisten ja miesten sekä eri rotujen välillä on joissakin tapauksissa eroja, jotka näkyvät ristiriitoina ja konflikteina. Sosiologi Giddens kuitenkin katsoo, että ristiriidat ja konfliktit ovat normaalia ihmisten välisessä kanssakäymisessä.
Johtopäätös
Orlokowski ja Baroudi katsovat, että em. kolme tutkimusfilosofiaa tarjoavat hyvät näkymät IS- tutkimuksen kohteena oleville ilmiöille. Tutkijoiden tulee ymmärtää näiden tutkimusperspektiivien seuraukset ja toimia sen tiedon ohjaamana. Tutkijoiden siis tulee tietää käyttämänsä tutkimus- traditiot ja olla avoimia muille tutkimuskäytännöille, eikä pitää omaa käytäntöä ainoana oikeana ja sallittuna. Kirjoittajien tarkoitus ei ollut korvata positivistista perspektiiviä kriittisellä eikä
tulkinnallisella. Pikemminkin tutkijoiden tulee olla valmiita omaksumaan sellainen perspektiivi, joka sopii omaan tutkimuskiinnostukseen ja ennakko-oletuksiin ja olla avoin muiden olettamuksille ja kiinnostuksille. - Lisäksi kirjoittajat korostavat, ettei tutkimusmetodeja opita tyhjiössä.
Kommentit (Gustafsson)
Artikkelissa tarkastellaan näitä julkaisuja tutkimuskategorian (kuva 1), tutkimusasetelman (kuva 2), tutkimuksen keston (kuva 3) ja käytetyn epistemologian (kuva 4) suhteen.
Kuva 1.
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4 Kirjoittaja esitti vakavaa pohdintaa alaviitteissä, joista olen poiminut muutaman:
1) Voi olla haastavaa todistaa kahden tekijän suora kausaalisuussuhde niin, ettei kausaalisuuteen liity välittävää tekijää tai ettei kysymyksessä ole kausaalisuuden sijasta korrelaatiosta.
2) Positivismi sulkee arvot pois.
3) Vapaan tahdon omaavan henkilön toimien kausaalinen päättely on mahdotonta. Joiltakin osin voidaan mittausten ja tilastollisten analyysien pohjalta laatia ennusteita. Ennuste ei kuitenkaan ole universaali laki. Mikäli lainkaltaisuus siis vaaditaan, on väistämättömänä seurauksena ihmisen vapaan tahdon karsiminen.
4) [sosiaalinen] Ympäristö ei ole yksi kokonaisuus vaan se on ymmärrettävä erilaisten ”ryhmien”
(ystäväporukka, harrastustiimi, työyhteisö, työpaikka, kunta, valtio, ihmiskunta?) joukkona.
5) Millä keinoilla tutkimustulokset ovat yleistettävissä, kun tutkimus tapahtuu sosiaalisessa ympäristössä tarkastellen ihmisten merkityksiä ja merkitykset ovat subjektiivisia?
6) On huomattava, että kriittisen filosofian syntymiseen on vaikuttanut mm. Karl Marxin ajatukset ja näin kriittisen tutkimuksen olettamuksena on olemassa työntekijöitä sortava voima, joka on saatava poistettua.
Review and comments (Hälinen)
Orlikowski and Baroudi (1991) article are cited 5970 times according to Google Scholar.
Researchers selected 155 articles from 1983 to 1988, and the results are based on the analysis. They presented three philosophical perspectives that are utilized in information systems studies.
In the article are three philosophical perspectives presented and analysed using by Chua’s three categories. Beliefs about physical and social reality, beliefs about knowledge, beliefs about the relationship between theory and practice, and assessment of research philosophy are used to analyse each philosophical perspective. While using the classification, reader can recognize the basic beliefs, values, and assumptions.
Orlikowski and Baroudi (1991) article is as a basic to read and use, while doing information systems studies, since it offer a way to select philosophical perspective what to utilize.
After Orlikowski and Baroudi, Chen and Hirschheim published 2004 article in which paradigmatic and methodological issues where investigated. They selected 1893 articles from 1991 to 2001.
Comparison between positivist and interpretive during 10 years period is presented in figure 1.
Published articles are mainly positivist, since 1991 60% and 2001 80%, and interpretive articles start from 1% to 13% in 2001. It is good to recognize that critical perspective studies are not identified.
Figure 1. Overall paradigmatic trend (Chen and Hirschheim (2004, p. 209)
Chen and Hirschheim analysed paradigmatic differences between US and Europe, and in figure 2 is presented differences.
Figure 1. Paradigmatic trend in US and European journals
Hassan, Mingers and Stahl (2018) explored the philosophical phenomena in information system research. They identified the following main fields in philosophy and questions. In table 1 is presented main fields and questions.
Main fields in philosophy and questions
Review (Järvinen)
Orlikowski and Baroudi much use Chua (1986) and other references and present three perspectives:
positivist, interpretive and critical. They follow Chua's structure of beliefs (Physical and Social Reality, Knowledge, The Relationship between Theory and Practice) for each perspective. The authors also show an example study for each perspective. They also analyze 155 empirical studies and find that 150 are positivist, 5 interpretive and 0 critical.
Although I much appreciate this article, I still have comments about the content.
A) There is an interesting question about "truth". When Chua (1986, p. 604) writes: ”The first set of beliefs pertains to the notion of knowledge. These beliefs may be sub-divided into two related sets of epistemological and methodological assumptions. Epistemological assumptions decide what is to count as acceptable truth by specifying the criteria and process of assessing truth claims.". Hence according to Chua what is truth is specified by "the criteria and process of assessing truth claims."
Orlikowski and Baroudi do not consider what is truth at all. Later Myers and Klein (2011) presented 6 principles for critical research, but they little considered truth, only by referring to Foucault's studies and to social theories. They wrote in Principle 2 " Critical theorists advocate values such as open democracy, equal opportunity, or discursive ethics." Hence, they changed "truth" to values as a guiding tool.
References
Burrell, G. and Morgan, G. 1979. Sociological paradigms and organisational analysis, London:
Heinemann.
Chen, W.S. and Hirschheim, R. 2004. A paradigmatic and methodological examination of information systems research from 1991 to 2001. Information Systems Journal (14:3), 197-235.
Chua, W. F. 1986. Radical developments in accounting thought. The Accounting Review (LXI: 4).
601-632.
Hassan N.R, J. Mingers, and B. Stahl (2018), Philosophy and information systems:where are we and where should we go? European Journal of Information Systems, Vol. 27, No, 3, pp. 236-277.
Lincoln, Y. S. and Guba, E. G. 1985. Naturalistic Inquiry. Beverly Hills, CA: Sage Publications.
Myers, M. D. and Klein, H. K. 2011. A Set of principles for conducting critical research in Information Systems. MIS Quarterly (35:1), 17-36.
Orlikowski, W. J. 1993. CASE Tools as Organizational Change: Investigating Incremental and Radical Changes in Systems Development. MIS Quarterly (17:3). 309 - 340.
Putnam, L. L. 1983. "The Interpretive Perspective: An Alternative to Functionalism," in L. L.
Putnam and M. E. Pacanowsky (Eds.), Communication and Organization. Beverly Hills, CA: Sage, 31-54.
Pertti Järvinen
* Bailey, D. E. and Barley, S. R. 2020. Beyond design and use: How scholars should study intelligent technologies. Information and Organization (30), 1-12.
https://doi.org/10.1016/j.infoandorg.2019.100286
Bailey ja Barley haluavat laajentaa kirjallisuutta tarkasteltuaan älykkäiden teknologioiden tutkimusta nykyisestä (suunnittelua) aikaisempaan ja (käyttöä) myöhäisempään suuntaan.
1. Johdanto
Bailey ja Barley katsovat, että uusimmissa julkaisuissa tekoälytutkijat (artificial intelligence, AI), taloustieteilijät ja älyköt ovat osoittaneet, että AI on radikaalisti erilainen kuin aikaisemmat teknologiat siinä, että AI voi muuttaa työn ja työllisyyden tilaa. Muutamat kommentaattorit katsovat, että AI on uuden teollisen muutoksen edelläkävijä siinä, ettei monilla ihmisillä ole sen jälkeen enää työtä eikä tointa. Tulevaisuus heijastaa Zuboffin (2013) ensimmäistä lakia: kaikki, mikä voidaan automatisoida, se automatisoidaan. Kuitenkin jotkut tieteentekijät katsovat, että joitakin toimia loppuu ja muita syntyy tilalle. He katsovat, että silloin AI aiheuttaa työn ja yhteisön radikaalin muutoksen.
Nämä tutkijat ovat valmiit aloittamaan keskustelun älykkäistä teknologioista, joilla kirjoittajat tarkoittavat tekoälyä ja siihen liittyviä täydentäviä ja sitä täydentäviä teknologioita kuten koneoppiminen, big, robotiikka, herkät tunnistimet, I&T (asioiden internet) ja analytiikka. (PJ:
Mitähän analytiikka tarkoittaa?) Valtio, kunnat ja ajatushautomot ovat pohtineet em. teknologioiden seurauksia työhön, työyhteisöön ja yhteiskuntaan, mutta mitään hyviä konsteja ei ole löytynyt.
Kirjoittajat katsovat, että heidän artikkelinsa tarkoitus on selvittää em. teknologioiden vaikutuksia työhön, työllisyyteen ja yhteiskuntaan: vaihtelua (variation), valtaa, ideologiaa ja instituutioita. (PJ.
Lukijalle jää arvoitukseksi, mistä neljä asiaa tulevat.) Bailey ja Barley katsovat, että ns, yhdistetty (unified) lähestymistapa on silloin suositeltava. Yhdistetyllä lähestymistavalla (unified approach) kirjoittajat tarkoittavat tutkimussuunnitelmaa, joka koordinoi em. teknologioiden tutkimuksia koskien teknologioiden käyttöä - siis tutkimusten vaihtelua, kun kyseessä on valta, ideologia, suunnittelu ja instituution muutos. Ao. kuva lainattu Gustafssonin tiivistelmästä)
Fig. 1. Current and extended timeline of a technology's trajectory (Gustafsson)
Oheinen kuva kertoo artikkelin tutkimuskohteen parhaiten. Kuvassa on nykyinen AI- ja muiden teknologioiden suunnittelu ja käyttö. Kirjoittajat haluavat laajentaa tutkimuskohdetta sekä oikealle että vasemmalle.
