01295
VNEUS Reunanen Liisa(VNK) 09.12.2020
Asia
Komission ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi ns. pakollisesta avoimuusrekisteristä;
neuvoston osallistuminen
Kokous
U/E/UTP-tunnus
E 21/2017 vp
Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Komissio antoi syyskuussa 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen ”pakollisen” avoimuusrekisterin perustamisesta. Rekisterin avulla lisättäisiin edunvalvonnan (lobbauksen) avoimuutta EU:ssa.
Komission ehdotuksen käsittely käynnistyi neuvoston yleisten asioiden työryhmässä vuonna 2016. Komissio, parlamentti ja neuvosto ovat käyneet ehdotuksesta neuvotteluita vuosien 2016–2020 aikana. Neuvottelut ovat olleet vaikeat. Vuonna 2019 sekä parlamentti että komissio vaihtuivat. Keväällä 2020 toimielimet sopivat aloittavansa neuvottelut uudestaan. Neuvottelut ovat edenneet erityisesti Saksan puheenjohtajakaudella syksyllä 2020.
Tässä jatkokirjeessä annetaan tilannekatsaus ehdotuksen käsittelyn etenemisestä. Coreper saavutti 9.12.2020 sovun ehdotusta koskevasta kompromissipaketista, jonka pohjalta neuvosto voi käydä asiassa lopulliset neuvottelut komission ja parlamentin kanssa.
Kompromissipaketin virallinen hyväksyminen neuvostossa ajoittuu todennäköisesti vuoden 2021 alkupuolelle.
Suomen kanta
Suomi katsoo, että Euroopan unionia ja sen toimintaa tulee kehittää ymmärrettävämpään ja avoimuutta lisäävään suuntaan. Näin voidaan osaltaan vahvistaa EU:n demokraattisuutta ja hyväksyttävyyttä. Avoimuuden lisäämisen osana Suomi tukee tavoitetta lisätä edunvalvonnan avoimuutta EU:ssa.
Suomi kannattaa neuvoston osallistumista avoimuusrekisteriin. Osallistumisella on periaatteellista ja poliittista merkitystä unionin päätöksenteon läpinäkyvyyden lisäämisessä. Avoimuuden lisääminen eri keinoin on tärkeää myös kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi unioniin ja sen toimintaan.
EU:n avoimuusrekisteriä koskeva ehdotus oli yksi Suomen kärkiprioriteetteja Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019. Suomen EU-puheenjohtajakautta koskevia toimia on käsitelty tarkemmin selvityksessä E 127/2018 vp.
Suomi pitää hyvänä, että ehdotuksesta on löydetty toimielinten välisissä keskusteluissa alustava tekninen kompromissipaketti. Sen pohjalta asiassa voidaan edetä toimielinten välillä ehdotuksen viralliseen hyväksymiseen. Suomi pitää edunvalvonnan avoimuuden kannalta tärkeänä, että parlamentti, komissio ja neuvosto löytävät sovun avoimuusrekisteriehdotuksesta ja voi hyväksyä saavutetun kompromissiratkaisun, jolla lisätään edunvalvonnan avoimuutta EU:ssa.
Osana kompromissipakettia annetaan EU:n avoimuusrekisteriä täydentävä jäsenvaltioiden poliittinen julistus, jonka mukaan pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa tapaisivat vain rekisteröityneitä edunvalvojia kuusi kuukautta ennen EU- puheenjohtajakauden alkua ja puheenjohtajakauden aikana. Tämä koskisi tapaamisia, joissa pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa toimivat neuvoston tulevan puheenjohtajamaan tai neuvoston puheenjohtajamaan edustajan ominaisuudessa. Suomi sitoutuu aikaisemman linjansa mukaisesti päivitettyyn EU:n avoimuusrekisteriä täydentävään jäsenvaltioiden poliittiseen julistukseen.
Suomen yksityiskohtaiset kannat on esitetty selvityksessä E 21/2017 vp.
Pääasiallinen sisältö Taustaa
Neuvoston toimintatapojen kehittäminen ja avoimuuden lisääminen ovat Suomen pitkäaikaisia tavoitteita. Tavoitteena on muun muassa edistää hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista ja tukea kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Näin voidaan osaltaan vahvistaa EU:n demokraattisuutta ja hyväksyttävyyttä. Edunvalvonnan avoimuus on osa laajempaa avoimuuden lisäämistä koskevaa tavoitetta.
Edunvalvonta (lobbaus) on olennainen osa EU-vaikuttamista. Edunvalvojien (lobbareiden) määrä ja kirjo EU:ssa on laaja. EU:n toimielimet ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa erilaisia etuja ajavien edunvalvojien kanssa. Kansalaisten on tärkeä tietää, mitä intressejä EU:n tasolla ajetaan, mitkä tahot edunvalvontaa harjoittavat ja keiden puolesta sekä miten paljon varoja edunvalvontaan käytetään. EU:n avoimuusrekisteri on yksi keinoista EU:n päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi.
Ehdotettu uusi avoimuusrekisteri korvaisi vuonna 2011 perustetun Euroopan parlamentin ja komission yhteisen avoimuusrekisterin. Kyseessä on vapaaehtoinen järjestely, joka perustuu kannustimiin ja pidäkkeisiin. Neuvosto on saanut vuosina 2011 ja 2014 kutsun osallistua kyseiseen avoimuusrekisteriin, mutta se ei ole ottanut lopullista kantaa asiaan.
Jo Junckerin komissio oli sitoutunut avoimuuden lisäämiseen. Komissio on muun muassa joulukuusta 2014 alkaen julkaissut tiedot komissaarien, heidän kabinettiensa jäsenten ja komission pääjohtajien tapaamisista edunvalvojien kanssa. Näitä tapaamisia järjestetään pääsääntöisesti vain sellaisten henkilöiden tai organisaatioiden kanssa, jotka ovat rekisteröityneet avoimuusrekisteriin. Muita avoimuutta lisääviä toimenpiteitä sisältyy muun muassa komission paremman sääntelyn agendaan (toukokuu 2015) ja parempaa lainsäädäntöä koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen (huhtikuu 2016). Komissio on myös antanut asiantuntijaryhmiä koskevat säännöt (toukokuu 2015), joiden tavoitteena on edistää avoimuutta ja luoda synergiaetuja avoimuusrekisterin kanssa.
Komissio päivitti paremman sääntelyn agendaa huhtikuussa 2019.
Von der Leyenin komissio aloitti joulukuussa 2019. Komissiolla on kuusi painopistettä, joista yksi on ”Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle”. Sen tavoitteena on muun muassa taata EU-kansalaisille vahvempi rooli osallistavassa demokratiassa, esimerkiksi osallistumalla komission julkisiin kuulemisiin lainsäädännön valmistelussa. Osana painopistettä on myös komission esittämä Euroopan demokratiatoimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja rakentaa kestävämpiä demokratioita kaikkialla EU:ssa.
Nykyinen komission ja parlamentin yhteinen avoimuusrekisteri sisältää julkisen verkkosivuston, jonka kautta EU-tason edunvalvojat voivat rekisteröityä ja kirjata rekisteriin ajantasaista tietoa edunvalvontatoiminnastaan. Rekisteriin sisältyy myös hyvä edunvalvontatapa, jota rekisteröityneet edunvalvojat sitoutuvat noudattamaan suhteissaan EU:n toimielimiin sekä varoitus- ja valitusmenettelyt, joiden avulla rekisterin käyttäjät voivat käynnistää hallinnollisen selvityksen, jos ne epäilevät, että rekisteriin on kirjattu virheellisiä tietoja tai että hyvää edunvalvontatapaa ei ole noudatettu. Lisäksi rekisteriin kuuluu ohjeet ja neuvontapalvelun rekisterin käyttäjille. Rekisteriä hallinnoi Euroopan parlamentin ja komission virkamiehistä koostuva sihteeristö.
Vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan nykyiseen avoimuusrekisteriin oli rekisteröitynyt lähes 12 000 edunvalvojaa, joista noin puolet on yritysten omia edunvalvontayksiköitä sekä ammatillisia, talous- ja elinkeinoyhdistyksiä. Rekisterissä on myös muun muassa kansalaisjärjestöjä, konsultti- ja lakiasiaintoimistoja ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia konsultteja sekä ajatushautomoita, tutkimuslaitoksia ja akateemisia yhteisöjä. Suomesta (pääkonttori Suomessa) rekisterissä on mukana noin 260 edunvalvojaa.
Neuvostossa 25 jäsenvaltiota (mukaan lukien Suomi) on sitoutunut poliittiseen julistukseen, jonka mukaan pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa tapaisivat vain nykyiseen avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia kuusi kuukautta ennen puheenjohtajakauden alkua ja puheenjohtajakauden aikana. Tämä koskee tapaamisia, joissa pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa toimivat neuvoston tulevan puheenjohtajamaan tai neuvoston puheenjohtajamaan edustajan ominaisuudessa. Kevään 2021 EU-puheenjohtajavaltio Portugali on ilmoittanut heinäkuussa 2020 olevansa valmis liittymään EU:n avoimuusrekisteriä täydentävään poliittiseen julistukseen, jolloin julkistuksen ulkopuolella jäisi enää Ranska.
Suomi alkoi osana EU-puheenjohtajakauteensa (syyskausi 2019) valmistautumista syksyllä 2018 oma-aloitteisesti julkaista tiedot pysyvän edustajan ja hänen sijaisensa tapaamisista edunvalvojien kanssa. Suomi sitoutui myös jäsenvaltioiden poliittisen julistuksen mukaisesti siihen, että pysyvä edustaja ja hänen sijaisensa tapaavat vain nykyiseen avoimuusrekisteriin rekisteröityneitä edunvalvojia kuusi kuukautta ennen puheenjohtajakauden alkua ja puheenjohtajakauden aikana. Tapaamisen edellytyksenä on edunvalvojan rekisteröityminen parlamentin ja komission rekisteriin.
Komission ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Komissio ehdotti syyskuussa 2016 parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen pakollisen avoimuusrekisterin perustamista. Ehdotuksessa korostetaan, että avoimuus ja vastuuvelvollisuus ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä säilyttämään Euroopan kansalaisten luottamus unionin poliittisten, lainsäädännöllisten ja hallinnollisten prosessien legitimiteettiin. Edunvalvonnan avoimuus on erityisen tärkeää, jotta kansalaiset voivat seurata edunvalvontaa ja edunvalvojien mahdollista vaikutusvaltaa.
Uusi rekisteri korvaisi nykyisen parlamentin ja komission yhteisen ”vapaaehtoisen”
avoimuusrekisterin. Käytännössä rekisterin ”pakollinen” luonne tarkoittaisi sitä, että edusvalvojilta edellytettäisiin ennakolta rekisteröitymistä tiettyjen parlamentin, neuvoston ja komission kanssa harjoitettavan vuorovaikutuksen muotojen osalta. Tätä ennakkovaatimusta rekisteröitymisestä kutsutaan myös ”ehdollisuusperiaatteeksi”.
Rekisteröityminen ei kuitenkaan ole edellytys kaikelle yhteydenpidolle unionin toimielimien kanssa. Rekisteröitymisen myötä edunvalvojat sitoutuisivat ehdotetun sopimuksen liitteenä olevien hyvää edunvalvontatapaa koskevien sääntöjen ja periaatteiden noudattamiseen.
Komission ehdotusta sekä asiasta käytyä alustavaa keskustelua neuvoston yleisten asioiden työryhmässä on käsitelty tarkemmin selvityksessä E 21/2017 vp.
Käsittely neuvostossa
Neuvoston oikeuspalvelulta pyydettiin lausunto ehdotuksen oikeudellisista vaikutuksista neuvostolle. Lausunto valmistui tammikuussa 2017 (5151/1/17). Neuvosto julkaisi ehdotusta koskevan neuvottelumandaattinsa (15173/17) joulukuussa 2017. Neuvoston ehdotus koostuu kahdesta osasta: muutettu ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi EU:n avoimuusrekisteristä (15332/17, 15332/17 COR1, 15332/17 COR2) sekä ehdotus neuvoston päätökseksi, jolla säännellään neuvoston pääsihteeristön virkamiesten ja edunvalvojien välistä yhteydenpitoa (15336/17). Viron puheenjohtajakaudella (syksy 2017) toimielinten välillä käytiin ehdotuksesta kaksi alustavaa poliittisen tason neuvottelua. Varsinaiset neuvottelut toimielinten välillä alkoivat tammikuussa 2018.
Neuvottelut olivat keskeytyneinä kesäkuusta 2018 helmikuuhun 2019. Helmikuussa 2019 Romanian puheenjohtajakaudella neuvottelut päätettiin käynnistää uudestaan teknisellä tasolla. Romania esitteli puheenjohtajakautensa päätteeksi kesäkuussa 2019 Coreperille tilanneraportin (9688/19) neuvottelujen etenemisestä. Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019 neuvottelut olivat pitkälti tauolla uuden parlamentin järjestäytymisen ja komission vaihtumisen vuoksi.
Poliittisen tason neuvottelut toimielinten välillä käynnistyivät uudelleen kesällä 2020 parlamentin uusittua neuvottelumandaattinsa vaalien jälkeen. Saksan puheenjohtajakaudella syksyllä 2020 neuvottelut ovat saaneet uutta vauhtia ja neuvoston yleisten asioiden työryhmää on informoitu yleisellä tasolla neuvottelujen etenemisestä.
Varsinaista ehdotusta koskevaa artiklakohtaista tarkastelua yleisten asioiden työryhmässä ei Saksan puheenjohtajakaudella ole ollut, vaan puheenjohtaja on lähinnä kertonut työryhmälle poliittisten neuvotteluiden etenemisestä.
Neuvotteluiden keskeisiä kysymyksiä ovat olleet EU:n avoimuusrekisterin soveltamisala ja se, kehen ehdollisuusperiaatetta toimielimissä sovelletaan. Komissio on ajanut sitä, että EU:n avoimuusrekisteriä sovellettaisiin parlamentin jäseniin ja neuvoston puheenjohtajavaltioihin (nykyisen ja seuraavan puheenjohtajavaltion pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa). Neuvosto taas on lähtenyt siitä, että avoimuusrekisteri kattaisi pääsihteeristön (pääsihteeri ja pääjohtajat). Sen sijaan edunvalvojien ja jäsenvaltioiden edustajien (mukaan lukien pysyvät edustajat ja heidän sijaisensa) välinen vuorovaikutus kuuluisi asianomaisen jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan. Parlamentti on osoittanut tälle tukensa ja korostanut toimielinten erityispiirteitä. Parlamentti erityisesti vastusti EU:n avoimuusrekisterin soveltamista parlamentin jäseniin. Toimielinten välillä on ollut myös erilaisia näkemyksiä siitä, minkälaisia sopimuksia, päätöksiä ja vastaavia oikeudellisia instrumentteja asiassa tarvitaan. Lisäksi neuvottelut ovat koskeneet avoimuusrekisterin sihteeristön henkilöstöä, resursseja, organisaatiota ja hallintoneuvoston roolia.
Kompromissipaketin pääasiallinen sisältö
Tilannekatsaus neuvottelujen edistymisestä ja toimielinten teknisellä tasolla saavuttamasta ehdotusta koskevasta kompromissipaketista oli esillä Coreperissa 9.12.2020. Kompromissipaketti sisältää ehdotuksen parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi sopimukseksi pakollisesta avoimuusrekisteristä ja sopimusta koskevat 3 liitettä.
Liite 2 koskee rekisteriin kirjattavia tietoja, liite 3 pitää sisällään kirjaukset hyvästä edunvalvontatavasta ja liite 4 koskee seurantaa, tutkimuksia ja toimenpiteitä. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukainen liite 1 on poistettu kokonaan.
Kompromissiehdotuksessa on tehty muutoksia komission alkuperäisen ehdotuksen lähes kaikkiin kohtiin.
Kompromissisopimuksen soveltamisala
Kompromissisopimusta sovellettaisiin edunvalvojien harjoittamaan toimintaan, jonka tarkoituksena on vaikuttaa komission, neuvoston ja parlamentin toimintapolitiikan tai lainsäädännön laatimiseen, täytäntöönpanoon taikka päätöksentekoprosessiin. Näihin toimiin voi sisältyä esimerkiksi kokousten, konferenssien tai tapahtumien järjestämistä tai niihin osallistumista, osallistumista kuulemisiin, erilaisia viestintäkampanjoita ja kannanottoasiakirjojen valmistelua.
Sopimusta ei sovellettaisi muun muassa jäsenvaltioiden edustajiin (mukaan lukien jäsenvaltioiden pysyvät edustustot ja lähetystöt). Poliittiset puolueet, kirkot ja uskonnolliset yhdistykset tai yhdyskunnat sekä elämänkatsomukselliset ja ei- tunnustukselliset järjestöt olisi vapautettu rekisteröitymisestä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Sopimus ei lisäksi koskisi tilanteita, joissa kansalaiset ovat yhteydessä toimielimeen yksityishenkilön ominaisuudessa. Rekisterin ulkopuolelle jäisi myös muun muassa oikeudellista ja muuta asiantuntijaneuvontaa koskevia toimintoja, työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua koskevia toimintoja sekä toimintoja, jotka perustuvat sopimussuhteeseen toimielimen kanssa tai unionin varoilla rahoitettavaan avustussopimukseen. Rekisteri ei myöskään koskisi toimintoja, jotka toteutetaan vastauksena EU:n toimielimen tai sen edustajien tai virkamiesten pyyntöön.
Sopimuksessa viitataan ehdollisuuden ja täydentävien avoimuustoimenpiteiden osalta toimielinten oman toimivaltansa nojalla tekemiin päätöksiin. Kyseisestä sopimuskohdasta on neuvottelujen tuloksena poistettu komission alkuperäisen ehdotuksen mukaiset maininnat ehdollisuusperiaatteen soveltamisesta parlamentin jäseniin ja neuvoston puheenjohtajavaltioiden pysyviin edustajiin ja heidän sijaisiinsa.
Rekisterin johtokunta ja sihteeristö
Sopimuksen toimeenpanoa valvomaan perustettaisiin kolmen toimielimen pääsihteereistä koostuva johtokunta. Käytännön toimeenpanosta vastaisi sihteeristö. Sihteeristön jäsenet olisivat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission henkilöstön jäseniä. Toimielimet varmistaisivat, että sihteeristöllä olisi käytettävissään tarvittavat henkilö-, hallinto-, tekniset- ja rahoitusresurssit tehtävänsä hoitamiseksi.
EU:n muiden toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen vapaaehtoinen osallistuminen
Unionin muita toimielimiä, elimiä, toimistoja ja virastoja kannustettaisiin käyttämään sopimuksella luotua kehystä viitekehyksenä vuorovaikutuksessaan edunvalvojien kanssa.
Ne voisivat myös halutessaan ilmoittaa rekisterin johtokunnalle vapaaehtoisesti, että ne haluavat asettaa tiettyjen vuorovaikutuksen muotojen edellytykseksi rekisteröitymisen avoimuusrekisteriin.
Jäsenvaltioiden pysyvien EU-edustustojen vapaaehtoinen osallistuminen
Jäsenvaltiot voivat halutessaan ilmoittaa rekisterin johtokunnalle vapaaehtoisesti kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että ne haluavat asettaa tiettyjen vuorovaikutuksen muotojen edellytykseksi rekisteröitymisen avoimuusrekisteriin.
Kompromissipaketin muut osat
Osana kompromissiehdotusta on luonnos parlamentin, neuvoston ja komission poliittisesta lausumasta koskien EU:n avoimuusrekisteriä, jossa muun muassa luetellaan olemassa olevia muita täydentäviä avoimuustoimenpiteitä, joiden katsotaan olevan johdonmukaisia ehdotetun sopimuksen kanssa.
Osana pakettia on myös luonnos neuvoston päätökseksi, jolla säännellään neuvoston pääsihteeristön virkamiesten ja edunvalvojien välistä yhteydenpitoa (13663/20). Lisäksi kompromissipaketissa mainitaan EU:n avoimuusrekisteriä koskevaa sopimusta täydentävä jäsenvaltioiden tuleva poliittinen julistus. Tätä koskeva teksti ei kuitenkaan sisälly kompromissipakettiin.
Kompromissipakettia koskeva viimeinen toimielinten välinen poliittisen tason kokous on tarkoitus pitää joulukuussa, jonka jälkeen kompromissipaketti voitaisiin virallisesti hyväksyä neuvostossa vuoden 2021 alkupuolella. Jäsenvaltioiden poliittinen julistus on tarkoitus antaa samassa yhteydessä, kun kokonaispaketti hyväksytään neuvostossa.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 artiklan 3 kohdan mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.
SEU 11 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti unionin toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta. Toimielimet käyvät avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa määrätään oikeudesta hyvään hallintoon.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia.
SEUT 295 artikla ei sisällä äänestyssääntöä. Tällöin sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 16 (3) artiklan pääsääntöä, jonka mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. Koska neuvosto ei tee ratkaisua komission ehdotuksesta, käytetään ns. vahvistettua määräenemmistöä (vähintään 72% neuvoston jäsenistä
puolesta; näiden väkiluku vähintään 65% EU:n väestöstä). Todennäköisesti neuvostossa kuitenkin pyritään asiassa mahdollisimman laajaan konsensukseen.
SEUT 240 artiklan mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa menettelyä koskevissa asioissa yksinkertaisella enemmistöllä, jolla se myös hyväksyy työjärjestyksensä.
Käsittely Euroopan parlamentissa
Komissio esitteli ehdotuksensa Euroopan parlamentin täysistunnossa 5.10.2016. Ehdotus sai alustavassa keskustelussa myönteisen vastaanoton. Euroopan parlamentti on jo aiemmin ajanut pakollisen, kaikki kolme EU:n toimielintä kattavan avoimuusrekisterin perustamista.
Euroopan parlamentissa asiaa valmistellaan ns. kontaktiryhmässä, jossa kaikki poliittiset ryhmät ovat edustettuina. Kontaktiryhmää vetivät perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtaja Danuta Maria Hübner (EPP) ja avoimuusasioista vastaava varapuhemies Sylvie Guillaume (S&D). Parlamentti julkaisi neuvottelumandaattinsa kesäkuussa 2017. Parlamentin neuvottelumandaatti on saatavilla osoitteesta: https://www.europarl.europa.eu/RegData/publications/reg/2017/602260/EP- PE_REG(2017)602260_XL.pdf
Parlamentti päivitti neuvottelumandaattiaan kesäkuussa 2018. Päivitetty mandaatti on
saatavilla osoitteesta:
http://www.epgencms.europarl.europa.eu/cmsdata/upload/0797dae0-9ac7-4df0-b8f7- de9c16a613ae/2018_06_27_EP_transparency_package_-
_proposals_to_strengthen_conditionality.pdf
Parlamentti on suhtautunut kielteisesti pakollisen avoimuusrekisterin ulottamiseen parlamentin jäseniin. Se on korostanut toimien vapaaehtoisuutta parlamentin jäsenten osalta. Parlamentti uudistikin työjärjestystään 2019 ja työjärjestykseen kirjattiin vapaaehtoisia kannustimia, joiden tarkoituksena on lisätä edunvalvontaan liittyvää avoimuutta.
Ehdotuksen käsittely keskeytyi parlamentin vaaleihin vuonna 2019. Parlamentti lähetti keväällä 2020 neuvostolle kirjeen (7548/20), jossa se ilmoitti olevansa valmis neuvottelumandaattinsa uusimisen jälkeen palamaan neuvotteluihin. Kirjeessään parlamentti korosti sitä, että avoimuusrekisteriä koskevan sopimuksen pitää kunnioittaa toimielinten erityispiirteitä ja kunkin toimielimen toimivaltaa oman työnsä organisoinnin osalta. Pääneuvottelijoiksi parlamentti nimesi avoimuusasioista vastaavan varapuheenjohtaja Katarina Barleyn ja edellä mainitun Danuta Maria Hübnerin.
Kansallinen valmistelu
Institutionaalisten kysymysten jaoston kirjallinen menettely 16.-17.12.2020 Eduskuntakäsittely
E 21/2017 vp ja E 127/2018 vp
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Ehdotus koskee Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota. Sillä ei ole kansallisia lainsäädäntövaikutuksia. Jäsenvaltioiden julistus, joka on tarkoitus antaa kokonaispaketin
hyväksymisen yhteydessä, ei ole oikeudellisesti sitova. Myöskään se ei edellytä lainsäädännön muuttamista.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti Suomessa on valmisteilla kansallinen avoimuusrekisteri. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.
Taloudelliset vaikutukset
Ehdotuksen mukaiset toimet hoidettaisiin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission nykyisten resurssien puitteissa. Kukin toimielimistä varmistaisi osaltaan, että avoimuusrekisterin sihteeristöllä olisi käytettävissä tarvittavat henkilö-, hallinto- ja rahoitusresurssit tehtäviensä hoitamiseksi. Nykyisen avoimuusrekisterin sihteeristö koostuu muutamasta komission ja Euroopan parlamentin virkamiehestä.
Asiakirjat
(COM(2016) 627 final) komission ehdotus
(15173/17) neuvoston neuvottelumandaatti joulukuussa 2017
(9688/19) Romanian puheenjohtajakauden tilanneraportti kesäkuussa 2018 (7548/20) Parlamentin kirje neuvostolle 17.4.2020
(13663/20) luonnos neuvoston päätökseksi, jolla säännellään neuvoston pääsihteeristön virkamiesten ja edunvalvojien välisestä yhteydenpitoa
Parlamentin neuvottelumandaatit ovat saatavilla edellä mainituilta verkkosivuilta.
Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
VNK/Lainsäädäntösihteeri Liisa Reunanen, p. 0295 160 424.
VNK/Lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila, p. 0295 160 313.
VNK/EU-erityisasiantuntija Heli Siivola, p. 0295 160 476.
OM/Lainsäädäntöneuvos Liisa Leppävirta, p. 0295 150 099.
OM/EU-asiantuntija Anna Pohjalainen, p. 0295150194.
EUTORI-tunnus
EU/2009/1440
Liitteet Viite
Asiasanat avoimuus, toimielinten väliset suhteet, jaosto institutionaaliset kysymykset (EU 40) Hoitaa OM, VNK
Tiedoksi ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, TK, TPK, UM, VM, VTV, YM
