POL-30 Lee Stefan(UM) 12.10.2016
Viite
Asia
ylimääräinen ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa 18.10.2016;tavoitemuistio Ylimääräinen ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa kokoontuu 18.10.2016
Luxemburgissa. Ylimääräisessä kokouksessa on tarkoitus hyväksyä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevat päätökset sekä yhteisjulistuksen ja neuvoston lausumat. Suomea kokouksessa edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.
EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välinen vapaakauppasopimus
Suomi tukee CETA-sopimusta, joka edistää eurooppalaisen elinkeinoelämän vienti- ja tuontimahdollisuuksia sekä parantaa eurooppalaisten toimijoiden asemaa Kanadan
markkinoilla. CETAn hyväksyminen ja väliaikainen soveltaminen on Suomelle prioriteetti.
Suomi pitää tärkeänä, että CETA-sopimus allekirjoitetaan EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa lokakuussa 2016. Suomi toivoo, että sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman pian allekirjoituksen ja Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen. Suomi katsoo, että sopimusta tulee soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman laajasti, mutta edellyttää samalla, että jäsenvaltioiden ja unionin välistä toimivallan jakoa ei muuteta.
Suomi kannattaa toimivallan jakoa selventäviä neuvoston lausumia. Suomi voi hyväksyä yhteisjulistuksen, joka selventää sopimuksen tulkintaa.
Asialista:
EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välinen vapaakauppasopimus s.3
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO
TUO-10 Nojonen Mary-Anne 11.10.2016
Asia
EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus
Kokous/tapaaminen
Ylimääräinen ulkoasiainneuvosto (kauppa) 18.10.2016
Asiakirjat
- Luonnos neuvoston päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta
- Luonnos neuvoston päätökseksi sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta
- Luonnos neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä – Pyyntö Euroopan parlamentille - Luonnokset neuvoston lausumiksi
- Luonnos EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Kanadan yhteisjulistukseksi 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET
Neuvoston tarkoituksena on hyväksyä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevat päätökset sekä yhteisjulistuksen ja neuvoston lausumat. Lisäksi neuvosto pyytäisi Euroopan parlamentin hyväksyntää sopimuksen tekemistä koskevalle päätökselle.
2. SUOMEN TAVOITE
Suomi tukee CETA-sopimusta, joka edistää eurooppalaisen elinkeinoelämän vienti- ja tuontimahdollisuuksia sekä parantaa eurooppalaisten toimijoiden asemaa Kanadan markkinoilla. CETAn hyväksyminen ja väliaikainen soveltaminen on Suomelle prioriteetti.
Suomi pitää tärkeänä, että CETA-sopimus allekirjoitetaan EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa lokakuussa 2016. Suomi toivoo, että sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman pian allekirjoituksen ja Euroopan parlamentin
hyväksynnän jälkeen.
Suomi katsoo, että sopimusta tulee soveltaa väliaikaisesti mahdollisimman laajasti, mutta edellyttää samalla, että jäsenvaltioiden ja unionin välistä toimivallan jakoa ei muuteta. Suomi kannattaa toimivallan jakoa selventäviä neuvoston lausumia.
Suomi voi hyväksyä yhteisjulistuksen, joka selventää sopimuksen tulkintaa.
3. NEUVOTTELUTILANNE
Euroopan komission ehdotuksia päätöksiksi, jotka koskevat sopimuksen allekirjoittamista, väliaikaista soveltamista ja tekemistä, on käsitelty neuvostossa heinäkuusta 2016 lähtien.
Jäsenmaiden kesken on käyty keskustelua etenkin sopimuksen väliaikaisen soveltamisen alasta.
EU:n kauppaministerit päätyivät Bratislavan epävirallisessa kokouksessaan 23.9. siihen, että
CETA-päätökset hyväksyttäisiin ylimääräisessä ulkoasiainneuvostossa. Samalla neuvosto antaisi toimivaltaa selkeyttäviä lausumia. Bratislavan kokouksessa muutamat kauppaministerit esittivät toiveitaan EU:n ja Kanadan välisestä yhteisjulistuksesta.
Tarkoituksena on allekirjoittaa sopimus 27.10.2016 EU:n ja Kanadan välisessä
huippukokouksessa. Allekirjoituksen yhteydessä osapuolet antaisivat sitovan yhteisjulistuksen, joka selventää CETA-sopimuksen tiettyjä osioita. Sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on antanut sopimukselle hyväksyntänsä, mahdollisesti vuoden 2017 alkupuolelta lähtien.
Eduskunnalle on toimitettu tietoa sopimuksesta U-jatkokirjeillä 21.9.2016, 13.3.2014 ja 23.9.2014 (U 70/2010 vp.) sekä investointisuojan osalta oikeudellisen tarkastelun lopputuloksesta erillisellä E-kirjeellä 22.4.2016 (E 32/2016 vp).
4. TAUSTA
EU:n ja Kanadan väliset, viisi vuotta kestäneet neuvottelut vapaakauppasopimuksesta (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement) päättyivät elokuussa 2014, ja neuvottelut julistettiin päättyneiksi syyskuussa 2014 EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa.
Samanaikaisesti sopimustekstiluonnos julkistettiin.
Sopimustekstin oikeudellinen tarkastus valmistui helmikuussa 2016, ja lopputulos julkistettiin.
Oikeudellinen tarkastus on normaalisti neuvottelijoiden tekemä tekninen sopimustekstin läpikäynti, jossa varmistetaan, että muotoilut yksityiskohdiltaan vastaavat neuvotteluissa saavutettua lopputulosta. Tarkastuksen puitteissa investointiriitojenratkaisua koskevaa sopimuksen osaa muutettiin lisäämällä siihen EU:n ajamia elementtejä.
Komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimuksen
allekirjoittamisesta, tekemisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta. Komissio esittää sopimuksen tekemistä niin sanottuna sekasopimuksena, jotta sopimuksen allekirjoittamiseen voitaisiin edetä mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on CETA:n allekirjoitus 27.10.2016 järjestettävässä EU:n ja Kanadan välisessä huippukokouksessa ja se, että sopimuksen väliaikainen soveltaminen olisi mahdollista allekirjoituksen jälkeen vuoden 2017 alkupuolella.
Euroopan parlamentin hyväksyntää sopimukselle odotetaan ennen väliaikaisen soveltamisen aloittamista. Sekasopimukset on hyväksyttävä EU:ssa Euroopan parlamentin ja neuvoston lisäksi aikanaan myös kansallisissa parlamenteissa.
Sopimusta sovellettaisiin väliaikaisesti unionin toimivaltaan kuuluvilta osin. Neuvostossa käydyssä keskustelussa on täsmennetty väliaikaisen soveltamisen alaa. Ottaen huomioon, että kauppapolitiikka kuuluu lähes kokonaisuudessaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan, keskustelussa on keskitytty yksittäisiin artikloihin tai määräyksiin seuraavilla sektoreilla:
investointisuoja ja –riitojenratkaisu, liikennepalvelut, verotus, teollis- ja tekijänoikeudet, hallinnollisten menettelyjen avoimuus sekä kestävä kehitys. Investointisuojariitojen ratkaisumekanismi olisi jäämässä väliaikaisen soveltamisen ulkopuolelle.
Samassa yhteydessä, kun päätökset neuvostossa hyväksytään, neuvosto antaisi toimivaltaa selkeyttävät lausumat. Lausumat liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksiin, liikenteeseen, kestävään kehitykseen sekä investointisuojaan.
Sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä osapuolet antaisivat sitovan EU:n ja sen jäsenmaiden sekä Kanadan välisen yhteisjulistuksen. Tarkoituksena on selventää tiettyjä CETA-
sopimuksen osioita ja vahvistaa niiden sisältö. Yhteisjulistuksessa ilmaistaisiin osapuolten yhteinen tulkinta sopimuksen tietyistä kohdista, jotka liittyvät mm. sääntelyoikeuteen,
investointisuojaan, julkisiin palveluihin sekä työelämän oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun.
Yhteisjulistusta ei liitetä sopimukseen.
Aikaansaatu sopimus luo EU:n aiemmin tekemiin vapaakauppasopimuksiin nähden uudentyyppisiä sitoumuksia, joita ovat muun muassa Kanadalle julkisten hankintojen
avaaminen eräiltä osin ja uusi investointisuojamalli, ja on siksi EU:n tähän saakka tekemistä sopimuksista kunnianhimoisin. Sopimuksen investointiriitojenratkaisu perustuu perinteisen välimiesmenettelyn sijaan pysyvään tuomioistuimeen. Sopimus on merkittävä myös
taloudellisilta vaikutuksiltaan. Sen arvioidaan lisäävän EU:n ja Kanadan kahdenvälistä tavara- ja palvelukauppaa 23 prosentilla eli 26 miljardilla eurolla sekä kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta noin 12 miljardilla eurolla vuodessa.
Sopimuksella avataan uusia kauppa- ja investointimahdollisuuksia EU:n ja Kanadan välillä parantamalla erityisesti tavaroiden, palveluiden ja investointien sekä julkisten hankintojen markkinoillepääsyä sekä talouden toimijoita koskevia kauppasääntöjä. Osapuolet korostavat sitä, että taloudellinen toiminta tapahtuu viranomaisten selkeästi ja avoimesti määrittelemissä puitteissa ja että oikeus sääntelyyn on sopimuksen johtava perusperiaate.
Voimaan tullessaan sopimus laskee merkittävästi tullitasoa osapuolten keskinäisessä kaupassa sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluissa ja investoinneissa. Sopimus poistaa kokonaan teollisuustuotteiden tullit, tosin osalla tuotteista siirtymäajan kuluessa. Sopimus luo eurooppalaisille yrityksille parempia mahdollisuuksia esimerkiksi rahoituspalveluissa,
meriliikenteessä, posti- ja kuriiripalveluissa. Se lisää yritysten oikeudellista toimintavarmuutta useilla aloilla, muun muassa ICT-palveluissa laajasti, energiapalveluissa sekä arkkitehti- ja insinööripalveluissa. Myös työntekijöiden väliaikaisia siirtoja EU:n ja Kanadan välillä helpotetaan. Julkisissa hankinnoissa Kanada avaa eurooppalaisille toimijoille pääsyn alue- ja kuntatason hankintoihinsa laajemmin kuin minkään muun sopimuskumppaninsa kanssa.
CETA ei alenna EU:n lainsäädännön tasoa tai muuta sitä. Se ei myöskään alenna EU:n standardien tasoa eikä kevennä tai lakkauta niitä millään alalla. Kaiken Kanadasta tulevan tuonnin on oltava EU:n määräysten mukaista. Julkiset palvelut on suljettu sopimuksen ulkopuolelle. Sen lisäksi EU on tehnyt laajoja varaumia julkisesti rahoitettujen palveluiden suhteen. Lisäksi Suomi on tehnyt kansallisia varaumia. Tältäkin osin kanadalaisten sijoittajien ja palvelun tarjoajien tulee noudattaa EU:n alueella toimiessaan EU:n määräyksiä. Sopimus säilyttää hallitusten oikeuden säännellä syrjimättömästi.
Suomi kannattaa EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä. Sopimus edistää EU:n elinkeinoelämän vienti- ja tuontimahdollisuuksia sekä parantaa EU:n toimijoiden asemaa Kanadan markkinoilla. Suomi tukee komission esitystä, jonka mukaan sopimus tehtäisiin sekasopimuksena. Suomi pitää tärkeänä, että sopimusta päästään hyödyntämään mahdollisimman pian. Suomi tukee sopimuksen väliaikaista
soveltamista mahdollisimman laajasti, mutta samalla edellyttäen, että päätöksellä ei vaikuteta toimivallan jakoon tai siirretä toimivaltaa. Suomi katsoo, että osa investointisuojasta kuuluu jäsenvaltioiden tai jaettuun toimivaltaan.
LIITTEET
Asiasanat Kanada, kauppapolitiikka, vapaakauppasopimusneuvottelut, UAN Ulkoasiainneuvosto
Hoitaa UM
Tiedoksi EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM
