• Ei tuloksia

Lehden loppu?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lehden loppu?"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

120 Media & viestintä 35(2012): 2

Omaa tieteellistä lehteä on pidetty merkittävänä osana tieteenalan tutkimusta ja akatee- mista koulutusta ainakin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle asti.

Niin ei taida enää olla – tai paremminkin niin ei enää kannata olla. Kansainvälistymis- huuma imee kuiviin niin Media & viestintää kuin muitakin suomenkielisiä tiedelehtiä.

Kitukausi näkyy monin tavoin. Artikkeleista ei ole ylitarjontaa ja yhä harvemmat ammat- titutkijat ovat kiinnostuneita julkaisemaan artikkeleitaan kotimaisissa tiedejournaaleissa.

Media & viestinnässäkin on mietitty erilaisia ratkaisuja kotimaisen julkaisemisen elvyttämiseksi. Teemanumerot ovat olleet kitukauden virkistäjiä, eivätkä ne ole kärsineet innokkaiden toimittajien tai artikkelien tarjoajien puutteesta. Sisällöllisesti luopumi- nen yleislehdistä ja siirtyminen kokonaan teemanumeroihin voisi siis olla yksi ratkaisu.

Omaan erityisalaan keskittyvä teemanumero saattaisi olla riittävä houkutin kansain- välistymispaineesta kärsivälle tutkijallekin. Ja ainahan on mahdollista kehittää lehteä kansainvälisempään suuntaan ja yrittää nostaa lehden luokitustasoa. Voisihan lehdessä olla esimerkiksi englanninkielinen, vierailevan päätoimittajan luotsaama kansainväliselle tiedeyhteisölle suunnattu teemanumero.

Nykytulot eivät riitä lehden kuluihin

Kitukausi näkyy ennen kaikkea lehden taloudellisissa resursseissa. Lehden levikki on laskenut eikä julkaisutuki ole noussut, vaikka lehden painatus- ja postituskulut ovat kasvaneet. Nykyiset tilaus- ja jäsenmaksutulot sekä julkaisutuki eivät kata lehden kuluja.

Viime vuosina osa lehden kuluista on katettu Helsingissä 2007 järjestettyjen Pohjois- maisten viestintä ja mediatutkimuspäivien ylijäämällä. Enää tuota ylijäämää ei ole.

Taloudellisesti ainakin hetkellistä helpotusta voisi tuoda lehden muuttaminen verkko- julkaisuksi. Lopullinen pelastus se ei kuitenkaan olisi, sillä siirtyminen verkkojulkaisuksi todennäköisesti johtaisi sekä lehden tilaustulojen että yhdistyksen jäsenmaksutulojen laskuun. Kokonaan verkkojulkaisemiseen siirtyminen edellyttäisi myös julkaisuavustuk- sen sääntöjen muuttamista. Nykyisellään säännöt edellyttävät painettua lehteä.

Jos sadetta ei tule, Media & viestintä kuivuu kokoon muutamassa vuodessa. Mutta onko se tiedeyhteisömme tahto. Onko lehdelle enää tilausta? Tarvitsemmeko me lehteä, ja jos niin mihin me sitä tarvitsemme? Itse näen lehdellä edelleen olevan paikkansa ja tehtävänsä suomalaisen viestinnän ja median tutkimuksen kentällä. Nykyresurssein tuon tehtävän ja paikan täyttäminen ei vain onnistu. Mitä siis teemme? Tervetuloa keskuste- lemaan aiheesta elokuussa Jyväskylään Viestinnän tutkimuksen päiville. Kaikille avoin paneelikeskustelu järjestetään perjantaina 31.8.2012 klo 10.30 Puutarhurintalon kokous- tilassa.

Sinikka Torkkola Puheenjohtaja

Tiedotusopillinen yhdistys, TOY ry.

Lehden loppu?

Toy ry:n puheenvuoro

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lehden toimituskunnassa on sekä kokeneita, lehden julkaisemista vuosia tukeneita ja seuranneita tutkijoita sekä nuorempia alan tekijöitä.. Lisäksi lehden toimitustyöhön

Tiedotustutkimuksen kehittyminen Suomessa 1960-luvulta lähtien voidaan suureksi osaksi yhdistää erilaisiin yhteiskunnallisiin radikaa- leihin liikkeisiin, jotka pyrkivät

On oletettavaa, että vuosi 1980 tulee olemaan taloudellisesti hie- man helpompi; tämä ei kuitenkaan onnistu ilman laajempaa tilaajakuntaa. Uskon, että lehden

Lehden vahvuus kun on juuri siinä, että se rohkaisee rajankäyntiin tieteenalojen ja lähestymistapojen välillä sekä ajoittain myös haastaa totuttuja ajatuskuvioita..

Kiitän yhteistyöstä myös useamman vuoden lehteä toimittanutta Maija Huplia, joka antoi hoitotieteen asiantunti- juutensa lehden käyttöön. Kiitän Kristiinaa, Kristeriä ja

Suomen Lääkärilehden silloinen toimitussih- teeri Kyllikki Kauttu (27.8.1999) kertoi sosiaali- lääketieteellisen lehden tekemisen olleen rasitta- vaa pienelle toimitukselle ja

tuottama, mutta myös Matkailututkimus-lehden uudet päätoimittajan Olga Hannonen ja Juho Pesonen ovat osallistuneet lehden toimittamiseen.. Heidän lisäkseen lehden toimitukseen on

(Jos hän taas olisi ottanut kielteisen tai epäilevän kan- nan, hän olisi voinut sanoa vaikkapa Lehdessä väitetään, että - -. Silloin hän olisi antanut ymmärtää, että