Kaavoitustoimen seuranta 1996

Suomen . ympäristö

ALUEIDEN

KÄYTTÖ

Kaavoitustoimen seuranta 1996

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

YMPÄRISTÖ M 1 N 1 STE Rl Ö

Suomen ympäristö

Kaavoitustoimen seuranta 1996

HELSINKI 1997

129

~

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Suomen ympäristö 1 29 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Aino-Liisa Miettinen

Kansikuva: Jussi Rautsi /SSN 1238-7312 ISBN 951-37-2257-0

Oy Edita Ab Helsinki 1997

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Suomen ympäristö 128

Esipuhe

. . . . . . . . . . . . . . . ^,. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Vuosiraportti on koottu pääosin kaavoitustoimen hallinnon seuranta tiedoista. Tie- dot ovat suurelta osin sellaisia, ettei niitä muista lähteistä saa. Lisäksi hyväksi on käytetty erityisesti tilastokeskuksen rakennustilastoja sekä maanmittauslaitoksen p.lastoja. Julkaisussa on tietoja ympäristöministeriön sekä sen aluehallinnon toi- minnasta vuodelta 1996. Se antaa kuvaa myös kuntien kaavoitustoimesta. Kehi- tystä on tarkasteltu paikoin pitemmälläkin aikavälillä.

Alueidenkäytön osasto vastaa yhdyskuntien, alueiden käytön ja luonnonsuo- jelun tulosalueesta. Tulosalueeseen kuuluvat asiat, jotka koskevat erityisesti kaa- voitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua, maapolitiikkaa, yhdyskuntatek- niikkaa, maa-ainesten kestävää käyttöä, rakennussuojelua, luonnonsuojelua, mai- semanhoitoa ja luonnon virkistyskäyttöä. Tämä raportti sisältää lähinnä kaavoi- tukseen liittyviä tietoja.

Ympäristöministeriössä 5 päivänä kesäkuuta 1997

Osaston päällikkö Ylijohtaja

Suunnittelija

Pekka Kangas

Veikko Miettinen

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

Kaavoitustoimen seuranta 1996

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Esipuhe ... 3

1 Tiivistel mä •••••••....•.•••••••••••••••••...•.••••••...•••..•••••••••...••••••..••••.•...•••••• 5

2 Toimivaltajako ... ... .. ... ... ... ... . ... ... 1 0 3 Päätökset ... 12

4 Seutukaavoitus ... ... ... ... ... ... ... .... ... 17

5 Yleiskaavoitus ... 2 1 6 Asema- ja rakennuskaavoitus ... 42

7 Rantakaavoitus ja lomarakentaminen ... 51

8 Poikkeusluvat ... 64

9 Rakennussuojelupäätökset ... 70

1 0 Maa-ainesluvat ... 73

1 1 Käsittelyajat ... 79

12 Kuntien maanhankinta rakennuslain nojalla ... 83

13 Ulkomaalaisten kiinteistönhankinta ... 84

14 Julkaisut ... 87

15 Yhteystiedot ... 89

Kuvailulehdet ... 97

Alueelliset ympäristökeskukset aloittivat toimintansa 1.3.1995. Sitä ennen kaavoitustointa hoitavat yksiköt toimivat lääninhallituksissa. Tässä julkaisussa käytetään nimitystä ym- päristökeskus tai aluekeskus myös ajalta ennen 1.3.1995, vaikka toiminta ja päätöksenteko silloin tapahtuikin lääninhallituksissa.

8 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Kaavoitustoimen seuranta 1996

Tiiviste/mä

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Alueellisissa ympäristökeskuksissa ja ympäristöministeriössä tehtiin vuonna 1996 lähes 7 600 päätöstä, josta ministeriön osuus oli 1 000. Asemakaavapäätökset ovat vähentyneet 45 % :lla kuluneella viisivuotiskaudella; rakennuskaavapäätökset yli puolella, rantakaavapäätökset 40 % ja poikkeusluvat puolella. Lasku näyttää nyt loppuneen ja määrät vakiintunevat vuoden 1995 tasolle.

Vuonna 1996 kunnissa myönnettiin tilastokeskuksen ennakkotietojen mu- kaan 40 300 uuden rakennuksen rakennus! u paa ja niihin sisältyi kerrosalaa 5,3 milj.

krs-m², mikä on viidesosan enemmän kuin vuonna 1995. Rakennusluvan sai 8 700 uutta asuinrakennusta, joista 7 300 oli omakotitaloja, mikä on yli kymmenesosan enemmän kuin vuonna 1995. Asuinrakennushankkeisiin sisältyi 2,4 milj. krs-m² kerrosalaa, mikä merkitsee neljäsosan lisäystä edellisvuodesta. Rakennuslupiin sisältyi 24 400 asuntoa ja vuoden aikana valmistui 19 700 asuntoa.

Kaikkien vuonna 1996 valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 69% ja asun- noista 88 % valmistui kaava-alueille. Rakennusten lukumäärästä vain 44 % valmis- tui kaava-alueille, mikä ensijaisesti johtuu lomarakennusten runsaasta rakentami- sesta kaavojen ulkopuolelle. Erillisistä pientaloista kaava-alueille sijoittui 64 % ja lomarakennuksista 20 %. Edellisenä vuonna luvut olivat vastaavat.

Suomessa oli väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan vuoden 1997 alussa 2,05 miljoonaa rakennusta. Pientaloja oli 965 000, rivitaloja 62 000, kerrostaloja 51 500, kesämökkejä 420 000 ja muita rakennuksia 551 000. Rakennuksiin sisältyi yhteensä vajaa 2,5 miljoonaa asuntoa, joista pientaloihin 1,01 miljoonaa, rivitaloi- hin 321 000 ja kerrostaloihin 1,04 miljoonaa asuntoa. Kiinteistöjä oli yhteensä yli 2,4 miljoonaa ja omistajia näillä kiinteistöillä 3,4 miljoonaa. Rakennuksettornia kiinteistöjä oli 970 000 eli 40 % kiinteistöistä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen 906 tilastollisessa taajamassa asui vuoden 1995lopussa yli neljä miljoonaa henkeä- 81 % maan koko väestöstä. Lähes puolet väestöstä on keskittynyt kymmeneen suurimpaan keskustaa jamaan. Koko taajamaväestö lisääntyi vuodesta 1990 neljä prosenttia, josta kymmenen suurim- man keskustaajaman osuus oli lähes kaksi kolmannesta. Taajamien maapinta-ala on 2,5 prosenttia koko Suomen maa-alasta -noin puolet taajamien alueista arvi- oidaan olevan asema- ja rakennuskaavoituksen piirissä.

Seutukaavoitus

Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1997 alussa 131 660 km², joka vastaa 43 % maapinta-alasta (42 % vuonna 1995).

Suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden pinta-ala oli 118 440 km², joka vastaa 39 % maa-alasta. Taajama-,keskusta-, palvelu- ja teollisuus- toimintojen alueiden pinta-ala oli 6 190 km² (2,1 % maa-alasta) ja muiden alueiden 7 000 km²• Vuonna 1996 vahvistettiin kaksi seu tukaavaa. Vuoden 1997 alussa minis- teriössä oli vireillä seitsemän seu tukaavaa.

Yleiskaavoitus

Yleis- ja osayleiskaavoja on laadittuina 1 550 ja tekeillä 550. Kaavoista joka viides on rakennuslain oikeusvaikutukset omaava vahvistettu yleiskaava. Kunnista 98

% :ssa eli 427 kunnassa on yleis- tai osayleiskaava tekeillä tai valmiina.

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

Koko kunnan alueen käsittäviä yleiskaavoja oli vuoden 1997 alussa 89 ja laadittavi- na 23. Näistä yksi (Oulu) on vahvistettu ..

Kunnanvaltuuston hyväksymiä osayleiskaavoja oli 1460 yhteensä 401 kunnas- sa (92% kunnista). Tekeillä oli 526 osayleiskaavaa yhteensä 285 kunnassa. Vahvis- tettuja yleiskaavoja oli 291 (14 091 km²⁾ ja vahvistettavaksi alistettu ja 65. Ns. dele- gointimääräys, jonka mukaan kunnan ei tarvitse alistaa vahvistettavaksi yleiskaa- van alueella olevaa asema- tai rakennuskaavaa, sisältyy 109 vahvistettuun kaavaan (40 %) ja alistetuista 15 sisälsi delegointitarkoituksen. Vahvistetuista ja alistetuista osayleiskaavoista 40 % on rantayleiskaavoja.

Valmiita ja tekeillä olevia osayleiskaavoja oli vuoden 1997 alussa yhteensä 1990, kun niitä vuosikymmenen alussa oli ollut 1480 ja 1980-luvun alussa noin 200.

Kaavat ovat viime vuosina lisääntyneet 60-80 kaavan vuosivauhtia. Vuosien 1990- 96 aikana osayleiskaavoituksen piiriin tuli 34 uutta kuntaa.

Vuonna 1996 vahvistettiin 46 osayleiskaavaa, joista 37 ympäristökeskuksissa ja 9 ministeriössä. Delegointimääräys sisältyi 14 vuonna 1996 vahvistettuun yleiskaavaan eli kolmasosaan; rantayleiskaavoja oli 27.

Rakennus-ja/tai toimenpidekiellossa yleiskaavoitusta varten olevan 74 alueen pinta-ala oli vuoden 1997 alussa 4 100 km², joka vastaa 1,4 % maapinta-alasta.

Asema- ja rakennuskaavoitus

Detaljikaavapäätöksiä tehtiin 1 382 vuonna 1996. Asemakaavapäätöksiä oli 738, rakennuskaavoja 362 ja rantakaavoja 282. Asema- ja rakennuskaavapäätösten ko- konaismäärä on vähentynyt lähes puoleen 1980-luvun keskimääräisestä lähes 2000:n tasosta. Tehdyistä 1 100 asema- ja rakennuskaavapäätöksestä ratkaistiin kunnissa ilman alistusta 39 %, ympäristökeskusten vahvistuspäätösten osuus oli 48% ja ministeriön 14%. Kun tarkasteluun otetaan myös rantakaavat, on kuntien osuus 31 %, ympäristökeskusten 58% ja ministeriön 11 %. Ympäristöministeriön toimivallassa olevat 16 kaupunkia ratkaisivat lähes 60 % kaavoistaan alistamatta päätöstä vahvistettavaksi.

Alistettuja valitusdetaljikaavoja ratkaistiin 125 (13 % alistetuista kaavoista).

Kaavoihin sisältyi 214 valitusta. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) valitet- tiin 60 kaavan osalta. Vuonna 1996 KHO ratkaisi 71 alistettua valitusdetaljikaavaa, joista 83 % ei muuttunut (asemakaavoista 94 % , rakennuskaavoista 86 % ja ran- takaavoista 78 % ).

Kokonaan vahvistamatta jätettiin 20 (2,1 %) ja osittain 120 (12,6 %) detaljikaa- va-alistusta. Alistus peruutettiin kokonaan kahdeksan (0,8%) detaljikaavan osalta.

Rantakaavoitus ja lomarakentaminen

Rantakaavoja laaditaan edelleen paljon. Muutamana viime vuonna on vahvistettu kaksinkertainen määrä kaavoja 1980-luvun alkupuoleen verrattuna. Rantakaavoi- tus on tasaantunut, sillä vuosina 1993-96 vireille tulleet hankkeet käsittivät enää puolet vuosien 1990-92 tasosta.

Vuoden 1996 alussa oli voimassa 3 743 rantakaavaa. Kaavojen yhteispinta-ala oli 1 940 km² ja niihin sisältyi varaus 76 000 lomarakennukselle. Voimassa olevista kaavoista laskettu "keskiarvo-rantakaava" on pinta-alaltaan 52 haja sisältää 3,3 km rantaviivaa sekä 20 lomarakennusvarausta. Tämä merkitsee 6-7 lomaraken- nusta 1 ^ranta-km.

Rantakaavoitusta koskevia päätöksiä tehtiin 536. Vahvistuspäätöksiä tehtiin 280 ja kaavan laatijoita hyväksyttiin 230. Vuonna 1996 vahvistettuihin 249 uuteen rantakaavaan sisältyi pinta-alaa 156 km², rantaviivaa 926 km ja varaus yli 4 000 lomarakennukselle. Joka kolmanteen rantakaavaan jouduttiin puuttumaan alis- tusvaiheessa, sillä kymmenen rantakaavaa (3,6 %) jätettiin kokonaan ja 34 % osit- tain vahvistamatta.

0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan Suomessa vuonna 1996 tehtiin 15 000 kiinteistönluovutusta lomarak.ennustarkoitukseen. Näistä luovutuksista alle kah- den hehtaarin haja-asutusalueelle sijoittuvia kohteita oli 6 000, joista 2 100 oli rakentamattomia. Kohteista lähes 3 800 (2/3) rajoittui rantaan. Vastaavasti ranta- kaava-alueille sijoittui 860, joista rakentamattomia oli 600. Ranta-alueella olevia ra- kentamattomia alle kahden hehtaarin lomatontteja myytiin 2 000. Haja-asutusalu- een rakentamaton rantatontti :maksoi keskimäärin 15 mk/m² ja rantakaava-alueel- Ia sijaitseva 30 mk/m², mikä vastaa edellisen vuoden tasoa. Rakennetun kohteen hinta rantakaava-alueelia oli keskimäärin 250 000 mk.

Maassamme on yli 400 000 lomarakennusta. Vuodesta 1990 lomarakennusten määrä on kasvanut 54 000 mökillä ja vuodesta 1980 170 000 mökillä. 1970-luvulla lomarakennusten määrä kasvoi 43 prosenttia.

Rakennusluvan vuonna 1996 sai 8 300 uutta hanketta ja valmistui 5 500 uutta lomarakennusta- näistä vain 20 % kaava-alueille.

Kaudella 1985-96 myönnettiin rakennuslupa 118 000 uudelle lomarakennuk- selle ja rakennuksia valmistui 89 200. Tämä merkitsee keskimäärin 10 000 lupaa/

vuosi ja valmistuneiden osalta 7 500 uutta lomarakennusta/vuosi. Keskimäärin nel- jäsosa myönnetyistä rakennusluvista on jäänyt toteuttamatta.

Vuosina 1985-96 valmistuneista lomarakennuksista 82 % (73 000) sijoittui yleis-, asema-, rakennus- ja rantakaavojen ulkopuolisille alueille. Vastaavana aikana vah- vistettuihin rantakaavoihin sisältyi varaus yhteensä 51 000 lomarakennukselle eli keskimäärin 42001 vuosi. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1996 valmistuneesta 5 500 uudesta lomarakennuksesta vain 11 % eli 700 sijoittui rantakaava-alueille. Ran- takaavoihin sisältyykin huomattava tonttireservi. Voidaan arvioida, että kaudella 1985-96 rantakaavoitetuista lomatonteista yli 30 000 on rakentamatta.

Suomen- pois lukien Ahvenanmaa - noin 304 000 kilometrin pituisesta ranta- viivasta viisi prosenttia on rantakaavoituksen piirissä.

Manner-Suomen meren rannoista on rakentamisen vuoksi sulkeutunut noin 37%, mikäli vapaan rannan osuuden alarajana pidetään 100 metrin pituista ran- taa. Jos vapaan ehtona on 500 metrin pituus, noin 52% meren rannasta on sul- keutunutta, ja jos vapaan rannan ehtona on yli yhden kilometrin pituus, noin 70

% meren rannasta on sulkeutunutta.

Poikkeusluvat

Valtion viranomaiset ratkaisivat 3 711 ja kunnat 1 604 poikkeuslupaa. Poikkeus- luvista 32 % oli rakennuslain 5 §:n mukaisia (taaja-asutus ilman kaavaa) ja 68 % 132 §:n mukaisia (rantarakentaminen tai poikkeus kaavoista). Ympäristökeskuk- set ratkaisivat kaikista luvista 64 %, ministeriö 6 % ja kunnat 30 %. Ympäristömi- nisteriön toimivallassa olevat 16 kaupunkia ratkaisivat itsenäisesti 60 % alueensa poikkeusluvista. Valtion viranomaisten ratkaisemista hakemuksista oli myöntei- siä 74% ja kuntien 97 %.

Ympäristökeskusten teken1istä päätöksistä valitettiin ympäristöministeriölle sekä ministeriön ensiasteena tekemistä päätöksistä KHO:lle yhteensä 353 tapauk- sessa (10 % ). Lähes joka toisesta hylätystä poikkeusluparatkaisusta valitettiin.

Ministeriö ratkaisi 358 poikkeuslupavalitusta, joista 85% ei muuttunut. Edel- leen KHO:lle valitettiin 123 asiasta (34% ). KHO:n vuonna 1996 ratkaisemasta 153 valituspoikkeusluvasta 90 % ei muuttunut.

Rakennussuojelu

Ympäristökeskukset tekivät 42 rakennussuojelulain mukaista suojelu-päätöstä ja 37 toimenpidekieltopäätöstä. N.[inisteriö ratkaisi 19 rakennussuojeluasiaa. Vuoden 1997 alussa oli ympäristökeskuksissa oli vireillä 74 rakennussuojeluasiaa. Raken- nussuojelulain nojalla oli vuoden 1997 toukokuun alkuun mennessä suojeltu 177

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

kohdetta sekä valtion omistamien rakennusten suojelusta säädetyn asetuksen no- jalla 808 rakennusta. Lisäksi keskimäärin ainakin viidesosaan vuosittain vahvis- tettavista kaavoista sisältyy rakennussuojelumerkintöjä tai -määräyksiä. Pääosa rakennussuojelusta toteutuukin kaavoituksella.

Maa-ainesluvat

Vuoden 1997 alussa voimassa olleen 8 467 maa-ainesluvan sisältämä kokonaisotta- mismäärä oli 1 001 miljoonaa m³ ja lupien sallima teoreettinen keskimääräinen vuotuinen ottomahdollisuus 111 miljoonaa m³•

Maa-aineslupia ratkaistiin vuonna 1996 yhteensä 859, joista viidesosa kävi läpi vahvistuskäsittelyn. Kunnat antoivat ilman alistusta 693lupaa ja hylkäsivät 15 ha- kemusta. Ympäristökeskuksille valitettiin 16luvan osalta (2% ). Ympäristökeskuk- setvahvistivat142lupapäätöstäjajättivätvahvistamattakolme,minkälisäksikuusi alistusta peruutettiin. Lisäksi ympäristökeskukset ratkaisivat 35 valitusasiaa kun- tien ilman alistusta ratkaisemista luvista. Kunnan päätöksen lopputulos ei muut- tunut 70 prosentissa tapauksista. Ympäristökeskuksissa oli vuoden 1997 alussa vireillä 40 lu pa-alistusta.

KHO ratkaisi viisi vahvistuspäätöksestä tehtyä valitusasiaa, joista kolme pysy- tettiin. Samoin KHO ratkaisi 15 sellaista valituspäätöstä, jotka ympäristökeskus oli ratkaissut kuntien ilman alistusta päättämien maa-aineslupien valituksina. Näistä 14 asiassa (93 %) ympäristökeskuksen päätöksen lopputulos ei muuttunut.

Käsittelyajat

Vahvistettavaksi alistetuista yleiskaavoista ilman valitusta viidesosa ratkaistiin alle puolessa vuodessa ja valitusyleiskaavoista neljäsosa. Alle vuodessa ratkaistiin vas- taavasti 85 % ja 50 %. Keskimääräinen käsittelyaika ilman valitusta olleista yleis- kaavoista oli noin yhdeksän kuukautta ja valitettujen osalta vajaa 12 kuukautta.

Valitusyleiskaavoista ilman alistusta (ns. ensimmäisen asteen yleiskaava) 10% rat- kaistiin alle puolessa vuodessa ja lähes 60 % alle vuodessa. Keskimääräinen käsit- telyaika oli 16 kuukautta.

Asema-, rakennus- ja rantakaava-alistuksista, joihin ei liittynyt valitusta, lä- hes puolet ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa ja 80 % alle puolessa vuodessa.

Keskimääräinen käsittelyaika oli reilutneljäkuukautta-ministeriön osalta asema- kaavoissa kolme kuukautta. Alistetuista valitusdetaljikaavoista 30% ratkaistiin alle puolessa vuodessa ja 55 % alle vuodessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11,5 kuukautta. Valitukset alistamattomista detaljikaavoista ratkaistiin keskimäärin 13 kuukaudessa.

Poikkeusluvista 60 % ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa ja 90 % alle puo- lessa vuodessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli kolme kuukautta. Poikkeuslupa- valituksista 63 % ratkaistiin alle vuodessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli vajaa 11 kuukautta.

Maa-aineslupa-alistuksista puolet ratkaistiin alle kolmessa kuukaudessa ja 90

% alle puolessa vuodessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli neljä kuukautta.

Valitusmaa-ainesluvista ilman alistusta neljäsosa ratkaistiin alle puolessa vuo- dessa ja 43 % alle vuodessa. Keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta.

Kuntien maanhankinta

Maan hankinta kunnille tapahtuu pääosin vapaaehtoisin kaupoin ja aluevaihdoin.

Lunastusmahdollisuuksia käytetään verraten harvoin. Vuonna 1996 tuli vireille kaksi jaratkaistiin viisi lunastuslupahakemusta.

G • • • · · · • • · · • • • • • · • • • · • • • • • • • • • · • · • · • • • • • • · · • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Ulkomaalaisten kiinteistö,nhankinta

Vuonna 1996 ulkomailla asuva oli ostajana 243 kiinteistönluovutuksessa, mikä on noin 0,4 % kaikista luovutuksista. Vain osa näistä oli luvanvaraisia. Luovutuksiin sisältyi 874 hehtaaria maata ja niissä käytettiin rahaa 78,4 miljoonaa markkaa. Koh- teista 50% :ssa käyttötarkoituksena oli lomarakentaminen (vajaa 1 %kaikista loma- tonttikaupoista) ja 40 % :ssa asuinrakentaminen. Rakennettuja ostetuista kiinteis- töistä oli 70 % ja 40 % rajoittui rantaan. Kohteista 2/3 sijaitsee detaljikaava-aluei- den ulkopuolella.

Ympäristökeskukset myönsivät 1996 ulkomailla asuville 87lupaa vapaa-ajan asumiseen tai virkistykseen tarkoitetun kiinteistön hankkimiseen -vajaa puolet saksalaisille, 15 % venäläisille ja sveitsiläisille sekä 9 % ruotsalaisille.

julkaisut

Kehittämistoimintaan ja inforntaatio-ohjaukseen liittyvänä julkaistiin lähes 50 jul- kaisua, joista Suomen ympäristö-sarjassa 15 julkaisua- mm. Lähiökorjaamisen ark- kitehtoniset vaikutukset; Ympäristöopas-sarjassa neljä julkaisua- mm. Yleiskaavan selostuksen laatiminen sekä Alueelliset ympäristöjulkaisut-sarjassa yksi julkaisu.

Ympäristöministeriön monisteena ilmestyi kolme julkaisua- mm. Rakennetun ym- päristön indikaattorit. Elinympäristömme-tiedotteita annettiin 13 ja esitteitä julkais- tiin 13.

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

7oimiYali:;Qako

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kaavat laaditaan ja hyväksytään kunnissa tai seutukaavoituksesta vastaavissa kun- tayhtymissä. Merkittävimpien kuntatasolla tehtyjen kaavapäätösten voimaantu- lo edellyttää valtion viranomaisen vahvistuksen. Tämä koskee myös kaikkia seu- tukaavoja.

Pääsääntöisesti saman kunnan alueella kaikki maankäyttöön liittyvät asiat kä- sitellään joko ympäristökeskuksessa tai ympäristöministeriössä. Ministeriön alu- eelliseen toimivaltaankuuluu nykyisellään kaava- ja poikkeuslupa-asioissa 16 kau- punkia. Kaikki muut 420 kuntaa kuuluvat alueellisten ympäristökeskusten toimi- valtaan. Seutukaavoitukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii edelleen ympäristömi- nisteriö.

Ympäristöministeriöllä on oikeus määrätä, että kuntien, joiden kaavoitustoimi on riittävän kehittynyt, ei tarvitse alistaa ympäristökeskuksen tai ministeriön vah- vistettavaksi sellaisia asema-, rakennus- tai rantakaavan muutoksia, joita ei ole pi- dettävä olennaisina. Ministeriö on vuosina 1974,1976,1977, 1980,1984,1990 ja 1991 tekemillään päätöksillä poistanut edellä tarkoitettujen muiden kuin olennaisten kaavan muutosten alistusvelvollisuuden 143 kunnan osalta.

Vähäisten kaavan muutosten alistamisvelvollisuudesta luovuttiin vuonna 1990 kaikkien kuntien osalta. Itsenäisen päätöksenteon laajuus on säännöksissä rajattu vastaamaan sitä oikeutta, mikä kaavoitustoimeltaan kehittyneillä kunnilla oli vuo- teen 1990 saakka.

Lisäksi kunnan ei tarvitse alistaa vahvistettavaksi vahvistetun yleiskaavan alueelle hyväksyttyä asema- tai rakennuskaavaa silloin, kun tästä on yleiskaavan vahvistuspäätöksessä nimenomainen määräys.

Kunta voi rakennuslain Sa §:n nojalla myöntää yksiasuntoisen asuinrakennuk- sen taaja-asutuspoikkeusluvat valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa asumiseen varatulle alueelle. Samoin kunta voi myöntää rakennuslain 132 §:n tarkoittamat poikkeusluvatvoimassa olevista kaavoista, rakennusjärjestyksistä, muista rakenta- mista koskevista säännöksistä ja määräyksistä sekä eräistä rakennuskielloista. Kun- nan toimivaltaan eivät kuitenkaan kuulu .ranta-alueet.

0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Taulukko 2.1 0

1.1.1997 voimassa oleva alueellinen toimivallan jako ympäristökeskusten ja YM:n kesken kaava- ja poikkeuslupa-asioissa

ympäristökeskus YM:n toimivallassa olevat kunnat Uudenmaan Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa Lounais-Suomen Naantali, Raisio, Turku

Hämeen Tampere

Kaakkois-Suomen Kouvola

Etelä-Savon Mikkeli

Pohjois-Savon Kuopio

Pohjois-Karjalan Joensuu

Länsi-Suomen Vaasa

Keski-Suomen Jyväskylä

Keski-Pohjanmaan

Pohjois-Pohjanmaan Oulu Kainuun

Lapin Rovaniemi

4 3 1 1 1 1 1 1 1 1

yht. 16 kaupunkia

Muut kuin em. kunnat kuuluvat alueellisten ympäristökeskusten toimivaltaan.

Taululdco 2.11 1.1.1997

Kunnat, joilla on oikeus tehdä muita kuin olennaisia kaavan muutoksia ilman alistusta (yrnpäristökeskuksittain) Yhteensä 143 kuntaa, joista 94 kaupunkeja (mukaan lulcien l.l.l986ja 1.1.1992 nimetyt) ja 49 muuta kuntaa.

1

Lounais· Kaakkois· Ete/11· Pohjois· Pohjois· Lllnsi· Keski· Keski· Pohjois·

Uudenmaan Suomen Hllmeen Suomen Savon Savon Karjalan Suomen Suomen Pohjanmaan Pohjanmaan

Espoo Hanavalta Forssa Anjalankoski Heinola Iisalmi Joensuu Alajärvi Jyväskylä Haapajärvi Oulainen Hanko Huittinen Hämeenlinna Hamina Mikkeli Kiuruvesi Kitee Alavus Jämsä Kokkola Oulu Helsinki Kaarina Ikaalinen Imatra Pieksämäki Kuopio Lieksa Kaskinen Jämsänkoski Nivala Raahe Hyvinkää Kankaanpää Lahti Kotka Savonlinna Suonenjoki Nurmes Kristiinankaupunlci Keuruu Ylivieska

Järvenpää Kokemäki Mänttä Kouvola Varkaus Outokumpu Kurikka Saarijärvi

Karjaa Laitila Nokia Kuusankoski Lapua Suolahti

Karkkila Loimaa Orivesi Lappeenranta Närpiö Viitasaari

Kauniainen !Naantali Parkano Pietarsaari Äänekoski

Kerava Parainen Riihimäki 1 Seinäjoki

Lohja Pori Tampere Uusikaarlepyy

Loviisa Raisio Toijala Vaasa

Porvoo Rauma Valkeakoski Tammisaari Salo Vammala Vantaa Turku Virrat

Uusikaupunki

Kirkkonummi Lieto Asikkala Joutseno Juva Leppävirta Kontiolahti Ilmajoki Jyväskylän rr Kalajoki Haukipudas Mäntsälä Paimio HattuJa Ruokolahti Mikkelinmlk Siilinjärvi Liperi Kauhajoki Laukaa Kempele

Nurmijärvi Ulvila Hausjärvi Valkeala Punkahaiju Laihia Kiiminki

Sipoo Hollola Vehkalahti Mustasaari Kuusamo

Tuusula Hämeenkyrö Nurmo

Vihti Janakkala

Kangasala Lempäälä Nastola Pirkkala Ylöjärvi

143 20 18 25 11 7 7 7 16 JO 5 7

436 36 831 58 27 28 24 19 43 30 22 34

1

Kainuun Lapin

Kajaani !Kemi Kemijärvi

!Rovaniemi Tornio

1

1

1 1

1

Sotkamo Inari Kittilä Rovaniemen mlk Sodankylä

2 8

10 22

Ympäristöministeriö. • •• • •• • •• • •••• • • • • • • • ••• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Ympäristökeskusten ja ympäristöministeriön kaavoitustointa hoitavissa yksiköis- sä tehtiin vuonna 1996lähes 7 600 päätöstä. Asemakaavapäätökset ovat supistu- neet 45 % :lla vuoteen 1991 verrattuna; rakennuskaavapäätökset yli puolella, ran- takaavapäätökset 40 % ja poikkeusluvat puolella. Lasku näyttää nyt loppuneen ja määrät vakiintunevat vuoden 1995 tasolle.

Taulukko 3.4

Ympäristökeskuksissa ja YM:ssä tehdyt päätökset 1991- 96

v.l991 v.l992 v.l993 v.1994

Y1 eiskaavapäätökset 44 71 86 54

Asemakaavapäätökset 702 608 535 438

Rakennuskaavapäätökset 701 536 358 350

Rantakaavapäätökset 862 806 735 629

Rakennuskiellot 94 91 91 69

Poikkeusluvat 7818 6214 5143 4521

Valituspoikkeusluvat 651 856 691 641

Maa-ainesluvat 351 371 399 298

Rak.suojelulain muk.päätökse 116 115 107 83 Tielakien muk.päätökset 1366 558 558 536

muut päätökset 729 623 1199 1210

Yht. 13 434 10 849 9 902 8 829

3.1 Asema-, rakennus- ja rantakaavapäätökset 1973- 96 1100

<sen !ala~ ava pää lsks ~tl flke +Y M

...-~ ^r--.~ /

V

' ^, '

^1\

, '1\

J

'

'"- ^1~

ral erm usk laV: 1Dä1 tök ;et lvkc:t _{~ ~}

/ ' - ^..

1- ,lf '

,

1 ~ ^\

~ ,

,,

1

-

'[\

\ _-

/

'

1 J

V. LI

-

/

-

,..,

V

V

1000 900 800 700 600 500 400 300 200

100 0

lf

kpl 73 75 77 79 81 83 85 87 89 91 93 95

c:::::::J kuntien ihnan alistusta hyväksymät kaavat -asemakaavapäätökset/yke:t+YM

- • rakennuskaavapäätökset/yke:t --rantakaavapäätökset/yke:t+ YM

v.1995 v.1996

64 54

399 399

317 288

509 536

59 58

3736 3711

507 418

256 179

95 104

79 35

1743 1787

7 764 7 569

G • • • • • • • • • • • · • • • · • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • · • • • • · • • • • • • • • • · • • . • • . . . . · .

Taulukko 3.1 _{1 1} ¹

1

Ympäristökeskuksissa ja YM:n alueidenkliytön osastolla tehdyt kaavoitus- ja rakennustoimeen liittyvät päätökset 1 9 9 6 ¹

PÄÄTÖKSET 1996 YM y m P ä r i s t ö k e s k u k s e t 1 yket koko maa

yke:tja YM!ALO ALO uus LOS HAM KAS ESA PSA PKA LSU KSU KPO PPO KAI LAP yht. YHT.i

1

Yleiskaavat {alistukset) 9 2 7 2 2 1 9 1 1 9 0 2 0 2 38 47 1

Valitusyleiskaavat ilman alistusta 2 2 0 0 0 0 0 0 1 ₁ 0 0 0 1 1 5 7 ¹

YLEISKAAVAPÄÄTÖKSET YHT. 11 4 7 2 2 1 9 1 2 9 0 2 ^] 3 43 54

Asemakaavat {alistukset) 156 38 41 45 18 21 13 ₁ 4 20 4 12 3 6 8 233 389

Valitusasemakaavat ilman alistusta 10 0 ¹ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10

ASEMAKAAVAPÄÄTÖKSET YHT. 166 38 41 45 18 21 13 4 20 4 12 3 6 ₁ 8 233 399 *1

Rakennuskaavat (alistukset) 0 45 37 43 14 7 7 12 49 26 14 15 6 11 286 286 1

Valitusrakennuskaavat ilman alistusta 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 2 2 1

RAKENNUSKAAVAPÄÄTÖKSETYHT. 0 45 38 43 14 7 7 12 49 26 15 15 6 11 288 288 1·1

l

1

Rantakaavat (alistukset) 0 19 62 39 10 32 12 8 37 20 5 12 13 l1 280 280

Rantak:n laat.ja kaav.al:n hyv.p:t 1 12 33 54 9 33 10 5 27 21 3 2 4 16 229 230

Rantakaavan tarpeellisuuspäätökset 0 1 17 1 0 0 0 0 3 0 0 1 0 0 23 23

Valitusrantakaavat ilman alistusta 0 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 3

RANTAKAAVAPÄÄTÖKSET YHT. 1 33 114 94 19 65 22 13 67 41 8 15 17 27 535 536 •J

Yleiskaav .kosk.rak.- ja toim .pidekiellot 2 7 0 1 3 0 2 0 3 1 0 0 0 0 17 19 ₁

Asema- ja rak.-kaavoitusta kosk.rak.kiellot 16 12 3 2 2 0 0 0 2 2 0 0 0 0 23 39

RAK.ja TOIM.PIDEKIELTOPÄÄT.YHT. 18 19 3 3 5 0 2 0 5 3 0 0 0 0 40 58

Poikkeusluvat ( ensiasteen ratkaisut)

RakL 5 § Myönteiset 159 195 123 131 56 14 44 29 56 33 34 67 16 51 849 1008

(taaja-asutus) Kielteiset 34 49 24 28 6 5 4 6 8 4 5 20 6, 9 174 208

RakL 132 § Myönteiset 102 143 258 233 102 111 91 176 219 124 66 78 41 109 1751 1853

(muu poikk.) Kielteiset 18 56 69 88 26 87 21 25 85 31 9 36 37 54 624 642 ¹

1

POIKKEUSLUVAT YHT.(ensiast.ratk.) 313 443 474 480 190 217 160 236 368 192 114 201 100 223 3398 3711 *2

Valituspoikkeusluvat {valitukset): ₁

Taaja-asutuspoikkeusluvat (RakL 5§) 89 16 1 1 0 0 0 ^] 2 0 0 2 0 0 23 112

Muut poikkeusluvat (RakL 132 §) 269 7 6 11 0 0 0 1 1 4 0 ₁ 3 1 3 37 306 ₁

VALITUSPOIKKEUSLUVAT YHT. 358 23 7 12 0 0 0 2 3 4 0 ₁ 5 1 3 60 418

Rakennussuojelulain muk.påätökset 28 13 5 10 1 1 1 5 20 4 7 4 1 4 76 104

Maa-aineslain muk.päät.(alistukset) 8 2 11 10 6 6 14 12 10 2 24 17 26 148 148

MAL:n muk.valituspäät.ilman alistusta 1 9 5 4 2 5 1 0 2 0 2 0 0 31 31

Muut valituspäätökset 54 15 1 2 0 0 1 1 1 5 0 1 1 1 29 83

Tielakeihin liittyvät päätökset 6 2 1 3 4 0 0 0 4 4 9 2 35 35

Ulkomaalaisomistukseen liitt.päätökset 9 6 3 10 14 ₁ 12 8 8 1 4 2 10 87 87

Rakennussuojeluavustukset 23 48 304 63 75 72 105 105 184 109 55 40 34 88 1282 1305

Yleiskaava-avustukset 12 29 14 3 22 14 10 0 18 21 17 0 ₁ 3 163 163

Muut päätökset 38 5 7 69 3 8 3 1 1 3 3 1 0 7 111 149

PÄÄTÖKSET YHTEENSÄ 1010 716 1053 858 355 439 364 413 732 438 242 338 195 416 6559 7569

*1 Lisäksi eri kunnat hyväksyivät päätöksillään (ilman alistusta) 349 asemakaavan. 76 rakennuskaavan sekä 2 rantakaavan muutosta; yht. 425 eli 31 % detaljikaavoista.

*2 Kunnissa ratkaistiin ns. ensiasteena lisäksi yhteensä 1 604 poikkeuslupaa (RakL 5 § 471 kpl ja 132 § 1 133 kpl) eli 30% kaikista poikkeusluvista.

Y.l995 1206 664 979 1009 420 550 289 402 586 460 287 358 150 404 6558 7764

päätökset 1994 7408 8829

1 6559 7569 päätökset 1993 8254 9902

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

G

Uudet rakennukset 1985-96

....

"' 1 .1

1

' ,

A '

- _- ^{., /} ,,

kaikki rak. 1\ almist mee~--,

'~

!;lliiiil"

' ^"

_"' ""

,.

80000 75 000 70000 65000 60000 55 000 50000 45000 40000 35 000 30000 25000 20000 15 000 10 000

.. ::·:: ..

- ^~~

_.,:/::: \

;:;

:::·::-::·:::·.::;.

r::.: .... /:::

l:/' ' " ' ~ t···:::

.::·::·:·: / ~

1-

;

= ~

~- ^' ~ ^1-

~ ~ ~

- = .

"" ^1- "" ""

5000

kpl 0

=

_{= ..} ~ -

~ ^{~ ~}

^{= =}

^{= = .. ~} L ^~

00 00

\0 0\ ...:!

00 Vl

00 00 -

00 \0 \0

\0 0

c::::=:::::l asuinrak./ valmistuneet

"'-~ lomarak. 1 valmistuneet kaikki rak./ valmistuneet - - - - erilliset pientalot/luvat

-

:··

' ~

~ :::·::, ~.,

~n ^~~

^{~i = =} •

r!il!ll!il!llSi erilliset pientalot/ valm.

-

·:·:-:·:·:·:·:·:·:·:·:·:·:·:·:· asuinrak./luvat

• • • lomarak./ luvat

Asunnot 1985-96

80 000 70 000 60 000 50 000 40000 30 000 20000 10 000 kpl 0

1' A

l;)~F

1

l< 1.-~

[:: t·

[·<

\0 00 Vl

[;

r<

[:

1'~,

Ie' ,,,

[?

1';;

1'<

t-;

00 ...:!

~ 1·

00

\0

!····"··· ·:'! valmistuneet

~ _'·

~

'

Lähde: Tilastokeskus; vuoden 1996 osalta ennakolliset tiedot 1 1.3. 1 997

~

"V

-luvat

Uudet asuinrakennukset 1985-96

35 000

A

~/ /\F ^: ~\

~ _{~ ~ ~} ^.. 1"" : _{~ ~}

~ 1-

c: c:

: _~ ~ ~ _~ ~ ~

i

~ ~ ~ ~ 1- ~ ~ ~~ii

30 000 25 000 20 000 15 000

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~t--.~~

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ _~ "" ""

10 000 5 000 kpl 0

~ ~

\0 00 VI

~ ~ ~

~

-.J 00

~ ~

~valmistuneet

~ t::

00

\0

~ ~ ~

~ ~

~ ~

~ ~ ~

~ ~

- l u v a t Uudet erilliset pientalot 1985- 96

25 000

.J

1\ ^~

20000

15 000

~,;

10 000 1'

~ ~

1-- ~~~

5 000 kpl 0

\0 00 VI

00 -.J ⁰⁰ \0

i, '[;

\0 w

f ..•• ·:·:·: •l valmistuneet - l u v a t

Uudet lomarakennukset 1985 - 96

14 000

1 A \

.__/

'

12 000 10 000

8 000 _~ ~

6 000 4 000 2 000 0

kpl ⁰⁰ --.1

~valmistuneet - l u v a t

1

e • • • • • • • " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " " • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • · •

Rakennuslupa 5,3 miljoonalle kerrosneliömetrille - viidesosan kasvu edellisvuodesta

Kunnissa myönnettiin tilastokeskuksen (ennakko)tietojen mukaan 40 300 uuden rakennuksen rakennuslupaa vuonna 1996 ja niihin sisältyi kerrosalaa 5,3 milj.krs- m2. Tämä puoletvähemmän kuin esimerkiksi vuonna 1987 ennen 1990-luvun vaih- teen epätavallisia rakentamisrnääriä, mutta viidesosan enemmän kuin vuonna 1995. Rakennusluvansai 8 700 uuttaasuinrakennusta, joista 7300 oli omakotitaloja, mikä on 50 % vähemmän kuin vuonna 1987 ja yli kymmenesosan enemmän kuin vuonna 1995. Asuinrakennushankkeisiin sisältyi 2,4 milj.krs-m2 kerrosalaa, mikä merkitsee neljäsosan lisäystä edellisvuodesta. Rakennuslupiin vuonna 1996 sisäl- tyi 24 400 asuntoa ja vuoden aikana valmistui 19 700 asuntoa.

Kaikkien vuonna 1996 valmistuneiden rakennusten kerrosalasta 69 % ja asun- noista 88 % valmistui kaava-alueille. Rakennusten lukumäärästä vain 44 % valmis- tui kaava-alueille, mikä ensijaisesti johtuu lomarakennusten runsaasta rakentami- sesta kaavojen ulkopuolelle. Erillisistä pientaloista kaava-alueille sijoittui 64 % ja lomarakennuksista 20 %. Edellisenä vuonna luvut olivat lähes vastaavat.

Rakennuksia yli 2 miljoonaa - asuntoja sekä kiinteistöjä vajaa 2,5 miljoonaa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 1997 alussa yhteensä 2,05 miljoonaa rakennusta. Pientaloja oli 965 000, rivitaloja 62 000 ja ker- rostaloja 51 500. Pientaloihin sisältyi 1 012 000 asuntoa, rivitaloihin 321 000 ja ker- rostaloihin 1 043 000 asuntoa. Kesämökkejä oli 420 000 ja muita rakennuksia 551 000.

Kiinteistöjä oli yhteensä yli 2,4 miljoonaa, joista tonttikirjassa 328 000 ja maa- rekisterissä 2 082 000. Omistajia näillä kiinteistöillä oli 3,4 miljoonaa. Rakennuk- settornia kiinteistöjä oli 969 000.

Kymmenessä suurimmassa (keskus)taajamassa lähes puolet Suomen väestöstä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 1995lopussa Suomen 906 tilastollisessa taajamassa asui 4,1 milj. henkeä -81 prosenttia koko väestöstä. Vuodesta 1990 koko taajamaväestö lisääntyi neljä prosenttia.

Väestöstä lähes puolet on keskittynyt kymmeneen suurimpaan taajamaan.

Vuoden 1995lopussa niissä asui kaksi miljoonaa henkeä eli 48 prosenttia koko väes- töstä. Taajamaväestön lisäyksestä vuodesta 1990 kymmenen suurimman keskus- taajaman osuus oli lähes kaksi kolmannesta.

Yli 10 000 asukkaan taajamia Suomessa oli vuoden 1995lopussa 49. Niissä oli asukkaita lähes kolme miljoonaa. Kuitenkin kaikista taajamista 95 prosenttia -857 kappaletta -oli pieniä alle 10 000 asukkaan taajamia. Niissä asui 30 prosenttia taaja- maväestöstä.

Taajamien maapinta-ala oli 2,5 prosenttia koko Suomen maa-alasta, saman ver- ran kuin viisi vuotta aiemmin.1v1aamme asutus on keskittynyt pienelle alalle: neljä viidennestä väestöstä asuu parin prosentin alalla. Noin puolet taajamien alueista arvioidaan olevan on asema- tai rakennuskaavoituksen piirissä.

Taajama on vähintään 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten vä- linen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Rajauksessa ei oteta huomioon hallinnollisia aluejakoja. Esimerkiksi Helsingin keskustaajama ulottuu 10 kunnan alueelle. Yhteispohjoismaisessa määritelmässä on otettu huomioon Pohjolan har- va asutus. Tämän vuoksi taajamiksi rajautuvat sellaisetkin asutustihentymät, jot- ka eivät sanottavasti erotu ympäristöstään. Suomen taajamista ehkä joka neljättä voidaan luonnehtia eurooppalaisittain kaupunkimaisiksi alueiksi.

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

G

(keskus )taajama Väestö 1995 Muutos 1990-95%

Helsingin 949 132 6,8

Tampereen 231 689 5,9

Turun 214 617 4,2

Oulun 123 489 10,1

Lahden 107 429 2,7

Jyväskylän 90 143 7,1

Kuopion 76 081 5,4

Porin 75 165 -2,0

Vaasan 59 129 4,2

Kouvolan 52 468 -0,2

(Lähde: Taajamat 31.12.1995, Tilastokeskus)

0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Seucukaawoicus

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Vahvistettujen seutukaavojen aluevarausten yhteenlaskettu pinta-ala oli vuoden 1997 alussa 131 660 km², joka vastaa 43 % maapinta-alasta. Suojelu-, virkistys- ja maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden aluevarausten pinta-ala oli 118 440 km²,

joka vastaa 39 % maa-alasta. Taajama-, keskusta-, palvelu- ja teollisuustoimintojen alueiden pinta-ala oli 6 190 (2,1 % maa-alasta) ja muiden alueiden 7 000 km²•

Vuonna 1996 vahvistettiin kaksi seutukaavaa. Ministeriöön alistettiin vahvis- tettavaksi neljä seutukaavaa. Vuoden 1997 alussa oli ministeriössä vireillä seitse- män seutukaavan vahvistuskäsittely.

Seutukaavoituksestahuolehtivatmaakunnallisetliitottoimivatnykyisinmyös aluekehitysviranomaisina, mikä osaltaan parantaa huomattavasti seutukaavojen toteuttamista. Seutukaavoituksessa on siirrytty ylläpitämään ja täydentämään laa- dittu ja seutukaavoja tarpeen mukaan.

LAP KAI P-P K-P POH E-P K-S P-S P-K E-S E-K KYM

~ P-H

"ii

~HÄM

·~

EPIRK

~

~SAT

...,.

...

] V-S

:;8 1-U

:!uuo

~ 0

j

Seutukaavojen aluevaraukset 1.1.1997

92502km2;,.99,4~;~

7,1 ~

18,1%

~ 8,4%

~ 6,7 ~

~ ^~4,9'o 6,0 0,:

10,0 Yo

26 ~%

52,5 17,8 ~

22, %

~ ^{10,1 ~}

19,3 Yo

14,9 <y, 2 ,0%

15 3%

~l( ,6%

86, %

500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 7000 7500 8000 [!J aluevaraus, pinta-ala km2

86,4 % prosenttia maa-alasta pinta-ala km2

Ympäristöministeriö • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • ••• • • • • -