Elina Nissinen
Ka didaai opi ä tet ö | ke ät Ku ataidekas atukse koulutusohjel a
Taiteide ja suu itelu korkeakoulu, Aalto- liopisto Oppo e i: Tero Le o
Ohjaaja: Ta eli Tuo i e
Tasapai oilua
Osallisena
poikkitaiteisessa
taideprojektissa
“ Tasapai o ja har o ia
o at ri akkaiskäsitteitä ”
“isäll s
. Johda to ... – . Lähtökohia ... – . ‘oolista i alkuasetel assa ja poikkitaiteise taideprojeki e lähtökohdista ... – . Tutki usk s s ja e akko-oletukset/h poteesi ... – . O asta taiteesta i ja taidekäsit ksestä i ... – . Filosofoi ia tasapai osta ja har o iasta ... – . Har o ia alku - ieto, kau eus ja h s ... – . Tasapai ossa tä ää ? ... – . Mitä tasapai o ja har o ia tarkoita at i ulle? ...
. Teoreei e tausta ... – . Mo itaiteista ai poikkitaiteista, taiteide älistä? ... – . Teoreei e peili: illai e tutki usr h ä i o teoreeisesta äkökul asta ... – -kurkistus ‘ h äil iö teoriaa
. Metodiikasta & iedo keruu e etel ästä ... – . Laadulli e toi i tatutki us ... – . Fe o e ologis-autoet ograisesta tutki usase teesta i ... – . Tiedo keruu etodi ja ai eisto ...
. Ai eisto a al si e etel ästä: ai eistopohjai e a al si
– il iö ku auskategoriat ... – . Tulki a su jekii isuudesta ja tutkija eiikasta ... – . Tutki usosa - Ai eistopohjai e tasapai o ta oitelu a al si ... – . Alustus ja k s kset ai eistolle ... – . Valla oto - johtajuus / roolit ... – . Jousto - ukautu i e / t t i e / ko pro issit ... – . Tasapai o r h ät öske tel ssä: aaka-ha ai toesit s ...
. Yhteis ärr s ~ tasapai o - ko u ikaaio / ku ioitus / luota us ... – . Tarkastelu eli pohdi taosuus ... – . Tutkiel a keskeisha ai ot, johtopäätel ät ja h öd t ... – . Tutki ise tu el ista ja tutkiel a o istu isesta ... – . Loppuajatuksia taiteellisesta hteist östä ja ku ataidekas atuksesta ...
Lähteet ...
Kirjaudu e ole at Ko ee sääiö erkkopal eluu Matei tu uksilla. Taitee ja kult- tuuri apuraha-hake ukse hö lää isessä ierähtää tu ia. Muuhu hake uksee kirjoi- tetua apuraha kä tötarkoitusta selosta aa kohtaa hie osäädetää pare i astaa aa Ko ee suosituksia.
Kuusi i uuia e e palautukse deadli e-aikaa . . klo : Matei huo aa kus- ta usar iossa lasku irhee : koko aissu a ei astaa udjeissa eritelt jä su ia. “ääiö
erkkopal elu toi ii hitaa i kui Aallo We Oodi kurssi-il oitautu isaa u a kello . Kol e i uuia e e uorokaude aihtu ista Matei pai aa ´talle a ja lähetä´ pai iketa
aikkei hake ukse udjeisi u ole ielä ehi t päi it ä.
: Hake ukse ilastatus päi it il oita aa `lähetet `.
Toi ota asi ä ä t öteliäät kol e tu ia ei ät alu eet hukkaa ...
30.9.2013 22:00 - 00:30 MINÄ & MATEI - SKYPE:
YÖLLINEN ONLINE-OPREAATIO/ KONEEN SÄÄTIÖ
Ka didaai tutkiel assa i perehd erää poikkitaiteise taidetapahtu a rake usprosessii o a osallistu a koke ukse i kauta. Mi ä ja kaksi jo a aissa ole aa uorta taiteilijaa järjes- tä e poikkitaiteise tapahtu a , joka toteutetaa Helsi gissä Balderi salissa toukokuussa . Tapahtu a e tulee ole aa hdistel ä klassista k usiikkia, i stallaaiota, perfor a ssia ja isuaalista taideta. Matei Gheorghiu o sä eltäjä ä astaa assa ko seriosuudesta ja kolla oraii- iste teoste ää i aise asta, ku ataiteilija O ta ia Balea esitää o a perfor a ssia, aloku aa ja ää tä hdistele ä projeki sa. Itse tule ole aa uka a aalauksilla i — suu itel issa o ös jo ki lai e li e- aalaa i e osa a usiikkiesit stä. Tilassa siis koetaa kaikkie taiteilijoide erillisistä ja hteisistä teoksista/esit ksistä kootu, taide uotoja sekoita ia koko aisuus.
Poikkitaiteise / o itaiteise ko sepi pärille rake tu at projekit tu tu at ole a k ää e e- e ässä ääri pi alla. Yhdistel ätaideprojekit o at erit ise luo tee sa tähde itä iele kii - toisi tutki uskohde ii taitee , taidekas atukse kui r h ät öske tel äkökul asta. Tä ä taideprojeki o he kilökohtaisesi erit ise erkitä ä sillä se o i ulle e si äi e laatuaa . E ole aie i osallistutu ut edes koulu ulkopuolisee taide ä tel , saai ollut uka a luo assa taide uotoja hdistä ää tapahtu aa. O jä itä ää päästä koke aa kui ka tällai e leisötapah- tu alli e taideprojeki kä tä össä toteutetaa ja illaista se rake ta i e pie r h ässä o .
1. Johdanto
Vastas t ee r h ä i alkutapaa iste aikaa pohdi tutkiel alle i kii osta aa äkökul aa. Kes- kit i kuulostele aa r h ässä i kä tä ää keskustelua: tu tui tärkeältä etä tutkiel a fokusoituisi jo- ho ki r h ästä itsestää ouse aa il iöö tai aiheesee . Pia huo asi etä projekia, se toteu- tusta ja sisältöjä koske at tasapai o ja har o ia k s kset ousi at r h ässä i jatku asi puheeksi.
Tapahtu a e rake ta i e o sarja erilaisia aiheita ja prosesseja, joide kaikkie taustalla aloi hah otaa sa a ta oitee : tasapai o ja har o ia lö tä ise ja säil tä ise . Näi kaksi eritäi kii osta aa k s stä; itä o o itaiteisee taideprojekii osallistu i e ? – itä o tasapai o, kui ka se saa utetaa ? kietoutu at ii isi toisii sa taideprojekia seuratessa i ja rake taessa i.
Näkökul a i kite t tutki usk s ksee : kui ka tasapai o tavoitelu il e ee poikkitaiteise ta- pahtumamme rakennusprosessissa? Usko , etä e piiri e tutki i e r h ätoi i taa osallistue
oi ulkopuolise a seuraa isee erratu a tuotaa aido paa ietoa tasapai o ta oitelu il iöstä.
Tutki usta ja projekia koske ia esioletuksia i, tutki usk s stä, sekä taidekäsit stä i tarkastele hei seuraa assa, lähtökohia ja alkuasetel aa käsitele ässä lu ussa.
Tasapaino ja harmonia o at ri akkaiskäsiteitä, joita k ää kä tetää paljo arkikielisessä kaike - kirja issa hte ksissä. Ter ejä tu utaa iljeltä ä erit isesi elä ä halli a ja ih issuhteide tee oihi k tke t i ä. Eri ieteide akatee isissa keh ksissä käsiteillä o h i ki arioi ia ko - teksteja ja erkit ksiä ai a lääkeietee tasapai oaisista usiikkiteoria to aalis-har o iaa ja lu- kuisii uihi . Tasapai o ja har o ia käsiteet kä läpi ilosoise pohdiskele alla ase teella hei lähtökohie esitel jälkee . Pu taroi ter eihi k tke t iä erkit ksiä historiassa ja t, sekä ku aile o aa ja tutkiel a i suhdeta iihi .
Teorialu ussa esitele monitaiteisuuden, poikkitaiteisuuden ja taiteidenvälisyyden päällekkäiset ter it. Valota ös Jauhiai e ja Eskola ‘ h äil iö-teokse teoreeista lähtökohtaa ja käsiteistöä; teokse suhtautu ista tutki aa i r h ää . Peilaa tasapai o ta oitelu il e t -
istä tutki uskohteessa i ‘ h äil iössä esitet teoriaa . Jauhiaise ja Eskola r h ää kata- asi käsitele ä teos uodostaa äi tasapai o ta oitelu a al si i pääasiallise iitekeh kse . Tapaustutki ukse i o tutki usstrategialtaa laadulli e toi i tatutki us. Tutki us e etel älli- sesi tutkiel a o luo a sekoitus autoet ograista ja fe o e ologista tutki usase eta. Lähtökoh- ta i o osallisuudessa, su jekii isessa koke uksessa ja tulki assa. Tiedo keruu e etel ä i o osallistu a ha ai oi i, koke ukse i raportoi päi äkirja uotoo . Puole uode aja tuota is- sa i päi äkirjoissa selosta r h ä i prosessi ete e istä, ku aile tapaa isia, siteeraa kirjee aih- toa sekä a aa tu te uksia i. Ai eisto a i toi i ie päi äkirjoje eritel ssä kä tä k s ksii perustu aa ai eisto tee oitelu e etel ää. Valota ai eisto keruusee ja a al silukuu liit iä
ali toja ja rake teellisia ratkaisuja e etel ällise esitel hte dessä.
Jäse elläkse i ha ai toja i jaa tutki ustehtä ä ai eistopohjaise a al si kategorioitai kol- ee tee aa , joide alla il iö toteutu ista tarkastele . Näissä kategorioissa pohdi tasapai o - ta oitelu il e t istä fokusoitue uoro aikutukse tasoo . Koska taideprojeki e toteutuu
asta tutkiel a palauta ise jälkee , a al si i tulee ai ohuesi si ua aa tasapai o ta oit- telu il e t istä projeki kä tä öllisellä päätökse teo tasolla esi . taidesisällöt . A al sissä esitet t ha ai ot ja argu e it perusta at koke uksellisille päi äkirja erki öille i ja äkökul aa s e tä ille iitauksille lähdekirjallisuutee , erit isesi ‘ h äil iö teoriaa .
Tutkiel a i lopussa pu taroi tutki usprosessissa esii ousseita keskeisha ai toja i. A al soi o - istu ista i tutki usk s kse astaukse etsi ässä - sa alla tarkastele o ia a al sejä i ja johtopäätel iä i kriiisesi. Ar ioi tutki ukse e etel ällisiä heikkouksia ja ah uuksia. Pohdi ös tutki ustuloste i ahdollisia h öt jä; oi ko iide ojalla esitää jo ki laisia ielipiteitä, suosituksia taikka so elta isesi erkkejä esi erkiksi astaa ie projekie , oppiai ei tegraaio tai taidekas atusha kkeide äkökul ista?
. Lähtökohia
2.1 Roolistani alkuasetelmassa ja poikkitaiteisen taideprojeki e lähtökohdista
Tutustui klassise k usiiki sä eltäjää Matei Gheorghiu asuessa i kesä “i elius-aka- te ia asu tolassa. N k ise Taide liopisto “i elius-akate iasta äsketäi aisteriksi al istu ut Matei Gheorghiu s t. o suorita ut ale a korkeakoulututki to sa ‘o a iassa ja opet- taa tällä hetkellä sä eltä istä ja usiikkiteoriaa Keski-pohja aa ko ser atoriossa. Hä o ös suo alaise Kor at Auki r k usiikki hdist kse puhee johtaja.
Juteli Matei ka ssa taiteesta ja taiteilijuudesta tör ätessä e toisii e asu tola kä tä illä.
Matei kertoi i ulle suu itele a sa o itaiteista taideprojekia lähtökohta aa koke us siitä, etä klassista k usiikkia uu k taitee ta oi pidetää ka sa keskuudessa outo a ja aikea- selkoise a. Näk de ka alta eri taide uotoje htee tuo i e luulta asi etäisi e e ä ja
o ipuolise paa leisöä kui esi erkiksi pelkkä ko seri. Matei kertoi ole a sa eritäi kii ostu- ut hteist östä uide uorte taiteilijoide ka ssa, taitee alasta riippu ata.
1. Mi u luo a i . . : Matei ja O ta ia
Kesä oli i ulle h i kiirei e ja aikka oli ki kii ostu ut ideasta, e osoita ut i okkuuta lähteä suu ittele aa lisäprojekteja itselle i. Koi ös, etei i ulla ollut tarpeeksi tuoreta ateriaalia itä esitää eikä toisaalta aikaa r ht ä akuuisi t östä ää uusia teoksia. Tiesi etä Matei itse o tuota ollisesi jo a aillisella tasolla.
Pidi e hte tä s ks itaa ja lukukaude alkaessa ärsi ihdoi tartua ilaisuutee — ta- jusi kui ka pote iaali e tällai e taideprojeki olisi tutki uskohtee a t ku tar itsi i spiroi a aihee ka didaai tutkiel alle i. Projeki taiteilijakokoo pa o oli tällä äli tuplaa tu ut kaksi ie- hiseksi: O ta ia oli liit t Matei t öpariksi. “uo essa ja uualla Euroopassa taiteellaa akii i- sesi esillä ole a O ta ia Balea s t. o aloku a-, aalaus-, ideo- ja i stallaaiotaiteisii keskit ä uori taiteilija. O ta ia o Matei ta oi suorita ut ka didaai tutki to sa ‘o a iassa, jo ka jälkee hä o opiskellut ja t öske ell t “aksassa ja lopulta päät t “uo ee . N t jo seitse-
ä uota “uo essa asutuaa Matei ja O ta ia tör äsi ät toisii sa satu alta ai kaksi uota takaperi . Taiteellisesta hteist östä heillä ei keske ää ole aie paa koke usta.
Lähtöideassa i liit i tähä o itaideprojekii ai oastaa ka didaai opi ä tet ö i kauta. K - s i ki ai a aluksi kaksikolta lupaa seurata tapahtu a rake usprosessia jostaki äkökul asta tutkiel aa i arte . Tä ä ei ollut ku allekaa i kää uotoi e o gel a – päi astoi : arsi - ki Matei tu tui ole a otetu kii ostuksesta i ha keta kohtaa . Pia heräsi keskustelu i u ki liit isestä i projekii paitsi tutkija a ös taiteilija a. Tekisihä se taidekoko aisuudesta e istä o ipuolise a . Mi u ei kauaa tar i ut pohia: tässä olisi t e si äi e ilaisuute i osallis- tuatällaisee r h ät öske tel . “itä paitsi hteist öprosessi tutki i e osallisuude kauta tu - tui taidekas ataja-opiskelija äkökul asta i ielekkää ältä kui projeki si ustaseuraa i e .
“ skuussa taideprojeki e suu itelu lähi kä ii tällä kokoo pa olla. E tällöi ielä tu - te ut O ta ia ia laisi kaa , Matei ki asta pari kuukaude ajalta. Edusta e eri taitee aloja ja osaa isalueita usiiki sä eltä isestä aalaukse , ja taidegraiika kauta aloku a-, i stallaaio- ja ideotaiteesee . Ole e hie a eri elä ä aiheissa iä ja opi toje suhtee ; i ä ielä koulu - pe killä , Matei ja O ta ia al istu eita ja t öelä ässä.
Taideko sepi e toteutusprosessissa ase a i jakaa tuu tarkkaile a tutkija ja osallistu a taiteilija roo- leihi , osallisuute i kauta tutki taideprojekia e ii sa otusi sisältä käsi . Tutkiel a i rake ta ise ka alta oli eritäi ole aista lukita päätös taiteellisesta jäse destä i projekissa; tutki usk s kse
uotoutu i e ja tutki us e etel ä ali ta o at tä si sidoksissa roolii i r h ässä e.
Taideprojeki e tulee ole aa tapahtu a, jossa klassi e k usiikki ja ää itaide hdist isu- aalisee taiteesee : aloku aa , ideotaiteesee , i stallaaioo ja aalaustaiteesee . Tapahtu assa esitä e teoksia e si ultaa isesi: iet istä tee oista kerto i a, htee sidotui a, perfor aii-
isi a esit ksi ä. P rki kse ä e o rake taa s ergi e elä s, joka takaa leisö iele kii o se kohde tu eista taide ielt ksistä riippu ata.
2.2 Tutkimuskysymys ja
ennakko-oletukset/hypoteesi
Halusi alita tutkiel aa i äkökul a , joka ei ai oastaa raportoisi htä taideprojekia, aa poh- isi sellaista k s stä, joka jossai ääri liit isi ihi taha sa hteistoi i taa ja toisaalta ihi taha sa taide ä tel tai -tapahtu aa . Jo kokoo tu iste e e sihetkillä ha aitsi jatku asi pu- heeksi ouse a tasapai oisuude , tasapai o säil tä ise ja har o ia lö tä ise ta oitee . Tä ä ta oite koski keskusteluissa e lähi ä asiata oiteta e eli projeki taiteellista s ergiaa.
Joulukuisessa päi äkirja erki ässä i pohdi tasapai o -k s stä projeki e koko aisuude äkökul asta.
Projekille ei toistaiseksi ole iedossa itää hteisesi alitua taiteellista tee aa. O atki tee a i o at ielä paljoli auki; riippuu siitä itä aiheita toiste teokset käsitele ät, itä jo ole assa ole ista teoksista i tule ota aa ukaa , sekä iet si siitä, itä koko ais- tee aa koske ia ajatuksia r h ää e keksii. -- Kuki taiteilija o ilassa esillä e sisijaisesi o alla taiteellaa – site astuussa osuudestaa teoste älisessä dialogissa. Tasapa o säil tä i e projeki eri ediaiste teoste älillä o ki keskusteluissa e tärkeäksi oussut seikka. Ko teksi uihi ilassa ole ii eritaiteisii teoksii o oteta a huo ioo ii o ia- kui hteisteoksia suu iteltaessa. Eri persoo allisuuksie , t lie , tee oje ja il aisutapoje tör ätessä o tärkeätä uistaa etä jaetu f sise ila lisäksi eidä o huo ioita a tapahtu a eri osie uodosta a leisil apiiri – ta oitee a o koko ais-
altai e taide-elä s. 20.12.2013 OTE PÄIVÄKIRJASTA: POHDINTAA
Asiaa aprikoitua i pääteli ös, etä tä ä ko i a straki tasapai oisuus aikutaa hääl ä ikää kui auto aaise a ideaali a; taustata oitee a, lähes kaikessa sii ä, itä e ih isi ä leisesi p - ri e ole aa ja saa uta aa . Kuite kaa tasapai o ta oitelua il iö ä si ä sä ei tu uta tutki- uksellisesi i etä ä . O ko tä ä jote ki ii itsestää sel ää ja luo ollista, etei sitä oi erot- taa o aksi il iöksee ? Tasapai o ta oitelulla ja tasapai oilulla tarkoita tässä il iöksi käsitä ää i tasapai oise /har o ise /sopusoi tuise ila /ila tee ta oitelua. Haasta itse i ja lähde etsi-
ää tasapai o ta oitelu il e t is uotoja, tutki usluuppi i alle joutuu o itaideprojeki - e. Tasapai oilu il iö tutki i e i e o aa itselle i e tuudestaa ieraa koke ukse kauta tekee tutki usprosessista i kii osta a .
Tutki usk s kse i: Millä ta alla tasapai o ja har o ia etsi i e il e e ät tä ä o itai- teise tapahtu a rake usprosessissa? kuulostaa o i utkaiselta, aikka se liit seuraa aa i todellisuutee ko i ole aisesi. A al soi leiseksi käsitä ää i tasapai o ta oitelu il iötä k- sitäistapaustauksessa: o assa poikkitaiteisessa r h äprojekissa i. Tutki siis r h ä e taustata- oitee har o ia roolia ja il e t istä kaksoista oitee e ko teksissa. ‘ h ät ö teorias- sa r h ä luo ollisella kaksoistavoiteella tarkoitetaa r h ä ukaa aihtele aa asiatavoiteta tässä: o itaidetapahtu a ja r h ä kii te destä huolehi aa tu etavoiteta. Tu eta oite tar- koitaa siis r h ä he kilöke ioissa ja kaikessa uoro aikutuksessa piile ää p rki stä uodostaa tu etasolla toi i a, kii teä r h ä. Jauhiai e & Eskola , - .
Esit kse e toteutuu asta toukokuussa jote rajaa tutkiel a i i e o aa tapahtu a rake - usprossi seuraa isee projeki lopputulokse a al soi i sijaa . Tästä aiheutu a a huole a i o ki se, ehiikö prosessi päästä jo ku laisee kii osta aa pisteesee ajoissa. “aa ko siis il iö - ku auksee i ukaa lai kaa taidesisällöllistä asiata oitee tasoa, ai a al soi ko il iö il e t -
istä lopulta ai r h äprosesseissa, tu eta oitee tasolla?
Usko -toi o - etä projeki ete e istä doku e toi at päi äkirja i, sekä iihi ahdollisesi liit- tä ä i suorat kirjee aihdo pätkät tule at ä tä ää e kohdat, joissa tasapai o o p rit lö - tä ää tai säil tä ää . Projeki e tapahtu apäi ä tu tuu ielä h i kaukaiselta — haasteeksi
uodostu ee ös ai eisto keruu lopeta isaja kohta ja a al siprosessi aloita ispiste. Ta oit- tee a i o laaia jollai e etel ällä jäse elt tasapai o ta oitelu a al si, joka ousee tutki- uskohteesta i ja ai eistosta itsestää . Ha ai oissa i ja päi äkirja-raporteissa i p ri a oi uutee – tutki uslu ussa lähdekirjallisuude uodosta a teoreei e peili tulee tuke aa teke iä i pää- tel iä ja a ta aa äkökul aa a al sii i.
Esioletukse i ja e akkokäsit kse i o , etä tasapai o ta oitelu o leisi hi illi e il iö, joka o uka a kaikessa ta oiteellisessa toi i assa heijastue ös se tuloksii . ‘ h ä i asiata oitee hte dessä har o isuus o ää ee lausutu ta oite, tu eta oitee hte dessä se o e e i - ki piilota oite. Näi tutkiel a i johtopäätöste h poteesi a tasapai o ja har o ia toi i a epä- suora a ja suora a taustata oitee a k tke t projeki kaksoista oiteesee oikeastaa kaikkie siihe liit ie prosessie kauta.
2.3 Omasta taiteestani ja taidekäsityksestäni
Ole kä ie i apaa-aja ku ataidekoulu , ku ataidepai oteise lä-koulu , sekä ku ataidelukio tai- detu eilla oppi ut il aise aa itseä i ja ideoita i ku ataitee peri teiste tek iikoide kauta. Täl- läki hetkellä ölj aalit, etalligraiikka ja litograia o at tärkei piä ku a teke ise e etel iä i.
Tei i-ikäi e Eli a ihaili ja tuoi realisista ja ka sallisro a ishe kistä ku aa, jo ka tee at leijui at ikio ja fa tasia kau okirjallisuudesta a e ta issa aise issa. Tek ise taidokkuude osoit- ta i e ja kehitä i e oli tärkeää. M öhe i r hd i kä tä ää teoste i i spiraaio a paljo ota ia i spo taa eja ila e aloku ia. T ö i tee at ja sisällöt lähi ät tule aa lähe pää, ouse-
aa he kilökohtaisista koke uksista ja tee oista. Vii e uosi a ole kii ostu ut äliaikaisuude , aja , paika , iele ila ja uisi käsiteistä. Tärkeä ole ise älit-tä tä ie , ei- i kää lais- te opeide hetkie , tai huo aa ato ie tu el ie p sä tä i e , ja äi erkit ksellisiksi
osta i e kiehtoo i ua.
Ai a ii eaikaisissa, ös tässä taideprojekissa uka aole issa teoksissa i o uusi pa a tee- a a i irraio aalisuus ja surrealisisuus - harha, ietel s, illuusio ja lu ous. Osi realisise esit s- tapa i kauta teoste sisällölli e ku asto illustroi a surdita. Taideopi to i Yhd s alloissa aikui at sekä tee oihi i etä teoste i ku astoo . Toi oi , etä taitee i luo jokaiselle kokijallee jo ki laise tari a , s tää ieliku a ja tu tee , herätää katsoja ieliku itukse .
Taiteide älis s ja tradiio aalisesi jaoteltuje taide uotoje sekoitu i e taiteellise hteist ö kauta o ielestä i ehdoto asi posiii i e suu taus k taiteessa; äi peri tei e ku a taide-
ä tel ki oi saada leisötapahtu allise aspeki . Toi o ki etä projekissa e sa a aikaisesi o i aistei koeta at teokset hdessä oisi at puhutella astaa otajia koko ais altaise i ja s e i . O hie oa päästä a arta aa taitee teke ise koke usta i, joka e e tätä taidepro- jekia o rajautu ut i e o aa ku ataiteesee ja se peri teisii etodeihi .
Taitee ääritel ästä o puhutu kä tä össä jokaisella taide- ja taidekas atuskurssilla, jo ka ole korkeakouluopi toje i aika a suorita ut. O pohditu, ikä kaikki o taideta, iksi ja kuka siitä päätää. E r hd tässä tutkiel assa pite i eritele ää o aa taitee ääritel ää i jo ter i sisällöllise kata uude tähde sekä siitä ksi kertaisesta s stä, ete aliteta asi ieläkää ole lö tä t itää persoo allista, leispäte ää tai ko pakia astausta k seisee ikuisuusde aii . Joihi ki taitee luo eta koske ii ase teisii osaa sitoutua. Arikkelissaa Visuaali e il aisu ja tapahtu allisuus taidepedagogise a lähtökohta a Kilju e , osu asi kite tää taidekäsi- t kse , jo ka jaa : Taide o se kohtaa i e , tapahtu a joka jää teokse ja katsoja älii . Toisi
sa oe taide tapahtuu su jekii ise il aisu ja su jekii ise tulki a dialogissa. Kute dialogissa ai a, o taiteessaki siis k s s ai oalaatuisista elä ksistä, joita sekä teos tekijä teokse taustal- la etä tulkitsija o i e ajallisi e ja paikallisi e ko tekstei ee tapauskohtaisesi ääritä ät.
Florida “tate U i ersit ssä opiskellessa i suorii erää h i kii osta a taidekas atuskurssi profes- sori Tho as A derso i ohjauksessa. A derso i holisi e taidekas atusajatelu uistutaa ah asi Ela di prag aisise esteiika ja sosiaalise uoro aikutukse allia. A derso i opissa taide äh- dää ko u ikaaio , sosiaalise ja ekologise oikeude ukaisuude edistä ise äli ee ä: taide o todellista elä ää arte . O a taide- ja taidekas atuskäsit kse i ehdoto asi uokkaa tui A derso i Art for Life kurssilla.
H ä taide, taas arsi a surdi, ääritel ältää a oi käsite ielestä i puhutelee ja kosketaa ahdollisi a o ia tulkitsijoita; se o luota a ja älitetä ä erkit ksiä - teos o taiteelle äli- ear oi e . Toisaalta ole tode ut, etä ii ikää tätä taitee äli e- ai itseisar o -k s stä o llätä ä aikeaa ko e toida. Voisiko taitee itseisar o i e o aa piillä se tä si erkit ssi- do aisessa luo teessa: luo taisessa ja h i o i uotoisessa äli ear ossa?
. Filosofoi ia tasa-
painosta ja harmoniasta
. Har o ia alku - ieto, kau eus ja hyvyys
Kreika tologiassa Har o ia oli so u ju alatar. Et ologisesi sa a tarkoitaa htee liitä- istä, arkikielessä lee sä sopusoi tuista ilaa. ‘oi ila. , . Har o ia sa aa pohditaessa ajaudutaa siis äistä ätä takaisi a iikkii , josta sa a juo taa juure sa. Hauska satu us si ä sä, etä projeki e taiteilijakol ikossa o jo lähtökohtaisesi har o iaa: O ata ia tarkoitaa oktaa ia,
usiikkiter iä, joka Kreikassa tu eii i ellä har o ia Kurkela, , .
A iiki klassisissa ilosoioissa usiiki ja luo o ieteise ate aiika sekä f siika har o- ia ja tasapai o liit ät iet ihi lai alaisuuksii :käsit ksee järjestel istä, jossa koko aisuus o tasapai oa hake a hdistel ä fu kio aalisia osia. Osie erkit kset puolestaa liit ät i e - o aa iide tehtä ää koko aisuude ko teksissa. Näi usiikkiteoria , ate aiika ja f siika
2. The spirit. : Eräs esit ksee e tule ista hiili aalauksista i
kaa a aiset rake teet ja kaike k tköksellis s käsitetää ikää kui u i ersu i ole ukse relek- io a. Ih i e o osa koko aisuuta, ei se ulkopuolella. Ih ise o tärkeää ärtää o a paikka sa
aail assa ja iedostaa osa sa luo o järjest ksessä ja kaikkeude s stee issä. A iikissa har o- ia käsite k tke t i siis pohji iltaa järkee , u i ersaalii ietoo ja iedo käsit ksee . Järki o a ai ietoo , ieto taas koko ais altaisee h ää eli h ää elä ää . Atee a kreikkalaiset ar-
osi at kaikessa koko aisuude osie har o iaa, jota he kutsui at kos okseksi Pietari e , , . Idea o sii ä, etä kä tä töö k tke t ä iedo kauta ih i e oi saa utaa ärr stä, jo ka a ulla tasapai o eli ii kutsutu kultaise keskiie hake i e helpotuu.
Varto kirjoitaa kau eudesta pohjate o et ajatukse sa Plato i ja uide klassiste iloso- ie kirjoituksii elä ästä, ih isestä ja hteisku asta. Plato ise ilosoia ukaa kau eus ja h - s o at osa toisiaa – a iikissa e ähii ih ise toi i a ta oitei a, korkei pa a iha tee a.
Kauneus, harmonia ja sofrosyne o at kol e Plato i teksteissä h de ta oiteesee ja tä ä ötä leisee ietä isee ja taita isee kietoutu aa käsitetä. Näitä Plato i päällekkäisiä suh- dekäsiteitä Varto , - luo ehii Kau eude taito -kirja sa sa a i isessä lu ussa. Kau- eude periaateide a ulla ärretää koke ustodellisuuta: oikeita äk iä suhteita, jäse t - eis tä, järjest stä; koko ais altaista sopusuhtaa. Kau eus o a straki h ä ko kreisoitu a.
Kau eude eli esteeise , ja sitä kauta h ä eli eeise taito oidaa opetella ja äi saa utaa korkea paa ärr stä todellisuudesta. Har o ia usiiki koke ise kauta taase liit koke-
ustodellisuuta aisitodellisuuta leise ä todellisuude ; teoreeise todellisuude tajua i- see . Kuulta a har o ia osoitaa eille siis uutoi äk ätö ät järjest kset ja oikeat suhteet, se jäse tää kaikkeuta. Kol ata suhdekäsitetä, sofros eä, ei Varto ukaa ole oitu kää tää suo eksi: sa assa hdist ät oikeide suhteide taju, järke s ja ali. “ofros e o siis su jek- ii isee pohjaa a käsite jolla, oikeaa suhdeta ja järjest stä il aistaa Plato i teksteissä ih ise kohdalla. Varto , - .
Varto , - ukaa Plato i ilosoiassa äide iedo suhdekäsiteide a ulla ih i e oi altaa oikeat suhteet: hah otaa todellisuuta koko aisuute a ja saa utaa äi ietoa koko u i er- su i suhteista. Plato ille ietä i e ja taita i e o at htä, e o at ih ise tehtä ä p rki s h ää kaksi puolta. Tietä i e ja taita i e kite t ät kau eude , har o ia ja sofros e hal- li aksi iide ärtä ise ja ärrett je periaatteide ukaa toi i ise kauta.
O ko h ä , har o ia ja tasapai o ietä i e ja taita i e : osaa i e , siis ahdollista?
Ai aki a iikissa, kute Pietari e , toteaa: Oikea, h ä ja kau is järjest s oli lö detä issä ii aail assa ja hteisku assa kui ih ise ielessä ja ruu iissaki .
Ku itellakse i a iiki ilosoioide ideaali ukai e , tasapai oi e r h ät öske tel perustuisiki i e o aa d aa ise koko aisuude halli taa jäse iä hdistä ä iedo ja taido kauta. Har-
o i e lopputulos olisi siis elko epärealisi e ta oite, ikäli r h ä jäse iltä ei lö t isi äitä aadittuja iedo ja taido lahjoja ja tutki aa ase eta. Päätele , etä a iiki ilosoioide äkökul-
asta har o iahakui e r h ätoi i ta edell täisi ös jokaise jäse e aitoa p rki stä h ää ja site kau iisee lopputuloksee - ii itse sä ka ssa kui jaetuissa ta oiteissa. Vaikea sa oa kui - ka h eelli e ja ku ia hi oi e tä ä kokoo pa o olisi esi erkiksi Plato i ielestä olta a, jota se k ke isi tasapai oisee hteist öhö ja tuloksee . Taiteilijakol ikosta e ketää oi tuski luo ehia ai akaa lus uilijaksi; hteistä eetosta lie ee riitä äsi ös a iikkisesi ajatelle .
3.2 Tasapainossa tänään?
Esteeise ja eeise sulautu i e hdeksi ja sa aksi toteutuu ielestä i elko lailla k päi ä - ki lä si aisissa iha teissa. Matka arrella joki o tosi e t pielee . Kau eude käsite o kieroutu ut ja k tke t e tistä e e ä i e o aa aterialistisee kau eutee ja isuaalise kulttuuri kei otekoista ideaalia edusta aa ku astoo esi erkiksi alli itai e ais artalo iha -
e . “a alla kau eude pal o ta o saa ut li alla a iiki h de periaateesta. Tä ä il iö liitt ös k ajassa leiskielisesi kä tet tasapai oisuude ja a alogiseksi tulleesee har o isuude käsiteesee . Tasapai o o lähte t irtoa aa kau eude hte destä. Näe äisesi ja ideaalisi tästä aiheutu aa risiriitaa ei ole – ielestä i ero o kuite ki radikaali. Kau eudeksi tu tuu t riitä ä se, etä joki ä tää tasapai oiselta, aikkei se oikeasi sitä olisikaa . Kau euta o uudellee äärite- t t sta dardit tä tä ä ku a risiriitaisesta ideaalista. E ää ei siis ole ii äliä sillä, itä joki o , aa pääasiassa sillä, iltä se ä tää. Mi e tasapai oisuus ja har o ia katosi at?
Yleiskielisesi tasapai olla ja har o ialla tarkoitetaa risiriidato ta, sopusoi tuista ai eeto ta tai ko kreeista ilaa tai ila eta. Medioissa puhutaa taloudellisesta tasapai osta, kodi har o i- asta, he kisestä tasapai osta ja ii edellee . Jota saadaa tarke pi ku a siitä, itä erkit ksiä tasapai o ja har o ia käsiteisii ko otoidaa , o h ä kartoitaa issä hte ksissä iitä k ää ru saasi kä tetää . Jos har o ia ta oitelu liit i a iikissa ih ise ole uksee ja elä ä tehtä-
ää , ii k llä se iihi ielä k ää ki ii iisi liit . Tasapai o-ter i hte tee ah asi k tke - t iä uoisa oja aikutaisi atki ole a halli ta, ko trolli, iedosta i e ja itsetarkkailu. Tasapai o ja har o ia ei ät oi tapahtua luo ostaa sillä Ih i e o ku itel issaa astu ut a iiki ko- ko aise aail a ulkopuolelle: kaikkea ja kaike hallitse aa . Kute Varto , toteaa, t p ritää häi tä ää se tosiasia, etä ih i e o aail a osa, ei erilli e tarkkailija.
4. Balderi salilla . . : Matei kokeilee pia oa.
Pohiessa i k päi ä tasapai o ja har o ia -sa oje kä töä totesi , etä i ter et ilisee ohjeita elä ä halli taa ja ps kof sisee har o iaa , joka puolestaa usei esitetää a ai e a o elli- suutee . Google lö tää hakusa oilla tasapai o ja o ellisuus oi osu aa sisältäe aika paljo i kkejä ja li kkejä astaa aa k s ksee : Mitä site se kuuluisa o ellisuus ja tasapai-
oi e elä ä o ? Näillä sa oi asiaa pohii ös elä ä taido opiskelija Kouhia koisi ul- laan Elä tä sillä, tässä ja t! Niksit o ellise ja tasapai oise elä ä luo iseksi. Neisurfaille lö t lukuisia logeja joissa uistutetaa etä o ellisuus tulee pääsää töisesi sisältäpäi , ai a kute Wikströ toteaa O ellisuusopisto etusi ulla. A surdii tä dellis de ta oiteluu i-
outu assa itsetarkkailu kehässä tee e jatku asi itseä e koske ia ali toja illoi i käki ala keiiöps kologie ohjeisii ojate . Laadi aikataulu ii et ahdistu, aui apaudesta, lope- ta kieltei e ajatelu, s ö D- ita ii ia, zu aa, ältä hiilih draateja… Tällaisia elä ä pikkuosasia ko trolloi allako i ä, tä ä päi ä riippu ato i di iduaali, o istu pitä ää hallitse ato a koko aisuude kurissa, eli saa uta o e ja tasapai o ?
Varto , ukaa k ih i e o -- dekar oi ut o a aail a sa ja p rki t luo aa sii- tä koko aa toi eisii , ideaaleihi ja tule aisuude utopioihi perusta a . Vaikutaa siltä, etä “uo- alaistaki h i oi i hteisku taa osaltaa koossa pitää jo lapse a opitu, ksilö toi i taa ohjaa a or ie tä tä ise iha e: kas a e toteuta aa hteisiä ideaaleja. Lä si aiste , jatku aa kas ua ja kehit stä korosta ie k - hteisku ie rake teissa halli a ja alla kä tö tee at k tke t ät te- hokkuus- ja tuota uusajateluu . Yleiskielisesi ääritelt ä tehokkuusajatelulla tarkoitetaa ah- dollisi a h ä tulokse opeaa saa uta ista i i i resursseilla. “ii ä aiheessa ku tä delli- s de ta oitelu ja tehokkuusajatelu kor aa at tasapai oisuude ta oitee , ko pastutaa jo kauas a iiki kultaiselta keskiieltä.
Näe tehokkuude ta oitee iet ssä ääri tasapai o ta oiteelle astakkaise a: tehokkuusajat- telu taustalla toi i a lopputulos pai otuu toi i taprosessi li. Yksilö elä ää ja toisaalta koko
hteisku taa koske a ohella kaikki tä ä liit iete ki ös tutkiel a i ka alta kii osta aa äli-kokoisee ksikköö : r h ää . Tutki uskohtee a i ole a r h ä ksilöi ee o tapausesi erkki tä ä todellisuude ja aja tuoteesta. Kute ksilö ja hteisku a toi i assa, tu tuu ös r h-
ät öske tel ssä toi i a tehokkuus usei korostu a itseisar oise tärkeä ä seikka a. Kuite ki o ie ta oiteelliste r h ie tehoto uus johtuu i e o aa siitä, etei kaksoista oiteta - ärretä: asiata oite ie huo io tu eta oiteesta huolehi iselta Jauhiai e & Eskola , . Ei tehokkuus sili itsessää ole ikää kirosa a: jota r h ä e toteutaisi p rki kse sä, täh- tää e eki luo te asi ös tehokkuutee hteist össä e. Ydi o ki siitä, etä r h ä e ei ielestä i tulisi p rkiä tehokkuusta oiteesee tu eta oitee ohi, saai kaksoista oiteta e taustoita a tasapai o ta oitee kusta uksella.
3.3 Mitä tasapaino ja
har o ia tarkoitavat i ulle?
Mi ulle har o ia ja tasapai o o at, kute llä pohdi assa i ku aa , laajoja ja paljo kä tet jä kie- le leister ejä – riippuu kä töko teksista ja ajasta illaisia sidos erkit ksiä e saa at ja älitä ät.
Tutkiel assa i tasapai o ja har o ia o at päällekkäiskäsiteitä, joilla si ä sä iitaa iide leista- juisee , sopusoi tuista ilaa/ila eta tarkoita aa ääritel ää .
Vii eaikaiset taidekas atusopi to i o at osaltaa uoka eet äke stä i ter ie erkit ssisäl- löistä, i e o aa puhutaessatä ä päi ä ätoteutu astatasapai o ja har o ia ta oitelusta.
Ke i Ta i i Visuaalise kultuurikas atukse perusteet -kurssilla käsitelt La a i ps koa al i e teoria a asi i ulle koko aa uude t ppise äkökul a o aa käsit ksee i ih ise iele toi i -
asta ja tasapai o ta oitelusta. Tästä i spiroitu ut o a pohdi ta i asetaa tasapai o ta oitelu osaksi sitä loppu ato ta halua, jolla ih i e p rkii tä tä ää sisää rake etua ajee tu etaa . Halu ja ajee tu e ei ät ole sa a kui tar e. Tar e o pakko, joka liit he gissä säil isee ; halu ja
ajee tu e taas o at ih iselle t pillisiä illuusioita jotka liit ät ku iteltuu tarpeesee .
Mielestä i a soluuise tasapai oisuude , eli totaalise t d t eis de ila o a surdi, ahdoto ta oite. Tällai e a strakti taso tä delli e tasapai o tarkoittaisi jatku a halu ja ajee tu tee katoa ista: ksilö ehdoto ta t t äis ttä o aa elä ää sä ja kaikkee siihe , i kä hä kokee erkit kselliseksi – oli hä e elä ä sä site iha teellisella allilla tai ei. Ehkä tasapai o ta oitelu oisiki olla ääripää-ajatelu astaista, koko aisuude äke isee p rki ää ajatelua: se oisi olla koh- tuullisuuta? Ehkä h ä tasapai o o siis ös t t istä epätä dellis de ja epätasapai o äistä ät- tö tee . Tasapai o ei äi tar itse tarkoitaa tasapäis tä tai tasalaatuisuuta, aa pike i ki erää laista ko trasi kau euta… ehkäpä sitä jo ki laista erilaisuuksie hte äis tä, kaaokse logiik- kaa.Tä ä tutki ukse sekä taideprojeki ko teksissa ja iide itse sä ii kui kaike ta oiteelli- se tähde e siis iete kää ajatele, etei h ää tasapai oa ja har o iaa ka ata ta oitella. Iha teel- lise tasapai o ta oitelu oi parhaassa tapauksessa johtaa tarpeeksi h ä tasapai o lö t isee : o istu ee taideprojeki rake ta isee ja riitä ä h ä ka didaai tutkiel a kirjoita isee .
. Mo itaiteista vai poikkitaiteista, taiteide välistä?
Haaliessa i ietoa projeki e t ö i essäki hoke ista e o itaiteisuus- ja poikkitaiteisuus ter eistä llät i iide elko ru saasta kä töstä suhteessa ääritel ii , joita ei tu tu ut helposi lö t ä . Nikola pohii ku ataidekas atukse aisteri opi ä tet össää taiteide älis tä, o itaiteisuuta ja taideai eide i tegraaiota. Hä luo ehii Pääjokee , – iitate o- itaiteisuude ja taiteide älis de käsitei ä ja il iöi ä liit ä post oder ii taidekäsit ksee : Taide rikkoo rajojaa ja hä usea i o aikea sa oa ihi kategoriaa joki teos kuuluu Nikola , . Mo et k taiteilijat ja taider h ät ei ät e ää edes halua tulla ääritell iksi hde taitee - ala edustajiksi, aa o ialaisiksi taitee tekijöiksi.
Taiteidenvälisyydeksi Nikola itse kokee eri taitee aloje hdist ise ko u ikaaio ja hteist ö uo- dossa: Taiteide älis tä ta oiteltaessa oidaa tehdä erilaisia taiteide älisiä harjoituksia, projekteja ja koko aisuuksia, jossa keskit tää htee taiteesee ja se käsitel uide taitee lajie kauta ja a ulla.
Taiteide älis s o keskustelua taiteide älillä, jolloi toi e taitee laji oi tuoda s tä toise taitee la- ji sisältöihi ja sitä kauta ös ärr ksee . “a aa asiaa oidaa käsitellä eri taitei . Nikola , . Monitaiteisuus puolestaa erkitsee Nikolalle taiteide hdist istä i e o aa ksitäise teok- se tai teoste ko teksissa: taideteokse luo isee kä tetää eri taitee aloje etodeja, tai teos itsessää o hdistel ä eri taide uotoja.
Yhd Nikola ääritel ii o i paikoi . Mi ulle o itaiteisuus, poikkitaiteisuus ja taiteide älis s o at kuite ki pitkäli ös s o ejä: pikku i ahteissa toisistaa poikkea ia päällekkäiskäsiteitä.
Kä tä ki tässä tutkiel assa i ter ejä apaasi sekaisi . Mo itaiteisuudeksi, poikkitaiteisuudeksi ja taiteide älis deksi käsitä itse kaike laise erilajiste taitee uotoje usiikki, ku ataide, perfor-
a ssi j e. kohtaa ise ii taiteita kokoa issa taideprojekteissa, kui eri taiteita hdistä issä teoksis- sa. Tu tuu turhalta r ht ä tässä eritele ää äide ter ie sä eroja, koska iitä kerra leistajuisesi s o ei ä kä tetää ja käsitääkse i ko teksteissaa erkit ksiltää ki h i ärretää . Näitä ter ejä ja iide huoli ato ta kä töä o tosi kriisoituki . Esi erkki ä o Kiljuse ,
ielipide arikkelissaa Visuaali e il aisu ja tapahtu allisuus taidepedagogise a lähtökohta a: Taiteide älis s o ääretö ä huo o sa a ku aa aa useita projekteja. Usei e o rake etu eri ala a ailaiste osaa ise araa ii , etä si ä teet sitä koska olet se ala a ailai e ja se ala a ailai e ja site ritetää koota jotai . Kiljuse ku aile a taiteide äli e iasko liit ielessä i o a tapahtu a e ase ta i paa ske aarioo . E tä jos tapahtu a ä tä - t ki lopulta ai haja aise a kudel a a huo osi htee sopi ia tee oja ja taide uotoja, joide
hdistel ät aikuta at äkisi ää et iltä? Tuski siitä oi ai akaa seka ia ter ejä s tää…
. Teoreei e tausta
5. Mi u luo a i . . : Matei poseeraa, O ta ia ku aa
. Teoreei e peili
Millai e ryh ä e o teoreeisesta äkökul asta? Kurkistus Ryh äiliö teoriaa
Tutkiel a i a al siosa pääasiallise a teoreeise a iitekeh kse ä toi ii Jauhiaise ja Eskola
‘ h äil iö -teoksessa esitet r h ät ö ja uoro aikutukse teoria. Jauhiaise ja Eskola teos o suu atu sosiaalit ö - ja lähialoje toi ijoide kä töö . “e tarjoaa kata a teoreeise pohja r h ä ja se sisäiste il iöide käsitä isee , ja k tke t site luo te asi tuke aa taiteilijakokoo pa o e hteistoi i asta a e ta aa tasapai o ta oitelu-il iö a al siä i.
Tör äsi e si äistä kertaa ryhmäilmiö -käsiteesee juuri tässä sa a i isessä teoksessa. ‘ h- äil iö ku aillaa tarkoita a r h ä ole usta, joka -- uodostuu ksilöllisistä, päristöstä tu- le ista, ja r h äd a iika tuota ista aikuteista r h äila teesee Jauhiai e & Eskola ,
. Kä tä össä r h äil iöö liit ät siis kaike laiset r h ässä tapahtu at il iöt — oletaakse i tasapai o ta oiteluki oi r h ä toi i assa uoto sa saade kuulua äihi .
‘ h ä i hteistoi i ta o s e t stä deksi tutustuessa e toisii e prosessi kuluessa.
Ajatuste aihto e o elä ä katso uste , -historioide ja taidekäsit ste jaka ista, huu oria, eriä iä ja hte äisiä taiteellisia äke ksiä, kultuuriste eroje aiheuta aa hä e stä, persoo-
allisia äkökul ia ja jaetua luo a toi i a tar eta. Lie ee paikallaa tarke taa, kui ka tä ä tut- ki a i r h ä äärit ‘ h äil iö äkökul asta. Kute jo lu ussa ku aili , t ör h ä e o uudehko, tällaise aa ai uuta a kuukaude ikäi e kokoo pa o, joka o uodostu ut toteut- ta aa hteistä ta oiteta. Tällaista hteisee ta oiteellisee toi i taa sitoutu uta, aiheitai toi i tak k iseksi uodostu aa r h ää i itetää tavoiteelliseksi ryh äksi Jauhiai e & Eskola , . Vaiheitaisuudella tarkoitetaa r h ä uodostukse tutustu is aiheta ja r h ä toi- i taa ja ta oiteesee sitoutu ise aiheita.
Ta oiteelliselle r h älle i etää kaksi ole assaolo ja tasapai o edell t stä. E si äi e , ps - kologi e peruste, o jokaise jäse e halu ja alta toteutaa tarpeitaa . Toi e , sosiaali e peruste, o jäse te htei e halu ja tar e uutaa päristöää ta oitee sa ukaiseksi. Ta oiteellise r h ä e o siis huo ioita a jokaise jäse e persoo alliset tarpeet ja eistä ku ki o r h äs- sä osata a ukautua ös toiste i tresseihi . Jauhiai e & Eskola , - . Tutki ukse i kohder h ä toteutaa piilota oitetaa tasapai o ta oite kaksoista oitee e poikkitaiteellise tapahtu a toteutus, r h ä kii te s tähde ja se ko teksissa.
Ryhmän jäsenten yhteensopivuus o tärkeä kriteeri r h ätoi i a ja ta oitee ka alta. Yhtee - sopi uudella ei tässä sui kaa tarkoiteta jäse te sa a laisuuta – keskeistä o se, etä jäse iä h- distää joki r h äta oitee ka alta erkitä ä tekijä. Tä ä r h ä i jäse iä alu peri hdistää i tohi o taitee teke isee ja halu hteist öhö taideke tällä. Kii osta a ha ai oita a r h-
6. “ire s : Eräs esit ksee e tule ista ölj aalauksista i t ö alla.
ästä i tekee i e o aa kaikkie jäse te erilaisuus taiteilijoi a, persoo i a ja te pera e tei- na. Erilaisuus tuotaa irikkeitä, luo ia ratkaisuja ja d a iika ka alta tärkeitä astakkaisia äke-
ksiä, ikä laaje taa toi i ta ahdollisuuksia. Jauhiai e & Eskola , .
Ryhmädynamiikalla tarkoitetaa ilaa ja ila eta, joka äistä ätä s t ksilöide d aa ise ke t- ie eli elä ä iloje kohdatessa. Elä ä ila o se hetkelli e , uutu a ps kologi e ila, josta käsi
ksilö kulloisessaki ila teessa toi ii. Jauhiai e & Eskola , ; Le i . ‘ h ä d a iikka todellistuu siis ikää kui o e suu taisessa heijastusliikkeessä: i u oii i i ja toi i ta i aikuta-
at Mateihi ja O ta ia ii , ja äi koko r h ä toi i taa , peilautu at takaisi ku ki jäse e elä ä - iloihi , ja ii edellee . ‘ h ässä tapahtu a ärtä i e aaii r h äd aa iste tekijöide , eli ila teessa aikuta ie oi asuhteide tarkkaa ha ai oi ista ja eritele istä Jauhiai e & Eskola , . O uisteta a, ete i ä oi illoi kaa tä si ietää, illaiset o at toiste r h ä jäse - te i kulloisetki elä ä ilat: se, itä oi tutkailla, o o at d aa iset ke tä i sekä uoro aikutuk- sessa i ulle ä tä t ät r h äd aa iset il iöt.
5. Metodiikasta ja
iedo keruu e etel ästä
5.1 Laadullinen toimintatutkimus
Varto kirjoitaa laadullise tutki ukse erit is destä, ih isestä tutki uskohtee a ja tutkija a. Laa- dulli e tutki us tutkii ih ise elämismaailmaa joka Varto , sa oi uodostuu -- ksi- lö , hteisö , sosiaalise uoro aikutukse , ar otodellisuude ja leisesi ih iste äliste suhtei- de kohteista . Tutkiel assa i tarkastele kui ka projekia koske a tasapai o ta oitelu il iö oi toteutua paitsi o assa elä ä ilassa i ja elä is aail assa i, ös r h ä uoro aikutuksessa jossa elä is aail a e kohtaa at. Ha ai oi ja tutki uskohdeta r h ä e hteistoi i taa ja r h ässä teht jä ali toja ahdollisi a a oi esi raportoide . A al sissä eritele ha ai to i o ie käsit ste i ja koke uste i lä itse.
Laadullista tapaustutki usta i oisi tutki usstrategialtaa luo ehia ielä tarke i toimintatut- kimukseksi. Toi i tatutki us eroaa esi erkiksi et ograisesta tutki uksesta akii isee aikuta i-
see p rki ältä luo teeltaa ; osallistu a tutkija o tarkoitus saada esii sellaisia sosiaalisia il iöitä, joille rui oitu eessa arjessa uututaa sokeiksi. Heikki e , ‘o io & “ rjälä , - . Ku tut- kija h ei ä o peri teisesi pidet ulkopuolisuuta ja o jekii isuuta, toi i tatutkija o akii i e
aikutaja ja toi ija, eikä hä edes oleta ole a sa ulkopuoli e tai eutraali. Heikki e , ‘o io &
“ rjälä , . Koska sa a aikaisesi aikuta itse r h ä jäse e ä, usko pääse ä i lähelle iitä ila teita ja prosesseja, joissa tutki a i il iö todellistuu. Osallisuuskoke ukse i kauta p ri saa ut- ta aa ahdollisi a kä tä öllistä ietoa il e t ästä tasapai o ta oitelusta.
. Fe o e ologis-autoet ograisesta tutkimusasenteestani
Tutkiel assa i lähest fenomenologianperiaateta: ai eisto keruussa ja koko tutki usprosessissa p ri ahdollisi a e akkoase teista apaasee tutki uskohtee i ha ai oi ii ja iedo uo- dostuksee . P ri seuraile aa fe o e ologialle t ppilisiä aiheita il iö oi alta asta ha ai oi - ista ja aute isesta ku aa isesta ai a eritel eli a al soi ii . Varto , - fe o e- ologise prosessi luo ehdi a ukaisesi etsi il iö keskeislaatuja. P ri siis osoita aa e tasapai o ta oiteluu k tke t ät erkit kset, uodot ja tasot, joissa il iö tutki uskohteessa i todellistuu. Nostaakse i tutki a i ksitäistapaukse leise taso esi erkiksi, o i u käsiteel- listetä ä ha aitse a i tasapai o ta oitelu keskeislaadut. Käsiteellistä i e perustuu kuite ki
i e o aa sille, illaisi a il iö keskeislaadut juuri tässä tutki uskohteessa i il e t ät. Fe o- e ologiasta oppia otae koeta hah otaa il iö ii , etei ät siihe elä is aail a kauta k t- ke t ät etaf siset ulotu uudet katoisi. Varto , - .
O akohtai e äkökul a i aiheesee , sekä osallistu a tutkija rooli i tuo at tutki uksee ös autoet ograia piirteitä. Autoet ograialla tarkoitetaa tutki ukse teke ise tapaa, jossa tutki- ja o at koke ukset o at tutki ukse lähtökohia ja se keskeistä ai eistoa. Uoi e , . Tutki usasetel a i lähest suure autoet ograia sijaa Uoise , ku aile aa pie - tä autoet ograiaa . Pie e , ta a o aisia il iöitä ku aa a autoet ograia , ja suure autoet o- graia erkitä i ero o tutki uskohtee ali ta. Pie i autoet ograia tutkailee arkista il iötä, suuri autoet ograia kertoo e okaii isesi elä ä tragedioista tai kää ekohdista. Uoi e ,
- ; ‘a o , .
Tä ä ksitäistapaukse i tutki i e o autoet ograisesi ajateltu a ielekästä ös il iö lei- se käsitä ise ka alta. Autoet ograia perusta a o tuotetu iedo su jekii isuus ja ko teks- tuaalisuus: tulki toje läpi äk s, sekä iide k tke t i e leisee sosiaalisee ja kultuurisee .
Uoi e , ; Veh iläi e , . Mi u ki he kilökohtaise i liit ajallisesi ja paikallises-
i kaikkee eitä päröi ää : koko aisee hteisee e ja site ös toiste he kilökohtaisee .
“e, etä kohtaa ila teet pelkkä ä itse ä i: o a persoo a a i, he kilöhistoria i, aail a ku a i, ih is- ja taidekäsit ste i läpi, ei tarkoita etä e p rkisi ärtä ää uide r h ä jäse te ä- kökul ia. Päi astoi , a al soi alla o aa tasapai oilua i projekissa; oii eita i ja reakioita i, tahdo käsitä ää ös toiste , ja koko r h ä hteistoi i a kausaalisuhteita ja tasapai o ta-
oitelua. Autoet ograista tutki usprosessia ku aillessaa Valkeapää , huo autaa ui- de ärtä ise tule a ahdolliseksi i e o aa itse ärtä ise kauta.
Tutki us etodi i pal elee tarkoitustaa parhaite ollessaa apaa hdistel ä fe o e ologise ja au- toet ograise tutki ise logiikoita: e kä tä itää ksitäistä tutki us e etel ää. O haasta a o k- tail olla sa a aikaisesi r h ä taiteilijajäse ja iedo uodostuksee p rki ä tutkija. Fe o e ologis- autoet ograise , eli a oi e , itserelekii ise ja ko u ikaii ise tutki usase tee i ka ssa p ri lö tä ää ha ai ollisteta a uodo r h ä i prosesseissa koke alle i tasapai o ta oitelu il iölle.
5.3 Tiedonkeruumetodi & aineisto
Tiedo keruu etodi i o fe o e ologisee t lii ahdollisi a a oi , osallistu a ha ai oi i, jo ka tuota aa koke uksellista ietoa talle a autoet ograiselle tutki usase teelle i uskolli- see päi äkirja uotoo . Ai eisto a i toi i issa päi äkirjoissa raportoi totea aa sä prosessi ete e istä: ku aile tapaa isia ja ila teita, keskusteluja e. Kirjoita älitö ät tu te ukse i ja ajatukse i lös hei tapaa iste e jälkee . Paikoi siteeraa päi äkirjoissa tutkiel a ka alta ko- here iksi koke aa i kirjee aihtoa. Ko ekirjoitetu päi äkirja o koko aispituudeltaa liuskaa, ja se raportoi projeki e rake usprosessia kuude kuukaude itaiselta aika äliltä . . - . . . Päi äkirja-ai eisto tuota i e päät aloitaessa i ai eisto a al soi i .
5.4 Aineiston analyysimenetelmästä
Ai eistopohjai e a alyysi – il iö kuvauskategoriat
Tutki uslu u a al si i perustaa päi äkirja erki öistä eritel kauta ousseille ku auskatego- rioille, ja ojaa huo ioita i tuke ille iitauksille Jauhiaise ja Eskola r h ät öske tel teoriaa . Koska k seessä o autoet ograisella ase teella toteuteta a toi i tatutki us, korostuu kaikissa ha-
ai oissa i ja a al sissä i i e o aa su jekii i e r h ä jäse e äkökul a i. Tasapai oi- lu il iö tutki i e k seise tutki uskohtee i asetel assa aiheutaa o at ha kaluute sa aido tutki ustulokse s t iselle: tutkiel assa uodosta ie i johtopäätel ie taustalla aikuta at
7. O ta ia i t öhuo e . . : Mi ä puhu Matei ka ssa puheli essa, O ta ia ku aa
ös r h ä sisäi e he kilökohtaise pi kirjee aihto ja keskustelut. Näitä e a al sissä i iete - kää oi siteerata ksit isluo teiste sisältöje takia.
Lähdi tarkastele aa päi äkirja erki töjä i tarkoitukse a i ha aita osallistu assa toi i assa i ja r h ä e hteist össä tasapai o ta oitelusta kieli iä, toistu ia il iöitä. Fe o e ologise peri- aatee ukaisesi etsi siis ai eistosta il iö keskeislaatuja. Päi äkirjoje i eritel etodi a esii ai eistolle hah otele ia i tee oja tutki ia k s ksiä. A al si i jakautuu kol ee , päi äkirja- ai eistosta tee oitu eesee ilmentymis- eli kuvauskategoriaan.
Eritel ssä i vallanoton ja jouston astakkaiset oi at tähtää ät yhteisymmärryksen eli tasapainon ila teesee . Kol ea otsikoi aa i ku auskategoriaa tä de tä ät iihi k tke t ät alatee at. Nä ä ku auskategoriat, sekä ai eistolle eritel aiheessa suu atut k s sjoukot esitele tutki uslu u alussa juuri e e arsi aista a al siä. A al si kategorisoitua rake eta ärtääksee luki- ja o h ä todeta ratkaisu ai eistolähtöiset perusteet.
Erit ise keskeiseksi a al si ka alta ha aitsi ‘ h äil iö -teoksessa käsiteltä ät r h ä suhde- järjestelmät. ‘ h ä ta oiteellisee toi i taa , uoro aikutuksee ja r h äd a iikkaa k tke - t ät suhdejärjestel ät il e e ät rooli-, or i-, valta-, ko u ikaaio- ja tu esuhteide kauta.
“uhdejärjestel ät kerto at jäse te suhtautu isesta hteistoi i taa ja se ta oiteisii . Jauhiai- e , & Eskola, , . “uhdejärjestel ie tarke at ku ailut i outu at osaksi a al siä, jossa osoita iide relaaio tasapai oilu il e t isee r h ässä i. Koska ole raja ut a al si ii- tekeh kse r h äil iöitä käsitele ää teoriaa , e kä esi erkiksi kuratoi i äkökul aa , pai ot- taa se il iö todellista ista uoro aikutuksessa e.
Kehitä ä i tasapai o ta oitelu il e t iskategoriat o at iete ki todellisuudessa osa sau a- to ta prosessia r h äd aa ista tapahtu ista. Esi erkiksi erilaiset roolit ja altasuhteet r h äs- sä i heijastu at ko u ikaaioo e ja siihe , kuka illoi ki joustaa ielipiteistää . Ko pro issit puolestaa johta at hteis ärr ksee ja rooli e ah istu at. Näi olle il iö tee oitele a kategorisoi i o kei otekoista, uta toisaalta il iö keskeislaatuja korosta a a al si ka alta ältä ätö tä. Kokija ja tulkitsija äkökul asta rake etussa a al sissä i o läs ä ös uiste- lu kauta sa allistetu kirjoita ato su jekii i e koke usieto. Ai eistositaait o at a al sissä suuressa roolissa sillä koe , esitä ie i argu e ie luo ollisesi tode tu a iissä parhaite . Päi-
äkirjalai auksissa prosessi aikaiset koke ukse i älit ät lukijalle ahdollisi a aute isi a.
8. Tapaa i e O ta ia i t öhuo eella . . : Matei ja i ä, O ta ia ku aa ja ää itää
33
. Tulki a subjekiivisuudesta ja tutkija eiikasta
Ko kreeisissa ali oissa har o ia ta oitelu o suoraa, r h ä e uoro aikutuksee se k t- ke t taustata oitee a. Jauhiai e ja Eskola , ) luo ehi at uoro aikutusta r h äil iöi- de ä tä ö ä . Vuoro aikutusila teessa r h ä jäse et ei ät reagoi toiste sa toi i taa si ä - sä – kaikki perustuu astaa otaja tulki taa , ja sitä kauta s t ää reakioo . Vuoro aikutuksessa o siis e e kaikkea k se tekoje älitä ie erkit ste tulki asta ja htee so ita ise proses- seista. Jauhiai e & Eskola , .
Vuoro aikutuksellisista ila teista kerto ista lei aa ai a toiseus; oi ko oikeasi ietää lue ko tois- te toi i taa oikei ? --Toiste ja itse sä ärtä i e o uusiutu a prosessi. “e ei koskaa ole lopulli e eikä hdellä kertaa a autu a. Isokorpi , - . Keskit essä i r h ä hteist össä ha aitse aa i tasapai o ta oitelu a al soi ii lö dä ki itse i tutkija eiikkaa sitoutu a pe- rusdile a ääreltä: o ista teke isistä i, sa o isista i ja oii eista i oi kirjoitaa rohkeasi —
uta kui ka kirjoitaa toiste toi i asta eeisesi ja sa alla se suroi ata?
Kirjoita tutkiel a i julkise taideprojeki ko teksissa ha ai oi asta i il iöstä kä täe ih is- te o ia i iä heidä lu allaa . “a alla ku pidä r h ä i jäse et ietoisi a siitä itä tutki , o haastee a i selostaa ja a al soida ös toiste toi i taa rehellisesi uta hie o araisesi. Mi u o joka tapauksessa p ritä ä raportoi aa ha aitse a i erkit ssuhteet ja osoiteta a il iö il-
e t iskohdat ahdollisi a läpi äk äsi, tärkeitä totuuksia eistele ätä. Autoet ograise ase tee i ukaisesi toiste teke iste ja tarkoitusperie käsitel suodatuu su jekii ise koke-
usli ssi i läpi, ja koko aja suhteessa siihe .
Ps koterapeui ja arraii itutkija Josselso , pohii toisista kirjoita ise pro le aiikkaa ja kirjoitetuksi tule ista -- tutkija ja tutkita ie älille saataa s t ä o i utkaisia suhteita, joissa s t ee luota ukse tutkija kuite ki rikkoo raportoidessaa iide kauta saa a sa ai eisto .
‘ h ä i keskusteluu ja kirjee aihtoo sisält paljo he kilökohtaise iedo ja käsit ste jaka ista, ikä ta oiteellise toi i a taustalla ikää kui ai ihkaa rake taa erilaisia ase oitu isia ja tu el- ia jäse te älille. Näihi ksit isii keskusteluihi oi tutkiel assa i kuite ki ai rajatusi iitata, alituihi ksit iskohii e e ätä. O e i tutkiel a kohtee a ole a r h ä i parissa o kuite ki aihee i iet lai e ke e s ja helppous: e se tää tutki itää itsessää kipeää tai kiusallista asiaa.
6. Tutkimusosa - Aineisto- pohjainen tasapaino- tavoitelu a alyysi
6.1 Alustus & kysymykset aineistolle
A al si i tasapai o ta oitelu il e t isestä taideprojeki e rake usprosessi ko teksissa jakautuu päi äkirja-ai eistosta esii ousseisii , ‘ h äil iö -kirja teoriaa k tke t ii kategorioi- hi . Nä ä ku auskategoriat ole luo ut jäse elläkse i ha ai toja i ja tehdäkse i tutki a i il iö keskeislaadut äk iksi.
Alla äk issä kategorioissa o at iitä ku a ta at k s kset sellaisi a, ku e ai eistolle i esite- li . K s sjoukot tutki at kategoria tee aa uoro aikutuksee ja taidesisältöihi liit ä ä. K s - ste kauta erkitsi koko ai eisto ku ki kategoria ärillä se perusteella, i kä kategoria k s sjoukolle päi äkirja illoi ki tu tui astaa a . Ole säil tä t ai eistolai auste koodi ärit pitkässä a al sissä i kategorioide ha ai ollista iseksi.
VALLANOTTO
JOHTAJUUS / ROOLIT
Poimintaa ohjaavat kysymykset aineistolle:
Vuorovaikutus:
MILLAI“IA ‘OOLEJA “YNTYY? ONKO JOLLAKULLA JOHTAJAN ‘OOLI JA JO“ ON, MIK“I/ MITEN? KUINKA VALTAA KÄYTETÄÄN? KUKA PÄÄTTÄÄ? O“ALLI“TUVATKO KAIKKI TA“APUOLI“E“TI P‘OJEKTIIN? MITEN VA“TUUT JAKAU-
TUVAT? ONKO ‘OOLIJAKO KAIKKIA TYYDYTTÄVÄ?
Taidesisällöt:
KENEN / MITÄ TEEMOJA TAIDE“I“ÄLLÖT MUKAILEVAT? MITKÄ IDEAT YHTENÄI“TEEMOIK“I “AAVAT KANNATU“TA?
UHKAAKO JONKUN TAITEELLINEN O“UU“ NOU“TA TOI“TEN O“UUTTA PÄ“MÄ‘ÖIVÄK“I?
JOUSTO
MUKAUTUMINEN / TYYTYMINEN / KOMPROMISSIT
Poimintaa ohjaavat kysymykset aineistolle:
Vuorovaikutus:
KUINKA JOU“TAMINEN NÄKYY VUO‘OVAIKUTUK“E““AMME? KUINKA TYYTYMINEN/ MYÖTÄILY ILMENEE?
JOU“TAVATKO KAIKKI OMI“TA MIELIPITEI“TÄÄN JA IDEOI“TAAN? KUINKA “UU‘IA UH‘AUK“IA TEHDÄÄN ‘YH- MÄN JA KOKONAI“UUDEN PUOLE“TA? KOMP‘OMI““IT: MILLAI“IA?
Taidesisällöt:
KOETTAVATKO KAIKKI LÄHENTYÄ JOTAKIN YHTENÄI“TEEMAA TAITEE““A, TULLA VA“TAAN TOI“IAAN?
YHTEISYMMÄRRYS ~ TASAPAINO
KOMMUNIKAATIO / KUNNIOITUS / LUOTTAMUS
Poimintaa ohjaavat kysymykset aineistolle:
Vuorovaikutus:
MITEN YHTEI“YMMÄ‘‘Y“TÄ “AAVUTETAAN? TULEEKO ‘YHMÄ“TÄ KAIKILLE TU‘VALLINEN? PÄÄ“EEKÖ KUKIN E“ILLE/VAIKUTTAMAAN HALUAMA““AAN MÄÄ‘IN? KOMMUNIKAATIO: KUINKA IDEOITA E“ITETÄÄN JA OTETAAN
VA“TAAN? KETKÄ PUHUVAT KE“KENÄÄN, MITEN, MI““Ä, MITÄ KO“KIEN? TA“APUOLI“UU“: KOKEVATKO KAIKKI
“AANEEN“A OIKEUDENMUKA“TA KOHTELUA: TAHTOMAN“A TILAN JA VALLAN?
Taidesisällöt:
KUINKA PALJON KENENKIN TAIDETTA? TAITEELLI“EN TILAN JAKAUTUMINEN – ‘IPU“TU“-/E“ITY““UUNNITELMA?
Tee oitele aa a al siosaa ole sisäll tä t paljo ai eistolai auksia: raportoi at uisii pa- o i a aa at koke ia i ila teita aute isi i . Ku auskategorioissa päi äkirjatekstie ka ssa uorottele at a al siargu e i i p rki ät ohjaa aa lukija huo iota ii , etä tasapai o ta oit- telu il e t i e kulloise ki tee a alla hah otuu ös lukijalle.
36
6.2 VALLANOTTO / Johtajuus / Roolit
Valla oto tee a, johtajuus ja roolit hteistoi i assa e il e tä ät r h ä tasapai oisuude ta oiteta. Ha ai toje i ukaa tasapai oilaa p rki i e ii itse kohdalla kui kaikessa uoro-
aikuteisessa toi i assa k s iet ä ila tee halli taa, ila esido aista alla otoa ja ko trol- lia. Tästä s stä tee at elä ä halli ta ja tasapai o ikää kui äli e ja ta oite -t ppisi ä ter ei ä
k ää li kitetää ki usei htee . Valla kä tö o assa toi i assa ja hteist ö ko teksissa o kei o säädellä ila tee kehit istä; ohjata sitä suu taa , joka parhaaksi illoi illäki periaateil- la koetaa . Il a alla kä töä ei olisi i kää lai e ta oiteelli e toi i ta ahdollista. Valla oto o selkeä, ös r h äd a iikassa ha aita a tasapai o ta oiteluil iö keskeislaatu.
Ta oiteellisessa ja lähtökohdiltaa tasa-ar oisessa, itseohjautu assa r h ässä e alla kä tö k tke t äistä ätä uo autu ii rooleihi . ‘ h ä roolisuhteet ja ksitäise jäse e osa iissä uodostuu sekä toiste odotuksista etä ksilö o asta usei odotuksia toteuta asta toi i asta.
Jauhiai e , & Eskola, , . Kä dessä i läpi päi äkirja-ai eistoa ha aitsi ki r h ä e rooli- e ah istu ee ja akii tu ee r h ä kehit sprosessi aika a.
Itse asta liit essä i r h ä jäse eksi huo asi Matei ja O ta ia i t öpari a ole a jo iet t p- pisissä rooleissa. “elkei koko ais altai e johtaja ase a tu tuu ole a jo alussa ja ös p s ä projeki alullepa ijalla eli Mateilla.
Matei o aloiteelli e ja astuuhakui e oikeastaa kaike projekii liit ä suhtee . Tapaa isai- ka- ja astuualue-ehdotukset, r h äkeskusteluje päätee at ja k s kset sekä lähitule aisuude ta oiteet kuullaa ai a Matei argu e toi i a. Matei aie pi koke us astaa ista projekteista ja iihi liit ästä orga isoi it östä aikuta at ar asi hä e akii isee ase teesee sa tässäki projekissa. Lisäksi sä eltäj s aaii ai a iet ä prosessia: taide uoto, jossa tekijä o jokaisessa esit sila teessa riippu ai e teokse sa toteutajista, äistä ätä k s taiteilijalta ko takteja ja eri- t istä aloitek k ä. Luullakse i iet toi i taroolii totu i e o ah ista ut järjestel ällis tä ja akii isuuta Mateissa tä ä ki taideprojeki hte dessä. Päi äkirjaraporteissa i ha aitsi , etä tapaa iste e luo ehdi at pursuile at Matei aloiteellisuuta alle ii aa aa teksiä. Useat irk- keet alka at Mateilla kute alle leikatuissa esi erkkipätkissä äk .
Matei ie keskustelu ila kä tö pohdi taa ….
Matei selostaa o ia alusta ia ideoitaa ripustuksesta…
Matei haluaa ietää O ta ia i ki suhtautu isesta…
Matei toi oo etä oisi e…
Matei k s itä ieltä O ta ia o ehdotuksesta…
Matei haluaa ietää kui ka paljo aikaa oi e eisi…
Mateita häiritsee ajatus…
Matei kokee o istushalua projekia e kohtaa ja toi ii siksi o aehtoisesi johta assa roolissa. ‘a- ke usprosessi a ai hah o a ja pa ostus−palkkio -tasapai o säil iseksi Matei haluaa ai allee
asi eeksi sel ää taiteellista äk tä tapahtu assa.
Mateita huolestutaa usiiki ja isuaalise taitee ala ssi: eikai taide ä tel osuus ota li altaa ko serista? Koska koko projeki o alu peri Matei idea, o ko sepi pääpai o hä e usiikillaa , ai aki hä e puheestaa ole äi käsitä t. 27.9.2013 MINÄ &
MATEI & OCTAVIAN - OCTAVIANIN TYÖHUONE, SENAATINTORI
Valla kä tö äkökul asta Mateilla o siis r h ässä aikutus altai e rooli. Hä k s , ehdotaa ja suu - itelee. “e, ikä tässä roolijaossa edistää r h ä tasapai oista toi i taa, o hteist össä säil ä tasa-ar- oisuude periaate ja uodostu eide roolie apaaehtoisuus. Vaikka Matei o ota ut r h ä e as- tuurooli , aihtelee alla oto hteisissä ila teissa ja tehtä issä ku ki ah uus- ja ietoalueide ukaa .
‘ h äil iössä Jauhiai e , & Eskola, , ku aillaa r h ät öske tel ssä t pillistä alla oto d - aa ista aihtelua: Valtasuhdejärjestel ä, kute kaikki uutki suhdejärjestel ät, uutuu jatku asi toi i assa: aihtu at ila teet ja jäse te altap rki kset uuta at ase ia .
Puhe kää t O ta ia i astuualueesee : Balderi sali araa isee . Olisi ääri äise tärkeää päästä ihdoi äke ää ila ja ar istua tapahtu apäi ästä j e. O ta sa oo pu- hu ee sa asiasta juuri äsketäi ja kai aa puheli e sa sa alla esii . Hä soitaa Balderii
sijaitsee suoraa studio aapurissa ja iedustelee oi eko tulla kä ää NYT? Mi ä ja Matei ilkaise e toisia e; ii-i , käte ää etä O ta tu tee ila halli oijat. “a alta istu alta O ta t-paidassaa ja toh eleissaa johdataa eidät sisäpiha takao e kauta tutustu aa Balderii , jo ka salihe kilöku taa hä ellä o tuta alliset älit. 28.2.2014 MINÄ, MATEI & OCTAVIAN - OCTAVIANIN TYÖHUONE: VIERAILU BALDERIN SALISSA Yhde jäse e korostu ut alla oto tasa-ar oisessa r h ässä edell tää uide r h äläiste alla-
a toa: i ä ja O ta ia o aehtoisesi a a e Matei otaa e ite astuuta. O ta ia i aikutus- ahdollisuudet o at kaikkii ähde htäläiset, uta toisi aa hä o liia kiirei e osallistuaksee tapaa isii . Ta atessa e O ta ia o t ö touhussa kokoaja . Hä ää itää tai ai aki aloku aa:
ai a uka a kulke ia ka eroita taiteilija ei laske käsistää hetkeksikää . O ta ia i rooli ei ole hte - de pidollisesi ko i akii i e , uta hä e aikutus alta sa ja ila sa projekissa o at edellee tasa- puoliset. O ta ia i taiteelli e osuus ja osallisuus tule at ole aa hä e o a tahto sa ukaisia.
Matei ök telee. Hä luo ehii ku ki eistä osallisuuta projeki rake usproses- sissa: hä itse o ha kki ut uusikot ja suu itellut ko seri , ös i u ja hä e
hteistä usiikkiosuuta sekä hoita ut apurahahake ukset i u a ustuksella i. Eli a, o siis auta ut leisesi suu itelussa ja apuraha hakuasioissa; kää ös- ja kirjoitus-
t össä. O ta ia o … - I just ei g rillia t !! , O ta huudahtaa,… o, ai aki osallis- tu assa laadukkaalla taiteellaa .
J
28.2.2014 MINÄ, MATEI & OCTAVIAN- OCTAVIANIN TYÖHUONE: VIERAILU BALDERIN SALISSAKu r h ä e tapaa kol isi , p rkii Matei akii isesi sel itä ää ku ki osapuole ielipidetä ja suhtautu ista projeki asioihi . O ta ia ja Matei o at toi i tata oiltaa ja persoo iltaa h i erilaisia, uta sel äsi ar osta at toiste sa a aitaitoa taiteilijoi a suuresi. Yhteistoi i ta e alussa ha aitsi itse lähest ä i projekia ikää kui aroe , iedustelle . Halusi kuulla toiste ide- oista ja suu itel ista, oli epä ar a tule asta tehtä ästä i r h ässä. “iirt essä i ka didaai tut- kiel aa kirjoita asta, prosessia ulkopuolelta ha ai oi asta opiskelijasta tasa-ar oiseksi osalliseksi taiteilijaksi kä i läpi jo ki laise r h äide iteeiä i koske a hä e kse .
Ota o a rooli i puheeksi. Tiete ki liit tähä kaikkee tä ä ka didaai opi ä - tetutkiel a kirjoita ise uodossa: osallistu projeki ete e isee ja seuraa tapah- tu ia kää teitä sekä aiheita tapaustutki ukse a. Näi olle toi e keskei e asia o tai- teilija rooli i projekissa, osallistuisi ko i äki ä tel , kute oli aie i älä telt ? 27.9.2013 MINÄ & MATEI & OCTAVIAN- OCTAVIAN TYÖHUONE, SENAATINTORI
Koska ä ä kaksi tu te at toise sa e tuudestaa ja i ut ähdää osallistuja lisäksi osi ietoa kerää ä ä tutkija a, o rooli i hie a erotu a. Mole at ikää kui kerto at/ a - ta at ietoa itsestää i ulle, i usta k s tää ähe ä . 21.11.2013 AJATUSVILINÄÄ Vaikka päätös osallisuudesta i tehii jo projeki alussa, podi sili jo ki aikaa epä ääräistä tu eta siitä, etä osakkuute i o jote ki ähäise pää kui toiste . Tä ä liit ar asi osaltaa erää laisee ale uusko pleksii , jo ka uraateke ie ka ssa-taiteilijoide aikuta at CV:t i ussa s i ät.
Matei o kerto ut projeki astuuhe kilö ä hake ee sa apurahaa jo uuta ista pai- koista kahde taiteilija ; itse sä ja O ta ia puolesta. N t ku i ä ole liit ässä projeki taidepuolee , ousee pohdi ta i u ki osuudesta i apurahahake uksissa.
Kä e läpi Matei teke ä hake uspohja ja tutustu ös ole pie taiteilijoide CV:sii . Huhhuh ite a ai aiset a sioluetelot.. 27.9.2013 MINÄ & MATEI & OC- TAVIAN - OCTAVIAN TYÖHUONE, SENAATINTORI
P ri itse edistä ää tasapai oa ja hteis ärr stä tuo alla r h älle tuke i h i ukautu assa roolissa, ältääkse i risiriitoja ja pitääkse i kaikki t t äisi ä. Toi i ta i ja rooli i taustalla aikut- ta at o a elä ä ila tee i ja lähtöasetel a e suhde tähä projekii . E aluksi uskalta ut tä si sitoutua r h ä t ö jakoo ja projeki suu iteluu , sillä iesi , etä i te sii iset opi ot uu uassa ka didaai tutkiel a i tule at ke äällä aai aa paljo huo iota i. Ole kä t Matei
ka ssa projeki e kuluessa o taki suoraa ja pohdiskele aa keskustelua alkuaikoje e ältele- ästä roolista i ja o e suu taisista e akkoluuloista e.
Projeki edetessä ja toi i a ii ist essä koke ukse i r h ä jäse destä opeasi ah istui;
rooli i uutui tu ustele asta ulkojäse estä tä sipai oiseksi osalliseksi. Tä ä o paitsi itse i, ös tasapai oise i toi i a hteist ö e äkökul asta posiii i e kää e: Yhteiste oi a aro- je ja jousta uude edistä iseksi roolit tulee pitää d aa isi a. Jauhiai e & Eskola , . Yhteist ö i Matei ka ssa lisää t i ja aloi tu tea aikutus alta i ja erkit kse i projekissa kas a-
a . Matei alkoi otaa usei hte tä erilaiste k s ste ja apua i aai ie tehtä ie ii oilta. Päi- äkirja erki tä i ihe e ät ja pite e ät: keskustele e usea i ja pohdi e hdessä projeki ila eta sekä suu itele e seuraa ia aiheita, ta oiteita ja taidesisältöjä.
Matei ja i ä tä tele e apurahahake ukse Musiiki edistä issääiölle “k pe älit ksellä. Ka sa si ist ssäätiö apuraha hake i e lie ee seuraa a a uorossa.
Matei kertoo että e si äi e lähettä ä e hake us oli saa ut kielteise astaukse . Hake uste iksailu ie llätä ä kaua . Mi ä kää ä suo e kielisiä ohjeita Mateille e gla iksi jota epäsel ksiä ei ar asi s t isi. . . MINÄ & MATEI – SKYPE
K s kui ka tä ä järjestel kä tä össä esitetäisii : jatkuisiko soito tauota ku ie aihtuessa tätä ajatusta e tue ai pätkitäisii kö tä ä ko seri jote ki ? Matei se- lostaa etä hä e ehdotukse sa olisi järjest s, jossa ä ä ehdotetut kappaleet + i u teokse i uorotelisi at ai a Matei o ie sä ell ste esitä ise ka ssa. Näi kaikki te- okse i olisi at erillisiä tari oitaa ja esit s p s isi kii osta a a, ku ko seri pia o u- siikki ja orkesteriteokset sekä isuaali e taide iide aika a aihtelisi at. Tä ä kuulostaa
i usta oikei h ältä suu itel alta.22.01.2014 MINÄ & MATEI - SKYPE
Jotai roolissa i säil läpi prosessi ; ole edellee ötäilijä. Ai a ku jotai huo iota i aai aa tulee il i, p ri hoita aa asia älitö äsi, uista kiireistä i riippu ata. Ke ies tä ä tasapai-
o ta oitelu il iötä a al soi a kirjoitusprosessi i sa alla oi oi i ua ahdollisi a risirii- dato aa r h ätoi i taa projekissa, o ha se sa alla tutki uskohtee i. Halua toi ia htei- seksi a uksi usei Matei jaka ie astuide kauta ai a ku ahdollista, sillä koe , etä se o ai oa kei o a saita paikka i r h ässä ja projekissa. Välitö hteist ö al ius takaa iete ki osal- taa projeki ete e ise aikataulussa - ietäe se ki , etei ku pikaa toisista oisi ai akaa i u ho ii i kuulu ia kää östöitä hoitaa.
