72 T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 5 / 2 0 1 3
Pohjalainen pappi oli Ruotsin johtavia valistuskirjailijoita
Kimmo Sarje Maren Jonasson ja Pertti Hyttinen (toim.): Anders Chydeniuksen kootut teokset, osa 1, 1751–1765. Edita Publishing 2012.
Anders Chydenius (1729–1803), pohjalainen valistuskirjailija, po- liitikko ja pappi, on tällä hetkellä suuremman akateemisen huomi- on kohteena kuin koskaan ennen, kun hänen Kootut teoksensa jul- kaistaan viidessä osassa sekä alku- kielellä ruotsiksi että suomennok- sena. Yksikään toinen 1700-luvun kirjailijamme ei ole saanut osak- seen tällaista järjestelmällistä pa- nostusta ja huomiota. Kulttuuri- sensaatio!
Maren Jonasson ja Pertti Hytti- nen ovat sarjan toimittajia, ja en- simmäinen osa molemmilla kielillä on nyt ilmestynyt. Eikä tässä kaik- ki. Maren Jonasson ja Pertti Hytti- nen ovat toimittaneet myös laajan valikoiman Chydeniuksen kirjoi- tuksia englanniksi Peter C. Hoggin erinomaisina käännöksinä. Antici- pating The Wealth of Nations -ko- koelma on julkaistu arvostetussa Routledge Sudies in the History of Economics -sarjassa vuonna 2012.
On myös hyvä muistaa, että Caro- la Nordbäck väitteli Chydeniuksen teologiasta tutkimuksellaan Lyck- salighetens källa (Autuuden lähde) vuonna 2009.
Chydenius on epäilemättä huo- mionsa ansainnut. Hän oli rohkea ja oikeudenmukainen poliitikko, joka kamppaili sekä työväestön et- tä porvariston puolesta keskusjoh-
toista, pientä eliittiä suosivaa ta- louspolitiikkaa vastaan. Samalla hän kehitti liberaalia talousteoriaa mullistavasti. Chydenius oli johta- via valistuskirjailijoita Ruotsissa, ja hänen tyylinsä vetosi sekä älyyn et- tä sydämeen.
Chydeniuksen teosten tieteel- linen toimittaminen kotimaisil- la kielillä ei palvele vain kirjaili- jan tuotannon ja elämäntyön tun- netuksi tekemistä, vaan on samalla avain suomalaisessa historiatietoi- suudessa torjuttuun 1700-lukuun ja ylipäätään Ruotsin aikaan. Teko on myös painava argumentti po- pulistisessa puheessa ”pakkoruot- sista”.
Chydeniuksen opettaja, Turun yliopiston talousopin professori Pehr Kalm oli aikanaan kansainvä- lisesti tunnettu kirjailija, jonka En Resa Til Norra America (1753) il- mestyi useilla kielillä jo 1700-lu- vulla. Kalmin tuotantoa on toimi- tettu tieteellisesti alkukielellä ruot- siksi, mutta hänen kirjoituksiaan on suomennettu vain rajoitetusti.
Merkittävä osa Henrik Gabriel Porthanin, 1700-luvun humanis- timme, Turun yliopiston kauno- puheisuuden professorin, teoksista on toimitettu tieteellisesti alkukie- lillä ruotsiksi ja latinaksi, mutta nii- täkin on suomennettu vain vähän.
Kalmin matkakuvauksia on ilmes- tynyt ainakin englanniksi ja rans- kaksi vielä 1900-luvullakin, mutta Porthanin kirjoitukset ovat jääneet lähinnä kotimaisten tutkijoiden ai- neistoksi.
Valistuksen vuosisata oli mo- dernin länsimaisuuden virstanpyl- väitä. Suomalaisen itseymmärryk- sen kannalta on merkityksellistä, että voimme muodostaa konkreet- tisen käsityksen oman valistuk- semme eritysluonteesta. Chyde-
niuksen kirjoitukset ovat tässä meille korvaamaton lähde.
Kansainvälinen keskustelu, jon- ka Chydeniuksen teosten englan- ninkielinen kokoelma melkoisella varmuudella synnyttää, on omiaan täsmentämään käsitystämme poh- joisesta valistuksesta ja helpotta- maan vertailua hänen ja aikalais- kirjailijoiden välillä. Todennäköis- tä on, että Chydenius on nyt mat- kalla globaaliin tunnettuuteen.
Toivottavasti Chydeniuksen teosten julkaisutyö on kimmo- ke myös toisten mielenkiintoisten 1700-luvun kirjailijoidemme esit- telyyn ja julkaisemiseen sekä alku- kielillä että hyvinä suomennoksi- na. Kalmin ja Porthanin lisäksi ra- dikaalin Petter Forsskålin filosofi- nen ja poliittinen työ ja astronomi Anders Johan Lexellin tieteellinen kirjeenvaihto odottavat huomiota monen arkisemmankin kirjoitta- jan rinnalla.
Omana aikanaan Chydenius oli tunnettu poliitikko ja kirjailija, mutta kuolemansa jälkeen hän vai- pui vuosikymmeniksi unohduk- siin. Valistuksen aatteet vaihtuivat 1800-luvun romantiikkaan, samal- la kun Napoleonin sotien seurauk- sena Ruotsin itäisistä maakunnista muodostui Suomen autonominen suuriruhtinaskunta osana Venä- jän imperiumia. Tässä poliittises- sa ympäristössä Chydeniuksen li- beralismilla ei ollut tilausta.
Positivismin ja naturalismin nostaessa päätään 1870-luvulla historioitsija E. G. Palmén toimit- ti Chydeniuksen kirjoitusten ruot- sinkielisen kokoelman. Vuosisa- dan vaihteen liberaali sivistyneis- tö otti Chydeniuksen omakseen, ja uutta tutkimusta syntyi.
Chydeniuksen Valitut teokset Verner Malisen suomennoksena
T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 5 / 2 0 1 3 73 ilmestyivät kuitenkin vasta vuon-
na 1929. Julkaisemisen motiive- ja on voinut olla myös voimistu- va nationalismi, jota Chydeniuk- sen aatemaailma kuitenkin palve- li huonosti.
Volyymiltaan ja laadultaan Chy- deniuksen Kootut teokset ovat pit- kä edistysaskel. Pelkästään ensim- mäisessä osassa on Chydeniuksen muutamien keskeisimpien poliit- tisten kirjoitusten rinnalla hänen teknistaloudellisia julkaisujaan, kirjeitään, valtiopäivämuistioita ja niiden luonnoksia.
Huolellinen toimitus- ja kään- nöstyö ovat kirjan ansioita. Alku- peräiset julkaisut on dokumen- toitu hyvin. Harvinaisia sanoja ja käsitteitä selvitetään viitteissä, ja 1700-luvun mitta- ja rahayksiköis- tä on oma lukunsa.
Tutkijoiden laatimat kommen- tit ja tulkinnat seuraavat kirjassa Chydeniuksen kirjoituksia. Profes- sorit Gustav Björkstrand, Bo Lind- berg, Juha Manninen ja Jari Oja- la sekä dosentti Henrik Knif muo- dostavat kirjan toimituskunnan.
Lisäksi kuusitoista muuta tutkijaa on hankkeessa mukana.
Tutkijoiden jälkisanat ovat usein ansiokkaita erityisesti mi- tä tulee uusiin historiallisiin yk- sityiskohtiin, mutta teoriahistori- allisesti ne tuottavat myös petty- myksiä. 1700-luvun merkittävil- lä yhteiskuntafilosofeilla Samuel von Pufendorfilla, John Lockella ja Montesquieulla, joiden keskei- siä teoksia oli saatavilla ruotsiksi ja joilla oli ilmeinen vaikutus Chyde- niuksen ajatteluun, on tulkinnoissa tuskin marginaalinen rooli. Pufen- dorf mainitaan kerran ja Lockes- ta ei tiedetä mitään. Tässä suhtees- sa keskustelu on taantunut sitten 1980-luvun. Viittaan edesmenneen
filosofi Ilkka Patoluodon ja allekir- joittaneen kirjoihin ja kirjoituksiin.
Tohtori Patrik Winton tulkitsee Chydeniuksen tunnetuinta trak- taattia Kansallinen voitto (1765) oikeastaan sivuuttaen fysiokratis- mia, liberalismia ja Chydeniusta koskevan pitkän keskustelun. Työ arvon lähteenä tekee Chydeniuk- sen teoriasta liberaalin eikä yk- sinomaan taloudellisen vapauden vaatimus. Winton pähkäilee yh- teistä teoreettista nimittäjää Chy- deniuksen ja Adam Smithin välille mutta unohtaa Locken. Myös Ben- jamin Franklinin esimerkki, josta Chydeniuksella uskottavasti oli ai- nakin Kalmin välittämää tietoa, on pohdinnan arvoinen tausta Kansal- linen voitto -pamfletille.
Tohtori Jouko Nurmiainen tar- kastelee Chydeniuksen toista mai- neikasta valtiopäiväpamflettia vuo- delta 1765: Valtakunnan heikkou- den lähde. Kirjoitus on tyylillisesti, filosofisesti ja temaattisesti paljos- sa velkaa Montesquieun Rooman valtakunnan rappiota koskeval- le kirjalle, joka ilmestyi vuonna 1755 ruotsinkielisenä käännökse- nä. Montesquieusta Nurmiainen vaikenee, ja sama ongelma koskee myös Wintonin Chydeniuksen jul- kaiseman maastamuuton syitä tut- kivan kilpakirjoituksen (1765) jäl- kisanoja.
Minua ilahdutti professori Carl Johan Gaddin ja professori emeri- tus Pekka Isoviitan arvio, että Carl von Linnén Flora lapponica (1737)
”on ollut Chydeniuksen tärkein kasviteos”. Tutkimuksissani sitten 1970-luvun olen kiinnittänyt huo- miota Chydeniuksen linnéläiseen taustaan, en kuitenkaan kasvitie- teellisessä vaan talouspoliittises- sa mielessä. Olen pyrkinyt osoitta- maan, että Chydenius piti varhai-
sessa poliittisessa kirjoituksessaan esikuvanaan Linnén vuoden 1732 Lapin matka -kirjan argumentoin- titapaa. Ylipäätään Linnén suun- tautuminen yksityistalouteen oli merkityksellistä liberaalin teorian kehityksessä Ruotsissa.
Chydenius oli myös periaatteel- linen painovapauden ja poliittisten asiakirjojen julkisuuden kannatta- ja. Hänen asiaa koskeva muistion- sa hyväksyttiin menestyksellises- ti vuosien 1765–66 valtiopäivillä.
Tätä hän piti yhtenä tärkeimpä- nä saavutuksenaan. ”Kiperin kysy- mys koski opposition oikeutta saa- da tietoa päätöksentekoprosessis- ta”, kuten dosentti Henrik Knif to- teaa muistion mielenkiintoisissa jälkisanoissa.
Chydeniuksen monialaisuu- desta huolimatta hänen talouspo- liittiset, tekniset ja teologiset kir- joituksensa sekä hänen käytännön toimintansa muodostavat varsin eheän maailmankatsomuksellisen kokonaisuuden, jonka hahmotta- minen on metodinen edellytys hä- nen työnsä tulkinnassa.
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja valtiotieteiden lisensiaatti sekä Hellsingin yliopiston estetiikan dosentti.
