Opintolaina – opiskelijan pelastus?
Opintolainan nostamisen syyt, opintolainan käyttökohteet sekä opintolainan aiheuttama stressi korkeakouluopiskelijoilla.
Mirka Maarit Kyllikki Kurkela 282947 Kasvatustiede
Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto
17.3.2021 Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto Kotitaloustiede
Kurkela, Mirka. Opintolaina – opiskelijan pelastus? Opintolainan nostamisen syyt, opintolainan käyttökohteet sekä opintolainan aiheuttama stressi korkeakouluopiskelijoilla.
Opinnäytetutkielma, 57 sivua, 9 liitettä (15 sivua)
Tutkielman ohjaajat: Talvia Sanna & professori Elorinne Anna-Liisa Maaliskuu 2021
Asiasanat: Opintolaina, opintolainahyvitys, korkeakouluopiskelija, koronavirus
Tiivistelmä
Korkeakouluopiskelijat elävät yhä lainapainotteisempaa elämää ja opintolaina on merkittävässä osassa korkeakouluopiskelijoiden arjen rahoittamista. Suomen hallitus on muokannut
opintoetuuksien muotoa lainapainotteiseksi ja he ovat luoneet opintolainahyvityksen, joka kannustaa opiskelijoita nostamaan kuluiltaan alhaista lainaa. Hallitus pienensi lainattomia tukia, jolloin osalle opiskelijoista laina on välttämättömyys ja osalle taas hyöty.
Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa opintolainan käyttöä korkeakouluopiskelijoilla.
Tarkastelun kohteena olivat erityisesti opintolainahyvitys, koronaviruksen vaikutukset sekä opintolainan aiheuttama stressi. Tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena survey tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi 336 henkilöä, joista kolmen vastaajan vastaukset täytyi poistaa, koska he eivät kuuluneet tutkittavaan kohderyhmään eli
korkeakouluopiskelijoihin. Saadut tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että monet opiskelijat nostavat opintolainaa välttämättömyyden takia (46% vastaajista) ja he ovat käyttäneet siitä lähes kaiken (48% vastaajista). Vastaajista 69% käyttää opintolainaa ruoan ostamiseen ja 67% käyttää opintolainaa asumiseen.
Opintolainahyvitys on vaikuttanut tai osittain vaikuttanut 80% vastaajista päätökseen nostaa opintolainaa. Opintolainahyvityksellä on siis ollut merkittävä vaikutus päätökseen nostaa
opintolainaa. Tuloksista selviää, että lainaa ottaneista vastaajista 18 prosentilla työt peruuntuivat tai heidät lomautettiin koronapandemian aikana. Lähes sama määrä vastaajia (17%) kertoo, että opintolainan merkitys talouden ylläpitämisessä on kasvanut koronakriisin myötä. Koronan lisäksi stressiä aiheuttaa opintolaina itsessään. Vastaajista 24% kokee, että opintolaina aiheuttaa ainakin jossain määrin stressiä ja huolta.Yhteenvetona voidaan todeta, että opintolaina on helpottanut monen opiskelijan arkea ja toimeentuloa, mutta samalla luonut uuden stressin aiheuttajan.
University of Eastern Finland, Philosophical Faculty
School of Applied Educational Science and Teacher Education Institute of Home Economics
Kurkela, Mirka. Student loan — student rescue? Reasons for raising the student loan, items for the use of the student loan, as well as student loan stress caused by college students.
Master`s thesis, 57 pages, 9 appendix (15 pages)
Supervisors of the dissertation: Talvia Sanna & professor Elorinne Anna-Liisa March 2021
Keywords: Student loan, student loan credit, college student, coronavirus
Summary
College students lead increasingly loan-oriented lives and the student loan is a significant part of funding the everyday life of college students. The Finnish government has modified the form of student benefits to be loan-weighted, and they have created a student loan credit that
encourages students to raise low loans on their expenses. The government reduced the
unborrowed subsidies, making a loan a necessity for some of the students and a benefit again.
The purpose of the thesis was to chart the use of student loan by college students. Specifically, the student loan credit, the effects of the interest-rate virus, and the stress caused by the student loan. The thesis was conducted as a quantitative survey by means of a questionnaire. 336
people responded to the questionnaire, from whom three respondents had to have their answers deleted because they were not part of the target group under investigation, namely college students. The results obtained were analysed using the SPSS program.
It is clear from the results of the survey that many students are raising student loan because of necessity (46% of respondents) and they have spent almost all of it (48% of respondents). 69%
of respondents use a student loan to buy food and 67% use a student loan for housing. The student loan credit has influenced or partially influenced 80% of respondent's decision in order to raise their student loan. So the student loan credit has had a significant impact on the decision in order to raise the student loan. The results show that 18% of respondents who took out loans were cancelled or laid off during corona pandemic. Almost the same number of respondents (17%) say the importance of a student loan in sustaining the economy has increased with the interest rate crisis. In addition to the corona, stress is caused by the student loan itself. 24% of respondents feel that student loan causes stress and concern to at least some extent. In summary, the student loan has facilitated the daily life and livelihoods of many students, but at the same time created a new source of stress.
Sisällys
1. Johdanto ... 6
2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys ... 8
3. Teoreettinen ja käsitteellinen tausta ... 10
3.1. Opiskelijan etuudet ... 10
3.2. Opintolainan historia ... 11
3.3. Monimuotoinen opintolaina ... 14
3.4. Opiskelijoiden toimeentulo ... 17
3.5. Opiskelijoiden kokema stressi ... 18
3.6. Koronaviruksen vaikutus ... 20
4. Tutkimusasetelma ... 23
5. Aineisto ja menetelmät ... 24
5.1. Kohderyhmä ... 24
5.2. Aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät ... 25
6. Tulokset ... 28
6.1. Vastaajien taustatiedot ... 28
6.2. Lainattomat vastaajat ... 29
6.3. Opintolainan nostaminen ... 31
6.4. Opintolainan käyttö ... 35
6.5. Opintolainahyvitys ... 37
6.6. Koronaviruksen vaikutukset ... 40
6.7. Opintolainan vaikutus stressiin ... 41
7. Pohdinta ... 44
7.1. Lainattomat vastaajat ... 44
7.2. Opintolainan nostaminen ja käyttö ... 45
7.3. Opintolainahyvitys ... 47
7.4. Koronaviruksen vaikutukset ... 48
7.5. Opintolainan vaikutus hyvinvointiin ... 50
7.6. Luotettavuus ... 53
7.7. Jatkotutkimukset ... 55
Lähteet ... 58
LIITTEET ... 68
LIITE 1 ... 68
LIITE 2 ... 69
LIITE 3 ... 76
LIITE 4 ... 77
LIITE 5 ... 78
LIITE 6 ... 79
LIITE 7 ... 80
LIITE 8 ... 81
LIITE 9 ... 82
6
1. Johdanto
Opintojen rahoittaminen on muuttunut yhä enemmän lainapainotteiseksi (Houle 2014, 448-465). Opintolainaa nostavat myös sellaiset opiskelijat, jotka eivät välttämättä tarvitse sitä opintojen rahoittamiseen (Yle uutiset 2016). Kiinnostus opintolainaa
kohtaan on noussut opintolainahyvityksen ja alhaisen koron myötä. Opintolainan avulla opiskelijoiden ei tarvitse käydä koulun ohella töissä, jolloin he pystyvät keskittymään opintoihin täyspäiväisesti. Tutkielman tekijä tutki aihetta kandidaatin tutkielmassa, ja haluaa jatkaa saman aihepiirin tutkimista. Aikaisempi tutkimus oli pintaraapaisu
aiheeseen, vaikka tutkielma toikin esille uutta tietoa lainasta ja sen käytöstä. Vallitseva tilanne eli koronapandemia on todennäköisesti myös vaikuttanut opintolainaan ja sen nostamiseen. Tämän vuoksi tutkimuksessa syvennytään myös koronaviruksen
vaikutuksiin.
Tutkimuksesta saatava tieto lisää yhteiskunnan tietoisuutta opiskelijoiden asemasta ja rahallisesta tilanteesta. Aihe on hyvin ajankohtainen, mikä käy myös ilmi Ylen (2021) artikkelista koskien opiskelijoiden etuuksista. Artikkelissa nostetaan esille
opiskelijajärjestöjen huolta opiskelijoiden velkaantumisesta, koska opintoetuudet ovat liian lainapainotteisia. Artikkelissa myös tuodaan ilmi, ettei nuorilla ole tarpeeksi ymmärrystä rahankäytöstä, ja koulutusjärjestelmämme ei valmista nuoria tarpeeksi oman talouden hallintaan. Koska velattomia opintoetuuksia on leikattu viime
vuosikymmenien aikana ovat monet opiskelijat joutuneet turvautumaan opintolainaan kattaakseen elämisen kulut. Valtio on kehittänyt opintolainahyvityksen, joka kannustaa opiskelijoita nostamaan matalakorkoista lainaa. Lisäksi opintotukea on pienennetty, jolloin osalle opiskelijoista lainan nostamisesta on tullut välttämättömyys.
7
(Kansaneläkelaitos 2017.) Tutkimus tehdään, jotta saadaan ymmärrystä opintolainan käytöstä, lainahyvityksen vaikutuksista ja opiskelijoiden ajatuksista lainaa kohtaan.
Opintolainasta uutisoidaan hyvin sijoituspainotteisesti, joten on toivottavaa, että
tutkielman myötä uutisoinnissa tuotaisiin opintolainaa esille myös muista näkökulmista.
Opintotuki on pienentynyt vuosien aikana, ja oletettavasti opintolainan merkitys on samalla noussut (Kansaneläkelaitos 2017).
8
2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys
Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa opintolainan käyttöä ja käyttökokemuksia korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Tarkennettuna tutkitaan opintolainan
nostamisen syitä, opintolainan käyttökohteita sekä opintolainan aiheuttamaa stressiä.
Varsinaiset tutkimuskysymykset ovat
1. Mihin korkeakouluopiskelijat käyttävät opintolainaa?
2. Vaikuttaako opintolainahyvitys päätökseen nostaa opintolainaa?
3. Aiheuttaako opintolaina stressiä?
4. Ovatko opiskelijat tyytyväisiä nykyisiin opintoetuuksiin?
5. Onko koronavirus vaikuttanut opiskelijoiden toimeentuloon ja tämän myötä opintolainan nostamiseen?
Tutkimusasetelmassa kolmena pääkohtana ovat opintolainan nostamisen syyt, opintolainan käyttökohteet sekä opintolainan aiheuttama stressi. (Kaavio 1). Nämä kaikki kolme pääotsikkoa sisältävät alaotsikot ja tutkittavat aiheet. Opintolainahyvitys on valtion lanseeraama ”porkkana” korkeakouluopiskelijoille, jotta he valmistuisivat
tavoiteajassa (Valtioneuvoston kanslia 2015, 18). Tavoiteajat ovat yliopisto 5+1 vuotta ja ammattikorkeakoulu 3,5-5 vuotta riippuen tutkinnon laajuudesta. (Kansaneläkelaitos 2020d). Opintolainahyvityksen astuttua voimaan opintolainojen nostajien määrä on kasvanut merkittävästi (Kansaneläkelaitos 2019.) Onko siis opintolainahyvitys syy, miksi opintolainaa on nostettu?
9
Opintolainahyvitys linkittyy opintolainan nostamisen syihin. Opintolainan nostamiselle voi olla monia syitä ja uusin syy nostaa lainaa voi olla koronapandemia, joka on vaikuttanut työllisyystilanteeseen (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020). Jos opiskelija ei pääse kesätöihin tai opintojen ohella töihin, voi rahallinen tilanne olla heikko.
Opintotukea on leikattu vuosien aikana ja opiskelijat eivät saa enää niin paljon tukia, joilla kattaa asumiskustannuksia (Kansaneläkelaitos 2017.) Opintolainan nostamisen syyt johtavat myös opintolainan käyttöön. Jos opiskelijalla on korkea vuokra, saattaa hän nostaa opintolainaan asumismenojen kattamiseksi, jolloin opintolainaa käytetään asumismenoihin. Opintolainan käyttöön voi vaikuttaa rahallinen tilanne ja lainan tarpeellisuus. Jos laina ei ole välttämättömyys, jota tarvitsee käyttää pakollisten elinkustannuksien kattamiseen, saatetaan sillä nostaa omaa elintasoa tai sijoittaa rahallisen tuoton toivossa.
Kuvio 1. Tämän tutkimuksen keskeiset opintolainaan liittyvät tutkimusnäkökulmat
10
3. Teoreettinen ja käsitteellinen tausta
3.1. Opiskelijan etuudet
Valtion antamat erilaiset tuet ja etuudet ovat luoneet vankkaa pohjaa suomalaiselle kouluttautumiselle. Suomessa jokainen korkeakouluopiskelija saa erilaisia etuuksia, joiden avulla mahdollistetaan tasavertaiset lähtökohdat opiskella. Kuitenkin
opintotuessa tapahtuneiden muutoksien myötä, opiskelijoiden saama rahallinen tuki on pienentynyt. Opintoraha on otettu Suomessa käyttöön vuonna 1972, jonka jälkeen rahallista tuen määrää on laskettu ja nostettu valtion taloudellisen tilanteen mukaan.
Vuosien aikana opintotuen rinnalle on tuotu asumislisä (1977) ja muutama vuosi tämän jälkeen ateriatuki. Opintolainavähennys astui voimaan 2005 ja nykyinen
opintolainahyvitys vuonna 2014. Opintolainavähennys on verovähennys, eli kun maksat opintolainaa takaisin pankille maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja.
(Kansaneläkelaitos 2020e.) Opintotuki muutettiin kaksiportaiseksi vuonna 2011 ja 2014 opintotukea korotettiin ja samalla enimmäistukikuukausia vähennettiin.
(Kansaneläkelaitos 2020f.) Opintolainan valtiontakaus on opintotuen osa eli se liitetään valtion myöntämiin opintoetuuksiin. Opintoetuuksiin (LIITE 1) kuuluvat kaikki valtion antamat tuet opiskeluiden aikana, kuten opintotuki, ateriatuki ja opintolainan
valtiontakaus. Yleisesti opintolainan valtiontakaus myönnetään niille opiskelijoille, jotka saavat opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. (Kansaneläkelaitos 2018, 285, 290.)
Opiskelijoiden saamat tuet ovat muuttaneet muotoaan ja pienentyneet viimeisten vuosien aikana. Opintotuki, johon kuului asumisenlisä muuttui opintotueksi ja yleiseksi asumistueksi vuonna 2017. Tämän muutoksen myötä opintotukea leikattiin ja se oli
11
ennen 336,76€/kk, kun nyt summa on 250,28€/kk. Saman muutoksen yhteydessä opintolainan määrää nostettiin 650€/kk. Opintolainakorotus luokitellaan tueksi, joten opintolainakorotuksen myötä opiskelijoiden tuet ovat nousseet sadoilla euroilla.
(Kansaneläkelaitos 2017.) Asumistuki on myös voinut vaikuttaa tukien nousuun uudistuksen myötä, koska eri paikkakunnilla saa eri enimmäisrahan vuokramenoihin nähden. Asuinkunnat on jaettu neljään kuntaryhmään, joissa kaikissa on eri
asumismenojen yläraja. Näin ollen Helsingissä asuva saa enemmän asumistukea kuin saman verran vuokraa maksava Jyväskylässä asuva opiskelija. (Kansaneläkelaitos 2020a.)
3.2. Opintolainan historia
Opintolaina on valtion takaama laina, joka myönnetään opiskeluun tai opintomatkojen rahoittamiseksi yksityisille henkilöille (Tilastokeskus 2020). Valtio on myöntänyt
Suomessa opintolainoja vuodesta 1952 alkaen. 1960-luulla huomattiin, ettei opintolaina yksinään riittänyt tukemaan opiskelijoita, joten nousi esiin tarve opintotukijärjestelmästä.
Tuolloin haluttiin luoda järjestelmä, jonka avulla mahdollisimman monet voivat opiskella täyspäiväisesti. Ennen kuin opintolainaa uudistettiin 1969 oli monilla haasteita saada valtiolta lainatakausta ja jos takauksen sai, oli lainan korko ehdot todella tiukat ja kohtuuttomat. (Jämsén & Nummela 2014, 22-24.)
Lainauudistuksien myötä valtion on pyrkinyt tekemään opintolainasta houkuttelevampaa samalla kun sen tarpeellisuus on korostunut. Eli osa opiskelijoista ottaa opintolainaa sen hyvien etuuksien vuoksi ja osalla taas on pakottava tarve opintolainalle, jotta he voivat kattaa elämisenkustannuksia. 10 vuodessa opintolainan nostojen määrä on kaksinkertaistunut. Vuosien 2008-2009 aikana opintolainaa nosti noin 75 000
opiskelijaa, kun vuosina 2018-2019 määrä oli yli 150 000. Myös nostetun opintolainan määrä on vuosien aikana noussut. Vuosina 2008-2009 lainaa oli keskimäärin 5000€ ja vuosina 2018-2019 lainaa oli keskimäärin 8500€. Määrät ovat selkeästi nousseet
12
uudistuksien myötä, sillä tilastoissa on selvää nousua vuoden 2014 jälkeen.
(Kansaneläkelaitos 2019.) Suomen Pankin (2021) julkaisemassa tilastosta käy ilmi, että tammikuussa 2021 opintolainaa nostettiin enemmän kuin koskaan aiemmin.
Tammikuussa opintolainaa nostettiin yhteensä 327 miljoonan euron edestä. Kasvua edellisen vuoden tammikuulle oli 6%. Opintovelallisten kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Opintolainaa nostaneita oli 462 000 opiskelijaa lukuvuonna 2019-2020, kun taas kolme vuotta aikaisemmin määrä oli 84 000 velallista pienempi.
Opintolainakanta on lähes kaksin kertaistunut vuoden 2017 jälkeen, kun uudistusoli astunut voimaan. Valtio on 2000-luvulla tehnyt paljon muutoksia niin opintotukeen kuin opintolainaan. Vuonna 2005 valtio nosti opintolainan kuukausierää 220€:sta 300€
kuussa. Lisäksi lanseerattiin käyttöön 1.8.2005 alkaen verovähennys, jonka myötä opiskelija saa 30% verovähennystä 2500€ ylittävästä osasta. Näiden uudistuksien tavoitteena oli lyhentää opiskeluaikaa. Tämän vuoksi verovähennystä saa, jos on aloittanut opinnot 1.8.2005 – 31.7.2014 välisenä aikana ja valmistuu tavoiteajassa.
(Kansaneläkelaitos 2020e.)
Opintolainavähennys ei juurikaan ollut myönteistä vaikutusta opintolainan nostamiseen, joten valtio lanseerasi vuonna 2014 uuden opintolainahyvityksen. Opintolainahyvityksen saa, jos on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot 1.8.2014 jälkeen sekä suorittaa tutkinnon sille asetetussa määräajassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ehtojen täyttyessä valtio maksaa osan opintolainastasi pois. (Kansaneläkelaitos 2020d.)
Opintolainahyvitys on 40% siitä opintolainan määrästä, joka ylittää 2500€. Tutkinnon laajuus vaikuttaa huomioitavaan opintolainan enimmäismäärään. Esimerkiksi 300 opintopisteen laajuisella tutkinnolla enimmäismäärä on 18 000€, josta enimmäismäärä hyvitettävää on 6200€. (Kansaneläkelaitos 2020c.)
Opintolainasta on vuosien aikana uutisoitu suhteellisen niukasti, koska aihetta on tutkittu vain vähän. Tutkimuksen tarve korostuu, kun tarkastellaan uutisointia. Uutisissa nostetaan esille lähinnä opintolainan sijoittamista ja jätetään vähälle huomiolle
opiskelijoiden vähävaraisuus, kuten seuraavissa kappaleissa kerrotuissa uutisista voi
13
huomata. Yle uutiset (2016) uutisoi kuinka moni opiskelija nostaa opintolainaa sijoittaakseen pörssiin. Uutisessa haastateltava kertoo, ettei tarvitse opintolainaa elämiseen, joten nostin lainaa sijoitusmielessä. Myös Helsingin Sanomat (2019) uutisoi artikkelissaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijasta, joka on sijoittanut opintolainasta suurimman osan osakkeisiin ja rahastoihin. Tietoa etsiessä tulee vastaan myös Talous Taito (2019) lehden artikkeli, jossa kirjoittaja Kalluinen pohtii, miksi hän ottaisi opintolainaa. Kirjoittaja on valmistunut ekonomiksi ja kertoo artikkelissaan miksi korkeakouluopiskelijan olisi hyvä ottaa lainaa ja mitä ylimääräisellä rahalla voi tehdä, jos sitä ei tarvitse pakollisiin menoihin.
Ylen lisäksi iltapäivälehdet kertovat opintolainan sijoittamisesta tuhkimotarinoita. Ilta- Sanomien (2018) talousosiossa on juttu, jossa kerrotaan lääkäriopiskelija Samista, joka sijoitti 15 000€ opintolainan ja nyt hänellä on oma asunto ja 100 000€ säästöt. Jutun lopussa tuodaan kuitenkin esille, että monet opiskelijat tarvitsevat lainaa pakollisten menojen kattamiseen. Tähän lausunto on saatu Signe Jauhiaiselta, joka on
Kansaneläkelaitoksen johtava taloustutkija. Myös Iltalehti (2019) on tehnyt jutun opintolainan sijoittamisesta, jossa korkeakouluopiskelija kertoo omia kokemuksiaan opintolainan sijoittamisesta. Jutussa on haastateltu myös nuorten osakesäästäjien varapuheenjohtaja Jamilla Heiskasta, joka kertoo opintolainan sijoittamisen olevan nouseva trendi viime vuosina. Jutussa nostetaan esille myös tieto, ettei Kelalla ole tietoa mihin opiskelijat käyttävät opintolainojaan, mikä tuo esille tarpeen tälle tutkimukselle.
Loppu vuodesta 2019 Yle uutiset (2019) julkaisi uutisen siitä, kuinka osa opiskelijoista haluaa säästää ja sijoittaa opintolainaa, mutta arjen menot ovat kuitenkin tärkein syy lainan nostamiselle. Uutisessa tuotiin esille Osuuspankin teettämän kyselyn tuloksia.
Puolet haastateltavista kertoi käyttävänsä lainaa elämisen kustannuksiin. Jos vastaajilta jäi opintolainaa käyttämättä he sijoittavat sitä tai säästävät omaa kotia varten asp:tilillä.
Uutisessa ei kuitenkaan kerrota Osuuspankin kyselyyn vastanneiden määriä tai muita taustatietoja, koska kyselyn tulokset eivät olleet julkisia.
14 3.3. Monimuotoinen opintolaina
Ennen viimeisintä opintolainauudistusta on tehty tutkimus, Monituloiset:
korkeakouluopiskelijoiden tulonlähteet ja kokemus toimeentulosta erilaisissa
elämäntilanteissa (Mikkonen, Lavikainen & Saari 2013), jossa selvittää opiskelijoiden tulonlähteitä. Tutkimuksessa kyselyyn vastanneista kolmannes oli nostanut
opintolainaa. Tuloksista käy ilmi, että opintolainan nostamista ei suosita ja sitä vältellään ja että heikko toimeentulo ennustaa opintolainan nostamista. Opintolainaa nostaneet kokivat, ettei lainan nostaminen ole nopeuttanut opintoja. Laina on sen sijaan tuonut liikkuvuutta ajankäyttöön. Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että täysi-ikäisen tulee kyetä itsenäiseen taulouteen, ilman vanhempien rahallista avustusta.
Opintolainaa vältettiin enemmän kuin vanhempien tukea tai työskentelyä opintojen ohella. Tämän selittää se, että velaksi eläminen koettiin epämiellyttäväksi.
Q-tutkimuksen (2018) teettämästä kyselystä selvisi, että 56% vastaajista on nostanut opintolainaa. Lainaa vastaajilla oli keskiarvollisesti 7358€ ja mediaani oli 6200€.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus (2019, 11-14) on teettänyt vuonna 2018 laajan tutkimuksen pääkaupunkiseudun yliopisto-opiskelijoiden toimentulosta.
Tutkimuksesta selvisi, että vastaajista 53% on nostanut opintolainaa. Opintolainan nostamisen tärkein syy oli turvata toimeentuloa (46%). Toiseksi tärkein syy lainan nostamiselle oli opintolainan kohtuulliset takaisinmaksuehdot ja matala korkotaso.
Kyselystä selvisi myös, että 16%:lla vastaajista opintorahojen leikkaukset ovat vaikuttaneet tarpeeseen nostaa opintolainaa. Vastaajista 83% oli tietoisia
opintolainahyvityksestä tai opintolainavähennyksestä. Tämä ei kuitenkaan kerro opintolainahyvityksen vaikutuksista opintolainan nostamiseen.
Opintolainasta on tehty muutama opinnäytetyö: Mustajärvi (2017), Mäkelä (2017) sekä Ahola (2017). Mustajärven tutkielmassa nostettiin esille lainannostamisen syitä, joista
15
suurimpana syynä oli opintolainan sijoittaminen. Tutkimus oli toteutettu
kyselytutkimuksena, johon vastasi 24 saman koulun oppilasta, mikä heikentää tutkimustulosta. Mäkelän opinnäytetyössä keskityttiin opintolainan määrään ja
opiskelijoiden kulutusmenoihin. Tutkimuksessa selvisi, että pidentynyt opintoaika, sekä pääkaupunkiseudulla asuminen kasvattavat opintolainan määrää. Tutkimukseen
osallistui 250 vastaajaa yhdestä korkeakoulusta, joten tutkimuksen tuloksia ei voi suoraan verrata muiden kaupunkien opiskelijoihin, joilla asumismenot saattavat olla pienemmät. Aholan opinnäytetyössä oli haastateltu opiskelijoita ja koottu heidän mietteitään opintolainasta ja opiskeluiden rahoittamisesta. Haastatteluissa nousi esille lainan käyttökohteet, kuten rahastosijoittaminen, matkustelu, palkattoman harjoittelun rahoittaminen. Useaan otteeseen haastatteluissa oli noussut esille lainan nostamisen vastahakoisuus. Vaikka opiskelijat mahdollisuutta lainan nostamiseen hyvänä, eivät he olisi halunneet nostaa opintolainaa.
Opintolainaa on tutkittu myös jonkin verran ulkomailla. Yhdysvalloissa 2019 julkaistussa teoksessa: The rise in student loan defaults (Muller & Yannelis 2019, 1-19), tutkittiin opintolainojen laiminlyöntiä Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa talous oli vakaa monta vuotta, mutta taantumuksen myötä opintolainan takaisinmaksua laiminlyötiin enenevissä määrin. Lainan takaisinmaksun laiminlyönti vaikuttaa osaltaan Yhdysvaltojen liittovaltion budjettiin, koska siellä yli 92% opintolainoista on liittovaltion myöntämiä, kuten
Suomessakin. Merkittävimpinä syinä opintolainan laiminlyöntiin oli asuntojen markkina- arvojen romahdus, joka vaikuttaa osaltaan kulutusmenojen laskuun, mikä taas vaikuttaa työmarkkinoihin. Kun työmarkkinat hiipuvat, vähenee työtunnit ja irtisanomiset
lisääntyvät, jolloin jäädään ilman tuloja, joilla maksaa opintolaina pois. Tutkimuksessa selvisikin, että opiskelijat käyvät mieluummin osa-aikaisissa töissä opintojen ohella, kuin nostavat opintolainaa. Opintolainan takaisinmaksua on tutkittu myös Lu ja Chatterjeen (2019) tutkimuksessa. Tutkimuksessa käy ilmi, että opiskelija, joka on nostanut
opintolainaa ja on saanut opetusta taloudenhallintaan maksaa todennäköisemmin opintolainan ajallaan. Vastaajista 30% oli saanut koulutusuransa aikana tietoa
taloudenhallinnasta. Ne opiskelijat, joilla ei ollut tarvittavaa taloudellista lukutaitoa olivat
16
merkittävässä yhteydessä lainan takaisinmaksun laiminlyöntiin. Tutkimuksesta selvisi myös, että 55% vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan lainasta ja sen takaisin
maksusta. Samalla selvisi, että naiset huolehtivat enemmän lainasta, vaikka maksavatkin sen miehiä aikaisemmin pois.
Valtio on opiskelijoiden kohdalla tehnyt opintolainasta lähes pakollisen pahan tai
hyödykkeen riippuen opiskelijan taloudellisesta tilanteesta. Onko kuitenkaan suotavaa, että opiskelija joutuu ottamaan velkaa, vaikka ei sillä keinolla haluaisi rahoittaa
opintojaan? Tämän vuoksi olisi tärkeää opettaa yläkoulussa ja/tai lukiossa lainan
perusperiaatteet ja kertoa kuinka opintolaina toimii ja miksi sitä kannattaa nostaa tai olla nostamatta. Kotitalouteen kuuluu vahvasti raha-asiat ja niiden hoitaminen ja niistä
oppiminen on osana kuluttajakasvatusta. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 438) kotitaloudessa nostetaan esille tiedonhallintataidot, ”T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään
luotettavaa tietoa valintojen perustana”. Edellä mainittu tavoite sisältää taloudenhoitoon liittyvän lainan, vaikka sitä ei erikseen mainita. Vaikka yläkouluikäiset eivät kuuluu opintolainan kohderyhmään, on heille hyvä opettaa asiasta tulevaisuutta varten.
Lukion kotitaloudessa aiheen käsittely on erittäin suotavaa, koska moni jatkaa lukiosta ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Kaikissa toisen asteen kouluissa ei ole tarjolla kotitaloutta oppiaineena, jolloin yhteiskuntaopin opetus nousee suuren rooliin. Lukion opetussuunnitelmassa (Opetushallitus 2019, 290) yhteiskuntaopin tavoitteena on:
vahvistaa opiskelijan talousosaamista ja oikeudellista ymmärrystä sekä kannustaa aktiiviseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Talousosaaminen sisältää oman
talouden hallinnan sekä erilaiset lainat ja velat, kuten opintolainan. Myös toisen asteen opiskelija voi nostaa opintolainaa Kelalta, jos opiskelija ei saa opintorahaa ja
vanhempien tulorajat eivät ylity (Kansaneläkelaitos 2020b). Nuorilla opiskelijoilla ei välttämättä ole ymmärrystä ja tietoa oman talouden hallinnasta ennen omille muuttoa, joten monet asiat saattavat tulla yllätyksenä. Majamaan ja Rantalan (2016, 52)
katsauksessa käy ilmi, että moni nuori aikuinen joutuu maksamaan kovan hinnan
17
opetellessaan omaa talouden hallintaa. Nuorilla aikuisilla käytettävissä olevat tulot ovat usein hyvin pienet ja elämässä tapahtuvat nopeat taloudelliset muutokset saattavat horjuttaa taloutta ja aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Majamaan ja Rantalan tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että velkaantuminen usealle eri taholle lisää
velkaongelmia ja hankaloittaa talouden hallintaa.
3.4. Opiskelijoiden toimeentulo
Opiskelijoiden pääasiallisena tulonlähteenä toimii Kansaneläkelaitoksen (2018, 285, 290) opintoetuudet. Otuksen (2019, 15) kyselyssä nousi esille, että opiskelijoista noin 40% opiskelee päätoimisesti eikä käy töissä opintojen ohella ja sama prosentti osuus opiskelee ja tekee sen lisäksi sivutoimisesti töitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön
julkaisussa (2020, 31-36) opiskelijatutkimuksesta käy ilmi, että ammattikorkeakoulussa opiskelevista 59% ja yliopistossa opiskelevista 55% käy töissä opintojen ohella.
Suurimmaksi syyksi työssä käymiseen opintojen ohella on kerrottu elämiskustannuksien rahoittamisen. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien vastauksissa toisena ja kolmantena esille nousee, ettei olisi varaa opiskella ilman työtä ja tarve tehdä suurempien
hankintoja. Yliopisto-opiskelijat taas painottavat toisena syynä työnteolle työstä saatavaa työkokemusta.
Q-tutkimuksessa (2018) vastaajista 47% työskentelee opintojen ohessa lukuvuoden aikana. Työssäkäynti ei ole ainoa keino rahoittaa opintojen aikaisia kuluja ja
tutkimuksesta selviääkin, että kyselyyn vastaajista 61% saa rahallista tukea
vanhemmilta tai sukulaiselta opiskeluiden aikana. Vastaajista 41% kertoo saavansa muualta tukea, johon sisältyy kesätyösäästöt, puolison tulot ja sijoitukset. 14%
vastaajista turvautuu opintoetuuksien lisäksi toimeentulotukeen ja 4% vastaajista saa tukea stipendin kautta. Otuksen (2019, 25-27) tutkimuksessa vastaajista 13% saa kuukausittain säännöllisesti rahallista tukea vanhemmalta tai sukulaiselta, sekä 11%
saa kuukausittain säännöllisesti muuta taloudellista tukea, kuten ruokaa ja vaatteita.
18
Vastaajista 37% ei saa ollenkaan taloudellista tukea vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan opintojen aikana.
Q-tutkimuksessa (2018) nostettiin esille opiskelijoiden tyytyväisyyttä
opintotukijärjestelmään. Vastaajista 68% vastaa, ettei ole tyytyväinen järjestelmään.
Vastaajat jättivät kyselyyn parannusehdotuksia, kuten opintorahan määrää tulisi korottaa sekä opintolainapainotteisuutta vähentää. Myös tulorajan
nostamista/poistamista sekä asumislisän palauttamista, jolloin puoliso ei ole velvoitettu elättämään kumppania opiskeluiden ajan.
3.5. Opiskelijoiden kokema stressi
Opiskelijat kokevat opintojen aikana monia erilaisia stressaavia tilanteita. Stressillä tarkoitetaan hetkiä ja tilanteita, joissa ihmiseen kohdistuvien vaatimuksien ja erilaisten haasteiden myötä voimavarat ovat tiukoilla. Stressiä voi aiheuttaa mikä tahansa
positiivinen tai negatiivinen muutos ihmisen elämässä. Lyhyt aikainen stressi ei aiheuta ongelmia, päinvastoin se voi auttaa meitä suoriutumaan tiukoista tilanteista paremmin.
Sen sijaan pitkäaikainen stressi voi olla monella tapaa vaarallista niin henkiselle kuin fyysiselle terveydelle. (Mattila 2018.)
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa (Kunttu, Pesonen & Saari 2017, 1-106) tarkastellaan tietyin väliajoin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä
terveydentilaa. Vuoden 2016 mielenterveysseulasta selvisi, että 33% opiskelijoista koki runsaasti stressiä. Vuodesta 2000 alkaen runsaasta stressistä kärsivien määrä on kasvanut joka mittaus kerralla. Vuonna 2000 runsasta stressiä oli 22% ja vuonna 2016 33%. Erittäin runsasta stressiä koki puolet enemmän, kun verrataan 2000 (10%) ja 2016 (21%) vuosia. Viidennes vastaajista kokee tulevaisuuden suunnittelemisen, mielialansa ja omat voimavaransa negatiivisiksi. Näiden lisäksi niukalla toimeentulolla on yhteys
19
stressiin. Niukka toimeentulo voi heikentää opintojen sujuvuutta, koska se rajoittaa opiskelijan mahdollisuutta järjestää arjen toimintoja. Toimeentuloon liittyvä epävarmuus voi lisätä stressikokemusta. (Saari & Villa 2017, 107-126.) Toimeentulon järjestäminen opiskeluiden aikana sekä huoli tulevaisuuden työllistymisestä mietityttää yhä useampaa opiskelijaa (Mikkonen, Lavikainen & Saari 2013).
Mieli eli Suomen mielenterveys ry (2019) nostaa esille velkaa koskevassa raportissa näyttöön perustuvia suosituksia mielenterveystyöhön sekä mielenterveyspolitiikkaan.
Käytännön mielenterveystyön tulisi vähentää velkaan liittyvää häpeää ja stigmaa sekä ohjata ylivelkaantunut avunpiiriin. Politiikan saralla tulisi ehkäistä velkaongelmia
rajoittamalla epäsuotuisia velkatuotteita, kuten pikavippejä sekä tukea
velkaongelmaisia. Suomessa kotitaloudet ovat yhä enemmän velkaantuneita ja vuonna 2017 yli puolella kotitalouksista oli velkaa. Velkavaikeudet liittyvät vahvasti
mielenterveydellisiin ongelmiin, koska velkavaikeudet aiheuttavat häpeän tunnetta ja ahdistuneisuutta. Vaikka velka saattaa olla ahdistava asia, ei lainan hyödyllisyyttä tule väheksyä. Laina ja velka ei aina ole ongelmallista, koska lainan avulla kotitaloudet pystyvät tekemään suurempia hankintoja, jotka he maksavat osissa myöhempänä ajanjaksona.
Raportissa nostetaan esille myös nuorten velkaantuminen ja siihen johtavat syyt, joita on Suomessa tutkittu. Tutkimuksia on paljon, mutta ne keskittyvät lähinnä nuorten sosioekonomisiin taustoihin. Laadullisia tutkimuksia on tehty laajalti, mutta määrällisiä tutkimuksia velkaongelmien vaikutuksesta nuoriin ja heidän mielenterveyteensä on tehty vähemmän, jolloin tuloksia voitaisiin yleistä laajempiin joukkoihin. Suomessa ei ole tutkittu opiskelijoiden ylivelkaantumista, vaikka Suomessa etenkin nuorilla miehillä on ongelmallisia velkoja. (Mieli Suomen mielenterveys ry 2019.)
20 3.6. Koronaviruksen vaikutus
Covid-19 eli koronavirus on keuhkokuumetauti, joka on levinnyt ihmisten mukana kaikkialle maailmaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Tässä tutkimuksessa käytetään termiä koronavirus ilmaisemaan Covid-19 virusta. Koronavirus on vaikuttanut jokaisen ihmisen arkeen tämän vuoden aikana. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2020, 11- 13, 18) selvityksessä käy ilmi, että pandemia on aiheuttanut terveyskriisin lisäksi merkittävän talouskriisin. Pandemian ehkäisemiseksi on laadittu rajoitustoimia, jotka vaikuttavat talouteen niin kansalaisella kuin koko valtiolla. Talouteen vaikuttavat kulutuspäätökset, tulonmuodostus sekä psykologiset tekijät. Suomen
bruttokansantuotteesta kulutuksen osuus noin 50%, jolloin kulutuskysynnän vähentymisellä on välitön yhteys talouden kehittymiseen.
Kulutuksen vaikuttavat merkittävästi suorat rajoitukset, joista ovat saaneet kärsiä ravintolat, liikkuminen ja yleisötapahtumat, mutta näiden lisäksi epäsuoran vaikutuksen alaisena monet muut tahot ovat myös kärsineet pandemiasta. Kuluttajat ovat
vähentäneet rahankäyttöä, jolloin rahaa on jäänyt säästöön mahdollista myöhempää kulutusta varten. Kotitaloudet ovat siirtäneet kulutustaan myöhempään ajankohtaan, mikä nostaa kriisin jälkeistä kulutusta, mutta se ei elvytä sen aiheuttamaa suhdanne alentumista. Monen kotitalouden tulot ovat vähentyneet pandemian aikana, koska erilaiset sulkutoimenpiteet ovat johtaneet lomautuksiin ja irtisanomisiin. Epävarmuus leimaa kriisiä, koska pandemian pituutta ei voida ennustaa. Tämän vuoksi kuluttajat ovat vähentäneet kulutustaan ja säästäneet isomman osan tuloistaan yllättävien menojen varalta. Talouksissa, joissa on pandemian takia kärsitty tulojen
vähentymisestä, olivat pienentäneet tavanomaista kulutustaan.
Taloudellisen tilanteen heikentyessä ihmisten sosiaaliset kontaktit vähenivät merkittävästi pandemian aikana ja vastaajista 91% kertoo vältelleensä sosiaalisia kontakteja (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2020, 17). Tällä saattaa olla vaikutuksia
21
korkeakouluopiskelijoiden arjessa ja elämässä. Koulu on ollut etänä, jolloin
opiskelijapaikkakunnan asuvalla opiskelijalla saattaa olla erittäin pieni sosiaalinen piiri.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (2020, 19-21) kyselystä nousi esille, että muita useammin rajoitustoimet olivat hankaloittaneet yrittäjien, ylempien toimihenkilöiden, Helsinki- Uudenmaan alueella asuvien sekä opiskelijoiden arkea. Rajoitustoimet hankaloittivat myös niiden arkea, joiden tulot olivat vähentyneet kriisin aikana. Muita useammin tulot olivat vähentyneet tai vähentymässä tutkimuksen aikana yrittäjillä, opiskelijoilla sekä Helsinki-Uudellamaalla asuvilla. Koronakriisi koetaan terveydellisenä uhkana, mutta se on myös uhka omalle taloudelle. Vaikka uhka realisoitui kyselyssä viidesosalla tulojen pienentymisenä, niin vastaajista yli puolet oli joko lykännyt hankintoja ja/tai pienentänyt kulutustaan. Harvoissa kotitalouksissa sen sijaan oli konkreettista säästämistä, luottojen uudelleen järjestämistä tai sijoituksien realisointia. Kyselyn mukaan alle prosentti oli ottanut uutta luottoa selvitäkseen menoista.
Danske Bank:in (2020) teettämässä kyselyssä nousee esille, että 54 prosentilla vastaajista on huoli tuloista ja siitä riittävätkö ne kattamaan menoja. Koronakriisi ei välttämättä tuo ylimääräisiä menoja, mutta se voi vähentää tuloja odottamattomasti. Yle (2020a.) julkaisi uutisen, jossa tuodaan esille opiskelijoiden ahdinkoa, koska talous on tiukalla. Opiskelijalle kesätyöt ja osa-aikatyöt ovat tärkeä tulonlähde, jotta opiskelijan ei tarvitse tehdä töitä opintojen ohella. Koronaviruksen takia monelta vähenivät tai
peruuntuivat kesätyöt kokonaan. Uutisessa tuodaan esille, että koronan tuoma ahdinko on vaikuttanut jo keväästä alkaen, koska esimerkiksi ateriatuen sisältämä kouluruokailu oli suljettu, mikä nosti ruokakustannuksia. Moni opiskelija on tehnyt kesällä opintoja, jolloin he ovat saaneet opintotuen, asumistuen ja opintolainaa, mikä on osaltaan helpottanut rahatilannetta.
Yle uutisoi (2020b.) myös toisessa uutisessa koronaviruksen vaikutuksista
opiskelijoiden arkeen. Monessa korkeakoulussa valmistuminen lykkääntyi, koska oppitunteja ja harjoitteluita jouduttiin perumaan. Tämä viivästyminen vaikuttaa myös opintolainahyvityksen saamiseen ja tämän asian puitteilta ei ole tehty vielä
22
myönnytyksiä opintoajan pidentämiselle. Korkeakoulututkinnossa onkin hieman hyvityksen osalta joustoa eli tavoiteaika on esimerkiksi yliopistossa 5+1 vuotta.
Tilanteen takia valmistettiin lakimuutos, jotta pandemian takia viivästymiset eivät tulisi maksamaan opiskelijoille suuria summia. Valtio teki muutoksia opintotukilakiin, jotta koronaepidemia ei estä mahdollisuutta saada lainahyvitystä. Opintotukilain muutoksen myötä opintolainahyvitys ja -vähennyksen muutoksilla pyritään varmistamaan, että korkeakouluopiskelija ei menetä edellä mainittuja etuuksia koronaviruksen aiheuttamien viivästyksien takia. Opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen oikeuttavaa määräaikaa voidaan pidentää 6 kuukaudella, jos et koronapandemian takia valmistunut syksyllä 2020 hyvitykseen oikeuttavassa määräajassa. Jos opiskelija saa Kelalta hylkäävän päätöksen hyvityksistä tai vähennyksestä, voi opiskelija laatia
uudelleenkäsittelypyynnön, jos valmistuminen on viivästynyt koronan takia.
(Kansaneläkelaitos 2021.) Koronaviruksen vaikutukset näkyvät jokapäiväisessä
elämässä ja se on voinut vaikuttaa opiskelijoiden tarpeisiin nostaa opintolainaa. Tämän vuoksi on hyvä nostaa koronaviruksen vaikutukset esille myös kyselylomakkeessa, jotta saadaan uutta tietoa tilanteesta.
23
4. Tutkimusasetelma
Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on opintolainahyvityksen vaikutukset opintolainan nostamiseen. Tästä näkökulmasta ei ole aikaisempaa tutkimustietoa.
Hyvityksen lisäksi toisena tutkimusongelmana on koronaviruksen vaikutus opintolainan nostamiseen ja talouden ylläpitämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jonka avulla saadaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimus toteutettiin yhdellä mittauskerralla ja
tutkimusasetelmana oli poikkileikkausaineisto. Poikkileikkausasetelma koostuu yhdestä mittauskerrasta, joka kohdistuu useaan havaintoyksiin, eli erilaisiin ihmisiin.
Poikkileikkaus menetelmän myötä, saadaan selville erilaisten muuttujien vaikutuksia vastauksiin. (Tietoarkisto 2021c). Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla saadaan laajempia kyselytuloksia, joita voidaan yleistää, toisin kuin pieniotantaisia kvalitatiivisia tuloksia.
Kyselystä saatuja tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tuloksia vertailtiin aikaisempiin tutkimuksiin, kuten koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen (2019) sekä Q- tutkimuksen (2018) tuloksiin.
24
5. Aineisto ja menetelmät
5.1. Kohderyhmä
Kohderyhmäksi valikoitui korkeakouluopiskelijat, koska he ovat opintolainan pääosaisia nostajia. Tutkimuksessa ei keskitytä toisen asteen opintolainan nostajiin, koska heitä ei koska valtion opintolainahyvitys. Tutkimuksessa keskitytään lähinnä 1.8.2014 jälkeen opintonsa aloittaneisiin korkeakouluopiskelijoihin, koska he saavat
opintolainahyvityksen. Kyselylomake laadittiin Itä-Suomen yliopiston webropol palvelussa. Kyselylomaketta jaettiin nettilinkin avulla 9.12.2021-31.12.2021 välisenä aikana. Kyselyä jaettiin Itä-Suomen yliopiston Facebook sivulla, XAMK:in opiskelijoiden infotaulu Facebook ryhmässä sekä Jodelissa yliopistokanavilla Jyväskylässä sekä Helsingissä. Näiden sosiaalisen median kanavien lisäksi tutkimuksen laatija jakoi kyselyä tutuille, jotka jakoivat kyselyä eteenpäin omille tutuilleen. Näin kyselylomake levisi suhteellisen kattavasti ympäri Suomen ja myös ulkomaille. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 336, joista kolme jouduttiin jättämään pois, koska ne eivät täyttäneet kyselyn kriteerejä.
Tutkimuksessa tutkimuskohde käsitetään itsenäiseksi yksiköksi, joka tekee omia valintoja liittyen talouteensa. Tutkittavat ovat kaikki korkeakoulussa opiskelevia, koska tutkimuksen aihe koskettaa nimenomaan heitä. Tutkittava ilmiö on luonteeltaan hieman arkaluontoinen, koska ihmiset eivät juurikaan puhu rahasta tai sen määrästä ja
käytöstä. Olisi kuitenkin tärkeää nostaa yhteiskunnassa esille rahasta puhuminen. Kun rahasta, palkoista ja veloista ei puhuta ääneen, ei saada kunnollista vertailupohjaa omalle kulutukselle ja palkalle. Tämän myötä myös työelämässä on eriarvoisuutta,
25
koska palkoista ei keskustella julkisesti. (Puhutaan palkoista 2020.) Tutkittavien ja tutkijan välillä tässä Pro Gradu- tutkielmassa on vahva yhteys, koska tutkija kuuluu tutkittavaan kohderyhmään. Vaikka tutkijalla on omat mielipiteet asiaan, tulee vertailupohja tuloksille ainoastaan aikaisemmista tutkimuksista, jotka ovat luoneet pohjaa tälle tutkimukselle.
5.2. Aineiston hankinta- ja analyysimenetelmät
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksen, jonka avulla saatiin tarvittavaa tietoa tutkimusongelmaan. Kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus on tieteellisen tutkimuksen menetelmäsuuntaus. Menetelmä perustuu kohteen kuvaamiseen sekä tulkitsemiseen tilastojen ja numeroiden avulla. Määrällisessä tutkimuksessa pääpaino on tuloksien luokittelussa, vertailussa, syy- ja seuraussuhteissa sekä ilmiön selittämistä numeerisin tuloksiin pohjautuen. (Tuomivaara 2005). Tämä Pro Gradu -tutkielma olisi voitu
toteuttaa myös kvalitatiivisena tutkimuksena, mutta silloin saatava tulos ei olisi niin yleistettävissä, kuin kvantitatiivinen tutkimus. Tavoitteena oli saada kattavasti tietoa opiskelijoiden opintolainan käytöstä ja syistä, jotka johtavat opintolainan nostamiseen.
Kandidaatin tutkielmassa (2019) tavoitettiin yli 300 korkeakouluopiskelijaa, mutta heistä suurin osa opiskeli Joensuussa, mikä on voinut vaikuttaa tuloksiin. Pro Gradu
tutkielman päämääränä oli tavoittaa laajemmalta alueelta korkeakouluopiskelijoita, jolloin tuloksia voitaisiin yleistää paremmin. Tutkimukseen pyrittiin saamaan kattava perusjoukko (populaatio) eli tutkimuksen kohteena oleva ryhmä, jota koskevia tietoja kerätään. Perusjoukkoon kuuluvat kaikki korkeakouluopiskelijat, näistä erotellaan kehikkoperusjoukko, johon kuului lainaa nostaneet vastaajat. (Tilastokeskus 2021b.)
Aineisto hankittiin survey-menetelmällä. Surveyssa tutkimusyksikkönä ovat ihmiset, joilta kerättiin tietoa kyselylomakkeen (LIITE 2) avulla. Kyselylomake luotiin
aikaisempien tutkimusten pohjalta sekä hyödyntäen kandidaatin tutkielman kyselylomaketta. Kyselylomaketta laadittaessa tärkeintä oli muistaa tutkimuksen
26
tavoitteet eli mihin halutaan kysymyksillä saada vastauksia (Heikkilä 2004).
Kyselylomakkeessa oli monipuolisesti erilaisia kysymysmuotoja, kuten
monivalintakysymyksiä, avoimia kysymyksiä sekä numeroasteikko (likert-asteikko) kysymyksiä. Likert-asteikon vaihtoehdot ovat 1. täysin eri mieltä, 2. jokseenkin eri mieltä, 3. ei samaa eikä eri mieltä, 4. jokseenkin samaa mieltä ja 5. täysin samaa mieltä. Edellä mainittua asteikko käytetään muutamassa kyselyn osiossa, joissa vastausvaihtoehdot ovat 1 - 5. Suurin osa kysymyksistä oli standardoitu, jolloin tavoitetaan kysymysten vertailukelpoisuus. Kyselyssä oli myös muutama avoin
kysymys, jonka avulla saatiin vastaajilta mielipiteitä rajattuja kysymyksiä laajemmin ja näin aineistosta saatiin hieman syväluotaavampi. (Vilkka 2015.)
Kyselylomake jaettiin eri osioihin, jolloin vastaaminen ja tuloksien analysointi oli selkeämpää. Alakysymyksien pohjalta laadittiin kyselylomakkeeseen osiot, joiden alle laadittiin kyselyn kysymykset. Jokainen kyselyyn vastaaja kertoi ensin taustatietonsa, ja taustatietojen viimeisenä kysymyksenä kysyttiin onko vastaaja nostanut opintolainaa?
Jos vastaaja ei ollut nostanut opintolainaa vastasi hän vain yhteen osioon, jossa oli lainattomille suunnattuja kysymyksiä. Näillä selvitettiin lainattomien tulon lähteitä ja mietteitä opintolainasta. Jos vastaaja oli nostanut opintolainaa, hän siirtyi kyselyssä eteenpäin vastaamaan opintolainaa koskeviin osioihin. Osiot oli jaettu seuraavasti:
opintolainan nosto, opintolainan käyttö, koronaviruksen vaikutukset sekä stressi.
Kyselylomake käytiin läpi Pro Gradu -ohjaajan sekä opponentin kanssa, jolloin esille nousi uusia näkökulmia kyselylomakkeen parantamiseksi.
Kyselylomakkeesta saatuja tuloksia analysoitiin SPSS-ohjelmalla. SPSS-ohjelmassa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja khiin neliö-testiä, jonka avulla vertailtiin tuloksia.
Ristiintaulukoinnilla tutkitaan muuttujien jakautumista sekä niiden välisiä riippuvuuksia.
Khiin neliö -testillä saatiin selville muuttujien merkitsevyyksiä. (KvantiMOTV 2004).
Ristiintaulukoinnilla saatiin muun muassa selville ennen lainauudistusta aloittaneiden ja sen jälkeen aloittaneiden eroavaisuuksia lainan määrässä. SPSS-ohjelman lisäksi tuloksissa käytettiin kyselylomakkeen antamia prosentti tuloksia, joita voitiin käyttää
27
sellaisenaan. Tuloksia tutkittaessa poistettiin ensin kolmen vastaajan vastaukset, koska he eivät kuuluneet kohderyhmään. Tämän jälkeen kyselylomakkeen tuloksista saatuja valmiita prosentuaalisia tuloksia alettiin kirjata tulos osioon. Kun valmiit prosenttitulokset oli kirjattu ja vastaukset siirretty kyselylomakkeesta SPSS-ohjelmaan, voitiin alkaa analysoimaan tuloksia tarkemmin. SPSS-ohjelman avulla saatiin selville muuttujien riippuvuuksia ja yhteyksiä, jotka antoivat vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Esitutkimuksena toimi aikaisemmin tehty kandidaatin tutkielma, jossa tutkittiin
opintolainan käyttöä. Aikaisemmasta tutkielmasta saadun palautteen ansiosta pystyttiin parantamaan uutta kyselylomaketta, jonka avulla saatiin tarkemmin tietoa aiheeseen liittyen. Tutkimus oli vapaaehtoinen ja kyselylomakkeen alussa kerrottiin kyselyyn osallistujalle anonymiteetistä, eli siitä että yksittäisiä vastauksia ei voida tunnistaa.
Kyselyyn vastaaja antoi luvan käyttää tietojaan vastaamalla kyselyyn. Saatua tietoa käytettiin Pro Gradu- tutkielmassa, ja mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Tutkimuksesta saatavia tietoja julkaistaan, mutta kyselyyn osallistujia ei voi tunnistaa tuloksista.
28
6. Tulokset
6.1. Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn vastanneista 82% (n=274) oli naisia, 17% (n=57) miehiä ja 1% (n=2) muu / en halua sanoa. Reilu puolet vastaajista (53%) on iältään 22-25 vuotiaita, toiseksi eniten vastauksia tuli 26-30 vuotiailta, joita oli 28%. Kyselyyn on kuitenkin vastannut myös ikähaarukan ääripäitä. 18-21 vuotiaita vastaajia oli 12% ja yli 41-vuotiaita vastaajia 5.
Vastaajista kolmannes (36%) asuu Pohjois-Karjalan maakunnassa. Pohjois-Karjalan suuri vastausmäärä selittyy aktiivisella opiskelijoiden Facebook ryhmällä, jonne kyselylomake julkaistiin. Seuraavaksi eniten vastauksia on tullut Uudenmaan maakunnasta (17%), jossa opponenttini julkaisi Jodelin yliopistokanavalle linkin
kyselylomakkeeseen. Näiden lisäksi vastauksia on tullut kohtalaisesti Pohjois-Savosta (13%), Kymenlaaksosta (8%) ja Keski-Suomesta (7%). Kyselyssä kaikista muista maakunnista on saatu vastaaja, paitsi Ahvenanmaalta. Lisäksi muutamia ulkomailla asuvia vastaajia (1%) saatiin myös mukaan.
Kyselyyn vastanneista lähes puolet (48%) asuu vuokra-asunnossa yksin. Joka kolmannes (33%) asuu vuokra-asunnossa avo- tai aviopuolison kanssa ja 12%
vastaajista asuu omistusasunnossa avo- tai aviopuolison kanssa. Asumisen lisäksi taustatiedoissa on selvitetty vastaajien opintojen aikaista työtilannetta. Vastaajista 42%
(n=142) kertoo ettei tee töitä opintojen ohella, 25% (n=84) kertoo tekevänsä satunnaisia työpäiviä opintojen ohella, 21% (n=69) tekee osa-aikaista työtä opintojen ohella ja loput 12% (n=38) tekee kokopäivätyötä opintojen ohella. Vastaajista suurin osa (83%)
opiskelee tai opiskeli yliopistossa, lopuista 16% opiskelee tai opiskeli ammattikorkeakoulussa ja loput 1% jossain muussa korkeakoulussa.
29
Vastaajista 85% (n=284) on opinnot vielä kesken, 14% (n=46) kertoo valmistuneensa ja loput 1% (n=3) pitää välivuotta. Kyselyyn vastanneista 18% (n=60) on aloittanut
korkeakouluopinnot ennen 1.8.2014, jolloin voimassa oli opintolainavähennys eikä opintolainahyvitys, joka on tällä hetkellä voimassa 1.8.2014 jälkeen aloittaneille.
Vastaajista 82% (n=273) on aloittanut opinnot uudistuksen jälkeen ja näistä eniten vastauksia on saatu 2017 aloittaneilta (18%). Kyselyyn vastanneista opintolainaa on nostanut 92% (n=306) ja loput 8% (n=27) ei ole nostanut lainaa. Alaluvussa 6.2.
lainattomat vastaajat tarkastellaan vastaajia, jotka eivät ole nostaneet opintolainaa ja alaluvusta 6.3. opintolainan nostaminen tarkastellaan opintolainaa nostaneiden tuloksia.
6.2. Lainattomat vastaajat
Tässä osiossa tuodaan esille tuloksia niistä kyselyn kohdista, johon vastasivat ne henkilöt, jotka eivät ole nostaneet opintolainaa eli 27 vastaajaa, mikä on 8% kaikista vastaajista. Lainattomista vastaajista 19% (n=5) vastasi nostavansa tulevaisuudessa opintolainaa, 48% (n=13) ei aio nostaa tulevaisuudessakaan opintolainaa ja loput 33%
(n=9) ei osannut sanoa voisivatko nostaa lainaa. Seuraavassa kohdassa muutama satunnainen lainaus vastaajilta, jotka eivät aio tulevaisuudessa nostaa opintolainaa:
”Yritän selvitä opinnoista ja elämisestä ilman lainaa, koska jotenkin minuun on iskostunut se ajatus että parempi on kun pärjää ilman.”
”En halua aloittaa varsinaista aikuista elämää velkaisena. Haluan säilyttää vapauden etsiä mieluisaa työpaikkaa rauhassa, ilman että velkataakka pakottaa ottamaan minkä tahansa työn.”
30
”En ehdi valmistua tavoiteajassa alanvaihdon takia, joten en saa opintolainahyvitystä.
Pärjään ilman lainaa, joten en näe syytä ottaa sitä tilanteessani huonommilla ehdoilla.
Laina on kuitenkin aina lainaa ja se pitää maksaa takaisin.”
”Koska on naurettavaa p*****, että opiskelijoita pakotetaan nostamaan laina. Itse tässä 3,5 vuoden aikana olen onneksi pärjännyt avopuolison tuella, muuten olisin lainan joutunut nostamaan. Mieluummin söisin kiviä, kun lainan ottaisin. Myöskin työtön ystäväni saa enemmän tukea, kun minä, joka opiskelen ammattiin. Sanon uudestaan, naurettavaa p*****.”
Kuten vastauksista huomaa, monin kokee lainan ottamisen ja velkaantumisen negatiivisena asiana, mikä luo lisää paineita tulevaisuuteen. Tämän vuoksi ei haluta nostaa lainaa vaan tehdään enemmin töitä opintojen ohella, kuten vastaajista 63% (n=
17) tekee. Vastaajista 85% (n=23) rahoittaa opintoja Kelan opintoetuuksilla, joihin sisältyy muun muassa opintotuki ja asumistuki, lisäksi elämistä rahoitetaan säästöillä (74%, n=20) sekä vanhempien rahallinen tuki (26%, n= 7) tai puolison avustus tuo turvaa 22% (n=6) osalle vastaajista.
Elämän rahoittamisen lisäksi kyselyssä kartoitettiin koronaviruksen vaikutuksista vastaajien talouteen. Vastaajista 63% (n=17) kertoo, ettei koronavirus ole vaikuttanut heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Vastaajista viidellä (18%) koronavirus on vaikuttanut talouteen sekä negatiivisesti että positiivisesti. Neljällä (15%) vaikutus on ollut negatiivinen ja viimeisellä vastaajalla (4%) vaikutus on ollut positiivinen.
Suurimmalla osalla (82%) vastaajista työtilanne ei ole muuttunut koronaviruksen myötä, 7% (n=2) työt peruuntuivat ja 11% (n=3) joku muu muutos, kuten työt vähentyivät
hieman tai työt lisääntyivät. Koska koronavirus ei ole juurikaan vaikuttanut vastaajien työtilanteeseen tai talouteen, eivät he koe tarpeelliseksi nostaa opintolainaa pandemian tuoman epävarmuuden takia ja vastauksista ilmeneekin että, 70% (n=19) ei aio nostaa
31
koronan myötä lainaa. Vastaajista kolme (11%) on kuitenkin harkinnut nostavansa opintolainaa koronaviruksen tuoman epävarmuuden takia.
Kyselyssä kartoitettiin, mistä vastaajat ovat saaneet tietoa opintolainasta. Valittavana olleista vastausvaihtoehdoistamerkittävimmiksi tiedonlähteiksi osoittautuivat ystävät ja tutut (56%), korkeakoulu (41%) ja pankki (37%). Monet varmasti keskustelevat
kavereidensa kanssa opintolainasta ja sen hyödyistä ja haitoista ja saavat sitä kautta käytännön tietoa aiheesta. Vastaajista 5 (19%) oli saanut tietoa lukiossa ja 2 (7%) peruskoulussa. Viisi vastaajaa (19%) nosti esille joku muu, mikä vaihtoehdossa esille Kelan eli Kansaneläkelaitoksen. Kelan olisi voinut hyvin nostaa jo kyselyvaiheessa yhdeksi vaihtoehdoksi, koska esimerkiksi tätä tutkielmaa tehtäessä tietoa opintolainasta on etsitty juuri Kelan sivuilta.
6.3. Opintolainan nostaminen
Seuraavissa luvuissa 6.3. – 6.7. tarkastellaan opintolainaan nostaneiden 306 henkilön vastauksia, mikä kattaa 92% kaikista kyselyyn vastanneista. Opintolainaa nostaneista henkilöistä 56 (18,3%) on aloittanut opinnot ennen 1.8.2014, jolloin astui voimaan uusi opintolainahyvitys aikaisemman opintolainavähennyksen sijasta. Loput 250 (81,7%) vastaaja on aloittanut opinnot uudistuksen jälkeen ja ovat täten oikeutettuja
opintolainahyvitykseen ehtojen täyttyessä.
Opintolainan määrä vaihtelee tasaisesti niin, että pienimpiä ja suurimpia summia on vähiten. Vaikka huippuja löytyy keskikohdasta ei muuttuja ole normaalisti jakautunut, koska se ei ole symmetrinen. Vinous on alle 1.96, mutta huipukkuus on yli -1.96.
Nostetun lainan määrä on jakautunut suhteellisen tasaisesti. Suurin prosentuaalinen osuus vastaajista eli 14% (n=44) on nostanut lainaa 9001 – 12 000€. Iso osa vastaajista
32
(71%) on nostanut lainaa 6001 – 24 000€. Vain 13% (n=39) on nostanut lainaa yli 24 000€.
TAULUKKO 1. Opintolainan määrä.
n Prosentti
1 – 3000€ 27 8,82%
3001 – 6000€ 22 7,19%
6001 – 9000€ 35 11,44%
9001 – 12 000€ 44 14,38%
12 001 – 15 000€ 31 10,13%
15 001 – 18 000€ 37 12,09%
18 001 – 21 000€ 38 12,42%
21 001 – 24 000€ 33 10,79%
24 001 – 27 000€ 18 5,88%
27 001 – 30 000€ 12 3,92%
Yli 30 000€ 9 2,94%
Vastaajien opintolainan määrä vaihtelee alle 3000 eurosta yli 30 000 euroon suhteellisen tasaisesti. Lähes puolet (48%, n=147) vastaajista on käyttänyt
opintolainastaan 81-100% eli lähes kaiken. 15% (n=46) on käyttänyt lainastaan 61-80%.
Vastaajista seitsemän (2%) ei osaa sanoa kuinka suuren osan lainasta he ovat
käyttäneet. Kun lainan määrän ja käytetyn osuuden ristiintaulukoi jakaantuu 81-100%
lainan käyttäjät suhteellisen tasaisesti jokaiseen kategoriaan. Yli 24 000€ lainaa
nostaneista 87% (n=34) on käyttänyt lainastaan 81-100%. Vastaajista 11% (n=32) ei ole käyttänyt nostamaansa opintolainaan lainkaan.
33
TAULUKKO 2. Arvio käytetyn opintolainan määrästä prosentteina.
n Prosentti
0% 32 10,46%
1-20% 34 11,11%
21-40% 19 6,21%
41-60% 21 6,86%
61-80% 46 15,03%
81-100% 147 48,04%
En osaa sanoa 7 2,29%
Opintolainan ottaminen on iso päätös, kuten jokaisen lainan. Tämän vuoksi kyselyssä selvitettiin likert-asteikon avulla, harkitsivatko vastaajat tarkkaan opintolainan
nostamista. Vastaajista 52% oli väitteen kanssa täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä. Toisesta ääripäästä eli täysin eri mieltä väitteen kanssa oli 14% (n=43) vastaajista. Alla olevasta taulukosta 3. voi tarkastella tarkempia prosenttiosuuksia.
TAULUKKO 3. Harkitsin tarkkaan opintolainan nostamista.
1 2 3 4 5
1 Täysin 43 51 53 85 74 5 täysin
eri mieltä 14,05% 16,67% 17,32% 27,78% 24,18% samaa mieltä
Myös opintolainan nostaneilta kysyttiin mistä he ovat saaneet tietoa opintolainasta.
Vastauksissa nousi esille ystävät ja tutut (69%, n=211) sekä pankki (69%, n=210).
Näiden lisäksi 43% (n=131) vastaajista on saanut tietoa perheeltä ja sukulaisilta sekä 39% (n=118) on saanut tietoa korkeakoulusta. Kuten lainattomienkin osiossa, myös tässä esille nousi joku muu (18%, n=56) vaihtoehdossa Kela eli Kansaneläkelaitos.
Vastaajista 11% (n=33) oli saanut tietoa lukiossa ja 4% (n=13) peruskoulussa.
34
Kyselyssä kartoitettiin syitä opintolainan nostamiselle, niin että vastaaja valitsi ensin yhden eniten vaikuttaneen syyn opintolainan nostamiselle. Tämän jälkeen seuraavassa kysymyksessä sai valita toiseksi eniten vaikuttaneen syyn ja kolmannessa
kysymyksessä sai valita lisää syitä, jos niitä vielä oli valitsematta. Näin saadaan selville yksittäisiä tärkeimpiä syitä opintolainan nostamiselle. Ensimmäisessä kohdassa
vastaajan tuli valita yksi eniten päätökseen vaikuttanut syy. Vastaajista 46% (n=142) suurin syy nostaa lainaa oli rahan tarve/välttämättömyys. Vastaajista 21% (n=64) eniten vaikuttanein syy oli opintolainahyvitys. Joku muu kohdassa 4% (n=12) vastaajista
useampi nostaa esille sijoittamisen tärkeimmäksi syyksi nostaa lainaa.
TAULUKKO 4. Opintolainan nostamiseen eniten vaikuttanut syy.
n Prosentti
Rahan tarve/välttämättömyys 142 46,41%
Valtion opintolainahyvitys 64 20,91%
Lainan alhainen korko 28 9,15%
Elintason nostaminen/säilyttäminen 23 7,52%
Ei tarvitse käydä töissä opintojen ohella 18 5,88%
Itsenäinen eläminen ilman toisten rahallista tukea 12 3,92%
Joku muu, mikä? 12 3,92%
Kalliimpien hankintojen mahdollistaminen (auto, puhelin) 7 2,29%
Töiden äkillinen loppuminen 0 0%
Opintolainan nostamiseen toiseksi eniten vaikuttanut syy on huomattavasti tasaisemmin jakautunut kuin tärkein syy kohdassa (LIITE 3). Tässä osiossa 22% (n=67) vastasi lainan alhaisen koron olevan toiseksi tärkein syy nostaa lainaa. Vastaajista 19% (n=59) nosti lainaa, jotta pystyisi elämään itsenäistä elämää ilman toisten rahallista tukea. 17%
(n=53) päätökseen on vaikuttanut opintolainahyvitys. 40 vastaajaa (13%) nosti opintolainaa, jotta pystyy nostamaan tai säilyttämään tietyn elintason.
35
Jos edellä valittujen eniten ja toiseksi eniten vaikuttaneen syyn lisäksi vastaajalla on ollut muita päätökseen vaikuttaneita syitä, sai niitä valita seuraavassa kohdassa (LIITE 4). Tässä kohdassa esille nousee lainan alhainen korko (40%), elintaso
nostaminen/säilyttäminen (38%), itsenäinen eläminen ilman toisten rahallista tukea (34%) sekä valtion opintolainahyvitys (32%).
Opiskelijat elävät usein pienillä tuloilla, jolloin opintolaina tuo helpotusta rahalliseen tilanteeseen. Vastaajista 13% (n=38) nosti lainaa, jotta heidän ei tarvitse käydä töissä opintojen ohella. Opintolainaa nostaneista vastaajista 11% (n=35) käy kokopäivätöissä opintojen ohella, 21% (n=64) tekee osa-aikaista työtä opintojen ohella, 26% (n=78) tekee satunnaisia työpäiviä opintojen ohella ja loput 42% (n=129) ei tee töitä opintojen ohella.
6.4. Opintolainan käyttö
Tässä alaluvussa käydään läpi opintolainan käyttökohteita sekä muita opintolaina käyttöön liittyviä aiheita, kuten taloudenhallintaa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan 1 -5 asteikon avulla, kuinka tarkkaan he miettivät opintolainan käyttöä ja käyttökohteita.
Vastaajista 28% (n=87) vastasi 5 eli täysin samaa mieltä. Toisessa ääripäässä vastaajista 7% (n=23) vastasi 1 täysin eri mieltä.
TAULUKKO 5. Pohdin tarkkaan mihin käytän opintolainaa.
1 2 3 4 5
1 Täysin 23 48 72 76 87 5 täysin
eri mieltä 7,52% 15,68% 23,53% 24,84% 28,43% samaa mieltä
36
Tutkimuksen yhtenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää mihin korkeakouluopiskelijat käyttävät opintolainaa. Kyselylomakkeessa vastaajat ovat saaneet ilmoittaa kaikki haluamansa käyttökohteet. Tuloksista käy ilmi, että 69% (n=211) vastaajista käyttää opintolainaa ruoan ostamiseen ja 67% (n=205) asumiseen. Seuraavaksi eniten opintolainaa käytetään harrastuksiin (32%, n=99) ja sijoittamiseen (30%, n=92). Joku muu, mikä kohdan valitsi 7% (n=22), joissa esiin nousi lainan käyttökohteita, kuten säästäminen, häät, vaihto-opinnot sekä lemmikin hankinta. Muiden käyttökohteiden kesken tulokset jakaantuivat suhteellisen tasaisesti. Kaikki vastausvaihtoehdot ja tulokset löydät alla olevasta taulukosta 6.
TAULUKKO 6. Opintolainan käyttökohteet.
n Prosentti
Ruokaan 211 68,95%
Asumiseen 205 66,99%
Harrastuksiin 99 32,35%
Sijoittamiseen 92 30,07%
Matkustamiseen kotimaassa (esim. julkinen liikenne) 90 29,41%
ASP tilillä ensimmäistä asuntoa varten 83 27,12%
Ulkonäköön ja pukeutumiseen 74 24,18%
Matkustaminen ulkomailla 73 23,86%
Elektroniikkaan 67 21,9%
Huonekaluihin 56 18,3%
Ajoneuvon ylläpitoon/hankintaan 55 17,97%
Kodinkoneisiin 31 10,13%
Joku muu, mikä? 22 7,19%
En ole käyttänyt opintolainaa 17 5,56%
Opintolaina on osa opiskelijan tuloja ja vaikuttaa täten talouteen ja sen hallintaan.
Kyselyssä selvitettiin vastaajien kokemuksia opintolainan vaikutuksesta
37
taloudenhallintaan. Väitteenä oli, koen että talouteni on paremmin hallussa opintolainan nostamisen myötä. Vastaajista 32% (n=98) olevansa täysin samaa mieltä edellisen väittämän kanssa. Jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oli 31% (n=96) vastaajista.
Ei samaa eikä eri mieltä väittämän kanssa oli 26% (n=80) sekä jokseenkin eri meiltä oli 8% (n=24) vastaajaa. Vain 3% (8) vastaajista oli täysin eri mieltä väittämän kanssa.
6.5. Opintolainahyvitys
Opintolainahyvitys on valtion kannustin korkeakouluopiskelijoille, jotta he valmistuisivat tavoiteajassa. Opintolainahyvitys astui voimaan 1.8.2014 ja tämän ajankohdan jälkeen ensimmäiset korkeakouluopintonsa aloittanut opiskelija, joka valmistuu tavoiteajassa, saa opintolainahyvityksen (Kansaneläkelaitos 2020d). Koska opintolainahyvitys on iso osa 2014 tehtyä uudistusta on se syytä huomioida myös kyselyssä. Kyselyssä
selvitettiin vaikuttaako valtion opintolainahyvitys päätökseen nostaa opintolainaa.
Vastaajista 53% (n=163) ilmoitti, että opintolainahyvitys vaikutti päätökseen nostaa opintolainaa, ja 27% (n=81) sillä oli osittain vaikutusta. Vastaajista 20% (n=61) hyvityksellä ei ollut vaikutusta päätökseen. Jotta korkeakouluopiskelijat saavat opintolainahyvityksen tulee heidän valmistua tavoiteajassa. Tästä johdateltuna kyselyssä on kysymys: pyritkö valmistumaan tavoiteajassa, jotta saat valtion opintolainahyvityksen? Suurin osa vastaajista (68%, n=209) pyrkii valmistumaan tavoiteajassa, jotta he saavat hyvityksen. Vastaajista 43 (14%) pyrkii valmistumaan tavoiteajassa, mutta ei lainahyvityksen takia. Loput 18% (n=54) ei pyri valmistumaan tavoiteajassa, jotta saisivat hyvityksen.
Opintolainahyvitys astui voimaan 1.8.2014, joten ennen sitä aloittaneet saavat opintolainavähennystä. Opintolainavähennys on verovähennys jonka saa, jos on aloittanut ensimmäiset korkeakouluopinnot 1.8.2005 - 1.8.2014 välisenä aikana.
Opintolainavähennys on huomattavasti monimutkaisempi kuin opintolainahyvitys, joten se on voinut osaltaan vaikuttaa siihen, että opintolaina ei ole ollut niin houkutteleva
38
ennen uudistusta. Ennen uudistuksia opiskelijoiden tuet olivat isommat, joten ei ollut välttämätöntä turvautua opintolainaan. Alla olevasta kuviosta 1. käy ilmi, että ennen 1.8.2014 aloittaneista 73% (n=41) opintolainahyvitys/opintolainavähennys ei vaikuttanut päätökseen ottaa opintolainaa. Kun taas uudistuksen jälkeen aloittaneista vain 8%
(n=21) ei kokenut opintolainahyvityksen vaikuttavan päätökseen nostaa lainaa. Khiin neliö-testin (LIITE 5), mukaan tuloksien väliltä löytyi merkittävä yhteys:
df=14;X²(14)=131,579;p<0,001.
Kuvio 2. Opintojen aloituskohta ristiintaulukoituna opintolainahyvityksen ja - vähennyksen vaikutukseen nostaa opintolainaa.
Opintolainalla on pyritty myös vaikuttamaan opiskelijoihin, jotta he valmistuisivat ajallaan. Jos opiskelija valmistuu tutkinnolle asetetussa määräajassa, hän saa opintolainahyvityksen tai opintolainavähennyksen. Tämän vaikutus näkyy selvästi kyselyn tuloksissa, kuten alla olevasta taulukosta 8 voidaan nähdä. Khiin neliö-testi (LIITE 6) vahvistaa tuloksia merkitsevällä yhteydellä: df=2;X²(2)=103,381; p<0,001.
39
Opintolainauudistuksen jälkeen aloittaneista vastaajista 80,5% (n=201) vastasi
pyrkivänsä valmistumaan tavoiteajassa, jotta he saavat opintolainahyvityksen. Lopuista 8,5% (n=21) ei pyri valmistumaan tavoiteajassa ja 11% (n=28) pyrkii valmistumaan tavoiteajassa mutta ei hyvityksen takia. Ennen uudistusta aloittaneista vastaajista 14%
(n=8) pyrki tai pyrkii valmistumaan tavoiteajassa, jotta he saavat
opintolainavähennyksen ja 59% (n=33) ei pyri tai pyrkinyt valmistumaan tavoiteajassa.
Loput 27% (n=15) pyrkivät valmistumaan tavoiteajassa, mutta ei vähennyksen takia.
TAULUKKO 7. Pyritkö valmistumaan tavoiteajassa, jotta saat valtion opintolainahyvityksen?
Opinnot alkaneet ennen 1.8.2014
Opinnot alkaneet 1.8.2014 jälkeen
Yhteensä
Kyllä 8 201 209
En 33 21 54
Pyrin valmistumaan tavoiteajassa, mutta en lainahyvityksen takia
12 28 43
Valtion opintolainahyvityksen tavoitteena on saada korkeakouluopiskelijat valmistumaan tavoiteajassa, jotta heidät saataisiin työelämään nopeammin (Valtioneuvoston kanslia 2015, 18). Eli kun opiskelijat nostavat opintolainaa eivätkä tee töitä opintojen ohella he valmistuisivat tavoiteajassa tai nopeammin. Tätä teoriaa testattiin myös kyselyssä.
Väitteenä oli: koen että opintolainan nostamisen myötä opintoni ovat pysyneet paremmin aikataulussa. Vastaajista 21% (n=65) puoltaa tätä väitettä, koska he ovat vastanneet 4-5 eli täysin samaa mieltä tai osittain samaa mieltä.
40
TAULUKKO 8. Koen että opintolainan nostamisen myötä opintoni ovat pysyneet paremmin aikataulussa.
1 2 3 4 5
1 Täysin 86 68 87 43 22 5 täysin
eri mieltä 28,11% 22,22% 28,43% 14.05% 7,19% samaa mieltä
6.6. Koronaviruksen vaikutukset
Koronavirus on vaikuttanut kaikkien elämään ja mahdollisesti taloudelliseen
tilanteeseen. Lainaa nostaneista vastaajista 15% (n=44) kokee, että virus on vaikuttanut omaan talouteen positiivisesti, kun taas 22% (n=68) korona on vaikuttanut negatiivisesti.
Vaikutukset ovat voineet olla negatiivisia, että positiivisia ja näin kokee 15% (n=46) vastaajista. Kuitenkin lähes puolella vastaajista (48%, n=148) korona ei ole vaikuttanut talouteen. Kyselyssä selvitettiin myös koronaviruksen vaikutusta työtilanteeseen. Kuten edellisessä kohdassa tässäkin suurimmalle osalle (68%, n=207) ei ole tapahtunut muutosta koronan myötä. Kuitenkin 13% (n=40) työt peruuntuivat, 5% (n=15)
lomautettiin ja yhden työ muuttui vakituisesta osa-aikaiseksi. Vastaajista 14% (n=42) on valinnut vaihtoehdon joku muu, mikä, jossa pystyi antamaan lisätietoja avoimeen
tekstikenttään. Annetuissa vastauksissa nousee esille töiden saaminen, enemmän töitä, työt siirtyivät, töiden yleinen vähentyminen sekä irtisanoutumiset.
Osalla vastaajista korona on vaikuttanut talouteen ja sen huomaa myös seuraavasta kysymyksestä: onko opintolainan merkitys taloutesi ylläpitämisessä lisääntynyt koronan myötä? Suurimmalla osalla (73%, n=223) opintolainan merkitys ei ole korostunut
korona-aikana. Aikaisemmista tuloksista selviää, että lainaa ottaneista vastaajista 18 prosentilla työt peruuntuivat tai heidät lomautettiin. Lähes sama määrä vastaajia (17%) kertoo, että opintolainan merkitys talouden ylläpitämisessä on kasvanut koronakriisin myötä. Kun ristiintaulukoi nuo edellä mainitut kohdat, saadaan selville, että vastaajilla,
