• Ei tuloksia

Alcoholismus chronicus ja juominen : Tutkielma Magnus Hussin ajattelusta ja alkoholismikäsitysten historiasta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Alcoholismus chronicus ja juominen : Tutkielma Magnus Hussin ajattelusta ja alkoholismikäsitysten historiasta"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2007-402 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Ruuska, Arto

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Alcoholismus chronicus ja juominen : Tutkielma Magnus Hussin ajattelusta ja alkoholismikäsitysten historiasta

Oppiaine-Läroämne-Subject

Yleinen sosiologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2007-09-10

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

69 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Ruotsalainen lääkäri Magnus Huss (1807–1890) esitteli 1800-luvun puolivälissä maailmalle sanan alkoholismi, muttei nykyisin vallalla olevassa toiminnallisessa merkityksessä. Hussille krooninen alkoholismi oli pitkäaikaisen liiallisen alkoholinkäytön aiheuttama krooninen

myrkytyssairaus, joka ilmeni somaattisina ja psyykkisinä hermosto-oireina. Huss tunnetaankin lääketieteen ja alkoholikysymysten historiassa – paitsi laajalti käyttöön vakiintuneen uudissanan isänä – ennen muuta ansioistaan juomisen terveydellisten seurausten tutkijana ja

systematisoijana. Tässä pro gradu -tutkielmassa pureudutaan kuitenkin Hussin ajattelun vähemmän tunnettuun puoleen tarkastelemalla sitä, millaisena ilmiönä itse juominen hänen pääteoksessaan, Alcoholismus chronicuksessa näyttäytyy.

1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa yksittäiset lääkärit Atlantin molemmin puolin esittivät modernin alkoholismisairauskäsityksen tai alkoholiaddiktion kantamuodoksi luonnehditun ajatuksen jatkuvasta tai periodisesta juopottelusta sairautena. Ajatus oli osa kansainvälisestä lääketieteellisestä aikalaiskeskustelusta hyvin perillä olleen Magnus Hussinkin intellektuaalista kontekstia ja tuli myös osaksi hänen omaa ajatteluaan. Rekonstruoimalla Alcoholismus chronicus -teoksen tason, jolla juomista toimintana käsitellään, osoitan Hussin ajattelussa kuitenkin piirteen, joka näyttäytyy anomalisena suhteessa vakiintuneeksi tiedoksi muodostuneeseen kuvaan 1800-luvun alussa ilmestyneen yksilöllisen addiktiosairauskäsityksen sisällöstä ja joka ei näytä tyhjentyvän vallitsevaan tulkintaan tuon käsityksen synnyn taustoista. Tämä piirre liittyy ajatukseen yksilöllisen alkoholinkäytön yhteydestä sosiokulttuurisiin tekijöihin.

Sosiokulttuurisen tason tekijöiden voi esittää ensinnäkin muodostavan yksilöllisen juomisen materiaalisen ja merkityksellisen perustan. Mutta tasojen välillä on vielä perustavampikin yhteys. Yksilöllisen viinanhalun perusta on kulttuurissa.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords Huss, Magnus

alkoholismi aatehistoria

oppihistoria -- 1700-luku -- 1800-luku alkoholi

alkoholismi päihdeongelmat riippuvuus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Väite, jonka mukaan lapsille muokattu filosofia ei ole enää todellista filosofiaa perustuu puolestaan ongelmalliseen ajatukseen määritellä filosofian olemus jostakin

Oheisessa, aiempaan kirjallisuuteen perustuvassa, taulukossa (Taulukko 1) esitellään luomukehityksen tunnuspiirteet ajallisessa järjes- tyksessä. Niche-tason toimintana

Teoksen ulkoiset formaaliset muutokset eivät luon- nollisesti ole maantieteellisessä ajattelussa tapahtunei- den muutosten tulkki. Tãllöin on tarkasteltava sitä, millä

Näissä tapauk- sissa topiikin jatkaminen näyttäytyy itsenäisenä toimintana, jolla on jo topiikin vaih- don ominaisuuksia (vrt. Tällöin voidaan puhua eräänlaisesta

The paper preserìts a fornralism to deal with syntactic and semantic restrictions in word-fo¡mation, especially with those found in de¡ivation. a morpheme string, is

tason m¿iäritteet saavat tänä aíkana uusia attribuutteJa, kuten ny Ja modern, jotka pääsanansa kanssa saavat

Kyselyn tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että SPR ei ole rasismista tai syrjinnästä va- paa vyöhyke. Noin viidesosa kaikista vastaajista ja valtaosa lähinnä

Englundin esseekokoelmassa käsitellään myös useita tekniikan historian teemoja, aina ruuvimeisselin historiasta hammashar-