Opas päivähoitoon
LAPSEN
ALLERGIA JA ASTMA
Lapsen allergia ja astma -opas päivähoitoon
Heidi Kuusinen
Hämeen ammattikorkeakoulu Kannen kuva: Heidi Kuusinen
SISÄLLYSLUETTELO
Lasten allergiat...4
Atooppinen ihottuma...6
Ruokayliherkkyys...8
Maitoallergia...9
Kananmuna-allergia...9
Vilja-allergia...9
Siitepölyallergia...10
Ristiallergia...11
Anafylaktinen sokki...12
Epipen-adrenaliiniruiskun käyttöohjeet...13
Lasten astma...14
Astmakohtauksen hoito...17
Lapsen hoitoympäristö...18
Sisäilma ja siivous...18
Ulkoympäristö ...19
Leikkiminen ja askartelu...19
Ruokailu...20
Infektioiden torjunta...21
Lääkehoito...21
Hoitohenkilökunta...21
Allerginen reaktio tarkoittaa eli- mistön immuunijärjestelmän reagoimista tavallisesti ihmisille harmittomiin ympäristön ainei- siin. Immuunijärjestelmä eli puolustusjärjestelmä suojaa ihmistä ulkopuolisilta tekijöiltä.
Siihen kuuluvat myös vasta- aineet, kuten allergiassa ylei- simmin esiintyvä Immunoglo- buliini E (IgE).
Immuunijärjestelmän käyn- nistymisen eli immuunivas- teen aiheuttaa antigeeni. Al- lergisissa reaktioissa anti- geeniä kutsutaan allergeenik- si. Allergeenit ovat valkuais- aineita. Allergian kehitys on kaksivaiheinen.
Herkistyminen eli sensitaatio tapahtuu, kun immuunijärjes- telmä kohtaa allergeenin ja al- kaa tuottaa vasta-ainetta. Al- lergeenista jää muistijälki eli- mistöön, jotta se tunnistaa sa- man allergeenin seuraavalla kerralla. Herkistymisestä ei tule oireita eikä elimistö vält- tämättä herkisty ensimmäi- sellä kerralla.
Allerginen reaktio tapahtuu, kun sama allergeeni tavataan uudelleen elimistön jo herkis- tyttyä sille. Muistisolut alkavat heti tuottaa suuria määriä IgE-vasta-ainetta. Reaktio syntyy, kun allergeeni kiinnit- tyy IgE-vasta-aineeseen syöt-
LASTEN ALLERGIAT
Histamiini
Syöttösolusta vapautuu histamiinia ja muita myrkyl- lisiä kemikaaleja, jotka aiheuttavat allergia oireita.
Allergeeni kiinnittyy IgE-vasta-aine
tösolun pinnalle, ja samalla alkaa vapautua myrkyllisiä kemikaaleja, kuten histamii- nia ja muita entsyymejä. Eli- mistön kemikaalit aiheuttavat oireita verisuonten seinämiin, sileisiin lihaksiin, verisoluihin sekä muiden kudosten toi- mintaan, jotka liitetään aller- giaan.
Nopea ja hidas reaktio
Välittömässä (nopeassa) eli atooppisessa allergiassa eli- mistöön syntyy IgE-vasta- ainetta ja allergeeni on usein elinympäristömme tavallinen valkuainen, esimerkiksi sii- tepöly, ruoka-aine tai eläin- hilse. Oireet alkavat nopeasti minuuteissa, viimeistään tun- nin kuluttua. Taipumus herkis- tyä atooppisille allergioille on periytyvä. Atooppisia allergioi- ta ovat allerginen nuha, ast- ma, silmän sidekalvon ja silmäluomien reaktiot, atoop- pinen ihottuma, ruokayli- herkkyys, nokkosihottuma ja yleisreaktio eli anafylaksia.Viivästyneessä (hitaassa) aller- gisessa reaktiossa oireet tule- vat esille yleensä useiden tun-
tien kuluttua altistumisesta.
Oireet ovat useimmiten atoop- pisen ihottuman pahenemista tai suolioireita.
Allergioiden tutkiminen
• Haastattelulla selvitetään perimää, muita atooppisia sairauksia sekä oireiden luonnetta.
• Ihopistokokeilla eli Pric- testeillä selvitetään herkisty- mistä ympäristön allergee- neille sekä saadaan selville taipumus välittömiin reak- tioihin.
• Lappukokeilla eli epikutaa- nitesteillä selvitetään vii- västyneitä ihon allergisia reaktioita kosketusihottu- massa.
• Veren vasta-ainemäärityk- sellä eli RAST-kokeella saadaan selville vasta- aineiden määrä elimistössä.
• Välttämis-altistuskoe on ruoka-aineallergian luotet- tavin menetelmä todeta al- lergia. Altistuksessa aluksi vältetään epäiltyä ruoka- ainetta, minkä jälkeen sitä kokeillaan uudelleen ja arvioidaan, aiheutuuko siitä merkittäviä oireita.
Atooppista ihottumaa ilmenee 15 %:lla lapsista. Atooppisen ihon peruspiirteet ovat kuivuus ja kutina. Ihottuma aiheuttaa kutisevia, punaisia kohoumia, jotka ovat usein auki ja vuota- via. Ihottuman aiheuttaja pie- nillä lapsilla on yleensä ruoka- aineallergia, mutta muutkin tekijät voivat aiheuttaa atoop- pista ihottumaa.
Ihottumapaikat eri-ikäkausina
Imeväisikäisellä lapsella (alle 2-vuotiaalla) atooppista ihot- tumaa kutsutaan myös mai- toruveksi. Maitorupea on kahdenlaista.
Seborrooinen ihottuma esiin- tyy päänahassa taliköhnää muistuttavana hilseilynä ja nummulaarinen eli läiskäinen maitorupi ilmenee punoituk- sena, karheutena tai ihot- tumana eri puolilla raajoissa, vartalolla, poskissa ja muual- la kasvoissa.
Leikki- ja kouluiässä ihottuma muuttuu taiveihottumaksi. Se sijaitsee kaulan, niskan, kyy- när-, polvi- ja pakarantaipeis- sa sekä suun ja silmien seu- dulla. Ihottuma usein helpot- tuu kesäaikaan ja pahenee talvella.
ATOOPPINEN IHOTTUMA
Alle 1 vuotta 1-4 vuotta 4-16 vuotta
Hoito
Perusvoidetta käytetään ihot- tuman perushoitona. Voidetta levitetään kerran tai kaksi ker- taa päivässä ja joskus useam- minkin, mieluiten kostealle iholle. Iho tottuu helposti voitee- seen, siksi on hyvä vaihtaa voidetta 1-2 kuukauden välein.
Hydrokortisoni- ja kortikoidivoi- teita käytetään infektoitumat- tomalle ihottuma-alueelle.
Aluksi 1-2 kertaa vuorokau- dessa 2-4 viikon ajan, kunnes ihottuma on parempi. Voidetta voidaan myös jatkaa 2-3:na kertana viikossa muutaman kuukauden ajan hyvän tulok- sen säilyttämiseksi.
Limuusivoiteet tehoavat parhai- ten kasvo- ja kaulaihottumaan sekä ylävartalon ihottumaan.
Voidetta käytetään aluksi kah- desti päivässä 2-3 viikon ajan, minkä jälkeen annostusta har- vennetaan yhteen kertaan päivässä. Rasvauksia voiteella voidaan jatkaa useita kuukau- sia. Hoitojen aluksi iho voi kir- vellä ja siinä voi esiintyä punoi- tusta, mutta iho tottuu muuta- massa päivässä voiteeseen.
Antihistamiineja voidaan käyt- tää myös ihottuman kutinan hoitoon. Niitä voi käyttää tar- vittaessa kuukausia ja vuosia.
Antihistamiineilla ei ole kui- tenkaan vaikutusta ihottuman laajuuteen tai voimakkuuteen.
Valohoitoa käytetään myös ihottumaan. Valohoidosta saa ultraviolettisäteilyä, joka pa- rantaa atooppista ihottumaa rauhoittamalla tulehdusta, paksuntaa ihon epidermistä sekä lisää ihon keramidien tuotantoa. Valohoitoa otetaan yleensä 2-3 kertaa viikossa noin 15 hoitokertaa. Hoitoa voidaan jatkaa kerran viikos- sa tai hoito voidaan toistaa ihottuman pahentuessa uudel- leen.
Arjessa kannattaa huomioida, että vaatteet ja kodintekstiilit pestään tuoksuttomilla pe- suaineilla. Hikoilun jälkeen pe- seytyminen on tärkeää, jotta iho ei kutisisi. Stressi ja elä- mänmuutokset voivat pahen- taa atooppista ihottumaa.
Ruokayliherkkyys voidaan luokitella
Allergisiin reaktioihin, jotka voidaan vielä jaotella niiden reaktiotavan ja oireiden il- maantumisen perusteella.
Intoleranssiin, jolloin elimistö on sietokyvytön jollekin ai- neelle eikä se tuota vasta- aineita, esimerkiksi laktoosi- intoleranssi.
Yliherkkyysreaktioihin, joita ovat biogeenisten amiinien aiheuttamat reaktiot. Oireet riippuvat saadun annoksen määrästä.
Oireet
• Iholla yleisimpiä oireita ovat atooppinen ihottuma, ihon lehahtelu ja nokkosihottuma.
• Suoliston oireet ovat yleen- sä ummetusta, ripulia, vat- sakipuja ja niihin liittyvä är- tyneisyys ja levottomuus.
• Hengitysteiden oireet ovat yleisimmin astma ja nuha.
Tutkiminen
Välttämis-altistuskoe on yleen- sä varmin keino vahvistaa al- lergia. Kokeen aikana epäilty
ruoka-aine jätetään ruoka- valiosta pois pitäen samalla oirepäiväkirjaa syömisistä ja mahdollisista oireista. Ruoka- aine palautetaan ja seurataan oireita. Vaikeassa allergiassa voidaan tehdä myös altis- tuskoe lääkärin valvonnan alai- sena.
Prick-testeillä, lapputesteillä sekä vasta-ainemäärityksillä verestä voidaan saada tietoa ruoka-aineallergiasta, mutta ne eivät ole täysin luotettavia ja vaativat välttämis-altis- tuskokeen allergian diag- noosin saamiseksi.
Hoito
Hoidon tavoitteina on oirei- den hallinta, lapsen normaa- lin kasvun ja kehityksen tur- vaaminen sekä mahdollisim- man normaali iänmukainen ruokavalio. Tärkeää hoidos- sa on allergisoivan ruoka- aineen välttäminen. Oireiden hoito on yksilöllistä. Lääk- keistä yleisimmin käytössä ovat antihistamiinit ja korti- kosteroidilääkkeet.
RUOKAYLIHERKKYYS
MAITOALLERGIA
Maito on keskeinen osa lap- sen ravitsemusta. Maidosta lapsi saa 1/3 päivittäisestä energiantarpeestaan sekä 2/3 valkuaisainetarpeestaan.
Maidosta saadaan myös fos- foria, kalkkia sekä D-vitamiinia.
Maitoallergisen lapsen ruoka- valiosta on poistettava kaikki maidon valkuaisaineet. Väl- tettäviä ruoka-aineita ovat mm. maitovalmisteet, maitoa sisältävät äidinmaidonkor- vikkeet sekä elintarvikkeet, jot- ka sisältävät maidon valkuais- aineita (esim. margariinit, hera, kaseiini, laktalalbumiini).
Maito voidaan korvata alle 2- vuotiailla äidinmaidolla, jolloin äiti noudattaa maidotonta dieettiä, soijamaidolla tai ap- teekista saatavilla äidinmai- donkorvikkeilla.
Maidon korvaami- nen yli 2-vuotiailla tapahtuu esim. soi- jamaidolla, riisi- maidolla tai kaura- maidolla, joita saa tavallisista ruoka-
kaupoista. Proteiinien saanti on turvattava lihalla sekä ener- gian saanti lisäämällä ruokaan lapselle sopivaa öljyä.
KANANMUNA- ALLERGIA
Oireita aiheuttavat valkuainen sekä keltuainen. Kananmunaa käytetään mm. leivonnaisissa, valmisruuissa, pastoissa ja monissa muissa tuotteissa.
VILJA-ALLERGIA
Viljat turvaavat päivittäiset hiilihydraattien, energian, kuidun, valkuaisaineiden, vi- tamiinien sekä kivennäisai- neiden tarpeet.
Viljoista allergisoivimpia ovat vehnä, ruis, ohra ja kaura, mutta mille tahansa viljalle voi herkistyä. Ruokavaliosta tulee poistaa kaikki allergiaa aiheuttavat viljatuotteet sekä tärkkelykset.
Korvaavina viljoina voidaan niiden sopiessa käyttää tatta- ria, riisiä, maissia, hirssiä ja luontaisesti gluteenittomia jau- hoja.
20% suomalaisista kärsii sii- tepölyn aiheuttamasta allergi- asta. Yleisimmät siitepölyjen aiheuttajat ovat koivu, leppä, heinät ja pujo. Siitepölyn tuo- tanto alkaa ilman lämpötilan kohotessa nollan yläpuolelle.
Siitepölyallergia on jaksottaista.
Oireet
Oireita ilmenee hengitysteis- sä, silmissä, suussa, nielus- sa, iholla ja korvakäytävässä.
Väsymys voi olla myös oire siitepölyallergiasta.
Tutkimukset
Perustutkimuksiin kuuluvat haastattelu oireista ja niiden esiintyvyydestä, ihon Prick- testit sekä vasta-aineiden määritykset verestä.
Hoito
Lääkäri määrää lääkityksen oireiden vaikeusasteen mu- kaan. Lääkitys aloitetaan usein jo ennen siitepölykau- den alkua. Lääkehoitona voidaan käyttää antihistamii- nivalmisteita, silmätippoja ja kortisonia.
SIITEPÖLYALLERGIA
Koivu Timotei Pujo
Siedätyshoitoa voidaan käyt- tää, jos allergia on vaikea ja haittaa voimakkaasti elämää.
Siedätyshoitoa annetaan koh- dennetusti yhteen allergian aiheuttajaan. Lääkäri päättää potilaan soveltuvuuden ja lap- sille siedätyshoitoa tehdään vasta 5-vuotiaasta lähtien.
Hoito kestää kokonaisuudes- saan 3-5 vuotta ja se toteu- tetaan pistoshoitona ihon alle.
Hoito vaatii sitoutumista, mut- ta tulokset ovat olleet hyviä.
RISTIALLERGIA
Siitepölyallergian ja ruoka- aineiden välillä voi esiintyä ris- tireagointia. Elimistö tunnistaa siitepölyallergiassa ruoka- aineista samankaltaisia valku- aisaineita, joihin se on jo kehit- tänyt vasta-aineita.
Oireet ovat pahimmillaan sii- tepölyaikana, eikä välttämättä talviaikaan oireita esiinny ollen- kaan. Kasvisten, juuresten kuumentaminen, pakastami- nen ja muu käsittely yleensä poistaa allergeenisuutta.
Oireet voivat olla kutinaa, pol- tetta, turvotusta huulissa, suus- sa ja nielussa.
Koivuallergialle voivat ristirea- goida esimerkiksi
• Tuoreet hedelmät
(omena, persikka, luumu, päärynä, kiivi)
• raa’at juurekset
(porkkana, palsternakka, sel- leri, peruna)
• tuoreet vihannekset (tomaatti, paprika)
Pujoallergialle voivat ristirea- goida esimerkiksi
• Persija
• palsternakka
• selleri
• valkosipuli
• porkkana
• hunaja ja muut mausteet.
Anafylaktisessa reaktiossa eli äkillisessä yliherkkyysreak- tiossa kehosta vapautuu suu- ria määriä kemiallisia välit- täjäaineita, kuten histamiinia.
Oirekulku on nopeaa ja sii- hen on puututtava välit- tömästi.
Oireet
• Iholla kutina, pistely, punoi- tus ja nokkosrokko.
• Sydämen syke kasvaa ja verenpaine laskee.
• Kurkussa täyteläisyyden tunne, äänenkäheys ja vin- kuminen.
• Hengitys vaikeutuu.
• Pahoinvointi, oksentelu ja ripuli.
Tavallisimpia
anafylaksian aiheuttajia ovat
• Ruuat (esim. kiivi, pähkinä)
• Lääkkeet (esim. penisilliini, asetyylisalisyylihappo)
• Hyönteisten pistot (esim.ampiainen)
Hoito
Anafylaktisen reaktion hoi- dossa tärkeää on ripeä toi- minta, sillä hoitamaton reak- tio voi johtaa hengenvaaralli- seen tilanteeseen.
Anafylaktisen sokin hoidossa käytetään ensisijaisesti adre- naliinia. Adrenaliini supistaa verisuonia ja helpottaa oirei- ta. EpiPen tai EpiPen Junior adrenaliiniruisku pistetään käden tai reiden lihakseen.
Vaikutus häviää nopeasti ja siksi hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Yleinen hätänu- mero on 112. Ruiskuja tulee kuljettaa aina mukana ja ne pitää säilyttää huoneenläm- mössä, kuumuudelta ja aurin- gonvalolta suojattuna.
ANAFYLAKTINEN SOKKI
EpiPen
EPIPEN-ADRENALIINIRUISKUN KÄYTTÖOHJEET
Irroita harmaa suojakorkki Kohdista musta ruiskun pää kohtisuoraan reittä vasten
Paina ruiskua lujasti reittä vasten kunnes automatiikka laukeaa ja pidä ruiskua paikallaan n. 10 sekunnin ajan. Ota pois reideltä ja hävitä turvallisesti.
Soita ambulanssi hätänumerosta 112.
1.
2.
3.
4.
Suomalaislapsista 5 % sairas- taa astmaa. Astma on kroonis- ta hengitysteiden seinämien turpoamista ja hengitysteiden kaventumista. Tästä johtuen il- man kulku keuhkoihin ja sieltä pois on vaikeutunut. Pienten lasten astmaa on kahdentyyp- pistä.
Infektioastma oireilee hengi- tystieinfektion yhteydessä yskänä, raskaana hengityk- senä, uloshengityksen vaikeu- tumisena ja mahdollisena vin- kumisena.
Atooppisen astman sairasta- vuuden riskiä lisäävät van- hempien sairastama astma, al- lerginen nuha tai atooppisen al- lergian oireet. Allergeeneja, jot- ka aiheuttavat astmaa, ovat
mm. siitepölyt, eläinpöly, pöly- punkki ja ruoka-aineet.
Oireet
Oireilu on tyypillisesti yskää, johon liittyy hengenahdistus- tunne. Astma voi myös oireil- la epätavallisilla oireilla, kuten pitkittyneellä yskällä, yöaikaan tapahtuvalla yskällä, väsymyk- senä, fyysisen kunnon heiken- tymisenä sekä toistuvina keuh- koputkentulehduksina.
Tutkimukset
• Oskillometria, joka voidaan tehdä aikasintaan 2 vuotta täyttäneille. Mitataan hengi- tysteiden vastusta.
• Spirometria, joka pystytään tekemään yli 6-vuotiaille. Mi- tataan keuhkojen tuuletus- kykyä.
LASTEN ASTMA
PEF-mittari
• PEF-mittaus, tehdään yli 5- vuotiaille. Pystytään tark- kailemaan lääkehoidon hyö- tyä sekä saadaan selville ulos- puhalluksen huippuvirtaus.
• Histamiini- ja metakoliini- altistuksella saadaan selville astman vaikeus. Tämä ei kuulu astman perustutkimuk- siin, vaan on harvemmin teh- tävä tutkimus.
• Allergiatutkimukset useim- miten kuuluvat myös astman tutkimuksiin. Ne antavat viit- teitä, onko kyse atooppises- ta- vai infektioastmasta.
Hoito
Tavoitteena on lapsen oireet- tomuus, mahdollisimman vä- häinen avaavien lääkkeiden käyttö sekä normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen.
Keuhkoputkia avaavat hengi- tettävät oirelääkkeet ovat avaavia lääkkeitä, joita käy- tetään ensiapulääkkeinä oi- reiden tultua. Ne helpottavat nopeasti hengitysvaikeutta ja yskää. Kauppanimiltään esi- merkiksi Bricanyl, Buventol, Ventoline.
Keuhkoputkia hoitavia hengi- tettäviä kortisonilääkkeitä käytetään usein päivittäin ja pitempiä hoitojaksoja. Lääki- tyksen kesto on yksilöllinen lääkärin määräämä. Kaup- panimeltään esimerkiksi Fli- xotide ja Pulmicort.
Hengitettäviä astmalääkkeitä on jauheena, lääkesumuna ja suihkeena. Pienillä lapsilla on käytössä useimmiten sumu- tussäiliö, esim. Nebunette ja Babyhaler. Niihin on saatavil- la maski pienille lapsille, jot- ka eivät vielä osaa hengittää suoraan sumutussäiliöstä.
Sumutussäiliöstä lääkeaine kulkeutuu hengityksen muka- na lapsen hengitysteihin.
Hieman vanhemmille, kuten kouluikäisille, on kehitetty jau- heinhalaattoreita, esimerkik- si Discus, Easyhaler ja Tur- buhaler. Lääkkeiden anta- misessa ja ottamisessa on tärkeintä muistaa oikea ot- totapa voimakkaalla sisään- hengityksellä.
Hengitettävien astmalääkkeiden jauheinhalaattoreita.
Easyhaler, Discus ja Turbuhaler.
Hengitettävien astmalääkkeiden sumutussäiliöitä.
Nebunette ja Babyhaler.
ASTMAKOHTAUKSEN HOITO
• Väsyminen, ärtyisyys ja
leikeistä vetäytyminen
• Levottomuus
• Yskiminen
• Hengenahdistus
• Lapsi ei pysty puhumaan pitkiä
lauseita, puhe on katkonaista
• Pysy itse rauhallisena ja rauhoita lapsi
• Ota lapsi syliin ja anna
sisäänhengitettävää avaavaa lääkettä ohjeiden mukaan sekä juotavaa.
• Ole lapsen seurassa ja seuraa
helpottaako lapsen olo.
• Mikäli tilanne ei helpotu, anna toinen
avaava suihke 15 minuutin kuluttua.
• Ellei olo helpotu, lapsi toimitetaan
lääkäriin ambulanssilla hoitajan saattelemana.
• Lasta ei saa jättää yksin
• Ilmoitus vanhemmille tilanteesta.
Ensioireita ovat:
Toimiminen lapsen astmakohtauksessa:
Allergisen tai astmaa sairas- tavan lapsen päivähoitopaik- ka on valittava yksilöllisesti yhdessä perheen kanssa.
Lapsen vointia ja sairauden pahenemista voidaan eh- käistä päivähoidossa, otta- malla huomioon päivähoi- toympäristö.
Sisäilma ja siivous
Rakennusmateriaalien valin- nassa on huomioitava käyt- tötarkoitus, puhdistettavuus ja pölyttömyys. Vähäpääs- töiset rakennusmateriaalit on luokiteltu M1-luokkaan. Tuote- kohtaista luetteloa näistä ma- teriaaleista ylläpitää Raken- nussäätiö.
Ilmanvaihdon tulisi olla riit- tävää. Koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla tai ulkoil- maventtiileillä korvausilmasta huolehtimalla saadaan suo- datettua puhdasta ilmaa. Suo- siteltava sisäilman lämpötila on 21-22 astetta. Ilman kos- teuden tulisi olla 25-45%.
Vuodevaatteiden tulisi kestää vähintään 60 asteen pesua, ja materiaalina puuvilla on pa- rasta. Ulkona tuulettaminen ja säännöllinen imurointi vähen- tävät pölyn määrää. Kuiten- kin siitepölyaikaan ulkona tuulettamista ja pyykkien kui- vaamista tulisi välttää.
Tekstiilien tulisi olla helposti puhdistettavia, pölyämät- tömiä sekä tiivis- ja sileäpin- taisia kankaita.
Siivouksessa tärkeää on suunnittelu. Siivouksen on hyvä tapahtua päivittäin ja il- man lasten läsnäoloa. Pöy- tien, tuolien, ruokailutilan lat- tian sekä saniteettitilan välisii- vous tehdään ruokailun jäl- keen. Siivouksessa mikrokui- tuliinat ja nihkeäpyyhintä aut- tavat keräämään pölyä. Puh- distusaineiden tulisi olla neut- raaleja ja tuoksuttomia. Pö- lyltä suojaavat myös kannel- liset laatikot ja ovelliset kaapit tavaroiden säilytyksessä.
LAPSEN HOITOYMPÄRISTÖ
Huonekasvit voivat aiheuttaa allergia- ja ärsytysoireita. Ne myös keräävät paljon pölyä ja tuoksu voi olla liian voimakas.
Eläinallergia on yleinen aller- gian aiheuttaja. Allergeenit kulkeutuvat vaatteiden ja muiden tekstiilien mukana, jolloin herkimmät saattavat saada oireita. Eläimen hilse, sylki, virtsa ja uloste aiheutta- vat hengitystie-, silmä- ja iho- oireita.
Hajusteet voivat aiheuttaa oireita allergisille ja astmaa sairastaville. Hajusteita on monessa paikassa, kuten hy- gieniatuotteissa, leikkikaluis- sa ja kosmetiikassa.
Ulkoympäristö
Ulkoilmassa leijuu myös aller- giaa tai astmaa pahentavia tekijöitä, jotka tulee ottaa huo- mioon ulkoilua suunniteltaes- sa.
Ilmansaasteet, siitepöly ja hiekoituspöly saattavat ai- heuttaa oireilua. Allergeenien poistaminen ulkoympäris- töstä on vaikeaa, siksi esi-
merkiksi ulkoilua on vältet- tävä pahimpaan siitepölyai- kaan. Siitepölytiedotteita- ja ennusteita sekä ulkoilman lämpötilaa seuraamalla ulkoi- lut ja retket voidaan suunni- tella etukäteen.
Kylmä ilma voi myös pahen- taa astmaa sairastavan lap- sen oireita. Retkille lähdet- täessä on huolehdittava lap- sen henkilökohtaiset lääkkeet mukaan.
Leikkiminen ja askartelu
Lelut ovat parhaimmillaan sellaisia, että ne pystytään puhdistamaan ja pesemään vedellä. Pölyämättömät, tuok- suttomat ja myrkyttömät ma- teriaalit ovat turvallisimpia käyttää.
Askartelussa tulee ottaa huo- mioon mahdolliset allergiat ja käyttää puhtaita materiaaleja, esimerkiksi vanha maitotölk- ki saattaa sisältää maidon- jäämiä ja niistä herkimmät saattavat saada oireita.
Liikunta kuuluu lapsen ar- keen. Allergiat ja astma eivät ole este liikunnalle, päinvas- toin hyvä fyysinen kunto ast- maa sairastavalla lapsella helpottaa elämää. Liikunnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon siitepölykausi ja atooppinen ihottuma, joka saattaa kutista helposti hikoil- lessa.
Ruokailu
Lasten ruoka-aineallergiassa ruoka-aineiden tarpeeton välttäminen on haitallista. Jos lapsen terveydelle on tärkeää välttää tiettyjä allergiaa ai- heuttavia ruoka-aineita, tulee ruokavalion olla suunniteltu lääkärin ja ravitsemustyön- tekijän kanssa.
Ruokavalio on aina määräai- kainen ja uusintakokeiluilla jat- koa mietitään uudelleen. Ruo- ka-ainekokeiluja ei tulisi teh- dä päiväkodissa, vaan kotona.
Ruoka-allergiselle riittävän ravitsemuksen takaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Allergiaruokavalion toteutus päivähoidossa tehdään van- hempien, päivähoidon ja keit- tiöhenkilökunnan kanssa yh- dessä. Allergiaruuan tulisi olla mahdollisimman samanlaista muiden lasten ruokien kanssa.
Ruuanvalmistuksessa on huomioitava ruuanvalmistus- tilojen ja työvälineiden puh- taus. Hyvä käsihygienia ja ruuan oikeaoppinen säilytys vähentävät turhia altistumis- en riskejä.
Ruokailutilanteessa etukä- teissuunnitelma takaa turval- lisia ja onnistuneita ruokailu- tilanteita. Istumajärjestyksen huomioon ottaminen ja lasten järjestäminen allergioittain omiin pöytiinsä vähentää va- hinkoaltistumisia. Vaikeasti allerginen lapsi ruokailee tar- vittaessa omassa pöydäs- sään henkilökuntaan kuulu- van ihmisen kanssa.
Infektioiden torjunta
Allergiat ja infektiot ruokkivat toinen toisiaan. Päivähoidos- sa infektioita ehkäistään yllä- pitämällä hyvää hygieniaa.Lelujen säännöllinen pesemi- nen ja yleinen siivous vä- hentävät tautien leviämistä.
Huolellinen käsien pesu ulkoa tultaessa, WC:ssä käynnin yhteydessä ja ennen ruo- kailua estävät bakteerien leviämisen.
Vanhempia pitää informoida, ettei sairasta lasta saa tuoda hoitoon. Työntekijöiden on myös muistettava, ettei sai- raana saa tulla töihin.
Lääkehoito
Lapsen peruslääkitys hoide- taan kotona, mutta voi tulla tilanteita, jolloin lapsi tarvitsee lääkehoitoa päivähoidossa.
Näitä tilanteita varten hoito- henkilökunnan tulee saada opastus lääkkeen annosta suullisesti ja kirjallisesti.
Hoitohenkilökunnan tulee tie- tää missä lääkettä säilytetään,
miten se annetaan ja missä tilanteissa sitä annetaan.
Lääkkeet tulee säilyttää niin, etteivät lapset saa niitä.
Hoitohenkilökunta
Turvallisuutta luo kaikille hoitohenkilökunnan tieto ja ymmärrys lasten sairauksis- ta. Hoitohenkilökunnan kou- lutuksessa tulee kiinnittää huomiota ympäristön sanee- raamiseen, oireiden tunnista- miseen ja lääkkeiden antoon.Henkilökuntaa koskevat sa- mat vaatimukset kuin lasten perheitäkin. Heidän tulisi nou- dattaa yleisiä ohjeita tupa- koimattomuudesta, eläimet- tömyydestä ja tuoksutto- muudesta.
Yhteydenpidon ja vuorovaiku- tuksen perheen ja päiväko- din välillä tulee olla sään- nöllistä, jotta tiedot lapsen voinnista välittyvät kotiin ja hoitopaikkaan. Yhteistyön muodoista vanhemmat ja hoitohenkilökunta sopivat yh- dessä.
Muistathan, että...
Oireilen siitepölyistä, ethän kuivaa ja tuuleta tekstiilejä ulkona
siitepölyaikaan.
Hajusteet ja tupakan savu saavat minulle
huonon olon.
Tulen mielelläni hoitoon turvalliseen ympäristöön.
Huolehtimalla käsihygieniasta taudit
tarttuvat vähemmän.
Jos olen allerginen ruoka-aineille, ethän käytä niitä ruuissani.
Liikkuminen pitää minut
kunnossa.
Minulla pitää
olla omat
välineet ruuan
valmistuksessa.
Muistiinpanoja
Aiheesta löydät lisää tietoa:
Haahtela, T., Hannuksela, M., Mäkelä, M. & Terho, E. Toim.
2007. Allergia. Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kuusinen, H. 2009. Allergia ja astma päivähoidossa. Opas hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyö. Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Laitinen, L., Juntunen-Backman, K., Hedman, J. & Ojaniemi, S. Toim. 2000. Astma. Duodecim. Hengitysliitto Heli.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Mäkelä, R. & Elo, T. 2008. Irti tulehduskierteestä. Apua lasten infektioihin ja allergioihin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Päivähoidon allergia- ja astmaohjeisto 2004. Miten allergia ja astmalasten tarpeet otetaan huomioon päivähoidossa.
Allergia- ja astmaliitto, Hengitysliitto Heli & Suomen kuntaliitto.
www. allergia.com www.hengitysliitto.fi
