• Ei tuloksia

Laatutyötä joka päivä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Laatutyötä joka päivä"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Laatutyötä joka päivä

Helsingin yliopisto valmistautuu laadunvarmistusjärjestelmänsä auditointiin syksyllä 2007.

Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii uutteraa puurtamista, jotta laadukas toimintamme saadaan näkyväksi toimintakäsikirjan ja prosessikuvausten kautta. Tämä laatutyö ei ole vain hallintoväen ja suunnittelijoiden näpertelyä, vaan osa jokapäiväistä oman työmme kehittämistä.

Sinänsä laatutyössä ei ole kohdallamme kyse mistään uudesta innovaatiosta.

Tavoitteellista kehittämistyötä ovat kirjastot tehneet jo vuosia. Myöskään prosessikuvaukset eivät ole kirjastoihmisille vieraita. Uutta on sen sijaan kokonaisvaltainen lähestyminen, johon laadunvarmistusjärjestelmällä pyritään.

Tavoitteena ei ole palvelimelle pölyttymään jäävä toimintakäsikirja prosessikäppyröineen, vaan jokaisessa meissä syntyvä oivallus siitä, että laatuun panostaminen on osa jokapäiväistä työtämme. Kirjaamalla ylös hyvät käytänteemme varmistamme, että vielä ensi viikollakin osaamme toimia yhtä laadukkaasti.

Mikä-mikä-matriisi

Laatutyöstä puhuttaessa yksinkertainen asia puetaan helposti vaikeaselkoisiksi sanoiksi. Puhutaan matriiseista ja auditoinnista, typistetään kielellinen ilmaisu lyhenteiksi – EFQM, BSC – tai käytetään sujuvasti rinnan samassa

merkityksessä erilaisia laatu-alkuisia sanoja. Käsiteviidakko ei ainakaan helpota aiheen lähestymistä.

Tähtäimessä oleva auditointi syksyllä 2007 tarkoittaa yksinkertaisuudessaan Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän arviointia. Tarkoituksena auditoinnissa ei ole mitata toiminnan laatua, vaan arvioida

laadunvarmistusjärjestelmää eli keinoja, joilla yliopisto pyrkii laadukkaaseen toimintaan.

Matriisi toimii eräänlaisena ikkunana laadunvarmistusjärjestelmään. Se kuvaa taulukkomuodossa laadunvarmistusjärjestelmän osia (toiminta, sen tavoite,

(2)

vastuutahot, dokumentointi, miten laatu varmistetaan ja miten laatu ilmaistaan) ja toimii siten runkona toimintakäsikirjalle, jossa toimintaperiaatteet, toiminnot ja menettelyt kirjataan auki. Huolella laaditut matriisit sisältävät sanallisiin prosessikuvauksiin suoraan poimittavissa olevia elementtejä.

Lyhenteiden takana puolestaan piilottelevat itsearvioinnin ja strategisen suunnittelun apuna toimivat Euroopan laatupalkintomalli (European

Foundation for Quality Management) ja tasapainoinen tuloskortti (Balanced Scorecard) kriteeristöineen.

Onks laatua näkyny?

Montaa kuunkiertoa ei ole ennen auditointia, joten katsaus kirjastojen

laadunvarmistusjärjestelmän

rakennusvaiheeseen lienee paikallaan.

Keväällä 2006 aloitettu kirjastojen laatutyön matriisi on saatu valmiiksi lokakuussa ja seuraavana etappina on HY:n kirjastojen yhteisen toimintakäsikirjan työstäminen.

Toimintakäsikirjan kasaamisesta ja siihen sisällytettävien prosessikuvausten

tuottamisesta tulee vastaamaan marraskuun alkupuolella nimitettävä kirjastojen

laatutyöryhmä, jossa on edustus jokaisesta kirjastosta. Samaisen ryhmän vastuulla tulee olemaan myös yliopiston yhteiseen

toimintakäsikirjaan liitettävä yleiskuvaus kirjastopalveluista sekä kuvaus elektronisen aineiston hankintaprosessista.

Kirjastojen laatutyöryhmän toiminta ei kuitenkaan vielä takaa, että kirjastojen laadunvarmistusjärjestelmä läpäisee koko kirjastolaitoksen. Kirjastoissa tarvitaan avointa keskustelua laatutyöstä ja sen hyödyistä meille jokaiselle.

Viimeistään nyt olisikin kirjastoissa syytä istahtaa joukolla alas ja pohtia, mikä juuri meidän toiminnassamme on tärkeätä, miten asiat meillä tehdään ja miksi teemme ne juuri niin. Tekemisen, esim. prosessien kuvauksen, kautta onnistuu myös motivoituminen ja sitoutuminen oman työn kehittämiseen.

Joko sinun työyhteisössäsi on aloitettu laadunvarmistusjärjestelmän kokoaminen?

Laadukasta lisälukemista

o Laatuasiaa Yliopistolaisessa 31.5.2006

http://www.helsinki.fi/yliopistolainen/2006/05/

o Laatu ja arviointi Helsingin yliopistossa http://www.helsinki.fi/evaluation/

o KKA – Korkeakoulujen arviointineuvosto http://www.kka.fi

(3)

Teksti:

Päivi Lammi suunnittelija, Opiskelijakirjaston laatuvastuuhenkilö Helsingin yliopisto paivi.m.lammi @helsinki.fi puh. 191 24041

Kuvat:

Jussi Omaheimo Opiskelijakirjasto puh. 191 24040 jussi.omaheimo @ helsinki.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Erilaiset strategiset valinnat (esimerkiksi asiakkaiden määrä), yrityksen historia ja eri tuotteiden markkinatilanne vaikuttavat alihankkijan perustehtävään. Siksi

Asiakkaan kokemaan palvelun laatuun vaikuttavat aina odotukset, kokemukset sekä teknillinen laatu ja asiakassuhteen laatu.. Kuvassa 2 esittämäni Gummers- sonin 4Q-laatumalli

Palveluprosessissa asiakas kohtaa kaksi laadullista tekijää, joita ovat toiminnallinen laatu ja tekninen laatu. Nämä kaksi laatu tekijää voidaan kuvata parhaiten siten, että

Palvelun laatu tarkoittaa sitä, miten hyvin tuote, tavara tai palvelu vastaa asiakkaan odotuksia tai vaatimuksia eli miten hyvin asiakkaan tarpeet ja toiveet

Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan tapaa, miten lopputulos eli tekninen laatu välitetään asi- akkaalle. Toiminnallinen laatu vastaa siis kysymykseen ”miten”.

Laatu sanana on vaikea määritellä, mutta yleisesti ottaen laatu tarkoittaa sitä, miten hyvin tuote ja asiakkaan odotukset ja vaatimukset vastaavat toisiaan. Laatu on asiakkaan yleinen

Monet tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että opetuksen laatu vaikuttaa merkittävästi siihen, miten oppilaat asennoituvat koulun luonnontieteiden opetukseen.. Opetuksen

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten laatu määritellään ITIL- organisaatiossa ja kuinka laadunhallinnan kriittiset menestystekijät vaikuttavat palvelupisteen