Euroopan unionin talous- ja rahaliiton vaikutukset
kansalliseen finanssivaltaan
Tutkimus unionin vakaussääntelyn oikeudellisesta merkityksestä
AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston
kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen
Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere, perjantaina 4. päivänä joulukuuta 2009 klo 12.
TAMPEREEN YLIOPISTO
Oikeustieteiden laitos
Myynti
Tiedekirjakauppa TAJU PL 617
33014 Tampereen yliopisto
Kannen suunnittelu Juha Siro
Taitto Marita Alanko
Acta Universitatis Tamperensis 1468 ISBN 978-951-44-7885-7 (nid.) ISSN-L 1455-1616
ISSN 1455-1616
Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2009
Puh. (03) 3551 6055 Fax (03) 3551 7685 taju@uta.fi www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi
Acta Electronica Universitatis Tamperensis 903 ISBN 978-951-44-7886-4 (pdf)
ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi
Konsta Pylkkänen Veikko Huovisen romaa- nissa Konstan Pylkkerö (WSOY 1961)
ALKUSANAT
Tämän tutkimuksen tekeminen on ollut kuin matka. Sitä on aluksi taitettu pieniä polkuja pitkin monenlaisissa maisemissa. Vähitellen tutkimuksen polut ovat johta- neet suuremmalle tielle eli tutkimusteema ja tutkimuksen osa-alueet ovat matkan varrella selkeytyneet. Pienestä seminaarityöstä alkanutta matkaa on nyt kuljettu eri välietappien kautta aina väitöskirjaan saakka.
Väitöstutkimusta tehdessäni olen työskennellyt Tampereen yliopiston oikeus- tieteiden laitoksella julkisoikeuden assistenttina. Oikeustieteiden laitoksen henki- lökunta on taannut väitöskirjaa tekevälle tutkijalle tutkimusmyönteisen ja positii- visen ilmapiirin.
Vaikka väitöskirjan laatiminen on käytännössä varsin itsenäistä uurastusta, saan silti olla kiitollinen useille henkilöille arvokkaasta avusta, jota olen tutkimus- työni aikana saanut. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa työni ohjaajalle, professori Arvo Myllymäelle, jonka asiantuntevat, kannustavat ja huumorin sävyttämät kom- mentit ovat matkan varrella viitoittaneet tutkijan tietä eteenpäin. Jo perustutkinto- opintojeni aikana Arvo Myllymäen värikkäät ja mielenkiintoiset luennot vaikutti- vat osaltaan siihen, että kiinnostuin finanssihallinto- ja valtiosääntöoikeudellisista kysymyksistä.
Tutkimukseni esitarkastajia, professori Matti Myrskyä ja dosentti Tuomas Pöystiä, kiitän rakentavista ja hyödyllisistä kommenteista väitöskirjatyöni loppu- vaiheessa. Tuomas Pöysti on ystävällisesti lupautunut toimimaan väitökseni vas- taväittäjänä. Kiitän myös lisensiaatintutkimukseni tarkastajana Tuomas Pöystin kanssa toiminutta professori Pentti Mekliniä hänen antamastaan palautteesta ja avusta.
Olen kiitollinen myös monille muille henkilöille, jotka ovat edistäneet väitös- kirjani valmistumista. Julkisoikeuden professorit Raija Huhtanen, Jukka Kultalahti ja Seppo Laakso ovat tarjonneet ystävällisesti apuaan ja aikaansa niin käytännön työtehtävissä kuin tieteellisissä kysymyksissäkin. Lisäksi kiitän professori Seppo Penttilää avusta vero-oikeuden alueella. Dosentti Jukka Viljaselle osoitan kiitoksen hyödyllisistä neuvoista sekä virikkeellisistä keskusteluista, joita olemme käyneet sekä työssä että vapaa-ajalla.
ton oikeustieteiden laitoksella mahdollista. Monenlaisia virkatehtäviä koskevasta avusta lausunkin kiitokseni amanuenssi Merja Huuskolle sekä laitoksen toimis- tosihteereille Selene Oittiselle ja Maarit Uotila-Ahokkaalle. Kiitän myös muita työ- tovereitani oikeustieteiden laitoksella yhteistyöstä arjen aherruksen keskellä.
Väitöskirjani taittajaa, julkaisusihteeri Marita Alankoa kiitän asiantuntevasta avusta. Tampereen kaupungin tiederahaston toimikunnalle olen kiitollinen saa- mastani julkaisuapurahasta.
Olen kiitoksen velkaa myös monille työyhteisöni ulkopuolisille ystävilleni ja sukulaisilleni, jotka ovat rohkeasti kyselleet useitakin kertoja väitöskirjani valmis- tumisen perään. He ovat auttaneet väitöskirjan tekijää onkimaan esiin huumori- mielen myös tutkimustyön vaativassa loppuvaiheessa, jolloin tutkimuksen arvioitu valmistumishetki tuntuu, kummallista kyllä, siirtyvän koko ajan vain kauemmaksi tulevaisuuteen.
Kaikkein lämpimimmät kiitokseni tahdon omistaa puolisolleni, äidilleni ja elokuussa 2009 edesmenneelle isälleni. Väitöskirjatyöni aikana teiltä saamani tuki, kannustus ja piristys on ollut korvaamatonta. Kiitos!
Tampereen Haapalinnankylässä lokakuussa 2009 Jani Wacker
Lähteet xi
Lyhenteet xxix
1 JOHDANTO 1
1.1 Tutkimustehtävän asettaminen 1
1.1.1 Tutkimuksen lähtökohdat: Suomi Euroopan unionin talous-
ja rahaliitossa 1
1.1.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaukset 2
1.2 Oikeussääntelyn vaikutukset tutkimuskohteena 5
1.2.1 Jäsenyyden vaikutusten lähtökohdat 5
1.2.2 Oikeussäännösten vaikutusten kahtiajako: normatiiviset ja
tosiasialliset vaikutukset 8
1.2.3 Normien ja tosiasioiden maailmat 11
1.2.4 Normatiivisuuden tunnistaminen 16
1.2.5 Oikeussäännösten normatiivis-teoreettisten vaikutusten tarkastelu 20 1.2.6 Oikeussäännösten vaikutusten tarkastelu oikeustutkimuksessa 21
1.3 Tutkimuksen metodologinen lähestymistapa 24
1.3.1 Tutkimuksen tieteenalan täsmentäminen 24 1.3.2 Tutkimus kotimaisessa finanssihallinto-oikeudellisessa
tutkimusperinteessä 26
1.3.3 Oikeusdogmatiikka tutkimusmetodina 27
1.3.4 Tutkimusotetta tukevat lähestymistavat 30 1.3.5 Tutkimuksen lähestymistavan suhde oikeuslähdeoppiin 33
1.3.6 Lähdeaineisto 35
2 PARLAMENTAARINEN FINANSSIVALTA SUOMESSA 37
2.1 Valtiontaloutta koskeva päätösvalta 37
2.1.1 Eduskunnan finanssivalta valtiontaloudellisena valtaoikeutena 37
2.1.2 Parlamentaarinen budjettivalta 40
2.1.3 Eduskunnan verolainsäädäntövalta 44
2.2 Valtion talousarvion oikeudellinen luonne 46
2.2.1 Talousarvion sitovuus 46
2.2.2 Talousarvion ja lainsäädännön välinen suhde 48
2.2.3 Keskeiset budjettiperiaatteet 50
2.3 Valtion suvereenisuus ja taloudellinen itsemääräämisoikeus 55 2.3.1 Valtion suvereenisuuden käsitteen lähtökohdat 55
2.3.2 Sisäinen ja ulkoinen suvereenisuus 60
2.3.3 Suvereenisuus oikeudellisena ja tosiasiallisena ilmiönä 61 2.3.4 Suvereenisuus ja oikeussääntelyn vaikutusten
tarkastelutavat 64
2.3.5 Finanssisuvereniteetti osana valtion täysivaltaisuutta 66
3 EUROOPAN UNIONIN OIKEUS JA TALOUS 69
3.1 Euroopan unioni eurooppalaisen yhteistoiminnan toteuttamis-
välineenä 69
3.1.1 Unionin perustamiseen johtanut Euroopan integraation
eteneminen 69
3.1.2 Euroopan unionin institutionaalinen rakenne 72 3.1.3 Unionin kehitys Maastrichtin sopimuksen voimaatulon jälkeen 75
3.2 Unionin oikeudellinen ulottuvuus 78
3.2.1 EU-oikeuden lähteet 78
3.2.2 EU-oikeudelliset periaatteet erityisesti finanssihallinto-
oikeuden näkökulmasta 81
3.3 Suomi Euroopan unionin jäsenvaltiona 84
3.3.1 Suomen liittyminen Euroopan unioniin 84 3.3.2 Unionijäsenyyden valtiosääntöoikeudellisten vaikutusten
lähtökohdat 88
3.4 Euroopan unionin talousarviotalous 91
3.4.1 Unionin toiminnan rahoituksen kehitys 91
3.4.2 EU:n talousarvion tulot 93
3.4.3 Unionin talousarvion menot 98
3.4.4 Talousarviomenettely unionissa ja varainhoidon valvonta 102
3.5 Talous- ja rahaliitto osana unionia 104
3.5.1 EMU:n tausta ja eteneminen 104
3.5.2 Talous- ja rahaliiton ominaispiirteet 107
3.5.3 Keskitetty rahapolitiikka EMU:ssa 111 3.5.4 Suomen Pankin asema talous- ja rahaliitossa 113 3.5.5 Jaettu finanssipoliittinen päätöksentekovalta 116 3.5.6 Suomen osallistuminen talous- ja rahaliittoon 118 4 FINANSSIPOLITIIKAN SÄÄNTELY TALOUS- JA RAHALIITOSSA 123 4.1 Julkisen talouden kurinalaisuus talous- ja rahaliitossa 123 4.1.1 Kaksi järjestelmää finanssipolitiikan sääntelyssä 123 4.1.2 Vakaus- ja kasvusopimuksen tausta ja tavoitteet 126 4.1.3 Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen 128 4.1.4 Julkisen talouden valvonnan ja yhteensovittamisen tehostaminen 131 4.1.5 Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tehostaminen 134 4.2 Jäsenvaltion velvollisuus välttää liiallista julkisen talouden alijäämää 136 4.2.1 Julkisen velan ja alijäämän kontrolloinnin lähtökohdat 136
4.2.2 Alijäämän käsite EMU:ssa 137
4.2.3 Alijäämämenettely ennen sanktioita 140
4.2.4 Mahdollisuus määrätä jäsenvaltiolle haittaseuraamuksia 144
4.3 Vakaussäännösten soveltaminen 147
4.3.1 Ranskan ja Saksan tapauksen tausta ja vaiheet 147 4.3.2 Tuomioistuimen ratkaisu alijäämämenettelyä koskeneessa
asiassa 150
4.3.3 Liiallisia alijäämiä koskevan valvontamenettelyn muu
soveltaminen 153
4.4 Julkisen talouden kurinalaisuutta koskevan sääntelyn arviointia 157 4.4.1 Finanssipolitiikan harjoittamista koskeva norminanto
oikeudellisen sääntelyn lajina 157
4.4.2 Finanssipolitiikan kurinalaisuusnormit suhteessa eri oikeus-
normityyppeihin 159
4.4.3 Oikeusnormien voimassaolokysymykset ja EMU:n budjettikuri-
säännökset 162
4.4.4 Unionin toimielinten harkintavalta budjettikuria koskevissa
asioissa 165
4.4.5 Jäsenyysvelvoitteiden rikkomista vai joustavaa oikeusnormien
tulkintaa? 168
4.4.6 Talous- ja rahaliiton vakausvelvoitteet suhteessa perus- ja ihmis-
oikeuksiin 171
4.4.7 EMU:n alijäämänormit suhteessa moraalinormeihin 176
5 TALOUS- JA RAHALIITON JÄSENYYDEN VAIKUTUKSET SUOMEN
VALTIOSÄÄNTÖISEEN FINANSSIVALTAAN 180
5.1 Talous- ja rahaliittoa koskevan oikeussääntelyn vaikutusten kahtiajako 180 5.1.1 EMU-jäsenyyden vaikutusten normatiivis-teoreettinen luonne 180 5.1.2 EMU-jäsenyyden tosiasiallisten vaikutusten näkökulma 183 5.2 Talous- ja rahaliiton vakaussääntely ja Suomen kansallinen finanssivalta 184
5.2.1 Alijäämän välttämisvelvoite kansallisen finanssivallan
rajoittajana 184
5.2.2 Suomen perustuslain normien ja EMU:n vakausnormien
välinen oikeusteoreettinen suhde 189
5.2.3 Alijäämän välttämisvelvoitteen vaikutuksen arviointi 192 5.2.4 EMU:n alijäämävelvoitteen eroavuus valtion talousarvion tasa-
painoperiaatteesta 195
5.2.5 Talouspolitiikan yhteensovittamisvelvoitteet ja Suomen finanssi-
suvereniteetti 198
5.2.6 EU-oikeuden budjettikurinormit ja Ruotsin valtiosääntö 201 5.3 Julkisen talouden vakausvelvoitteet ja kunnallistalous 204
5.3.1 Kunnallinen finanssivalta 204
5.3.2 Kunnallistalouden tasapainoisuusvaatimukset 205 5.3.3 EMU:n budjettikuri kunnallisen finanssivallan kannalta 208 5.4 Kansallinen finanssivalta EU-tason päätöksenteossa 210 5.4.1 Kansallisen finanssivallan alan laajentuminen 210 5.4.2 Euroopan parlamentin budjettivalta suhteessa Suomen
parlamentaariseen finanssivaltaan 212
5.5 EMU-jäsenyyden tosiasiallisten vaikutusten lähtökohdat 215 5.5.1 Kansallinen finanssivalta ja EMU-jäsenyyden tosiasialliset
vaikutukset 215
5.5.2 Vakausvelvoite teknisenä normina 219
5.6 Muita kansalliseen finanssivaltaan kohdistuvia EU-jäsenyyden vaikutuksia 221 5.6.1 Suomen maksuosuudet Euroopan unionille 221
5.6.2 Varainsiirrot unionilta Suomeen 224
5.6.3 Suomen nettoaseman merkitys 227
5.6.4 Suomen ja unionin välisten varainsiirtojen valvonta 230 5.6.5 Unionijäsenyys ja kansallinen verolainsäädäntövalta 234
6 JOHTOPÄÄTÖKSET 241
6.1 Tutkimuksen keskeiset tutkimustulokset 241
6.2 Oikeussäännösten vaikutusten jaottelu 242
6.3 Talous- ja rahaliiton vakaussääntely ja Suomen kansallinen finanssivalta 246 6.4 Unionijäsenyyden muita vaikutuksia kansallisen finanssivallan kannalta 251 6.5 Suomen kansallinen finanssivalta eilen, tänään ja huomenna 253
Summary 256
KUVIOT JA TAULUKOT
Kuvio 1. Jäsenyysvaikutusten välineelliset lähtökohdat 8
Kuvio 2. Normien ja tosiasioiden maailmat 15
Kuvio 3. Suomen perustuslain 84.2 §:n mukainen talousarvion tasapaino-
periaate 197
Kuvio 4. EMU-säännösten mukainen liiallisen alijäämän välttämisvelvollisuus 197 Kuvio 5. Oikeussäännösten vaikutusten kahtiajako 243 Kuvio 6. Tarkastelun kohteet oikeussäännösten vaikutusten tarkastelussa 244 Kuvio 7. Euroopan unionin ja EMU:n jäsenyyden vaikutukset suhteessa
kansalliseen finanssivaltaan 252
Taulukko 1. EU:n tulojen jakauma vuosina 1991–2007 96 Taulukko 2. EU:n talousarvion tulojen jakautuminen talousarviossa 2007 97 Taulukko 3. EU:n talousarvion menojen jakautuminen talousarviossa 2007 101 Taulukko 4. Suomen maksuosuudet valtion talousarviosta Euroopan
unionille 2006–2009 223
Taulukko 5. Valtion talousarviotaloudet tulot EU:lta ja menot EU:lle
vuosina 2004–2006 227
LäHTEET
Aarnio, Aulis: Mitä on oikeuspoliittinen tutkimus? Teoksessa oikeuspoliittinen tutkimusseminaari Lammilla 13.–14.2.1975. Oikeuspoliittisen tutkimuslai- toksen julkaisuja 5. Helsinki 1975.
Aarnio, Aulis: Mitä lainoppi on? Helsinki 1978.
Aarnio, Aulis: Philosophical Perspectives in Jurisprudence. Helsinki 1983.
Aarnio, Aulis: Laintulkinnan teoria. Yleisen oikeustieteen oppikirja. Juva 1989.
Aarnio, Aulis: Oikeus, kohtuus ja koulutus. Uusi kriminaalihuolto 2/1996, s. 14–21.
(Aarnio 1996)
Amtenbrink, Fabian – De Haan, Jakob: Economic Governance in the European Union: Fiscal Policy Discipline versus Flexibility. Common Market Law review Vol. 40 No. 5 Oct 2003, s. 1075–1106. (Amtenbrink – De Haan 2003)
Andersson, Edward – Ikkala, Jarmo – Penttilä, Seppo: Elinkeinoverolain kommen- taari. Helsinki 2009.
Begg, David – Fischer, Stanley – Dornbusch, Rudiger: Economics. 9th edition.
McGraw – Hill Education 2008.
Budjettisanasto. Suomen valtion talousarvioon liittyviä keskeisiä käsitteitä. Valtio- varainministeriö 2001.
Cabral, António J.: The Stability and Growth Pact: Main Aspects and Some Con- siderations on its Implementation. Teoksessa Lamfassy, Alexandre – Ber- nard, Luc D. – Cabral, Antonio J. (toim.): The Euro-Zone: A New Economic Entity? Bruxelles 1999, s. 19–59.
Chalmers, Damian – Hadjiemmanuil, Christos – Monti, Giorgio – Tomkins, Adam:
European Union Law. Text and Materials. Cambridge University Press 2006.
Chemain, Régis: L’Union economique et monetaire. Aspects juridiques et institu- tionnells. Editions A. Pedone. Paris 1995.
Drzewicki, Krzysztof: Internationalization of Human Rights and Their Juridization.
Teoksessa Hanski, Raija – Suksi, Markku (toim.): An Introduction to the International Protection of Human Rights. Second, revised edition. Institute for Human Rights, Åbo akademi University 1999, s. 25–47.
Eerola, Risto – Mylly, Tuomas – Saarinen, Päivi: EU-oikeuden perusteet. 4. muut- tumaton painos. Tampere 2003.
EMU-asiantuntijatyöryhmän raportti. Rahaliitto ja Suomi – talouden haasteet.
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/24.
Euroopan unionin jäsenyys ja valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtiontalouden tarkastusviraston EU-työryhmän muistio. Helsinki 1994.
Euroopan unionin toiminnan rahoitus. Euroopan komissio. Luxemburg: Euroo- pan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2002.
Euroopan yhdentymisen kronologia 2000-luvulla. Eurooppa-tietoa 187/2005.
Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus 2005.
Gros, Daniel: Towards a Credible Excessive Deficit Procedure. Teoksessa Andenas, Mads – Gormley Laurence – Hadjiemmanuil Christos – Harden Ian (toim.):
European Economic and Monetary Union: The Institutional Framework.
Kluwer Law International 1997, s. 239–255.
Haapaniemi, Pekka: Kansallinen tuomioistuin EU-oikeuden soveltajana. Euroop- paoikeudellinen ja prosessioikeudellinen tutkimus kansallisen tuomioistui- men velvollisuudesta soveltaa yhteisön oikeutta. Jyväskylä 1999.
Habermas, Jürgen: Theory and Practice. Polity Press, Cambridge 1973.
Habermas, Jürgen: Järki ja kommunikaatio. Tekstejä 1981–1985 (toim. Jussi Kot- kavirta). Helsinki 1987.
Hahn, Hugo J.: The Stability Pact for European Monetary Union: Compliance with Deficit Limit as a Constant Legal Duty. Common Market Law Review Vol.
35 No. 1 Feb 1998, s. 77–100. (Hahn 1998)
Hakapää, Kari: Uusi kansainvälinen oikeus. 2., uudistettu painos. Vantaa 2003.
Hallberg, Pekka: Oikeusturva (PL 21§ §). Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoi- keudet. Juva 1999, s. 651–673. (Hallberg 1999a)
Hallberg, Pekka: Perusoikeusjärjestelmä. Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoi- keudet. Juva 1999, s. 31–58. (Hallberg 1999b)
Harden, Ian: The Fiscal Constitution of EMU. Teoksessa Beaumont, Paul – Walker, Neil (toim.): Legal Framework of the Single European Currency. Hart Pub- lishing, Oxford – Portland, 1999.
Harden, Ian – von Hagen, Jürgen – Brookes, Robert: The European Constitutional Framework for Member States’ Public Finances. Teoksessa Andenas, Mads – Gormley, Laurence – Hadjiemmanuil, Christos – Harden, Ian: European Economic and Monetary Union: The Institutional Framework, Kluwer Law International 1997, s. 139–167.
Harjula, Heikki – Prättälä, Kari: Kuntalaki. Tausta ja tulkinnat. 7., uudistettu pai- nos. Jyväskylä 2007.
Hart, H.L.A.: The Concept of Law. Oxford University Press 1961.
Helminen, Marjaana: EU-vero-oikeus. Välitön verotus. Helsinki 2008.
Herdegen, Matthias J: Price Stability and Budgetary Restraints in the Economic and Monetary Union: The Law as Guardian of Economic Wisdom. Com- mon Market Law Review Vol. 35 No. 1 Feb 1998 s. 9–32. (Herdegen 1998) Hetemäki, Martti: Finanssipolitiikka Emussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja
1/1998, s. 6–20. (Hetemäki 1998)
Heuru, Kauko: Kunta perusoikeuksien toteuttajana. Saarijärvi 2002.
Hidén, Mikael – Saraviita, Ilkka: Valtiosääntöoikeuden pääpiirteet. Kuudes, uudis- tettu painos. Jyväskylä 1994.
Holmberg, Erik – Stjernquist, Nils (Reviderad av Isberg, Magnus – Regner, Göran):
Vår författning. Trettonde upplagan. Stockholm 2003.
Huhtanen, Raija: Toimeentulotuen myöntäminen. Jyväskylä 1994.
Husa, Jaakko: Julkisoikeudellinen tutkimus. Tutkimus julkisoikeudessa harjoitet- tavan oikeusdogmatiikan metodologiasta. Jyväskylä 1995.
Italianer, Alexander: Mastering Maastricht: EMU Issues and How They Were Settled. Teoksessa Gretschmann, Klaus (toim.): Economic and Monetary Union: Implications for National Policy-Makers. Martinus Nijhoff Publish- ers, Dordrecht 1993, s. 51–114.
Italianer, Alexander: The Excessive Deficit Procedure: A Legal Description. Teok- sessa Andenas, Mads – Gormley Laurence – Hadjiemmanuil Christos – Harden Ian (toim.): European Economic and Monetary Union: The Institu- tional Framework. Kluwer Law International 1997, s. 189–237.
Joutsamo, Kari: Euroopan yhteisö – Eurooppaoikeus. Mänttä 1987.
Joutsamo, Kari – Aalto, Pekka – Kaila, Heidi – Maunu, Antti: Eurooppaoikeus. Kol- mas, uudistettu painos. Jyväskylä 2000. (Joutsamo ym. 2000)
Juanto, Leila: Valmisteverotus. Oikeustieteellinen tutkimus valmisteverotuksen asemasta Suomen verojärjestelmässä. Jyväskylä 1998.
Juti, Riku: Johdatus metafysiikkaan. 3., korjattu painos. Helsinki 2002.
Jyränki, Antero: Euroopan unioni ja Suomen valtiosääntö. Oikeustiede–Jurispru- dentia XXIX 1996, s.5–83. (Jyränki 1996)
Jyränki, Antero: Uusi perustuslakimme. Jyväskylä 2000.
Jyränki, Antero: Valta ja vapaus. Valtiosääntöoikeuden yleisiä kysymyksiä. Kolmas, laajennettu ja uudistettu laitos. Jyväskylä 2003.
Jääskinen, Niilo: EY-jäsenyyden vaikutus eduskunnan valtaan. Politiikka 3/1992, s.
271–279. (Jääskinen 1992)
Jääskinen, Niilo: Euroopan unionin konstituutio – perussopimus vai perustuslaki?
Oikeustiede–Jurisprudentia XXXIV 2001, s. 67–153. (Jääskinen 2001) Karapuu, Heikki – Jyränki, Antero: Perusoikeuksien tausta ja yleinen sisältö. Teok-
sessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. Juva 1999, s. 61–86.
Kelsen, Hans: General Theory of Law and State. Harvard University Press 1945.
Kelsen, Hans: Puhdas oikeusoppi. Porvoo 1968.
Kelsen, Hans: Sovereignty. Teoksessa Paulson, Stanley S. – Litschewski Paulson, Bonnie (toim.): Normativity and Norms. Critical Perspectives on Kelsenian Themes. Clarendon Press. Oxford 1998, s. 525–536. (Kelsen 1998)
Klami, Hannu Tapani: Finalistinen oikeusteoria. Turku 1979.
Klami, Hannu Tapani: Hans Kelsen – kriittinen esittely. Teoksessa Gylling, Heta – Mäkelä, Kaisa – Tontti, Jarkko (toim.): Filosofien oikeus I. Saarijärvi 2001, s. 313–324. (Klami 2001 a)
Klami, Hannu Tapani: Oikeus ja moraali. Lakimies 8/2001, s. 1309–1313. (Klami 2001 b)
Komiteanmietintö 1994:4. Valtiosääntökomitea 1992:n mietintö. Euroopan unio- nin vaikutukset Suomen valtiosääntöön. Ulkopoliittisen päätöksentekojär- jestelmän uudistamistarpeet ja tavat.
Krugman, Paul – Wells, Robin – Graddy, Kathryn: Economics. European edition.
Worth Publishers 2008.
Kultalahti, Jukka: Omaisuudensuoja ympäristönsuojelussa. Jyväskylä 1990.
Kultalahti, Jukka: Empiirinen metodi oikeustutkimuksessa. Teoksessa Paaso, Ilpo (toim.): Juhlakirja Esko Riepula 1941-2/2-2001. Tampere 2001, s. 135–172.
(Kultalahti 2001)
Kuuttiniemi, Kirsi: Eduskunta EY:n lainsäädäntöprosessissa. Oikeustiede–Jurisp- rudentia XXIX 1996, s.85–145. (Kuuttiniemi 1996)
Kyntäjä, Timo – Laitinen, Ahti: Oikeussosiologia. Juva 1983.
Laakso, Seppo: Puhtaan oikeusopin problematiikkaa. Oikeustiede–Jurisprudentia XIII 1980, s. 91–183. (Laakso 1980)
Laakso, Seppo: Oikeudellisesta sääntelystä ja päätöksenteosta erityisesti julkisoike- uden alalla. Helsinki 1990.
Lenaerts, Koen – Van Nuffel, Piet (Bray, Robert (ed.)): Constitution Law of the European Union. Sweet & Maxwell 1999. (Lenaerts – Van Nuffel 1999) Linna, Tuula: Ulosottorealisoinnista de lege ferenda. Vammala 1987.
Louis, Jean-Victor: A Legal and Institutional Approach for Building a Monetary Union. Common Market Law Review Vol. 35 No. 1 Feb 1998, s. 33–76.
(Louis 1998)
MacCormick, Neil: Questioning Sovereignty. Law, State, and Nation in the Euro- pean Commonwealth. Oxford 1999.
Mankiw, N. Gregory – Taylor, Mark P.: Macroeconomics. European edition. Wort Publishers 2008.
Meklin, Pentti: Valtiontalouden perusteet. 4., uudistettu painos. Helsinki 2002.
Meklin, Pentti – Oulasvirta, Lasse: Kuntatalous tasapainoon – pakolla? Kuntalehti 15/2001 (13.9.2001), s. 73–74. (Meklin – Oulasvirta 2001)
Meres-Wuori, Ora: Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksentekojärjes- telmä. Ruotsin maakunnasta EU:n jäsenvaltioksi, valtiosääntöoikeudellinen tutkimus. Jyväskylä 1998.
Myllymäki, Arvo: Julkistalouden sääntely. 2. uudistettu painos. Tampere 1994.
(Myllymäki 1994a)
Myllymäki, Arvo: Julkistalouden valvonta.Tampere 1994. (Myllymäki 1994b) Myllymäki, Arvo: Valtiosääntöinen päätöksenteko talous- ja rahaliittoon liittymi-
sestä. Politiikka 2/1999, s. 103–111. (Myllymäki 1999)
Myllymäki, Arvo: Finanssihallinto-oikeus. Valtion ja kuntien varainkäyttö ja varainkäytön valvonta. Porvoo 2000.
Myllymäki, Arvo: Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmän oikeudelliset perus- teet. Teoksessa Mäki-Lohiluoma, Kari-Pekka – Oulasvirta, Lasse (toim.):
Tuleeko neuvottelemalla tulosta? Valtion ja kuntien neuvottelujärjestelmä.
Tampere 2000, s. 80–90. (Myllymäki 2000b) Myllymäki, Arvo: Kuntien kujanjuoksu. Vammala 2002.
Myllymäki, Arvo: Finanssihallinto-oikeus. Valtion ja kuntien varainkäyttö ja varainkäytön valvonta. Toinen, uudistettu painos. Juva 2007.
Myllymäki, Arvo – Kalliokoski, Päivi: Valtio, kunta ja Euroopan unioni. Vammala 2006.
Myrsky, Matti: Valtiontalousoikeus. Helsinki 1994.
Myrsky, Matti: Valtiontalousoikeus. Toinen, uudistettu painos. Helsinki 1999.
Myrsky, Matti: Yleishyödyllisen yhteisön verotus. Vantaa 2004.
Myrsky, Matti – Linnakangas, Esko: Kansainvälinen henkilö- ja yritysverotus. Piek- sämäki 2005.
Mäenpää, Olli: Eurooppalainen hallinto-oikeus. Jyväskylä 2001.
Mähönen, Jukka – Määttä, Kalle: Uusia näkökulmia oikeustaloustieteeseen. Teok- sessa Ervasti, Kaijus – Meincke, Nina (toim.): Oikeuden tuolla puolen. Saa- rijärvi 2002, s. 181–204.
Määttä, Tapio: Soft law kansallisen oikeuden oikeuslähteenä. Tutkimus oikeudel- lisen ratkaisun normipremissin muodostamisen perusteista ympäristöoi- keudessa. Oikeustiede–Jurisprudentia XXXVIII 2005, s.337–460. (Määttä 2005)
Nieminen, Liisa: Eurooppalaistuva valtiosääntöoikeus – valtiosääntöistyvä Eurooppa. Vammala 2004.
Niiniluoto, Ilkka: Tieteellinen päättely ja selittäminen. Keuruu 1983.
Ojakangas, Mika: Carl Schmitt: päätöksestä nomokseen. Teoksessa Tontti, Jarkko – Mäkelä, Kaisa (toim.): Filosofien oikeus II. Saarijärvi 2001, s. 89–129.
(Ojakangas 2001)
Ojanen, Tuomas: EY-oikeus jäsenvaltiossa. Tampere 1993.
Ojanen, Tuomas: EY:n oikeuden perusvaikutuksista jäsenvaltioiden tuomioistuin- ten toiminnassa. Oikeustiede – Jurisprudentia XXXII 1999, s. 219–295.
(Ojanen 1999)
Ojanen, Tuomas: ”Suomi on täysivaltainen tasavalta” – täysivaltaisuusarvioinnin lähtökohtia ja perusteita uuden perustuslain aikana. Oikeustiede – Jurisp- rudentia XXXVII 2004, s. 385–432. (Ojanen 2004)
Ojanen, Tuomas: EU-oikeuden perusteita. Helsinki 2007. (Ojanen 2007a)
Ojanen, Tuomas: EU-oikeuden valtionsisäisiä vaikutuksia määrittävät periaatteet.
Teoksessa Ojanen, Tuomas – Haapea, Arto (toim.): EU-oikeuden perusteita II – aineellisen EU-oikeuden aloja ja ulottuvuuksia. Helsinki 2007, s. 21–46.
(Ojanen 2007b)
Oksanen, Timo: Oikeussääntelyn teoriaperusteinen arviointitutkimus. Tampere 2003.
Pekkarinen, Jukka – Sutela, Pekka: Kansantaloustiede. 4., uudistettu painos. Juva 1998.
Pellonpää, Matti: Euroopan ihmisoikeussopimus. 4., uudistettu painos. Jyväskylä 2005.
Piechowiak, Marek: What are Human Rights? The Concept of Human Rights and Their Extra-Legal Justification. Teoksessa Hanski, Raija – Suksi, Markku (toim.): An Introduction to the International Protection of Human Rights.
Second, revised edition. Institute for Human Rights, Åbo akademi Univer- sity 1999, s. 3–14.
Pipkorn, Jörn: Legal Arrangements in the Treaty of Maastricht for the Effectiveness of the Economic and Monetary Union. Common Market Law Review 31 (1994), s. 263–291. (Pipkorn 1994)
Pirkola, Hannu: Rakennerahastot – ohjelmien valmistelu, täytäntöönpano ja val- vonta. Vammala 1998.
Pohjolainen, Teuvo – Puhakka, Mikko: Keskuspankki ja rahapolitiikka demokra- tiassa, teoksessa Kanniainen, Vesa – Määttä, Kalle (toim.): Näkökulmia oikeustaloustieteeseen 3. Helsinki 1999, s. 205–218.
Popper, Karl: Objective knowledge. An evaluationary approach. Oxford University Press 1972.
Purhonen, Eino: Parlamentaarinen valtiontilintarkastus Suomen valtiontalouden valvontajärjestelmässä. Vammala 1955.
Purhonen, Eino: Eduskunnan budjettivalta. Vammala 1961.
Pöyhönen, Juha: Filosofia – minun metodini? Teoksessa Häyhä, Juha (toim.):
Minun metodini. Porvoo 1997, s. 245–260.
Pöysti, Tuomas: Tehokkuus, informaatio ja eurooppalainen oikeusalue. Helsinki 1999.
Rahaliitto ja Suomi – talouden haasteet. EMU-asiantuntijatyöryhmän raportti.
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1997/24.
Raitio, Juha: Eurooppaoikeuden tavoitteet ja johtavat periaatteet. Saarijärvi 1998.
Raitio, Juha: EU:n kehitys, periaatteet ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. Helsinki 2004.
Rosas, Allan: Suvereenisuuden kuolema. Teoksessa Juhlajulkaisu Antero Jyränki 1933–9/8–1993. Turku 1993, s. 169–181.
Ross, Alf: Om ret og retfærdighed. En indførelse i den analytiske retsfilosofi. Nyt nordisk forlag 1953.
Ross, Alf: On Law and Justice. Stevens & Sons Limited 1958.
Ryynänen, Aimo: Kuntien ja alueiden itsehallinto – kehittämisvaihtoehdot. Hel- sinki 2004.
Saraviita, Ilkka: Perustuslaki 2000. Kommentaariteos uudesta valtiosäännöstä Suomelle. Jyväskylä 2000.
Scheinin, Martin: Ihmisoikeudet Suomessa. Valtiosääntöoikeudellinen tutkimus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valtionsisäisestä voimassaolosta sekä ihmisoikeus- ja perusoikeusnormien sovellettavuudesta Suomen oike- usjärjestyksessä. Jyväskylä 1991.
Scheinin, Martin: EMU ja Suomen valtiosääntö. Yhteiseen rahaan siirtyminen ja Suomen Pankin asema. Helsinki 1997.
Scheinin, Martin: Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen perusoike- usjärjestelmä. Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. Juva 1999, s.
187–203. (Scheinin 1999)
Siltala, Raimo: Oikeustieteen tieteenteoria. Vammala 2003.
Sisäasiainministeriön julkaisusarja 13/2005. Kuntien alijäämän kattamisvelvoit- teen arviointi ja kehittämisehdotukset. Sisäasiainministeriö 3.5.2005.
Strasser, Daniel: The Finances of Europe. Luxembourg 1991.
Suviranta, Outi: Virkamiehen ratkaisutoiminta ja Euroopan yhteisön oikeus. Vam- mala 1996.
Säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Valtiova- rainministeriön työryhmämuistioita 26/97.
Tala, Jyrki: Lakien vaikutukset. Lakiuudistusten tavoitteet ja niiden toteutuminen lainsäädäntöteoreettisessa tarkastelussa. Helsinki 2001.
Taloudellisten vaikutusten arviointi hallituksen lakiehdotuksia sisältävissä esityk- sissä. Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tarkastuskertomus 7/95.
Talous- ja rahaliiton vaikutuksista Suomen talouteen. Valtiovarainministeriö, Kan- santalousosasto.1996.
Tiihonen, Paula: Budjettivalta. Jyväskylä 1989.
Tiilikainen, Teija: Perustuslaki EU:lle. Mitä sisältää EU:n perustuslaillinen sopi- mus? Eurooppa-tietoa 183/2004. Ulkoasiainministeriö / Eurooppa-tiedotus 2004
Timonen, Pekka: Taloustieteen ja sen tulosten käyttö oikeustutkimuksessa. Teok- sessa Kanniainen ja Määttä (toim.): Näkökulmia oikeustaloustieteeseen.
Helsinki 1996, s. 129–159.
Timonen, Pekka: Oikeustaloustiede – mitä se on? Lakimies 1/1998 s. 100–114.
(Timonen 1998)
Tolonen, Hannu: Oikeuslähdeoppi. Vantaa 2003.
Tuomala, Matti: Julkistalous. Tampere 1997.
Tuori, Kaarlo: Budjetti, laki ja suunnitelma. Helsinki 1985.
Tuori, Kaarlo: Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus (PL 22 §). Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeudet. Juva 1999, s. 667–673.
(Tuori 1999a)
Tuori, Kaarlo: Sosiaaliset oikeudet (PL 19 §). Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka: Perusoi- keudet. Juva 1999, s. 593–630. (Tuori 1999b)
Tuori, Kaarlo: Kriittinen oikeuspositivismi. Vantaa 2000.
Tuori, Kaarlo: Oikeuden ratio ja voluntas. Vantaa 2007.
Uotila – Laakso – Pohjolainen – Vuorinen: Yleishallinto-oikeus pääpiirteittäin. 5.
uudistettu painos. Jyväskylä 1989.
Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen. Valtiovarainministeriö, kansantalo- usosasto. Julkaisuja 4/2006.
van den Bempt, Paul: The Impact of Economic and Monetary Union on Mem- ber States’ Fiscal Policies. Teoksessa Gretschmann, Klaus (toim.): Economic and Monetary Union: Implications for National Policy-Makers. Martinus Nijhoff Publishers, Dordrecht 1993, s. 245–261.
Van Gerven, Walter: The European Union. A Polity of States and People. Oxford and Portland 2005.
Vesanen, Tauno: Valtiontaloutta koskevat eduskunnan ratkaisut ja hallituksen toi- mivalta. Vammala 1965.
Vesanen, Tauno: Valtiontalouden hoidosta. Porvoo 1970.
Viljanen, Jukka: The European Court of Human Rights as a Developer of the Gen- eral Doctrines of Human Rights Law. A Study of the Limitation Clauses of the European Convention on Human Rights. Tampere 2003. (Viljanen J.
2003)
Viljanen, Jukka: Euroopan ihmisoikeussopimus perustuslakivaliokunnan tulkin- takäytännössä. Oikeustiede–Jurisprudentia XXXVIII 2005, s.461–520. (Vil- janen J. 2005)
Viljanen, Veli-Pekka: Ulottuuko perusoikeuksien vaikutus yksityisoikeudellisiin oikeussuhteisiin? Teoksessa Juhlajulkaisu Allan Huttunen. Turku 1988, s.
273–279. (Viljanen V.-P. 1988)
Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeuksien rajoittaminen. Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka:
Perusoikeudet. Juva 1999, s. 157–186. (Viljanen V.-P. 1999b)
Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeuksien soveltamisala. Teoksessa Hallberg, Pekka – Karapuu, Heikki – Scheinin, Martin – Tuori, Kaarlo – Viljanen, Veli-Pekka:
Perusoikeudet. Juva 1999, s. 111–156. (Viljanen V.-P. 1999b)
Viljanen, Veli-Pekka: Eurooppalaistuminen valtioelinten välisissä suhteissa. Laki- mies 7–8/2003, s. 1169–1183. (Viljanen V.-P. 2003)
Viljanen, Veli-Pekka: Onko eduskunnan asema lainsäädäntövallankäyttäjänä muuttunut? Lakimies 7–8/2005, s. 1050–1064. (Viljanen V.-P. 2005)
von Wright, Georg Henrik: Norm and Action. A Logical Enquiry. London and Henley 1963.
von Wright, Georg Henrik: Logiikka, filosofia ja kieli. Ajattelijoita ja ajatussuuntia nykyajan filosofiassa. Keuruu 1982.
von Wright, Georg Henrik: ”On” ja ”pitäisi”. Teoksessa von Wright, Georg Henrik:
Filosofisia tutkielmia. Juva 1985, s. 124–151. (von Wright 1985)
von Wright, Georg Henrik: Is and Ought. Teoksessa Paulson, Stanley S. – Litschewski Paulson, Bonnie (toim.): Normativity and Norms. Critical Perspectives on Kelsenian Themes. Clarendon Press. Oxford 1998, s. 365–382. (von Wright 1998a)
von Wright, Georg Henrik: Sielu, aivot ja käyttäytyminen. Tieteessä tapahtuu 4/1998, s. 5–12. (von Wright 1998b)
Ward, Ian: A Critical Introduction to European Law. 2nd Edition. Reed Elsevier (UK) Ltd. London 2003.
Wessels, Wolfgang – Linsenmann, Ingo: EMU’s Impact on National Institutions:
Fusion towards a ’Gouvernance Économique’ or Fragmentation? Teoksessa Kenneth Dyson (toim.): European States and the Euro – Europeanization, Variation, and Convergence, New York 2002, s. 53–77.
Wiberg, Matti: Laki ja moraali. Käsitteellinen tutkimus poliittisen velvoitteen perusteista. Helsinki 1988.
Widgrén, Mika: Euroopan integraation talous ja politiikka. Helsinki 2001.
Willgren, Karl: Suomen finanssioikeus. Porvoo 1910.
Wittgenstein, Ludwig: Tractatus Logico-Philosophicus eli Loogis-filosofinen tut- kielma. Porvoo 1971.
Ylikangas, Heikki: Miksi oikeus muuttuu. Laki ja oikeus historiallisen kehityksen osana. Neljäs painos. Juva 1988.
Ylä-Liedenpohja, Jouko: Taloustiede tänään. Keuruu 1995.
Kansalliset virallislähteet
EV 135/1994 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen (HE 135/1994) Suo- men liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräys- ten hyväksymisestä.
HE 262/1990 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen Hallitusmuodon ja val- tiopäiväjärjestyksen valtiontaloutta koskevien säännösten muuttamisesta.
HE 95/1992 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan talousalueen perusta- miseen liittyvien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä.
HE 135/1994 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
HE 342/1994 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtiontilintarkastajien ja valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja.
HE 261/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Pankista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
HE 1/1998 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi Suomen Hallitusmuo- doksi.
HE 6/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen Pankista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 52/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi talousarviosta annetun lain muuttamisesta.
HE 157/1999 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain 65 ja 86 §:n muuttamisesta.
HE 80/2003 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta.
HE 119/2005 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2006 talousarvioksi.
HE 8/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
HE 71/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 35 ja 90 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
HE 122/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2007 talousarvioksi HE 242/2006 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rakennerahastolaiksi sekä laeiksi
alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muut- tamisesta.
HE 62/2007 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2008 talousarvioksi.
HE 44/2007 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muutta- misesta.
HE 92/2007 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoksen muuttami- sesta osakeyhtiöksi.
HE 144/2007 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen (2007/436/EY) hyväk- symisestä.
HE 23/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopi- muksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta teh- dyn Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
HE 116/2008 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2009 talousarvioksi.
PeVL 15/1992. Perustuslakivaliokunnan lausunto 15/1992 vp. Hallituksen esitys 95/1992 vp eduskunnalle Euroopan talousalueen perustamiseen liittyvien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä.
PeVL 14/1994 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 14 hallituksen esityksestä 135/1994 vp eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
PeVM 25/1994 vp. Perustuslakivaliokunnan mietintö 25/1994 vp. Hallituksen esi- tys 309/1993 vp eduskunnalle perustuslakien perusoikeussäännösten muut- tamisesta.
PeVL 34/1996 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 34. Hallituksen esitys 88/1996 vp eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 25 §:n poikkeuksel- lisesta soveltamisesta ja työttömyysturvalain 22 ja 24 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta.
PeVL 46/1996 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto 46/1996 vp. Valtioneuvoston kirjelmä U 73/1996 vp. Vakaussopimus julkisen talouden kurinalaisuuden varmistamiseksi.
PeVL 5/1997 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto 5/1997 vp. Hallituksen esitys 261/1996 vp eduskunnalle laiksi Suomen Pankista sekä eräiksi siihen liitty- viksi laeiksi.
PeVL 18/1997 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto n:o 18. Valtioneuvoston selonteko 4/1997. Talous- ja rahaliitto – Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko.
PeVM 10/1998 vp. Hallituksen esitys 1/1998 vp uudeksi Suomen Hallitusmuo- doksi.
PeVL 17/2003 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto 17/2003 vp. Hallituksen esitys 134/2003 vp laiksi Suomen Pankista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
PeVL 13/2008 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto 13/2008 vp. Hallituksen esi- tys 23/2008 vp eduskunnalle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta tehdyn Lissabo- nin sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuulu- vien määräysten voimaansaattamisesta.
UaVM 6/1992 vp. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 6. Valtioneuvoston selon- teko EY-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle (VNS 2/1991 vp).
UaVM 9/1994 vp. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 9 hallituksen esityksestä (HE 135/1994 vp) Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopi- muksen eräiden määräysten hyväksymisestä.
VaVL 6/1994 vp. Valtiovarainvaliokunnan lausunto n:o 6. Hallituksen esitys Edus- kunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräi- den määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp).
VaVL 29/2004 vp. Valtiovarainvaliokunnan lausunto 29/2004 vp. Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta neuvostolle ja Euroopan parlamentille talouden hallinnan tehostamisesta sekä kasvu- ja vakaussopimuksen täy- täntöönpanon selkeyttämisestä (E 99/2004 vp)
VNS 2/1991 vp. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle EY-jäsenyyden vaiku- tuksista Suomelle 9.1.1992. Suomi ja Euroopan yhteisön jäsenyys.
VNS 4/1997 vp. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20.5.1997. Talous- ja rahaliitto – Suomen vaihtoehdot ja kansallinen päätöksenteko.
VNT 1/1992 vp. Valtioneuvoston tiedonanto Eduskunnalle Euroopan yhteisön jäsenyydestä 5.3.1992.
VNT 1/1998 vp. Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Suomen osallistumi- sesta euroalueeseen 24.2.1998.
Euroopan unionin virallislähteet
Council of the European union. Document number 12380/05. Specifications on the implementation of the Stability and Growth Pact and Guidelines on the format and content of Stability and Convergence Programmes (“code of conduct”). Brussels 16.9.2005.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 5519/03. Neuvoston suositus Saksalle jul- kistalouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi – perustamissopi- muksen 104 artiklan 7 kohdan soveltaminen. Bryssel 21.1.2003.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 10052/03. Neuvoston suositus Ranskalle julkistalouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi – perustamisso- pimuksen 104 artiklan 7 kohdan soveltaminen. Bryssel 3.6.2003.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 11215/04. Neuvoston suositus Tšekille jul- kistalouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi – Perustamissopi- muksen 104 artiklan 7 kohdan soveltaminen. Bryssel 6.7.2004.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 7423/05. Vakaus- ja kasvusopimuksen täy- täntöönpanon tehostaminen. Bryssel 21.3.2005.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 7619/1/05, Brysselin Eurooppa-neuvosto 22.–23.3.2005, Puheenjohtajan päätelmät.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 11222/07. Unionin perustana olevien sopi- musten tarkistaminen. Bryssel 26.6.2007.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 13312/4/07. Neuvoston suositus Tšekille julkistalouden liiallisen alijäämän tilanteen lopettamiseksi – Perustamisso- pimuksen 104 artiklan 7 kohdan soveltaminen. Bryssel 6.11.2007.
Euroopan unionin neuvoston asiakirja 17271/1/08, Brysselin Eurooppa-neuvosto 11.–12.12.2008, Puheenjohtajan päätelmät.
KOM(96) 496 lopullinen. Euroopan yhteisöjen komissio. Bryssel, 16.10.1996.
Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) julkisten talouksien tilan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta. Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä.
KOM(2004) 0101 lopullinen. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan par- lamentille – Yhteisen tulevaisuuden rakentaminen – Politiikan haasteet ja rahoitusmahdollisuudet laajentuneessa unionissa 2007–2013
KOM(2004) 813 lopullinen. Bryssel 14.12.2004. Komission tiedonanto Neuvos- tolle Saksan ja Ranskan tilanteesta suhteessa liiallista alijäämää koskevan menettelyn mukaisiin velvoitteisiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion jälkeen.
KOM(2007) 412 lopullinen. Bryssel 10.7.2007. Komission tiedonanto neuvostolle.
Euroopan uudistaminen vastaamaan 2000-luvun vaatimuksia. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukainen komission lausunto jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin järjestämisestä perusso- pimusten tarkistamiseksi.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisut asia 26/62 van Gend & Loos, Kok. 1963, s. 1.
asia 6/64 Costa v. E.N.E.L., Kok. 1964, s. 1141.
asia 4/73 Nold, Kok. 1973, s. 491.
asia 106/77 Simmenthal (Simmenthal II), Kok. 1978, s. 629.
asia 314/85 Foto-Frost, Kok. 1987, s. 4199.
asia 5/88 Wachauf, Kok. 1989, s. 2609.
asia C-101/00 Tulliasiamies ja Antti Siilin, Kok. 2002, s. I-7487.
asia C-363/00 Euroopan yhteisöjen komission vastaan Italian tasavalta, Kok.
2003, s. I-5767.
asia C-319/02 Manninen, Kok 2004, s. I-7477.
asia C-27/04, Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Euroopan yhteisöjen neu- vosto, Kok. 2004, s. I-6649.
asia C-184/04 Uudenkaupungin kaupunki, Kok. 2006, s. I-3039.
asia C-284/05 Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Suomen tasavalta.
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus.
asia C-10/08 Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Suomen tasavalta, 19.03.2009
Verkkolähteet ja muut sähköiset lähteet
Committee on Economic, Social and Cultural Rights. E/C.12/1/Add.8. 5.12.1996
<http://daccessdds.un.org/doc/UNDOC/GEN/G96/194/95/PDF/
G9619495.pdf?OpenElement> (7.4.2009)
Completing the internal market. White paper from the Commission to the Euro- pean Council. COM(85) 310 final, 14.6.1985. <http://europa.eu/documents/
comm/white_papers/pdf/com1985_0310_f_en.pdf> (12.3.2009)
Eduskunnan internet sivut. Miten budjetti syntyy?. <http://web.eduskunta.fi/
Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/budjetti.htx > (11.02.2009) EU:n ja Suomen väliset rahavirrat 2004–2006.
<http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/
eurahavirrat2006.pdf> (3.3.2009)
EU-rahavirrat Suomessa 1995–2000. Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 15/2001, Helsinki 2001.
<http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/07_rahoi- tusmarkkinat/4038/4039_fi.pdf> (12.3.2009)
Euroopan agenda 2000. Kohti vahvempaa ja laajempaa unionia. <http://europa.
eu.int/comm/agenda2000/public_fi.pdf> (12.3.2009)
Euroopan komissio: Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodelle 2006.
<http://ec.europa.eu/budget/library/publications/budget_in_fig/synt- chif_2006_fi.pdf> (3.3.2009)
Euroopan komissio: Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodelle 2009. <http://ec.europa.eu/budget/library/publications/budget_in_fig/syn- tchif_2009_fi.pdf> (3.3.2009)
Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2007. Talousarvion toteuttamista koskeva vuosikertomus. EUVL C 286, 10.11.2008. <http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/1571600.PDF>
(3.3.2009)
Finanssipolitiikan sääntöjen ja kehysmenettelyn kehittäminen Suomessa. Valtio- varainministeriön työryhmäraportti 7.2.2003. <http://www.vm.fi/vm/fi/04_
julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus_ja_tilivelvollisuus/35064_
fi.pdf> (12.3.2009)
Hallituksen esitysten laatimisohjeet. Oikeusministeriön julkaisu 2004:4. Helsinki 2003. <http://www.om.fi/uploads/u2215tn.pdf> (11.10.2007)
Havaintoja ja kehittämisehdotuksia säädösten vaikutusten arvioinnista. Säädös- ten vaikutusten arvioinnin kehittämishankkeen raportti. Valtiovarainmi- nisteriön työryhmämuistio 28/2001. <http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkai- sut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_tyoryhmamuistiot/4051/4052_fi.pdf>
(11.10.2007)
”IMF epäilee euroalueen elpymistä”. <http://www.talentum.com/doc.ot?d_
id=43079> (12.3.2009)
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelon puhe 18.5.2006. Vaasan hovi- oikeuden 230-vuotistilaisuus. <http://www.kko.fi/35977.htm> (7.4.2009)
”Niinistö arvostelee kipakasti Prodia”. STT 22.10.2002. <http://www.talentum.
com/doc.ot?d_id=41934> (12.3.2009)
One Market, One Money. An evaluation of the Potential Benefits and Costs of Forming an Economic and Monetary Union. European Economy No 44, October 1990. Commission of the European Communities, Directorate- General for Economic and Financial Affairs. <http://ec.europa.eu/econ- omy_finance/publications/publication7454_en.pdf> (12.3.2009)
Report on Economic and Monetary Union in the European Community. Com- mittee for the Study of Economic and Monetary Union. 12.4.1989. <http://
europa.eu.int/comm/economy_finance/emu_history/documentation/chap ter13/19890412en235repeconommetary_a.pdf> (12.3.2009)
Suomen EU-nettomaksuasema valtion tilinpäätöksen mukaan parani vuonna 2000. Valtiovarainministeriö 18.5.2001. <http://www.vm.fi/vm/fi/04_jul- kaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/7365_fi.pdf> (12.3.2009)
Suomen vakausohjelman tarkistus. Marraskuu 2005. Taloudelliset ja talouspo- liittiset katsaukset 4a/2005. Valtiovarainministeriö. <http://www.vm.fi/
vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsauk- set/98126/98127_fi.pdf> (19.2.2009)
Suomen vakausohjelman tarkistus 2008. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 37a/2008. Valtiovarainministeriö. <http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_
ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20081218Suomen/
vakaus_netti%2bkannet.pdf> (19.2.2009)
Tilastokeskus. Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina.
Käsitteet ja määritelmät. <http://www.stat.fi/til/jali/kas.html> /12.3.2009) Valtiontalouden kehykset vuosille 2010–2013. Valtiovarainministeriö 26.3.2009.
<http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/
Valtiontalouden_kehykset_vuosille_2010-2013.pdf> (31.3.2009)
Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus. Kevät 2009. Talouden kehitys ja finanssipolitiikan linja. Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset 16a/2009.
<http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_talou- delliset_katsaukset/20090326Taloud/Taloudellinen_katsaus_%2b_kannet_
NETTI.pdf> (26.3.2009)
Valtiovarainministeriön tiedote 35/2007. 30.03.2007. Suomi maksoi runsaat 400 miljoonaa euroa enemmän EU:n budjettiin kuin mitä sai sieltä. <http://www.
vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20070330Suomim/
name.jsp> (3.3.2009)
Valtiovarainministeriön tiedote 133/2008. 02.09.2008. Suomen EU-maksujen kehitys ennakoitua myönteisempää vuonna 2007. <http://www.vm.fi/vm/
fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20080902Suomen/name.jsp>
(24.3.2009)
Verkkouutiset 31.7.1998. ”Carl Bildt: Ruotsin EMU-valmius hunningolla”. <http://
vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/31.heinakuu/BILD2998.
HTM> (21.9.2009)
Verkkouutiset 23.5.1997. ”Ruotsin EMU-tutkimus ja taloushäiriöt”. <http://verkko- uutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/23.toukokuu/EMUSVE.HTM> (27.2.2009) Verkkouutiset 16.10.1998. ”Suomen vakausohjelma sai kehuja”. <http://
w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/16.lokakuu/VAKO4098.HTM>
(12.3.2009)
Haastattelut
Niinistö, Sauli. Eduskunnan puhemies, valtiovarainministeri 02.02.1996–
14.04.1999 ja 15.04.1999–16.04.2003.
Haastattelu tehty: 14.11.2008, eduskunta, Helsinki.
Yläoutinen, Sami. Finanssineuvos, valtiovarainministeriön kansantalousosaston vakausyksikön päällikkö.
Haastattelu tehty: 14.11.2008, valtiovarainministeriö, Helsinki.
Sanomalehtiartikkelit
Aamulehti 26.9.2001. ”Suomi nettosaaja EU:sta viime vuonna”.
Aamulehti 7.12.2005. ”EU:n budjettiesitys ei kelpaa Suomelle”.
Aamulehti 8.12.2005. ”Suomen EU-jäsenyyden hinta nousee.”
Aamulehti 18.12.2005. ”EU:n budjettisovusta kärsivät viljelijät ja Länsi-Suomi”.
Aamulehti 4.10.2009. ”Irlannin kyllä veti Barroson suupielet lähes korviin asti”.
Helsingin Sanomat 5.9.2002. ”EU-maat aloittivat köydenvedon vakaussopimuk- sesta”.
Helsingin Sanomat 26.9.2002. ”Saksa vakuutti säästöjen jatkuvan”.
Helsingin Sanomat 14.7.2004. ”Saksaa ja Ranskaa odottaa uusi budjettikuritus Euroopan unionissa”.
Helsingin Sanomat 16.11.2004. ”Kreikka otettiin jäseneksi euroon virheellisten tilastojen perusteella”.
Helsingin Sanomat 2.12.2004. ”EU-komissio kurinpitotoimiin Kreikan luovasta kirjanpidosta”.
Helsingin Sanomat 22.3.2005. ”EKP tuomitsi uuden vakaussopimuksen”.
Helsingin Sanomat 6.10.2008. ”Onko siellä ulkona kylmä, professori Lars Calm- fors? Tunnettu ruotsalaisekonomi arvioi, ettei Emun ulkopuolella olo vai- kuta kykyyn selvitä finanssikriisistä”.
LyHENTEET
art. = artikla
BKT = bruttokansantuote BKTL = bruttokansantulo
EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto EEC = European Economic Community EFTA = European Free Trade Association EHTY = Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EKP = Euroopan keskuspankki
EKPJ = Euroopan keskuspankkijärjestelmä
EKT-95 = Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä EMI = European Monetary Institute, Euroopan rahapoliittinen
instituutti
EMOTR = Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMU = Economic and Monetaty Union, talous- ja rahaliitto ESR = Euroopan sosiaalirahasto
ETA = Euroopan talousalue ETY = Euroopan talousyhteisö
EU = Euroopan unioni
Euratom = Euroopan atomienergiayhteisö
EUVL = Euroopan unionin virallinen lehti (aiemmin: Euroopan yhteisöjen virallinen lehti)
EV = eduskunnan vastaus
EY = Euroopan yhteisö, Euroopan yhteisöt EYT = Euroopan yhteisöjen tuomioistuin EYVL = Euroopan yhteisöjen virallinen lehti HE = hallituksen esitys
HM = hallitusmuoto
KHO = korkein hallinto-oikeus KM = komiteanmietintö
Kok. = EY:n tuomioistuimen ratkaisukokoelma KOR = kalatalouden ohjauksen rahoitusväline
L = laki
PeVL = eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto PeVM = eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö PL = Suomen perustuslaki (731/1999)
SEU = sopimus Euroopan unionista
SEUT = sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Sops = Suomen asetuskokoelman / säädöskokoelman sopimussarja TSS-oikeudet = YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
koskevaan yleissopimukseen perustuvat oikeudet UaVM = ulkoasiainvaliokunnan mietintö
VaVL = eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunto VJ = valtiopäiväjärjestys
VNS = valtioneuvoston selonteko VNT = valtioneuvoston tiedonanto
VTaL = Laki valtion talousarviosta (423/1988) VTV = valtiontalouden tarkastusvirasto YK = Yhdistyneet kansakunnat
1 Johdanto
1.1 Tutkimustehtävän asettaminen
1.1.1 Tutkimuksen lähtökohdat: Suomi Euroopan unionin talous- ja rahaliitossa Suomen jäsenyys Euroopan unionissa alkoi 1.1.1995. Tämän jälkeen unionijäse- nyys on tuonut vaikutuksensa Suomen yhteiskuntaelämän monille eri lohkoille.
Olennaisena osana Euroopan unionin kokonaisuutta on sen talous- ja rahaliitto eli EMU (Economic and Monetary Union). Talous- ja rahaliiton kautta määrittyy varsin merkittävä osa koko unionijäsenyyden vaikutuksista suhteessa jäsenval- tioihin.
Talous- ja rahaliiton toiminta-alue voidaan jakaa talouspolitiikkaan ja raha- politiikkaan, jolloin talouspolitiikan käsitteellä tarkoitetaan ennen muuta finans- sipolitiikkaa eli vaikuttamista julkisiin tuloihin ja menoihin. Rahapolitiikka on EMU:ssa keskitetty Euroopan keskuspankin hoidettavaksi, kun taas finanssi- politiikka on jätetty harjoitettavaksi jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien päätöksin. Jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa koskevalle päätöksenteolle on silti haluttu unionissa asettaa tiettyjä reunaehtoja ja velvoitteita, jotka koskevat erityi- sesti talous- ja rahaliiton yhteisvaluuttavaiheeseen osallistuvia jäsenvaltioita.
Suomi on ollut mukana unionin talous- ja rahaliiton yhteisvaluuttavaiheessa eli kolmannessa vaiheessa sen alkamisesta asti. Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe alkoi jo 1.1.1999, vaikka euro otettiin käteisvaluuttana käyttöön vasta 1.1.2002.
Kolmanteen vaiheeseen osallistuva jäsenvaltio pääsee hyödyntämään unionin taloudellisen integraation edut täysimääräisesti. Toisaalta talous- ja rahaliiton kol- manteen vaiheeseen osallistuvien valtioiden julkisen talouden tilaan kohdistuva sääntely ja valvonta on tarkempaa kuin mitä se on osallistumattomien jäsenvalti- oiden osalta.
Talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen valtioita koskee erityinen budjettikuri, jossa julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan sallituille enimmäismäärille on asetettu tietyt viitearvot. Valvonta kohdistuu erityisesti vuotuiseen julkisen talou- den tasapainoon: mikäli jäsenvaltion julkisen talouden alijäämän määrä suhteessa maan bruttokansantuotteeseen ylittää kolme prosenttia, joutuu jäsenvaltio erityi- sen valvontamenettelyn kohteeksi, joka voi johtaa sanktioiden määräämiseen.
Euroopan unionin jäsenvaltiolle asetetut velvoitteet harjoittaa tiettyjen tun- nusarvojen mukaista finanssipolitiikkaa merkitsevät samalla reunaehtoja ja rajoi- tuksia jäsenvaltion kansallisen päätösvallan käyttämiselle. Unionin ja EMU:n jäse- nyysvelvoitteet määrittävät näin ollen julkisen talouden tuloja ja menoja koskevan päätösvallan eli finanssivallan käyttöalaa. Euroopan unionissa jäsenvaltion kansal- lisen finanssivallan alaan vaikuttavat finanssipolitiikan harjoittamista koskevien EMU-määräysten lisäksi myös muut unionijäsenyydestä aiheutuvat oikeudet ja velvollisuudet, kuten unionin talousarviotalouteen liittyvät jäsenvaltiovelvoitteet.
Keskeinen piirre unionissa on ylikansallinen, jäsenvaltioita velvoittava lainsää- däntö. Myös julkistaloudellisen päätösvallan käyttämistä ohjataan Euroopan unio- nissa paitsi poliittisin keinoin, myös selkeästi oikeudellisesti sitovien välineiden avulla. Talous- ja rahaliiton budjettikurista säädetään Euroopan yhteisön perusta- missopimuksessa sekä ministerineuvoston antamissa asetuksissa. Nämä säädökset sisältävät oikeudellisesti sitovia määräyksiä, joiden laiminlyönnistä jäsenvaltiolle on mahdollista määrätä erityisiä seuraamuksia. Voidaan sanoa, että julkisen talou- den vakaus on nähty Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken niin merkittäväksi poliittiseksi tavoitteeksi, että sen toteutumiseen on haluttu pyrkiä myös oikeudel- lisesti sitovien keinojen kautta.
1.1.2 Tutkimustehtävä ja sen rajaukset
Tutkimuksen keskeinen tutkimustehtävä voidaan tiivistää seuraavasti: miten Euroopan unionin talous- ja rahaliiton jäsenyys vaikuttaa Suomen perustuslakiin perustuvaan kansalliseen finanssivaltaan? Tutkimuksen tarkoituksena on näin ollen selvittää niitä unionin talous- ja rahaliiton jäsenyydestä aiheutuvia oikeudel- lisia vaikutuksia ja reunaehtoja, jotka kohdistuvat Suomen kansalliseen, julkista talousarviotaloutta koskevaan päätösvaltaan eli finanssivaltaan sekä samalla Suo- men taloudelliseen täysivaltaisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Tällaista valtion täysivaltaisuutta päättää omasta varainkäytöstään ja varainhankinnastaan voidaan kutsua finanssisuvereniteetiksi. Koska finanssivaltaa voidaan pitää finanssisuvere- niteetin sisäisenä ilmenemismuotona, on finanssivaltaan kohdistuvien EMU-jäse- nyyden vaikutusten tarkastelussa kyse samalla myös kansalliseen finanssisuvereni- teettiin kohdistuvien vaikutusten tutkimisesta.
Valtion finanssisuvereniteetin syntyminen, kuten koko suvereenisuuden syn- tyminen yleensäkin, liittyy valtion muodostumiseen. Suvereenisuuden voidaan katsoa syntyvän alkujaan siten, että tietyllä alueella oleskelevalle, ihmisten muo- dostamalle yhteisölle tunnustetaan kuuluvan itsenäisen valtion asema toisten itse- näisten valtioiden toimesta1. Tämän jälkeen valtion suvereniteetti oikeudellisessa 1 Uuden valtion tunnustamisesta ks. Hakapää 2003, s. 71–72.
mielessä saa sisältönsä kansallisen valtiosäännön sisältämistä oikeusnormeista, niiden nojalla annetuista muista kansallisista oikeusnormeista sekä niistä kan- sainvälisistä oikeusnormeista, joihin valtio on sitoutunut. Euroopan unionin jäse- nyyden oikeudellinen vaikutus valtion suvereenisuuteen merkitsee sitä, että suve- reenisuus muokkaantuu jäsenyyden seurauksena jollain tavoin ja samalla valtion suvereenisuuteen kuuluvien oikeuksien sisältö muuttuu.
Koska tutkimustehtäväksi on määritelty EMU-jäsenyyden vaikutukset kan- salliseen finanssivaltaan, liittyvät tutkimustehtävään näin ollen keskeisinä käsi- tekokonaisuuksina talous- ja rahaliiton jäsenyys sekä kansallinen finanssivalta.
Tutkimuksessa tarkastelu kohdistetaan nimenomaan Suomen kansalliseen finans- sivaltaan kohdistuviin jäsenyysvaikutuksiin eli tutkimuksessa Suomi on se unio- nin jäsenvaltio, jonka valtiosäännön suhteen talous- ja rahaliiton määräyksiä tar- kastellaan. Kyseisen tutkimuksellisen rajauksen vuoksi erityiseen oikeusvertailuun eri jäsenmaiden kansallisten valtiosääntöjen välillä valtiontaloutta koskevan sään- telyn suhteen ei ryhdytä.
Jotta EU:n talous- ja rahaliiton oikeudellisia jäsenyysvaikutuksia suhteessa kansalliseen finanssivaltaan voidaan ryhtyä tarkastelemaan, on ensiksi tutkittava kansallisten oikeusnormien määrittämää finanssivallan käsitteen sisältöä. Tutki- mustehtävän ensimmäisen osan muodostaa näin ollen perustuslain säännöksiin nojaavan Suomen kansallisen finanssivallan eli julkista taloutta koskevan päätösval- lan sisällön ja oikeudellisten lähtökohtien tarkastelu. Finanssivallan käsite voidaan jakaa verolainsäädäntövaltaan sekä budjettivaltaan, jolla tarkoitetaan valtaa päät- tää talousarviosta ja valvoa sen noudattamista. Budjettivallan alaan katsotaan tässä työssä kuuluvaksi myös valtion talousarvioon otettavaa julkista velanottoa koskeva päätösvalta2. Tutkimustehtävän kannalta valtion lainanottoa koskeva päätösvalta on olennainen siksi, koska EMU:n säännökset julkisen talouden alijäämän vält- tämisvelvollisuudesta tarkoittavat käytännössä velvollisuutta jäsenvaltiolle rajoit- taa julkisen talouden velkaantumista vuositasolla. Käsillä olevassa tutkimuksessa finanssivallan tarkastelu kohdistuu erityisesti budjettivaltaan. Verolainsäädäntö- valta sekä siihen kohdistuvat unionijäsenyyden vaikutukset rajataan perusteiden esittämistä lukuun ottamatta tutkimustehtävän ulkopuolelle.
Finanssi- ja budjettivallan käsittelyssä painottuu valtion talousarviotalouden näkökulma ja eduskunnan valtaoikeuksien tarkastelu. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään lähtökohtien osalta kunnallistalouden vakausvaatimuksia sekä talous- ja rahaliiton budjettikurin suhdetta kunnalliseen finanssivaltaan.
2 Lainanotto merkitsee samalla myös sitoutumista lainan takaisinmaksuun eli tuleviin valtion menoihin. Myllymäen mukaan määräyksessä, että valtion lainanoton tulee perus- tua eduskunnan suostumukseen, on kyse eduskunnan budjettivaltaa koskevasta periaat- teesta, jonka mukaan valtion sitominen menoihin edellyttää eduskunnan suostumusta. Ks.
Myllymäki 2007, s. 99–100.
Tutkimuksen toinen alakysymys koskee Euroopan unionin talous- ja rahaliit- toa ja sen jäsenyyden oikeudellisia ominaispiirteitä. Talous- ja rahaliittoa koskevat toimintapolitiikat voidaan jakaa finanssipolitiikkaan3 ja rahapolitiikkaan. Finans- sipolitiikassa on kyse julkisten tulojen ja menojen sääntelystä, kun taas rahapolitii- kalla tarkoitetaan keskuspankkijohtoista, rahan määrän säätelyyn liittyvää toimin- taa. Unionin talous- ja rahaliitossa finanssipolitiikkaa koskeva yksityiskohtainen päätöksenteko on jätetty jäsenvaltiotasolla toteutettavaksi, mutta tähän päätök- sentekoon kohdistuu tiettyjä EU-oikeudellisia reunaehtoja. Vastuu rahapolitiikan toteuttamisesta unionin talous- ja rahaliitossa on keskitetty Euroopan keskuspan- kille.
Tässä tutkimuksessa keskitytään näistä osa-alueista nimenomaan finanssi- politiikan harjoittamista koskevaan oikeudelliseen sääntelyyn, jonka olennainen osa muodostuu jäsenvaltioiden julkisen talouden kurinalaisuutta koskevista vel- voitteista. Tutkimuksen eräänä keskeisenä tehtävänä on systematisoida talous- ja rahaliiton finanssipolitiikkaa koskevaa oikeudellista sääntelyä sekä tutkia kyseisen sääntelyn sisältöä. Keskeisen oikeusperustan finanssipolitiikan sääntelylle talous- ja rahaliitossa muodostavat EY:n perustamissopimuksen sekä unionin vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvien neuvoston asetusten määräykset. Vakaus- ja kasvu- sopimuksen asetuksilla täsmennettiin ja vahvistettiin finanssipolitiikan sääntelyä koskevia perustamissopimuksen normeja.
Koska talous- ja rahaliitto on osa unionia, on perusteltua tarkastella myös laajemmin Euroopan unionin oikeudellisen ja taloudellisen järjestelmän perusky- symyksiä. Kansallisen finanssivallan kannalta merkitystä on talous- ja rahaliiton lisäksi etenkin unionin budjettitaloudella ja sen myötä Suomen ja unionin välisillä varainsiirroilla.
Kansalliseen budjettivaltaan vaikuttavat myös ne EU-oikeuden asettamat rajoitteet, jotka kohdistuvat valtion maksamiin tukiin. Unionin kilpailuoikeudel- liset normit kaventavat jäsenvaltion mahdollisuuksia tukea taloudellisesti yrityk- siään tai eri tuotannonalojaan. Esimerkiksi maatalouspolitiikka kuuluu Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, joten jäsenvaltioilla on toimivaltaa oman maataloutensa tukemiseen vain siinä määrin kuin unionin yhteisen maatalouspo- litiikan säännöt ja periaatteet sallivat. Valtion tukitoimia koskevat unionijäsenyy- den vaikutukset kytkeytyvät siinä määrin kilpailuoikeuden erityiskysymyksiin, että tämä alue on tutkimuksessani rajattu tutkimustehtävän ulkopuolelle.
3 Vaikka EMU:a koskevissa EY-oikeuden säännöksissä puhutaankin terminologisesti usein talous- ja rahapolitiikasta, viitataan talouspolitiikalla usein nimenomaan finanssi- politiikkaan.
1.2 Oikeussääntelyn vaikutukset tutkimuskohteena
1.2.1 Jäsenyyden vaikutusten lähtökohdat
Koska tutkimuksessani käsitellään talous- ja rahaliiton jäsenyyden oikeudellisia vaikutuksia kansalliseen finanssi- ja budjettivaltaan nähden, kuuluu tutkimusteh- tävään tällöin myös oikeudellisen vaikutuksen käsitteen tarkastelu. Euroopan unio- nin talous- ja rahaliittoa ohjataan vahvasti kirjoitetuin oikeussäännöksin, jotka on osoitettu ensisijaisesti jäsenvaltioille, ja jotka sitovat lähtökohtaisesti nimenomaan jäsenvaltioita. Tämän vuoksi myös talous- ja rahaliiton budjettikuria koskevien EU-oikeudellisten säännösten ja niiden sisältämien oikeusnormien vaikutukset suhteessa jäsenvaltioon ovat samalla Euroopan unionin ja EMU:n jäsenyyden vai- kutuksia; tässä tutkimuksessa tarkoitetaankin Euroopan unionin talous- ja raha- liiton jäsenyyden oikeudellisella vaikutuksella nimenomaan EU-oikeudellisten oikeussäännösten ja niiden sisältämien oikeusnormien vaikutusta.
Oikeudellinen sääntely on yksi valtiollisen sääntelyn muoto4. Oikeudellista sääntelyä voidaan luonnehtia välineeksi ohjata yhteiskunnallista toimintaa, jolloin voidaan puhua yhteiskunnallisesta ohjausvälineestä5. Oikeussäännösten lisäksi keskeisiä oikeudellisia ohjausvälineitä ovat tuomioistuinten ja hallintoviranomais- ten ratkaisut, joilla säännöksiä sovelletaan. Yksittäisen valtion lisäksi oikeudellinen sääntely voi toimia ohjausvälineenä myös valtioiden kansainvälisissä yhteenliitty- missä. Euroopan unionissa oikeudellisen sääntelyn merkitys on erityisen vahva verrattuna moniin muihin kansainvälisiin yhteistyöelimiin.
Kyky antaa kohdetahojaan oikeudellisesti sitovia määräyksiä korostaa Euroo- pan unionin ylikansallista luonnetta. Tämä unionin oikeudellinen ulottuvuus saa lähtökohtansa ylikansallisten lainsäädäntöelinten olemassaolosta; jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisön perustamissopimuksen määräykset siitä, että yhteisön toi- mielimillä on toimivalta antaa jäsenvaltioita sekä näiden viranomaisia ja yksityisiä tahoja velvoittavia säädöksiä (EY:n perustamissopimus 249 art.).
Oikeusnormien ominaispiirre on se, että niiden johdosta muodostuu tiet- tyihin tahoihin kohdistuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka ovat oikeudellisesti sitovia. Oikeuksien loukkauksesta tai velvollisuuksien laiminlyönnistä voi tällöin seurata julkisen vallankäyttäjän määräämä rangaistus. Sanottu koskee myös EU:n oikeussääntelyä; sen johdosta Euroopan unionin jäsenvaltioille seuraa oikeudelli- 4 Muita valtiollisen sääntelyn muotoja ovat Laakson mukaan muun muassa budjetti- ja finanssivallan käyttäminen sekä valtiollinen suunnittelu. Ks. Laakso 1990, s. 8. Tähän liit- tyen voidaan kuitenkin huomauttaa, että myös budjetti- ja finanssivallan muodollinen sisältö määräytyy pitkälti lainsäädännöstä käsin.
5 Laakson mukaan valtiollisen sääntelyn keskeisin muoto on oikeudellinen sääntely. Ks.
Laakso 1990, s. 8. Aarnion mukaan oikeusnormin keskeisiä tehtäviä on ohjata kansalaisten ja viranomaisten käyttäytymistä. Ks. Aarnio 1989, s. 64.
