Kuka lainaa hatun?
Sivu 5
Aidosti glokaalia tutkimusta
Sivu 6
Tutkimus ja ympäristö vuorovaikutuksessa
Sivu 8
w w w .c hy d en iu s. fi
KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSEN ASIAKASLEHTI 1 2006
chydenius UNIVERSITAS
AJANKOHTAISTA
TEKSTISARI LEHTOEnsimmäiset Chydenius-instituutissa – Kokkolan yliopistokeskuksessa opiskelleet sosiaalityön kandidaatit valmistuivat 15.12.
Kandit aloittivat opintonsa syksyllä 2002 Chydenius-instituutin avoimessa yliopis- tossa ja ensimmäinen suuri etappi eli alem- pi yliopistotutkinto on nyt saavutettu. Val- mistuneet kolme kandidaattia ovat kotoisin Kokkolasta, Himangalta ja Vetelistä.
Sosiaalityöntekijöistä pula alueella
Aloite sosiaalityön yliopistollisen koulu- tuksen käynnistämiseksi tuli aikoinaan Keski-Pohjanmaalta, erityisesti Kokko- lan kaupungilta. Taustalla oli pula pätevis- tä sosiaalityöntekijöistä, ja hankalan tilan- teen pelättiin pahenevan entisestään suur- ten ikäluokkien eläköityessä.
Sosiaalityön koulutus päätettiin aloittaa hyödyntämällä avoimen yliopiston jo val- miina ollutta runsasta opetustarjontaa, jo-
hon haettiin lisäksi opetusoikeus sosiaa- lityön opintokokonaisuuksiin. Kokkolan kaupungin tuki auttoi merkittävällä taval- la sosiaalityön koulutuksen käynnistymi- sessä. Kokkolassa järjestettävän opetuksen opiskelijat ovat pääosin Keski-Pohjanmaal- ta ja lähialueilta, yli puolet heistä Kokkolas- ta. Chydenius-instituutti on aloittanut sit- temmin sosiaalityön opetuksen myös Yli- vieskassa ja Vaasassa.
Chydenius-instituutin avoimessa yli- opistossa on ollut mahdollista suorittaa kaikki kandidaattitutkintoon sisältyvät opinnot maturiteettia lukuun ottamatta, ja sosiaalityön kandidaattien lähes kaikki opinnot onkin suoritettu Kokkolassa. Opis- kelijat tulevat jatkamaan opintojaan luon- nollisesti ylempään yliopistotutkintoon eli maisterin tutkintoon saakka. Kyseessä ole- vat yhteiskuntatieteiden kandidaatin tut- kinnot, pääaineena sosiaalityö, myöntää
Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteelli- nen tiedekunta.
Sosiaalityön maistereita Kokkolasta
Sosiaalityön maisteriopinnot alkavat Chy- denius-instituutissa – Kokkolan yliopis- tokeskuksessa syksyllä 2006. Koulutuk- seen valitaan 20-25 opiskelijaa, ja hakuai- ka päättyy toukokuun alkupuolella.
Sosiaalityön koulutushanke on herät- tänyt laajaa kiinnostusta sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Joulukuussa julkistetussa ”Elinikäinen oppiminen yli- opistoissa” -työryhmän muistiossa hanke on esitelty esimerkkinä hyvin toimivasta ja laadukkaasta avoimen yliopiston opin- topolusta. Työryhmämuistio (Opetusmi- nisteriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:38) on saatavilla pdf-tiedostona ope- tusministeriön www-sivuilta.
Sosiaalityön kandidaateiksi avoimesta yliopistosta valmistuivat Päivi Kaustinen, Maija-Liisa Pulkkinen ja Tanja Witick.
Ensimmäiset kandit Kokkolasta
SISÄLTÖ
1•2006
4 10
5 12
6
13 8
15
Chydenius-instituutin – Kokkolan yliopistokeskuksen asiakaslehti Universitas Chydenius
ISSN 1795-2808
Päätoimittaja: Mikko Viitasalo, puh. 040-5431647
Toimituskunta: Margareta Back, Juha Hakala, Tanja Iso- aho, Anne Jokela, Sari Lehto, Ilkka Luoto, Lauri Tuomi-Nikula, Päivi Vuorio
Taitto: Kaj Frilund/Mainos- toimisto Fristyle
Kuvat: Tomi Hirvinen Käännökset: Stina Hallman Toimituksen osoite, tilaukset ym:
Chydenius-instituutti / UC, PL 567, 67701 Kokkola Painopaikka: Forsberg, Pietarsaari, pm 10000.
Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2006 Chydenius-instituutti – Kokkolan yliopistokeskus www.chydenius.fi
Postiosoite:
PL 567 67701 Kokkola Käyntiosoite:
Pitkänsillankatu 1-3 67100 Kokkola Puhelin: 06-8294111 Telefax: 06-8294202 Kaustisen toimipiste Haitekki-talo Vissavedentie 1 69600 Kaustinen Pietarsaaren toimipiste Koulukatu 23
68600 Pietarsaari
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI – KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS
12
10
Tutkimuksen tulevaisuus
Chydenius-instituutissa tehty tutkimus on alueen kannalta tärkeä voimavara.
Kuka lainaa hatun?
Tohtorinhattu akateemisuuden ja op- pineisuuden hyveiden symbolina on peräisin keskiajalta.
Aidosti glokaalia tutkimusta
Instituutin tutkimushankkeet kohdis- tuvat koko maan kattavien tutkimus- hankkeiden ohella keskipohjalaiseen maaperään.
Tutkimus ja ympäristö vuoro- vaikutuksessa
Mielikuvat kammioon sulkeutunees- ta, pyhiä tekstejä tulkitsevasta erakko- munkista voidaan jo viskata laidan yli.
Uutisia tuutista
Local development and innovation in rural areas and small towns in Europe - konferenssi kokosi tutkijoita erityisesti uusista EU:n jäsenmaista, kuten Puo- lasta, Unkarista, Liettuasta, Romanias- ta ja Bulgariasta.
Töissä Chydiksessä
Magnus Björkgrenin ura Chydenius- instituutissa on erinomainen esimerk- ki siitä, että merkittävää kansainvälistä tutkimustyötä voi hyvin tehdä vaikka- pa pienessä Kokkolassa.
Nahkatehtaan kummitus
Kampus Kokkolaan, HAH!
Aluestrategia yksi
maan parhaista
Sanaristikko
Nimityksiä
14
PÄÄKIRJOITUS/LEDAREN
JUSSI VÄHÄMÄKI Tutkimusjohtaja Chydenius-instituutti – Kokkolan yliopistokeskus Forskningsdirektör Chydenius-institutet – Karleby universitetscenter
C
hydenius-instituutissa – Kokkolan yliopistokeskukses- sa tehdyllä tutkimuksella on pitkä kokemus uuteen yli- opistolakiinkin kirjatusta tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisesta ja alueellisesta palvelutehtävästä.Tällä tehtävällä on kaksi puolta: erikoistuminen ja yleispätevyys.
Erikoistuminen on kykyä vastata yhteiskuntakehityksen ongel- miin. Se vaatii tutkimukselta tiivistä yhteyttä ympäröivään yhteis- kuntaan. Yleispätevyys on puolestaan kykyä irrottautua paikallises- ta näkökulmasta ja taitoa asettaa uusia ongelmia jo ennen kuin ne ovat selkeästi nähtävissä. Siksi tutkimuksen on oltava osa yhteis- kunnan muutosta ja osaltaan muuttamassa yhteiskuntaa.
Tutkimustyössä erikoistumisen rinnalle on rakennettava ver- kostoja, jotka kykenevät saattamaan vuoropuheluun yrityksiä, tai- toja ja tietoja, jotka eivät aiemmin ole lainkaan kohdanneet. Vain
ne tekevät mahdollisiksi uuden tiedon, joka on aina yllättävää ja odottamatonta. Verkostot eivät voi olla suljettuja labyrintteja, joissa kierretään samaa kehää; niiden on oltava avoimia kirjastoja.
Jyväskylän yliopistossa vuoden 2005 aikana suoritetussa tut- kimuksen arvioinnissa Chydenius-instituutissa tehty tutkimus ar- vioitiin alueen kannalta tärkeäksi voimavaraksi. Tutkimuksen tu- levaisuuden kannalta tärkeäksi nähtiin kansainvälisten yhteyksien kasvattaminen, tutkijakoulutukseen panostaminen sekä tutkimus- toiminnan pitkäjänteisyyden lisääminen. Näihin vaatimuksiin vas- tataan mm. laatimalla kevään 2006 aikana yhtenäinen tutkimus- strategia koko yliopistokeskukselle, lisäämällä jatkokoulutuksen, erityisesti tohtorikoulun, voimavaroja sekä osallistumalla euroop- palaisiin tutkimus – ja jatkokoulutushankkeisiin.
F
orskningen vid Chydenius-institutet har lång erfarenhet av utbildningens och forskningens samhälleliga och regi- onala serviceuppgift, som även finns inskriven i den nya universitetslagen. Uppgiften har två sidor: specialisering och allmänkompetens.Specialisering innebär förmåga att svara på problem i samhälls- utvecklingen. Det kräver att forskningen står i nära kontakt med det omgivande samhället. Allmänkompetens innebär för sin del förmåga att lösgöra sig från det lokala perspektivet och färdighet att ställa upp nya problem redan innan de klart kommit till synes.
Därför måste forskningen vara en del av förändringen i samhället och för sin del förändra samhället.
I forskningsarbetet måste man vid sidan av specialiseringen byg- ga nätverk som kan öppna en dialog mellan företag, kunskaper och
färdigheter som inte tidigare alls har mötts. Bara de möjliggör ny kunskap, som alltid är överraskande och oväntad. Nätverken kan inte vara slutna labyrinter där man går runt i samma cirkel; de mås- te vara öppna bibliotek.
Vid den utvärdering av forskningen som under år 2005 har gjorts vid Jyväskylä universitet bedömdes forskningen vid Chydenius- institutet vara en viktig resurs för regionen. Med tanke på forsk- ningens framtid ansågs det vara viktigt att öka de internationella kontakterna, satsa på forskarutbildning och få ökad långsiktighet i forskningsverksamheten. På dessa krav svarar vi bland annat ge- nom att under våren 2006 utarbeta en enhetlig forskningsstrate- gi för hela universitetscentret, utöka resurserna för fortbildningen, särskilt för forskarskolan, samt genom att delta i europeiska forsk- nings- och fortbildningsprojekt.
Forskningens framtid
Tutkimuksen tulevaisuus
n ole hatuista tai lakeista juuri pii- tannut muutoin kuin lämmön kar- kaamista hidastavina vaatekappa- leina. Nyt olen tilanteessa, jossa päähineellä on fyysistä käyttöar- voa merkityksellisempi tehtävä.
Tarvitsen pikimmiten vastaväittäjän va- rusteeksi tohtorinhatun. Ohjeissa sano- taan, että tohtorin arvon omaava vasta- väittäjä ja kustos pitävät tohtorinhatun kädessään sisään astuessaan ja salis- ta poistuessaan. Väitöstilaisuuden ajak- si hattu asetetaan pöydälle lyyra ylei- söön päin.
Hattu kertoo kantajastaan
Kuulemma jo vanhassa Roomassa hattu symboloi vapaata ja itsenäistä kansalais- ta, siis tuohon aikaan käytännössä vain miestä. Tohtorinhattu akateemisuuden ja oppineisuuden hyveiden symbolina on peräisin keskiajalta. Tohtorinhattu ilmen- tää kantajansa vapautta harjoittaa tie- dettä. Tarinan mukaan silinterityyppinen tohtorinhattu otettiin Suomessa käyttöön 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla yli- opiston siirryttyä Helsinkiin.
Muutamia vuosia sitten Joensuun yliopiston tohtoripromootiossa pide- tyssä puheessa korostettiin tohtorinha- tun pyöreän muodon merkitystä. Hatun pyöreyden on määrä kuvastaa kantajan- sa velvollisuutta antaa selkeitä ja luon- nollisia vastauksia hänelle tehtyihin ky- symyksiin, vieläpä ilman saivartelua. Vas- taväittäjään sovellettuna tämä periaate velvoittanee minua esittämään väitteli- jälle selkeitä ja luontevia kysymyksiä ja huomautuksia ilman suurempaa ilkeilyä tai viisastelua.
Hattumaakarille ostoksille?
Pysyväisestä mallista huolimatta tohto- rinhattujen kankaitten värit ja sametti- seen nauhaan kiinnitettävät lyyrat vaih- televat hieman riippuen yliopistosta ja tiedealasta. Hattumaakarit lupaavat toi- mittaa asiakkaalle yksilöllisen päänku- van muotoisen hatun hieman alle 600 eurolla, käsityönä. Hintaan sisältyvät myös lyyra ja säilytyslaatikko. Hintaan pitää tietysti lisätä mittausreissu Hel- sinkiin, joka sekin saattaa käydä kalliik- si vanhat tapani tuntien. Arvioin nope-
asti investoinnin järkevyyden ja päätän useimpien muiden tohtorien lailla laina- ta hatun yliopiston laitokselta. Täten väl- tyn myös kuljettamasta ja mahdollises- ti rusentamasta suurta laatikkoa. Toisaal- ta en malta olla aprikoimatta sitäkään, kuinka laajaa ja työllistävää tohtorin- hattubisnes olisi, jos jokainen tohtorik- si valmistunut hankkisi omansa. Kenties pyhisin yliopistokaupungeissa vastaan keinahtelisivat hassunkuriset, joskin hie- man symboliarvonsa menettäneet hattu- laivueet. Tämä skenaario tuskin toteutuu aivan heti Keski-Pohjanmaalla.
Vastaväittäjän suurin päänvaiva ei kuitenkaan ole hattu, vaan mitä sen uu- menissa tapahtuu. Väittelijän monisatasi- vuiseen tuotokseen on etukäteen paneu- duttava vasaran, taltan ja viilan kanssa.
Kun hetki koittaa, astun saliin väittelijän ja kustoksen perässä lainahattu känsäi- sissä käsissäni. Siitä alkaa hikinen ottelu ilman saivartelua.
KARI ILMONEN
Kuka lainaa hatun?
Professori Kari Ilmonen toimi 2.12.2005 YTL Kimmo Kainu- laisen väitöskirjan vastaväit- täjänä Tampereen yliopistos- sa. Väitöksen aihe on Kunta ja kulttuurin talous – Tulkin- toja kulttuuripääoman ja fes- tivaalien aluetaloudellisista merkityksistä.
E
G
lobalisaatio, maail- manlaajuistuminen, ei ole vain nykypäivän erityisilmiö. Ihmiskun- nan taloudellisen, po- liittisen ja kulttuuri- sen yhdentymisprosessin juuret ulottu- vat vuosisatojen taakse. Kristinuskon tulo Suomeen, kauppamerenkulun kukoistus ja viimeisimpänä Euroopan Unioniin liittymi- nen ovat olleet merkittäviä askeleita globa- lisaatiokehityksessä Keski-Pohjanmaankin näkökulmasta.Tiede ja tutkimus ovat olleet kautta ai- kain kansallisista erityispiirteistään huo- limatta kansainvälistä. Suomessakin tut- kijat ja tutkimukset ovat keskustelleet yli kansallisuus- ja valtiorajojen aina 1500-
luvun akateemisista ensiaskeleista läh- tien. Varhainen tutkimus oli enemmän tuontivoittoista, mutta nykyään ainakin huippualojen tutkimus on muodostunut vientivetoiseksi. Valtiorajat ovat olleet ai- ka ajoin tutkimuksen, kuten muidenkin elämänalojen kansainvälistymisen hidas- teita, mutta eivät yleensä läpipääsemättö- miä muureja.
Globaali ja lokaali
Globalisaatio on kiihtynyt viime vuosina, kriitikoiden mielestä jopa äärimmilleen.
Myös tutkimuksen kansanvälisyydestä on tullut itsestäänselvyys: kansainvälisestä tie- dekeskustelusta irrallinen tutkimus ei saa arvostusta, eikä sille elintärkeää rahoitusta.
Tutkimuksen on toimittava reaaliaikaises-
sa kosketuksessa maailmanlaajuiseen tie- deyhteisöön, mutta toisaalta sen tulisi pal- vella oman maan ja alueen tarpeita. Miten tämä kansainvälisyyden ja paikallisuuden kaksoisrooli on täytettävissä?
Globalisaation rinnalle on nostettu vii- me aikojen yhteiskuntakeskustelussa toi- nen käsite: glokalisaatio. Oudolta kuulos- tava sana muodostuu englanninkielisten kantasanojen ”global” ja ”local” yhdistel- mästä. Glokalisaatiolla tarkoitetaan maail- manlaajuisen ja paikallisen kehityksen ni- veltymistä toisiinsa. Glokalisaatiokehitys voi paikallisesta näkökulmasta olla nega- tiivista työpaikkojen menetystä ulkomail- le tai positiivista paikallisuuden nousemista kansainväliseen tietoisuuteen. Kyse on sa- manaikaisesta globaalistumisesta ja paikal-
Aidosti glokaalia tutkimusta
Aidosti glokaalia tutkimusta
listumisesta: maailmanlaajuiset kehitysku- lut näkyvät ja tuntuvat lähiympäristössä.
Paikallisen ja kansainvälisen vuoropuhelua
Chydenius-instituutissa – Kokkolan yli- opistokeskuksessa tehtävä tutkimus liik- kuu paikallisen ja kansainvälisen vuoro- puheluna. Suuri osa instituutin tutkimus- hankkeista kohdistuu koko maan kattavien tutkimushankkeiden ohella juuri keski- pohjalaiseen maaperään. Tutkimuksen avulla näitä paikallisia kehityskulkuja voi- daan tulkita osana koko Eurooppaa. Toi- saalta kansainvälisten tutkimustulosten ja tutkimusmallien avulla paikallisia ongel- mia voidaan ratkoa tutkimuksen tarjoa- min keinoin.
Kansainvälisyys Chydenius-instituu- tin tutkimuksessa toteutuu tutkimusyh- teistyönä ja kansainvälisinä rahoituksina, ja ennen kaikkea tutkijoiden henkilökoh- taisten kansainvälisten suhteiden kaut- ta. Hyödyntämällä globaalin tiedeyhtei- sön keskusteluja voidaan samalla hyödyn- tää tutkimustulosten kautta suppeaakin paikallista lähialuetta. Yhteenkuuluvuus kansainväliseen tiedeyhteisöön ei siis sul- je pois yhteenkuuluvuutta lähialueen elä- mään, vaan päinvastoin.
PEKKA JUNKALA
PLIP
Perifeeriset paikkakunnat ja innovaa- tiopolitiikat pohjoismaissa -hank- keessa selvitetään viiden pohjoismaan kansallisen ja alueellisen innovaatio- politiikan välisiä eroja ja yhtäläisyyk- siä. Ideana on tutkia paikallisen inno- vaatiopolitiikan hyviä käytäntöjä sekä arvioida toimintatutkimuksen mene- telmiin nojautuen paikallisen inno- vaatiopolitiikan hyvien käytäntöjen siirrettävyyttä.
Bioenergiaa metsästä
EU:n rahoittama Bioenergiaa metsäs- tä -hanke on Merenkurkun alueen yh- teistyöprojekti, jonka tavoitteena on tutkimusta hyödyntäen jatkojalostaa harvennuksissa saatu puupolttoaine pelleteiksi ja priketeiksi.
MustlearnIT
Hankkeessa kehitetään pienten ja eris- tyksissä olevien, perusopetusta tar- joavien koulujen toimintaedellytyk- siä käyttäen apuna modernia tieto- ja viestintäteknologiaa. Kreikan koordi- noimassa hankkeessa ovat mukana Suomi, Englanti, Kypros ja Puola. Chy- denius-instituutin kasvatustieteiden yksikkö toteuttaa kokeilun Keski-Poh- janmaalla ja tutkijat evaluoivat koko hankkeen.
UniZon Kvarken
Hankkeen tarkoituksena on syventää ja laajentaa Merenkurkun alueen yli- opistojen ja korkeakoulujen yhteis- työtä. Chydenius-instituutti on ollut yhteistyöhankkeessa aktiivisesti mu- kana jo useita vuosia. Kokkolassa jär- jestetyssä tutkijatapaamisessa oli mu- kana parikymmentä tutkijaa Uumajas- ta, Vaasasta, Seinäjoelta ja Kokkolasta.
Esitellyillä tutkimusteemoilla valotet- tiin maaseudun ilmiöitä monitieteelli- sin keinovalikoimin.
Pekka Junkala paikal- lisella asemalla kansainvälisyyttä pohtimassa.
Tutkimushankkeita Chydenius-
instituutissa
T
ieto ei ole kiveen hakattua, vaan sitä luodaan, muo- kataan ja kierrätetään, eli uutta käyttökelpoista tie- toa konstruoidaan ihmis- ten toimesta. Myös tutki- mustyön luonne on muuttunut, kun kä- sitys tiedon olemuksesta on päivittynyt.Mielikuvat kammioon sulkeutuneesta, py- hiä tekstejä tulkitsevasta erakkomunkista voidaan jo viskata laidan yli. Tutkimus on yhä useammin kommunikaatiota, ryhmä- työtä ja vaikuttamista.
Tutkimustyötä tekevät ovat tiedon tuot- tamisen ammattilaisia, jotka kommunikoi- vat pääasiassa oman viiteryhmänsä asian- tuntijoiden kanssa, mutta yhä useammin myös kansainvälisesti.
- Uuden näkökulman luominen on pit- käjänteistä hommaa. Ensiksi vaaditaan pal- jon lukemista ja oman erityisalansa tun- temista ja vasta sitten tulee tutkijan oma näkökulma, eräänlainen luova asiantunti-
juuden elementti, erikoistutkija Seija Virk- kala pohdiskelee.
Jäsentäminen synnyttää järjestystä
Tutkijan työn perustaito on keskeisen in- formaation seulominen ja jäsentely. Näen- näisen hahmottomasta informaatiotulvas- ta nostetaan esiin uusia näkökulmia välillä jopa yllättävissä yhteyksissä. Jäsentelemäl- lä vaikkapa matkailualan menestystekijöi- tä itse asiassa luodaan matkailualaa koske- vaa uutta tietoa. Tutkimustyön tekeminen on järjestyksen luomista, jossa myös tutki- jan arvot ja valinnat ovat aina nähtävissä.
Pääasiassa tutkimustuloksia esitellään kir- joittamalla julkaisuja tutkimussarjoihin ja esityksiä alan seminaareihin.
Kapea-alaiset asiantuntijuuteen poh- jautuvat keskustelut asettavat tutkimuk- selle myös haasteen: kuinka välittää tietoa arjen tarpeisiin? Entäpä miten yliopistotut- kimus voi vaikuttaa alueen hyvinvointiin?
Kysymys on yliopiston nk. kolmannesta
tehtävästä, joka on kirjattu myös tuoree- seen yliopistolakiin.
Esimerkkinä aluetta hyödyttävästä tut- kimuksesta Virkkala mainitsee Pohjoismai- set tutkimushankkeet, jotka ovat käsitelleet alueellista kumppanuutta sekä innovaatio- prosesseja.
- Yksi tapa kehittää aluetta on ottaa op- pia muualta sekä vastavuoroisesti viedä op- pia muualle. Olemme mukana hankkeessa, jossa haetaan hyviä ja kannustavia matkai- lualan esimerkkejä muista Pohjoismaista.
Vertaamme esimerkkejä ja pohdimme, mi- kä on tehnyt toisista tapauksista toisia me- nestyvämpiä.
Instituutissa tunnetaan maaseutu
Chydenius-instituutilta – Kokkolan yli- opistokeskukselta odotetaan alueellisena yksikkönä, että tutkimuksen vaikuttavuus kohdistuisi mahdollisimman paljon Keski- Pohjanmaalle. Tämä ei kuitenkaan ole täy- sin ongelmatonta. Virkkalan mukaan on-
Tutkimus ja ympäristö vuorovaikutuksessa
Tutkimus ja ympäristö vuorovaikutuksessa
Mitä tieto on?
Ulkona aistit rekisteröivät ympäristöä:
vihreä valo vaihtui, kadun voi ylittää. Il- tapäivälehtien lööpit huutavat keltaisina.
Netistä saa kiikarin halvalla. Kaveri tari- noi kohtaamisestaan hirven kanssa. Uu- den mikroaaltouunin mukana tulee 100 sivua pitkä käyttöohjekirja.
Muutama esimerkki paljastaa, että moderni maailma on täynnä informaa- tion fragmentteja, pieniä toisiinsa liitty- mättömiä palasia. Kuinka niistä neulo- taan mielekäs kokonaisuus?
Irrallinen informaatio on jäsentymä- töntä. Sen jalostuminen tiedoksi tapah- tuu valintojen ja harkinnan kautta kohti suurempia loogisia kokonaisuuksia. Mit- kä palat kuuluvat yhteen? Kuinka ne yh- dessä muodostavat mielekästä ja käyt- tökelpoista tietoa? Jokaisessa ihmisessä asuu tutkija, tiedon rakentelija.
Tieto voi jalostua edelleen viisaudek- si, osaksi laajempaa tietämyksen koko- naisuutta. Viisaus on kykyä arvioida tie- don käyttöä erilaisissa yhteyksissä myös eettiset näkökulmat huomioiden. Vii- sas tietää, että ei oikeastaan tiedä, täy- tyy vain valita.
Tutkimusta Chydenius- instituutissa
Maaseutututkimus
– Perifeeriset paikkakunnat ja innovaa- tiopolitiikat Pohjoismaissa.
– Maaseudun taloudellinen arvo ja yh- teiskunnallinen merkitys.
– Maaseudun teemakylät uuspaikalli- suuden ilmentäjänä.
– Suomalainen näkökulma eurooppalai- seen maaseutukeskusteluun.
– Maalaisten ja kaupunkilaisten arvot ja myytit.
Informaatioteknologia
– Opetusteknologian joustavat mallit.
– Lyhyenkantaman langattomat järjes- telmät.
Terveystiede
– Hoidon tehostaminen ikäihmisten akuuttihoidossa.
– Hoitajan antaman kuntoutuksen vai- kuttavuus vanhusten pitkäaikaisessa lai- toshoidossa.
– RAI-tietojärjestelmän soveltaminen.
Kasvatustiede
– Opettajaksi opiskelevien omaehtoi- nen dialogi ja yhteiset pedagogiset mer- kitykset.
gelman ydin on siinä, että alueella ei ole resursseja rahoittaa tutkimusta, jolloin ra- hat tutkimukseen täytyy hakea muualta.
- Suuremmat kansalliset tai kansain- väliset projektit ovat tutkimusrahoituk- sen vankkana pohjana. Paikallisesti taa- sen pyydetään pienempiä selvityksiä mil- loin miltäkin alalta. Meidän täytyykin olla täällä muuntautumiskykyisiä monen alan taitureita.
Pieni mutta notkea maakunnan tutkija- yhteisö voi olla myös vahvuus. Tutkijoiden välinen kilpailu rahoituksesta ei ole niin raastavaa kuin isommissa yksiköissä, mikä takaa tietynlaisen työrauhan. Myös yhteis- työn synnyttäminen sekä nopea reagoimi- nen alueen tarpeisiin on pienessä yhtei- sössä joustavampaa. Vaikka tutkimusraha tulee muualta, voi tutkimuksen kohde olla kuitenkin alueella.
- Ei yhteiskuntatutkimusta tarvitse teh- dä keskuksissa. Tuskin muut ottavat tutki- muksen kohteikseen Keski-Pohjanmaalle
tärkeitä asioita kun täällä sijaitseva tutki- musyksikkö. Anders Chydeniuskin kirjoitti huomattavat teoksensa Kokkolasta käsin.
Hän otti kantaa niin paikallisesti kuin kan- sallisestikin tärkeisiin asioihin, kuten elin- keinovapauteen, erikoistutkija Seija Virk- kala kertoo.
Käytännössä tutkimuksen painopis- teet ovat asettuneet niihin teemoihin, jot- ka ovat alueen elinkeinoelämän ja ihmis- ten kannalta tärkeitä. Chydenius-instituu- tin vahvuus on maaseutututkimus, joka on pureutunut maaseudun ongelmiin ja vah- vuuksiin niin kulttuurin, talouden, tuotan- non, teknologian, ihmisten kuin elämyk- sienkin suhteen.
ILKKA LUOTO Seija Virkkalalla on kokemusta niin alueellisesta
kuin kansainvälisestäkin tutkimustyöstä.
UUTISIA TUUTISTA
LYHYESTI
Kulttuurista ja
liikunnasta elämyksiä
Chydenius-instituutissa – Kokkolan yli- opistokeskuksessa työstetään parhaillaan Keski-Pohjanmaan kulttuuri- ja liikun- tastrategiaa. Strategia tuotetaan yhdessä Keski-Pohjanmaan liiton kanssa ja strate- gian tavoitteena on tehostaa maakunnan kulttuuri- ja liikuntasektorin kehittämis- toimia vuosien 2007 - 2015 aikana. Tarkoi- tuksena on kehittää toimenpiteitä, joiden avulla kulttuuri- ja liikuntapalvelujen mää- rä lisääntyy ja laatu paranee kustannusten oleellisesti kasvamatta.
Kulttuuri- ja liikuntasektorin tulevai- suutta ajatellen on tärkeää, että kehittä- mistoimenpiteet ketjutetaan. Tällä keinoin maakunnallisten toimijoiden rakentamia
kehittämisaihioita voidaan tehokkaammin koordinoida ja resursoida.
Liikuntaa ja kulttuuria tarkastellaan strategiassa rinnakkaisina ja tasavertaisina ihmisten vapaa-ajan toimintoina kahden kehittämislinjan avulla, jotka ovat elämys ja hyvinvointi sekä elämystuotanto elinkeino- na. Hanke läpäisee sekä yksilöllisen harras- tamisen että organisoituneen kulttuuri- ja liikuntasektorin.
Kulttuurin ja liikunnan maakunnallisia vetovoimatekijöitä ja paikallisuuden vah- vistamista ideoidaan yhdessä maakunnallis- ten toimijoiden kanssa. Hankkeen ohjaus- ryhmän muodostavat Chydenius-instituutti – Kokkolan yliopistokeskus, Keski-Pohjan- maan liitto, Kokkolan seutukunta, Kaustisen seutukunta, Keski-Pohjanmaan liikunta ry, Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto ry, Kaus- tisen Kansantaiteenkeskus ja Keski-Poh- janmaan kulttuurirahasto. Strategian laatii
yhteiskuntatieteiden yksikön EvaCo-tiimi:
Professori Kari Ilmonen, suunnittelija Pirkko Järvelä ja tutkija Pekka Junkala.
Pysti-hanke esillä Oulussa
Chydenius-instituutin – Kokkolan yliopis- tokeskuksen Pysti-hanke edusti Keski- Pohjanmaata Oulussa järjestetyillä Pohjois- Suomen kunnallispäivillä 31.10.–1.11.2005.
Pysti-hanketta olivat esittelemässä pro- jektipäällikkö Tommi Viitasaari ja projekti- suunnittelija Petri Tilus. Hankkeessa herät- ti kiinnostusta etenkin sen hyvin toimiva- na pidetty toteutustapa, jossa suunnittelija työskentelee hankkeessa mukana olevassa yrityksessä kaksi päivää viikossa tekemäs- sä konkreettista kehitystyötä.
Pysti-hankkeen tavoitteena on uuden teknologian edistäminen pk-yrityksissä.
Chydenius-instituutissa – Kokkolan yli- opistokeskuksessa järjestettiin 25.11.- 26.11.2005 kansainvälinen Local deve- lopment and innovation in rural areas and small towns in Europe – konferens- si ja workshop. Konferenssiin kokoon- tui maaseudun innovaatiotutkijoita eri- tyisesti uusista EU:n jäsenmaista, kuten Puolasta, Unkarista, Liettuasta, Roma- niasta ja Bulgariasta. Kaikkiaan osallistu- jia oli parikymmentä yhteensä kymme- nestä maasta.
Konferenssin pääpuhuja oli profes- sori Gioacchino Garofoli (Insubria Univer- sity), jonka keskeisiä tutkimusteemoja ovat olleet esimerkiksi paikalliset inno- vaatiosysteemit ja kehitysmallit sekä alu- eiden omaehtoinen kehitys. Hän on to- teuttanut tutkimushankkeita esimerkiksi Euroopan Komissiolle, Maailmanpankil- le ja FAO:lle.
Workshopissa todettiin, että Euroopan maiden maaseutualueiden rakennemuu- toksessa on yhteisiä piirteitä. Lisäksi poh-
dittiin ratkaisuja ja innovaatioita, joilla ra- kennemuutokseen on vastattu. Worksho- pissa luotiin uusia tutkimusverkostoja ja
ryhdyttiin suunnittelemaan yhteisiä tut- kimushankkeita, tutkijanvaihtoa ja kou- lutusohjelmia.
Kansainvälinen konferenssi kokosi aluetutkijat Kokkolaan
Professori Gioacchino Garofoli Italiasta.
Hankkeen aikana tehdään yrityksille tieto- järjestelmien kokonaissuunnitelma ja kehi- tetään toimivat ratkaisut haluttuihin kohtei- siin. Onnistuneen Pysti-hankkeen jälkeen tällä hetkellä on käynnissä identtinen Pysti2- hanke. Molemmissa hankkeissa on mukana kuusi yritystä Kokkolan seutukunnasta.
Muutoksia luokanopettajien aikuiskoulutukseen
Suomalaiset yliopistotutkinnot uudistuivat syksyllä 2005. Tutkintouudistus on osa eu- rooppalaista Bolognan prosessia, jonka ta- voitteena on luoda yhtenäinen eurooppa- lainen koulutusalue vuoteen 2010 mennes- sä. Keskeisenä tavoitteena on parantaa eri maiden tutkintojen kansainvälistä vertail- tavuutta sekä lisätä opiskelijoiden kansain- välistä liikkumista ja kansainvälisiä opiske- lumahdollisuuksia. Lisäksi pyritään lyhen- tämään tutkintoaikoja. Tutkintojen sisältöä uudistetaan siten, että ne vastaavat parem- min tutkimuksen ja työelämän kehitystä.
Yliopistojen tutkinnoista on tullut kak- siportaisia, ja opintoviikoista on siirrytty opintopisteisiin. Ensin suoritetaan alem- pi korkeakoulututkinto, joka on laajuudel- taan 180 opintopistettä (tavoitteellinen suo- rittamisaika kolme vuotta). Ylempi korkea- koulututkinto on yleensä 120 opintopisteen laajuinen (vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen).
Opintopisteet lasketaan siten, että yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä.
Luokanopettajien aikuiskoulutukseen tutkintouudistus vaikuttaa siten, että kou- lutuksessa tullaan suorittamaan kasvatus- tieteen maisterin tutkinnon lisäksi myös kandidaatin tutkintoja. Opiskelijaksi valit- tavilta vaaditaan edelleen aiempia yliopisto- opintoja (100 op) sekä opettajakokemusta.
Opetussuunnitelma uudistuu ja sen myö- tä opintojen ajoitus muuttuu. Koulutusai- ka pitenee muutamalla kuukaudella, opis- kelun aloitusaika siirtyy kesäkuusta tammi- kuuhun ja hakuaika elokuuhun.
MBA–koulutusohjelmasta 15 diplomia
Chydenius-instituutissa – Kokkolan yliopis- tokeskuksessa päättyi järjestyksessä toinen MBA–koulutusohjelma. MBA-diplomin sai 15 Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien yri- tyksissä tai kuntayhteisöissä vastuullisissa johtamistehtävissä toimivaa henkilöä.
Entrepreneurial Chydenius MBA (Mas- ter of Business Administration) on pitkä- kestoinen, 60 ov laajuinen johtamiskoulu- tus, jonka Vaasan yliopiston Levón-insti- tuutti ja Chydenius-Instituutti - Kokkolan yliopistokeskus ovat toteuttaneet yhteis- työssä. Koulutusohjelman painopisteinä ovat olleet yrittäjyys, sisäinen yrittäjyys ja osaamisen johtaminen. Ohjelmassa on ko- rostunut myös vahva liiketoimintaosaami- nen. Opiskelu on suoritettu työn ohessa noin kolmessa vuodessa. MBA-ohjelmaa ovat osarahoittaneet Euroopan Sosiaalira- hasto ja Länsi-Suomen lääninhallitus.
Diplomin saivat 9.12. 2005:
Ahmas Kristina, Fagernäs Leif, Huovinen Pekka, Hämäläinen Juha, Kotisaari Keijo, Kulju Birgitta, Lääkkölä Jari, Mansikkamäki Minna, Marjamaa Helinä, Myllymäki Ma- nu, Partanen Reijo, Rajala Pekka, Salonen Hannu, Veteläinen Jari ja Ylitalo Aimo.
Tasapainon tutkimusprojekti suorit- ti marraskuussa vapaaehtoisten koe- henkilöiden tasapainomittauksia Chydenius-instituutissa. Tarkoituk- sena on saada tarkempaa tietoa tasa- painoon vaikuttavasta lihasaktivitee- tista. Tasapainon hallinta on erityisen tärkeää neurologisten potilaiden sekä vanhusten kuntoutuksessa.
Syksyn 2005 testaukset ovat jat- koa vuotta aiemmin tehdyille testeil- le, joissa verrattiin MS-tautia sairas- tavien tasapainoa terveiden koehen-
kilöiden tuloksiin. Testissä mitataan jalkojen lihasten aktiviteetin muu- toksia eri asennoissa.
Tasapainomittaukset kuuluvat Chydenius-instituutin hyvinvointi- teknologia-projektiin. Projektin pää- alueita ovat muun muassa lihak- sen aktiivisuuden tutkiminen elekt- romyografialla, ihmisen tasapainon tutkiminen sekä tasapainoon liitty- vien sovellusmenetelmien hyödyn määrittämiseen tarvittavien mittarei- den suunnittelu ja testaus.
Tutkimus tasapainosta ja lihasaktiviteetista
Tasapainomittausta tekemässä fysioterapeutti Maria Finell.
TÖISSÄ CHYDIKSESSÄ
TEKSTITANJA ISOAHOesällä 1994 marssi Chydenius- instituutin johtajan huoneeseen shortsiasuinen nuorimies, joka tiedusteli käyttöönsä työhuonet- ta. Valmiina oli tutkimusaihe ja rahoitus STAKESilta, vain paik- ka työn tekemiseen puuttui. Tuon vuo- den elokuusta saakka Magnus Björkgren on toiminut Chydenius-instituutin tut- kijana alanaan terveystaloustiede ja eri- tyisesti kansainvälinen vanhustenhoi- don arviointi- ja seurantajärjestelmä RAI. Vuosina 1997 - 98 hän toimi vie- railevana tutkijana Yhdysvalloissa ja te- ki RAI-järjestelmän kehittämistyötä yh- dessä kansainvälisten tutkijoiden kans- sa. Matkan tuloksena syntyi väitöskirja, joka valmistui vuonna 2002.
Käytännön tiedettä
Björkgrenin yhdentoista vuoden aika- na tekemä työ on kantanut merkittäviä hedelmiä: RAI-järjestelmä on tätä ny- kyä laajassa käytössä sekä koti- että lai- toshoidossa ympäri maatamme, ja tut- kimus- ja kehittämisprojektien tulok- sena on syntynyt uusia yrityksiä, kuten kokkolalainen Oy Raisoft Ltd. Kokkola on toiminut järjestelmän käyttöönotos- sa pilottikuntana ja Chydenius-insti- tuutti on kouluttanut satoja asiantunti- joita eri puolella Suomea. Björkgren ko- kee suurena etuoikeutena sen, että hän on voinut soveltaa tutkimustyönsä tu- loksia käytäntöön; se on tutkijalle mel- ko harvinainen mahdollisuus.
Huippututkimusta pikkukaupungissa
Chydenius-instituutti tarjoaa Björkgre- nin mukaan mainion työskentely-ym- päristön. Tietoverkkojen avulla on help- po pitää yhteyksiä minne päin maailmaa tahansa, ja verkon kautta on saatavil- la myös laaja valikoima julkaisuja. Ai- noa puute verrattuna suuriin yliopis- toihin on Björkgrenin mukaan se, että
Projektipäällikkö
Magnus Björkgren
työtovereina ei ole oman alan kolle- goja. Kotiseuturakkaus ja halu kasvat- taa lapset turvallisessa pikkukaupun- gissa ajavat kuitenkin kirkkaasti tuon tarpeen edelle. Sitä paitsi Björkgren ta- paa kollegoitaan usein; esimerkiksi tä- män vuoden alussa kansainväliset teh- tävät veivät hänet viikoksi Torontoon,
ja kesäkuussa Kokkolaan saapuu kym- menen professoria kansainväliseen se- minaariin. Magnus Björkgrenin ura Chydenius-instituutissa onkin erin- omainen esimerkki siitä, että merkit- tävää kansainvälistä tutkimustyötä voi sangen hyvin tehdä vaikkapa pienes- sä Kokkolassa.
K
Projektipäällikkö Magnus Björkgren.
Jumankauta,
oli mennä lakasoppa väärään kurkkuun.
Lehdessä seisoo, että ne meinaa muuttaa pois nah- katehtaalta. Hävytöntä! Yliopistoväkeä muka! Juuri, kun ne saivat oloni mukavaksi ja sivistyneeksi: Taloa on maalattu, korjattu, rempattu ja rapattu sadoilla tu- hansilla euroilla, ilmastointitikin pelaa paikka paikoin niin, että luuvalo loistaa, perskarvoja hyytää ja kaavun- helma on huurteessa.
Onhan tämä kotitalo sokkeloinen ja sekava, aina joku on eksyksissä. Ahdastakin on mutta paikka on mahtava ja henkii lisäkseni Kokkolan teollista perin- töä, kultivoitunutta nahkan, sikarin ja konjakin tuok- suista porvariston sharmia. Ja nyt, nyt ne meinaa ra- kentaa tuonne pellonreunaan jonkun kampuksen, Kokkolaan, HAH!
Keksisivät edes jotain omaperäisempää. Kampuk- sia alkaa olla kylässä kuin kylässä: Serkkupoika kum- mittelee Ylivieskassa, toinen Raahessa, kolmas Kälvi- ällä ja kaikissa on kampus. Ai niin, Toholammillakin on kampus, uskokaa tai älkää! Ei se peruskoulun ja lukion yhteinen piha-alue nimeä muuttamalla tosin sen hie- nommaksi muutu. Koulun piha mikä koulun piha.
Harmittaa
nämä kampussuunnitelmat niin, ettei saa päiväsaikaan enää kummiteltua. Viime yönä menin yliveekari Viitasalon huoneeseen ja sain räplättyä tie- tokoneen auki. Ja siellä se tosiaan oli: Suunnitelma Kokkolan Kampukseksi, rakennekuvia, piirustuk- sia, laskelmia, luonnos vihkiäispuheeksi ja merkilli- nen valokuva toisiaan lämpimästi syleilevistä Mar- ja-Liisa Tenhusesta ja Viitasalosta. Ei hyvältä näytä, ei! Ettei nyt kävisi niin, että yliopistollisella Chyde- nius-instituutilla ja korkeakoululla AMK on muuta- kin yhteistä vispilänkauppa kuin vain piirustuksis-
sa näkyvä yhdyskäytävä. Mitä se itse asiassa yhdistää ja kenen on tuo Troijan hevonen, jota pikkuhiljaa hila- taan kohti Torkinmäkeä? Ja miten MINUN nyt käy?
Toistaiseksi tyydyn tarkkailemaan tilannetta Nah- katehtaan kellotornista kellotaulun numeroista 3 ja 6.
Niihin on naakka tehnyt monokkelin mentävän reijän.
Sikäli mikäli tilanne äityy pahaksi ja ne ihan oikeasti aikovat jättää tämän sivistyksen linnakkeen, ryhdyn tositoimiin ja silloin paukkuu muutkin kuin autono- vet!
NAHKATEHTAAN KUMMITUS
Kampus
Kokkolaan,
HAH!!!
Chydenius-instituutin – Kokkolan yliopistokeskuksen suunnittelupäällikkö Anne Jokela.
K
eski-Pohjanmaan kor-keakoulujen alueellisen yhteistyön strategia on valittu opetusministe- riön valmisteluryhmäs- sä Suomen parhaiden joukkoon. Palautteessa erityisen myöntei- sinä seikkoina mainittiin yritysnäkökulman huomioiminen, joka useista muista strate- gioista puuttui, sekä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun tasapainoiset roolit, joita tuleva yhteinen kampusalue vielä vah- vistaa. Kampus tarjoaa hyvät edellytykset toiminnan kehittämiselle ja infrastruktuu- riyhteistyölle.
Korkeakoulustrategiat laadittiin ope- tusministeriön ohjeistamana koko maassa vähintään maakuntatasoisina. Opetusmi- nisteriö on luvannut palkita parhaat kor- keakoulujen aluestrategiat. Keski-Poh- janmaan korkeakoulut ovat hakeneet rahoitusta erityisesti tutkimus- ja tuoteke- hitysyhteistyön sekä koulutusväylien ke- hittämistyölle.
Ensimmäinen Keski-Pohjanmaan kor- keakoulujen alueellisen yhteistyön strate- gia valmistui vuonna 2002, päivitetty ver- sio on julkaistu syksyllä 2005. Kirjoittajina toimivat Anne Jokela Chydenius-instituutis- ta ja Maarit Sorvisto Keski-Pohjanmaan am- mattikorkeakoulusta.
Yhteistyötä työnjaon sijaan
Chydenius-instituutin - Kokkolan yliopis- tokeskuksen suunnittelupäällikkö Anne Jo- kela korostaa kyseessä olevan ennen kaik- kea yhteistyön strategian.
- Monet strategiat keskittyvät lähinnä työnjakoon, mutta me lähdemme yhteis- ten painopisteiden rakentamisesta, joilla pyrimme saamaan aikaan laadukkaampaa koulutusta. Koska Chydenius-instituutti on aikuiskouluttaja, emme kilpaile ammatti- korkeakoulun kanssa opiskelijoista, mikä tekee yhteistyöstämme luontevaa.
Keskittyminen yhteisiin painopistealoi- hin hyödyttää molempia osapuolia. Tavoit- teena on saada alueelle uutta osaamista, ja keskeisimpänä keinona on joustavien kou- lutusväylien luominen. Koulutusväyliä ke- hitetään erityisesti tietotekniikan alalla ja
tavoitteena on väylien rakentaminen myös kemian ja kemiantekniikan aloille.
Verkottumisella kilpailukykyä
Opetusministeriön kiitosta saaneen yri- tysnäkökulman huomioiminen on Keski- Pohjanmaan korkeakoulujen aluestrategi- an merkittävin kehitysaskel edelliseen stra- tegiaan verrattuna.
- Nyt painottuvat enemmän tutkimus- ja tuotekehitystyön yhteistyön tiivistämi- nen sekä laadun ja määränkin kohottami- nen, listaa Anne Jokela.
Tutkimus- ja tuotekehitystyön lähtökoh- tina ovat Kokkolan yliopistokeskuksen pro- fessuurit sekä ammattikorkeakoulun tutki- musyliopettajat. Keski-Pohjanmaalla t&k- toiminta on määrältään maan häntäpäässä, ja korkeakoulujen aluestrategian avulla py- ritään parantamaan toiminnan laatua sekä syventämään sen vaikuttavuutta.
- Pitää verkottua kansallisesti ja kan- sainvälisesti sekä yritysten että työelämän kanssa, jotta saadaan alueen kilpailukykyä nostettua, painottaa Jokela.
Strategia löytyy Chydenius-instituutin www-sivuilta osoitteesta: www.chydenius.
fi/julkaisut/uutuudet.html
YHTEISTYÖTÄ
TEKSTITANJA ISOAHOMarja Liisa-Tenhunen, KPAMK (pj.) Mikko Viitasalo, Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus (pj.) Merja Koskela, Vaasan yliopisto Matti Joensuu, Oulun yliopisto Eelis Kokko, Oulun eteläisen instituutti Ismo Hakala, Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus
Kari Ilmonen, Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus
Lasse Jansson, KPAMK Maarit Sorvisto, KPAMK (siht.) Anne Jokela, Chydenius-instituutti - Kokkolan yliopistokeskus (siht.) Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön
strategian työryhmään kuuluivat:
Yhteistyöllä koulutusväyliä ja kilpailukykyä Keski-Pohjanmaalle
Aluestrategia yksi maan parhaista
Uusia henkilöitä
Mari Lahti aloitti 2.1.2006 suun- nittelijana kauppatieteiden yksikössä. Hänen tehtävä- alueeseensa kuuluvat esimies- koulutukset. Mari valmistuu tammikuussa KTM:ksi ja hä- nellä on myös prosessiteknii- kan insinöörin (AMK) koulu- tus.
Uusissa tehtävissä
Tradenomi Sari Sorvisto nimitet- tiin 1.1.2006 osastosihteeriksi hallintoon. Hänen tehtäviinsä kuuluvat johdon sihteeritehtä- vät. Sari on työskennellyt Chy- denius-instituutissa vuodesta 2003 lähtien taloussihteerinä.
KM Sanna Virolainen aloitti 1.10.2005 yliopistokeskuksen opintoneuvojana. Sanna on työskennellyt Chydenius-insti- tuutissa vuodesta 1994 lähtien avoimen yliopiston suunnitteli- jana. Suunnittelijan työn lisäk- si hänen tehtäviinsä kuuluvat opintoneuvonta sekä yliopisto- keskuksen opintoneuvontaan liittyvä tiedottaminen ja koor- dinointi.
Fil. yo Elina Vaara-Sjöblom nimi- tettiin 1.11.2005 koulutussuun- nittelijaksi avoimeen yliopis- toon vastuualueenaan erityi- sesti koulutusväylän luominen avoimesta yliopistosta tieto- teollisuuden maisterikoulutuk- seen. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös matemaattis-luonnontie- teellisten sekä informaatiotek- nologisten aineiden suunnit- telu ja opinto-ohjaus. Elina on työskennellyt instituutissa vuo- desta 2003 asti, viimeksi it-yksi- kössä projektisuunnittelijana.
JAMES
PYÖ- RÄI- LIJÄ
ANDERS CHYDENIUS: AMERICANSKA NÄFWERBÅTAR, 1753
RASVAA BENSALLA---AAN TAANI- SULT-
KUNTA TOSI
KUUMA
RAUTA TRATTA TAVARA-
HAM- MU- MADJA BABA
PIKKU- AUTO
KOULU- KAU- PUNKI KOKEISSA KÄYTETTYJÄ?
NAINEN MYÖS R
ALUSSA ISO JÄRVIISO JÄRVI TIETEEN-
MIES PATTE-
RISSA
TAUTINSA TÄLLÄKIN
KILPAILEVIEN TUTKIJOIDEN HEITTÄMIÄ?
PIKKU JUTTUJA
HU PI A
TULINEN PITKÄSEN
KAIMOJA
H ÖG NA BB A
TUTKIJAN VALITSEMA TUTKI-
MUKSEN
- MÄÄRÄ IKTYO-LOGIN
TUTKIMA MAH-
TAILUT KERTYY
TUTKIESSA
SAAVAT KÄRSIÄ SYNTY- ESSÄÄN
TARU-
SANKARI VAISTOT
SEKAISIN OLYMPIA-
KAUPUNKI MENETTÄÄ
VÄRIÄ LÄHI- SUKU- LAINEN
MANTERE -LYPSY
TAIDETTA
LOI MAAMME SOMERJOK
KANSAN- ELÄKE-
LAITOS
YÄK!
JÄRKI
TEKE- MÄLLÄ TEHTYJÄ
FARROW'N NIMISIÄ
TUTKI- MUKSEL-
LAKIN SIBELIUS
USAN OSA
TULOKSETVOI ETU- KÄTEEN
TUTKI ETELÄISIÄ
MERIÄ
NAISIA
RUOTSA- LAISMIES
HAJAUTUA
NÄYTE
KASVEJA VÄÄREN-
NETTY TUTKIMUS-
TULOS TUTKIMUS-
LAITE SISÄÄN- VEDOT
UUDES- TAAN
KAUIMMAINEN
TIEDON-
ILMAILU- PAIKKA
HE- DEL- MÄ
JAKAA KAHTEEN SUUREENYHTÄ OSAAN
SANARIS OY/HEIKKI LUUKKALA
SANARISTIKKO
Edellisessä numerossa olleen sanaristikon ratkaisseiden kesken arvottiin kirja Suomalaisten symbolit.
Onnekas voittaja on Terho Taarna Kokkolasta. Palkinto on postitettu voittajalle. Onnittelut!
NIMITYKSIÄ INSTITUUTISSA
Mari Lahti
Sanna
Virolainen Elina
Vaara-Sjöblom Sari
Sorvisto
Ratkaise ristikko – voita kiinnostavaa kirjallisuutta!
Täytettyäsi ristikon laske siitä täyttämiesi ruutujen A-kirjainten lukumäärä. Meilaa vastauksesi (A-kirjainten määrä) sekä yhteystieto- si otsikolla ”Ristikon ratkaisu 1/2006” 1.3. mennessä osoitteeseen: info@chydenius.fi tai postikortilla Chydenius-instituutti/UC, PL 567, 67701 KOKKOLA. Oikean lukumäärän ilmoittaneiden kesken arvomme ajankohtaisen kirjapalkinnon.
Osakesijoittaminen on helppoa, kun käytössäsi on markkinoiden paras sijoitus- tutkimus.* Klikkaat vain itsesi osoitteeseen www.op.fi ja saat avuksesi yhdek- sän analyytikkomme tekemät raportit ja monipuolisen valikoiman työvälineitä, mm. osakehaun eri tunnuslukujen perusteella, osakemallisalkun ja sähköpos- tihälytykset sinua kiinnostavan analyysin ilmestymisestä. Verkkopalvelussamme myös omien sijoitustesi seuranta ja kaupankäynti sujuu vaivattomasti. Ja mitä aktiivisempi olet, sitä alhaisemmalla palkkiolla teet kauppaa. Tervetuloa tutus- tumaan osoitteessa www.op.fi/sijoituskampanja.
Löytyy helpompikin tapa päästä käsiksi
Suomen tutkitusti parhaisiin sijoitusanalyyseihin.
* Lähde: kansainvälinen AQ tutkimus 2004. Opstock ainoa analyysi- talo, joka sijoittui kolmen parhaan joukkoon sekä sijoitussuositusten osuvuudessa että tulosennusteiden tarkkuudessa.
Kokkolan Osuuspankki Keski-Pohjanmaan Osuuspankit
