JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TIEDOTUSLEHTI
No 4/2008
Samalla rahalla enemmän suojeltavaa – s. 10
Allianssi yhdistää ympäristö-
ja solututkijat – s. 18
Tiedonjyvä 4/08
Teemana metsä
10 Monimuotoisuus säilytettävä myös talousmetsissä 12 Puunhankinnan käytännöt uusiksi
14 Kannotkin energiaksi 16 Puukuitujen uusi elämä
Lisäksi
4 Lyhyet
18 Esittelyssä Allianssi- kumppani Tampereen yliopisto
22 Ketterä 90-vuotias juhli 23 Im Memoriam
23 Monipuolinen kongressi- kesä kampuksella
24 Liikunta ja terveys
26 Tiedonnälkään 28 Täällä Stanford 29 Eettiset
30 Väitökset 31 Tietoniekka 32 Nooan arkki 33 Summary 34 Vitriini 35 Kalenteri
43. vuosikerta Painos 5 100 kpl Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@adm.jyu.fi Toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen puh. (014) 260 1055 kirsi-marja.nurminen
@adm.jyu.fi
Ilmoitusmyynti ja tilaukset
Kalevi Luoma puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@adm.jyu.fi
Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/
viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Käyntiosoite Seminaarinkatu 15, hallintorakennus, 4. kerros Faksi (014) 260 1041
Julkaisija Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2008
Sisäinen jakelu:
Virastomestarit ISSN 0789-4805
Seuraava numero ilmestyy 5.9.2008
Kannessa: Soveltavan eko- logian professori Mikko Mönkkönen
Kuva: Petteri Kivimäki
Tiedonjyvän tilaukset:
www.jyu.fi/viestinta/
tiedonjyva
Juttuvinkit toimitussihteerille
Tiedonjyvä
14
20
24
PÄÄKIRJOITUS
Aino Sallinen rehtori
Uusi yhteistyömuoto
yliopistojen ja yritysten välille
Kuinka moni muistaa, millaista yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö oli 1970-luvulla? Se oli kiellettyä. Nyt yhteistyön lisääminen kuuluu tiede- ja koulutuspolitii- kan päätavoitteisiin. Paljon on vaadittu asenteenmuu- tosta tutkijoilta, poliittisilta päättäjiltä ja yritysjohtajilta, jotta Suomi on päässyt nousemaan kansainvälisten ver- tailujen mukaan esimerkillisimmäksi maaksi yliopisto- jen ja yritysten välisessä yhteistyössä.
Yritysten menestyminen nojaa lisääntyvästi niiden kykyyn luoda ja hyödyntää jatkuvasti uutta tietoa. Mikä olisi silloin nopeampi ja tehokkaampi tapa kuin toimia yhteistyössä yliopiston kanssa? Uuden tiedon tuottami- nen yhdessä ja pääsy kansainvälisiin verkostoihin luovat lisäarvoa. Teoriaa ja käytäntöä pystytään yhdistämään ja osaamista jakamaan yli organisaatiorajojen. Hyödyt ovat molemminpuoliset.
Suomi on ollut edelläkävijä uudenlaisten toiminta- muotojen kehittämisessä. Tuorein tiede- ja innovaatio- politiikan väline ovat strategisen huippuosaamisen kes- kittymät eli SHOKit. Tiede- ja teknologianeuvosto on nimennyt maamme kilpailukyvyn kannalta tärkeimmät alueet, joiden rakentaminen on vilkkaasti käynnissä.
Ensimmäiseksi toimintansa on aloittanut metsäklus- teri. Perustamisvaiheet ovat varsin pitkällä myös ympä- ristö- ja energia-alalla, tieto- ja viestintätekniikassa sekä metalli- ja koneenrakennusaloilla. Terveyden ja hyvin-
voinnin klusterin arvioidaan käynnistyvän ensi vuoden puolella. Näiden lisäksi kaavailuissa on myös rakennus- alan keskittymä.
Strategisen huippuosaamisen keskittymät rakentu- vat alansa merkittävimpien yritysten ja huippututki- musta tekevien yliopistojen varaan. Kunnianhimoise- na tavoitteena on tuottaa uudenlaista osaamista tule- vaisuuden tarpeita varten. Tutkimuskohteissa yritysten tarpeet ja uusin tutkimustieto kohtaavat.
Huippuosaamisen keskittymät ovat tuore keksin- tö. Ne edellyttävät onnistuakseen aivan uudenlaisia toi- mintamuotoja: vahvaa yritysverkostoa, nopeaa reagoin- tia, valpasta uusiin mahdollisuuksiin tarttumista, jatku- vaa vaikuttamista. Kasvava osa tutkimuksen julkisesta rahoituksesta ohjautuu keskittymien kautta, joten mu- kanaolo kannattaa.
Jyväskylän yliopisto on keskittymien aktiivisimpia osallistujia. Olemme tehneet strategisen valinnan lähteä mukaan osakkaiksi kaikkiin niihin neljään osakeyhti- öön, jotka on tähän mennessä muodostettu. Mukanaolo osoittaa yliopiston ketteryyttä ja vahvistaa yliopistom- me monitieteistä perustaa. Yhteistyö valmistaa myös tu- levan yliopistolain kautta avautuviin uusiin mahdolli- suuksiin laajentaa rahoituspohjaa ja parantaa toiminta- edellytyksiä verkostoitumalla vahvasti myös yksityisen sektorin kanssa.
Flooran päivää vietettiin 13.5.
Seminaarinpuiston 125-vuotisjuhlan merkeissä.
– Laskentatavasta voi olla montaa mieltä, mutta tämä perustuu siihen, että kesällä 1883 miestyövoiman käyttö väheni ja naistyövoiman li- sääntyi Seminaarinpuistossa. Tuol- loin puutarha oli siis tavallaan val- mis, kertoi Pertti Pyhtilä Flooran päivän seminaarissa.
Seminaarissa tutkija Mari Fors- berg Alvar Aalto -museosta kertoi Seminaarinmäen puistoalueiden his- toriasta. MMT (h.c.) Pentti Alanko
puolestaan esitteli kuvin ja sanoin puistojemme puita ja sitä, miten ja kenen taskussa ne ovat tänne alun perin 1800-luvun lopulla tulleet.
Ohjatuilla puistokierroksilla selvi- si muun muassa, että Seminaarin- mäellä käytiin 50- ja 70-luvuilla puistosotia, joissa puolustettiin alu- eella kasvavia yli 660 eri kasvilajia ja 18 500 kasvia. Lisäksi päivän ai- kana oli mahdollista seurata Semi- naarinmäen kasveista rehtorille si- dotun kimpun tekoa sekä nähdä Maamme-laulu viittomakielellä esi- tettynä. -HB
Seminaarinpuistoa juhlittiin Flooran päivänä
Flooran päivänä pääsi opastetuilla puutarhakierroksilla tutustumaan kampuksen puistoihin ja niiden kasveihin. Oppaana toimi Pertti Pyhtilä (oik.).
NIKI RUTANEN
Jyväskylän suosio säilyi kevään haussa
Jyväskylän yliopiston opiske- lupaikoista käytävä kilpailu on yhä kiivasta. Jokaista aloituspaik- kaa haki tänä keväänä keskimää- rin 7 henkilöä. Kaikkiaan hake- muksia lähetettiin 11 686, mikä on lähes sama määrä kuin viime vuonna.
Vaikeinta on päästä opiskele- maan lastentarhanopettajaksi, luokanopettajaksi tai journalistii- kan koulutukseen. Näissä haki- joita on 24 yhtä paikkaa kohti.
Terveystiedon opettajankoulu- tukseen pyrki 19 hakijaa ja kir- jallisuuteen 17 hakijaa yhtä opis- kelupaikkaa kohti.
Taloustieteet kiinnostivat
Hakijamäärä kasvoi eniten talo- ustieteiden tiedekunnassa. Myös liikunta- ja terveystieteiden tie- dekuntaan oli viimevuotista enemmän hakijoita. Sen sijaan yhteiskuntatieteellisen tiedekun- nan hakijamäärä pieneni.
Yliopistossa on yli 20 maiste- riohjelmaa, joihin on omat haku- aikansa.
– Esimerkiksi kansainvälisiin maisteriohjelmiin oli hakijoita 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertoo suunnittelija Ee- va-Liisa Tauriainen opiskelija- palveluista.
LYHYET
Rehtori Aino Sallinen allekirjoit- ti Jyväskylän yliopiston auditointi- sopimuksen Korkeakoulujen arvi- ointineuvoston kanssa toukokuun lopussa. Yliopiston auditointi ta- pahtuu tämän vuoden joulukuus- sa.
Auditoinnilla tarkoitetaan korkea- koulun laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuvaa riippumatonta ulkoista arviointia. Auditoinnin kohteena ovat yliopiston laadunvarmistusjärjestel- män kokonaisuus ja perustehtävien laadunvarmistus. Laadunvarmistus-
järjestelmällä tarkoitetaan yliopiston organisaation, vastuiden, vakiintunei- den menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen sekä näiden dokumen- toinnin, arvioinnin ja kehittämisen ko- konaisuutta.
Jyväskylän yliopiston laadunvar- mistusjärjestelmä pohjautuu sovel- lettuun CAF-arviointimalliin ja jatku- van kehittämisen periaatteeseen.
Yliopistotason laatukäsikirja, joka on laadunvarmistusjärjestelmän päädokumentti, on luettavissa osoit- teessa www.jyu.fi/laatu.
Kaupungissakin luonto on läsnä.
Tämän vuoden alussa käynnisty- neessä hankkeessa tutkitaan maise- marakenteen ja elinympäristöjen hoidon merkitystä kaupunkiluon- non monipuolisuuteen. Hankkeessa tehdään ekologisia perusselvityksiä, mutta tarkastellaan luontoa myös ihmisen näkövinkkelistä: millaisina eri tavoin hoidetut ympäristöt koe- taan.
– Haemme vastauksia kysymyk- siin, millainen ympäristön hoito- muoto on luonnon monimuotoisuu- den kannalta paras vaihtoehto ja miten näitä hoitomuotoja voitaisiin edelleen kehittää, jotta luontoarvot paremmin säilyisivät, kertoo ylias- sistentti Matti Koivula bio- ja ym- päristötieteiden laitoksesta.
Parhaillaan on työn alla tutki- mukseen liittyviä opinnäytetöitä,
joissa muun muassa selvitetään la- hopuuston määrän ja laadun vaih- televuutta Jyväskylän kaupungin lähi-, suojelu-, talous-, maisema- ja virkistysmetsissä. Huomattava osa maamme uhanalaisista metsäla- jeista on riippuvainen lahopuus- tosta.
Kaupunkimetsien verkostotar- kastelussa puolestaan pyritään esi- merkkilajeja käyttäen mallinta- maan, millainen erilaisten kaupun- kimetsien muodostama verkosto metsien eliölajistolle on. Tutkimuk- sessa selvitetään muun muassa, miten hakkuukierron merkittävä pi- dentäminen tai lyhentäminen vai- kuttaa metsäverkoston toiminnalli- suuteen.
Hankkeessa ovat yhteistyötahoi- na Jyväskylän kaupunki sekä Suo- men ympäristökeskus. -KMN
Kaupunkiluonnon hoitoon uusia keinoja
Yliopiston laatutyö punnitaan joulukuussa
Menestystarina verkossa
Jyväskylän yliopisto teki huipputuloksen vuonna 2007.
Vuosikertomus on nyt julkaistu yliopiston nettisivuilla. Käy luke- massa, missä yliopisto erityises- ti menestyi.
www.jyu.fi/vuosikertomus
JY:n avulla arviointilaitos Mostariin
Jyväskylän yliopisto ja sen konsult- tiyritys UniServices Oy voitti yhdes- sä skotlantilaisen Qualification Aut- horityn (SQA) kanssa Euroopan ko- mission tarjouskilpailun hankkees- ta, joka tukee opetussuunnitelma- ja arviointilaitoksen perustamista Bosnia ja Hertsegovinaan. Uusi lai- tos perustetaan Mostariin. Sen teh- tävänä on kehittää esikoulun, pe- ruskoulun sekä toisen asteen ylei- sen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia sekä oppimis- tulosten ja muuta arviointia. Kau- pan arvo on puoli miljoonaa euroa.
Tarjouskilpailuun osallistui 13 yri- tysten muodostamaa liittoutumaa Euroopasta.
Jyväskylän yliopisto on jo toteut- tanut kaksi mittavaa hanketta Bos- nia ja Hertsegovinassa. Äskettäin päättyi maan opetushallinnon ja koulutusjärjestelmän rakenteiden vahvistamista tukenut EU-hanke.
Koulutusjärjestelmän kehittämi- nen on yksi Euroopan Unionin aset- tama ehto Bosnia-Hertsegovinan tiellä yhteisön jäsenyyteen.
Opiskelijoiden kiekkomestaruus tällä kertaa
Vierumäelle
Vierumäen urheiluopiston joukkue vei tämänvuotisen opis- kelijoiden kiekkomestaruuden huhtikuun lopussa Jyväskylässä järjestetyssä turnauksessa. Hope- alle ylsi Oulun yliopiston joukkue.
Pronssi ratkaistiin kahden jyväs- kyläläisjoukkueen, ylioppilaskun- nan ja ammattikorkeakoulun kes- ken. Tiukka ottelu venyi rangais- tuslaukauskilpailuun saakka. Sii- nä voiton vei ensimmäistä kertaa turnaukseen osallistunut JAMKin joukkue.
JAMKin puolustaja Marko Lau- rikainen ja JYYn hyökkääjä Jus- si Tupamäki valittiin turnauksen tähdistökentälliseen.
Asiantuntijoiden mukaan kym- menen joukkueen turnaus oli yksi kovatasoisimmista kautta aikojen.
Kaukalossa kurvaili entistä use- ampia Mestis-kokemusta omaavia pelaajia, ja olipa joukossa muuta- ma SM-liigatähtikin. Mestaruuden myötä Vierumäen urheiluopisto saa perinteen mukaisesti kunnian järjestää opiskelijoiden jääkiekon SM-kisat keväällä 2009.
Opiskelijoiden jääkiekon SM-ki- soihin osallistui lähes 200 opiske- lijakiekkoilijaa ympäri Suomea.
Kisojen järjestelyistä vastasivat liikuntatieteiden opiskelijat yh- dessä ylioppilaskunnan ja Opiske- lijoiden Liikuntaliiton kanssa.
Maa- ja elintarviketalouden tut- kimuskeskus MTT ja Jyväskylän yli- opisto ovat solmineet yhteistyösopi- muksen. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä etenkin luonnontieteissä, mutta myös taloustieteissä ja yh- teiskuntatieteissä.
Sopimuksella halutaan parantaa osapuolten tutkimus-, opetus- ja kehittämistoiminnan yhteistyön edellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on parantaa tutkimuksen vaikuttavuut- ta sekä osapuolten kilpailukykyä
ulkopuolisen rahoituksen hankin- nassa.
Suunnitteilla on yhteistyö esimer- kiksi kalliiden tutkimuslaitteiden hankinnassa sekä resurssien, kuten laboratorioiden, laitteiden ja toimiti- lojen hyödyntämisessä.
– Yhteistyötä ympäristötieteiden alalla tehdään jo. Olemme tutkineet yhdessä MTT:n kanssa muun muas- sa maatalouden biokaasuteknologi- aa, kertoo ympäristötieteiden pro- fessori Jukka Rintala.
MTT ja Jyväskylän yliopisto yhteistyöhön
Euroopan tutkimusneuvosto Eu- ropean Research Council, ERC, myönsi 1,25 miljoonan euron suu- ruisen apurahan Jyväskylän yliopis- ton fysiikan laitoksen akatemiatutki- jalle, tohtori Paul Greenleesille.
Greenlees tutkii raskaita ja superras- kaita alkuaineita.
Greenleesin johtamassa 5-vuoti- sessa tutkimushankkeessa rakenne- taan maailmanlaajuisesti ainutlaa- tuinen spektrometrilaitteisto, jolla päästään yksityiskohtaisesti tutki- maan erittäin raskaiden alkuainei- den ytimien rakennetta. Tavoitteena on saada lisätietoa superraskaiden alkuaineiden olemassaolosta. Lait- teisto rakennetaan Jyväskylän yli- opiston fysiikan laitoksen kiihdytin- laboratorioon yhteistyössä Liver- poolin yliopiston ja Daresburyn la- boratorion kanssa.
Tohtori Greenleesin saama rahoi- tus on jo toinen ERC:n Jyväskylän yliopistolle osoittama. Aiempi 700 000 euron rahoituspäätös koski an- tiikin tutkimuksen professori Taneli
Kukkosen 4-vuotista tutkimushan- ketta, jossa tutkitaan minuutta kes- kiajan arabialaisessa ja latinalaises- sa ajattelussa.
ERC:n hakuun jätettiin yli 9000 ha- kemusta, joista vain noin kolme pro- senttia hyväksyttiin. Näiden joukossa on kuusi suomalaista nuorta tutkijaa:
kaksi Jyväskylän yliopistossa, kaksi Helsingin yliopistossa, yksi Teknilli- sessä korkeakoulussa ja yksi VTT:llä.
Paul Greenleesin miljoona-apurahalla rakennetaan spektrometrilaitteisto
Paul Greenlees
LYHYET
Säteilyturvakeskus ja Jyväskylän yli- opisto ovat solmineet tutkimusyh- teistyösopimuksen. Yhteistyötä teh- dään erityisesti ydinfysiikan tutki- muksen alueella.
– Säteilyturvakeskuksen ja yliopis- ton kiihdytinlaboratorion tutkimuk- sissa on läheisiä osa-alueita, kuten näytteenvalmistus. Toimialaamme liittyy myös monia sellaisia osa-aluei- ta, joiden taustalla olevaa fysiikkaa ei tunneta riittävän hyvin. Fysiikan laitoksen työpajoilla on pitkät perin- teet mittalaitteiden valmistuksessa, ja tätä erikoisosaamista haluamme hyödyntää, tutkimusjohtaja Sisko Salomaa Säteilyturvakeskuksesta kuvailee yhteistyön mahdollisuuksia.
Fysiikan laitoksen johtaja, profes- sori Jukka Maalampi sanoo yhteis- työn Säteilyturvakeskuksen kanssa tuovan mielenkiintoisen uuden ulot- tuvuuden fysiikan laitoksen toimin- taan. Maalammen mukaan yhteistyö myös vahvistaa entisestään kiihdy- tinlaboratorion roolia kiihdytinfysii- kan tutkimuksen ja opetuksen kan- sallisena vastuulaitoksena.
Säteilyturvakeskuksen tutkimat sisältöalueet sopivat hyvin myös yli- opiston opiskelijoiden lopputöiden ja tohtorintutkintojen aiheiksi. Kou- lutusyhteistyö edistää tutkijakoulu- tusta ja tarjoaa Säteilyturvakeskuk- selle pätevää työvoimaa yliopisto- maailmasta.
Säteilyturvakeskuksesta uusi
yhteistyökumppani Jyväskylä
ja Skopje yhteistyöhön
Jyväskylän yliopiston kan- sainvälinen toiminta sai uuden avauksen Länsi-Balkanin suun- nassa, Makedoniassa, kun rehto- ri Aino Sallinen allekirjoitti yh- teistyösopimuksen Ss. Cyryl and Methodius -yliopiston kanssa Skopjessa. Sopimuksen tarkoi- tuksena on lisätä koulutusyhteis- työtä ja kehittää akateemista liik- kuvuutta yliopistojen välillä.
Yhteistyön ensimmäiset koh- teet ovat suunnitteilla kasva- tusalalle. Monitieteinen Ss. Cyril and Methodius -yliopisto on pe- rustettu Skopjessa 1949 ja sii- hen kuuluu 23 tiedekuntaa.
Yliopiston kirjastossa vietettiin 23.4. YK:n maailman kirjan päivää dyykkauksen merkeissä. Kirjaston ala-aulaan oli tuotu tuhansia kirjoja, joita sai viedä ilmaiseksi mukanaan.
Kirjat kelpasivat mainiosti paikalle tulleille opiskelijoille, yliopiston hen- kilökunnalle ja kaupunkilaisille. Au- lassa oli suorastaan tungos jo ensi minuuteista lähtien.
– Emme ole aikaisemmin järjestä- neet vastaavaa tapahtumaa, ja sen suosio yllätti meidät, kertoo kirjas- toamanuenssi Ulla Pesola.
Kirjojen joukossa oli kokoelmasta poistettua vieraskielistä kaunokirjal- lisuutta, tenttikirjoja ja tutkimuskir- jallisuutta. Samoin uuteen kotiin pääsi sellaisia yliopiston kirjastoon lahjoitettuja kirjoja, jotka eivät syys- tä tai toisesta sen kokoelmiin sopi- neet.
– Kyseessä oli tavallaan kokeilu.
Tapahtuman palaute on ollut pää- osin myönteistä, joten jatkoa var- masti mietitään. -KMN
Kirjasto jakoi kirjoja ilmaiseksi
Yliopiston kirjaston ilmaiseksi jakamat kirjat katosivat nopeasti
opiskelijoiden, henkilökunnan ja kaupunkilaisten kasseihin.
Enemmän irti metsästä
Enemmän irti metsästä
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVAT Petteri Kivimäki
S
uojelualueita suunniteltaessa eri tavoitteet kilpailevat keske- nään. Suunnitteluun vaikutta- vat esimerkiksi käytössä olevat re- surssit, alueella asuvat uhanalaiset eliöt tai lajien populaatioiden elin- kykyisyys. Jyväskylän yliopistossa on kehitetty suojeluprosessia varten malli, joka auttaa mahdollisimman hyvän ratkaisun löytämisessä tavoit- teiden välillä.– Oikeastaan jo 20 vuoden ajan on kehitetty systemaattisia työkalu- ja aluevalintaan. Tavoitteena on to- sin aikaisemmin ollut vain ekologis- ten hyötyjen maksimointi. Ehkä osit- tain tästä syystä näitä työkaluja ei ole saatu käytäntöön, kertoo soveltavan ekologian professori Mikko Mönk- könen.
Aluevalintamalli etsii vastauksia kysymykseen, miten rajallinen bud- jetti kannattaa suojelualuetta perus- tettaessa käyttää.
– Kaikkia tavoitteita ei välttämättä voida yhtä aikaa saavuttaa. Itse asias- sa uhanalaisten lajien mahdollisim- man kattava suojelu johtaa tilantee- seen, jossa alueen kokonaislajimäärä ei ole suurin mahdollinen.
Suojelualueiden suunnittelussa ta- voitteet pitäisi määritellä tarkasti.
– Vain silloin voidaan monitavoit- teisilla optimointityökaluilla pääs- tä parhaaseen mahdolliseen komp- romissiin. Pelkkä monimuotoisuu- den suojelu on tavoitteena aika abst- rakti.
Aluevalintamallin toimivuutta tutkittiin Metsähallituksen Puhok- sen ja Siikavaaran suunnittelualueil- la sijainneissa vanhoissa metsiköissä, joista mitattiin lajitiedot ja arvioitiin mahdollisen suojelun aiheuttamat hakkuutulojen menetykset.
Lajeja tutkimuksessa oli mukana yli 600, joista 18 on luokiteltu uhan- alaisiksi.
– Yhteiskunnan ja poliittisen kes- kustelun tehtävä on asettaa luonnon- suojelun suunnittelulle tavoitteet.
Usein joudutaan tilanteeseen, jossa lajit on laitettava arvojärjestykseen.
Yleensä ihmisten suosiossa ovat ka- rismaattiset lajit, jotka myös jakavat mielipiteitä. Tällaisia ovat esimerkik- si susi ja liito-orava. Paljon vaikeam- pi on perustella vaikkapa hämähäkin tai kovakuoriaisen suojelua. Kärjistä- en voidaan sanoa, että mitä pienem- pi ja vastenmielisemmän näköinen otus, sitä tärkeämpi se ekosysteemin toiminnan kannalta on. Söpöt nisäk- käät tai kauniisti laulavat linnut ovat
oikeastaan vain monimuotoisuuden pintakiiltoa.
Karismaattisten lajien suojelu ei kuitenkaan ole turhaa, sillä samalla suojellaan myös näkymättömämpiä lajeja ja niiden elinympäristöjä.
– Ne toimivat sateenvarjolajeina muille, vähemmän arvostetuille la- jeille.
Metsänomistajia kuunneltava
Kaikki ei ole luonnonsuojelussakaan mahdollista eikä optimiratkaisu ai- na toteutettavissa.
– Jatkotutkimuksen aihe voisikin olla käytännön toteutuksen rajoituk- set. Tällaisia ovat esimerkiksi maan- hankinnan kustannukset ja maan- omistajien asennoituminen. Jos ra- joitteet otettaisiin jo suunnitteluvai- heessa huomioon, voitaisiin saavut- taa joko säästöjä tai suojella samal- la rahalla enemmän tinkimättä eko- logisista tavoitteista, Mönkkönen muistuttaa.
Natura 2000 -ohjelman jälkeen moni maanomistaja suhtautuu nih- keästi suojelutarpeisiin.
– Naturassa maanomistajien ja suunnittelijoiden konflikti johtui
Monimuotoisuus säilytettävä myös talousmetsissä
Aluevalintamalli tarjoaa samalla rahalla
enemmän suojeltavaa
Soveltavan ekologian professori Mikko Mönkkönen ei usko, että EU:n
tavoitteeseen luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä päästään.
” Söpöt nisäkkäät tai kauniisti laulavat linnut ovat oikeastaan vain monimuotoisuuden
pintakiiltoa.”
siitä, että prosessissa korostui hallin- nollinen näkökulma, jolloin maan- omistajia kohdeltiin pelkästään ala- maisina. Naturassa niin sanottu sosi- aalinen kestävyys eli hyväksyttävyys ei oikein toteutunut. Niitä haavoja hoidetaan vieläkin.
Nyt osataan jo ottaa paremmin maanomistajien mielipiteet huomi- oon.
– Esimerkiksi Etelä-Suomen Met- so-metsänsuojeluohjelmassa pai- notetaan nimenomaan vapaaehtoi- sia metsänsuojelutoimia ja metsän- omistajien omaa halukkuutta ja ak- tiivisuutta. Jos metsänomistajat ovat suojelumyönteisiä, valtio voi sääs- tää myös kustannuksissa. Pakkolu- nastukset täytyy tehdä aina täydellä hinnalla, Mönkkönen kertoo.
Nämä vapaaehtoiset suojelukei- not ovat Mönkkösen mielestä hyvä lisä perinteisempiin menetelmiin.
– Ne eivät kuitenkaan todennäköi- sesti yksin riitä metsäluonnon moni- muotoisuuden suojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Dramaattisia muutoksia tarvitaan
Euroopan unionin tavoite on py- säyttää luonnon monimuotoisuu- den häviäminen vuoteen 2010 men- nessä.
– Tavoite on todella kunnianhi- moinen, enkä oikein usko, että siihen päästään. Luonnonvarojen kasvava käyttö ja ilmastonmuutos ovat myr- kyllinen cocktail luonnolle, Mönk- könen tuumaa.
Mönkkönen ei usko, että luon- nonsuojelualueet eli reservaatitkaan yksin ratkaisevat monimuotoisuu- den säilymisen. Kokonaisuus on tär- kein.
– Etelä-Suomessa suojeltuja met- siä on vain yksi prosentti – moni- muotoisuuden säilyminen ratkeaa
siellä 99 prosentissa talousmetsiä.
Eli tärkeintä on muuttaa toimintata- poja dramaattisesti, jos EU:n asetta- ma tavoite halutaan saavuttaa. Tarvi- taan joko lisää suojelualueita tai ta- lousmetsien hoidon pitäisi olla mo- nipuolisempaa ja vähemmän inten- siivistä. Myös puustoa pitäisi säästää enemmän sen sijaan, että suomalai- sesta metsästä yritetään saada yhä enemmän puukuutioita irti muun
muassa Venäjän nousevien puutul- lien takia.
YK:n biodiversiteettipäivää vietet- tiin 22.5. Päivän tarkoitus oli tä- nä vuonna muistuttaa, että ilmas- tonmuutos ja luonnon monimuo- toisuuden väheneminen liittyvät samaan ongelmavyyhteen. Maa- ilmassa kuolee sukupuuttoon yksi laji joka 20. minuutti
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
KUVAT Minna Lappalainen ja Kirsi-Marja Nurminen
S
uomen metsäteollisuuden puunhankinnassa ele- tään kriittisiä aikoja. Globaalit markkinat pitävät tuotteiden hinnat alhaalla. Samalla puun korjuun kustannukset nousevat polttoaineen hinnan ja palkkojen nousun sekä työvoimapulan myötä.– Kustannuksiin vaikuttaa myös metsänomistajakun- nan muutos. Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupun- gissa ja on nainen. Heitä on lähestyttävä uudella taval- la. Samoin hakkuukohteiden koko on pienentynyt, listaa tutkija Minna Lappalainen taloustieteiden laitoksesta.
Lappalainen pyörittää Jyväskylän yliopiston Kotimai- sen puunhankinnan tulevaisuuden liiketoimintamallit -tutkimushanketta, joka käynnistyi vuonna 2005 ja jat- kuu tämän vuoden loppuun.
– Tässä tilanteessa rakenteiden ja työnjaon kriittinen tarkastelu on tärkeää. Innovaatioita tarvitaan myös toi- mintatapojen muutoksiin.
Lappalaisella on työn alla niin sanottu puunhankin- nan tiekartta, jossa annetaan suosituksia vaihtoehtoisik- si toimintatavoiksi.
– Tiekartta kattaa koko ketjun metsästä tehtaalle. Sii- tä on hyötyä metsänomistajille, teollisuudelle sekä kor- juu- ja kuljetusalan yrittäjille. Pyrin ennen kaikkea etsi- mään kestäviä ratkaisuja esimerkiksi työnjaon suhteen, kertoo Lappalainen.
Kuljetuksista kustannussäästöjä
Lappalainen on koko hankkeen ajan käynyt aktiivista keskustelua metsäalan kenttäväen kanssa.
– Alussa haastattelin teollisuuden, metsänhoitoyhdis- tysten sekä yrittäjien edustajia. Siinä vaiheessa pyrin kar- toittamaan myös olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tä- män jälkeen perustin asiantuntijaryhmiä, jotka aivorii- hissä pohtivat ratkaisuja. Tein myös vertailututkimuksen koneenrakennus- ja teuraskuljetusaloilta. Muiltakin voi oppia, muistuttaa Lappalainen.
Keväällä valmistui yhdessä Metlan kanssa tehty sel- vitys, jossa tehostamiskeinoja etsittiin simulointimal- lin avulla.
– Tarkoitus oli etsiä ratkaisuja logistiikan tehostami- seksi eli puunkorjuukoneiden siirtokustannusten vähen- tämiseksi. Nykytilanteessa korjuuyrittäjillä on tavallises- ti asiakkaanaan yksi iso metsäteollisuuden yritys. Asiakas määrää korjuukohteet, jolloin urakoitsija ajaa lavettiral- lia pitkin maakuntaa.
Stora Enso, Metsäliitto ja UPM lähtivät tutkimukseen
Puunhankinnan käytännöt uusiksi
Kuljetuksia järkeistämällä säästyisi miljoonia
Tutkija Minna Lappalainen vetää Kotimaisen puunhankinnan liiketoimintamallit -tutkimushanketta ja tekee samalla aiheesta väitöskirjaa.
mukaan, samoin kolme kuljetusalan yrittäjää Keski-Suo- mesta.
– Metlan simulointiohjelmaan lisättiin vuosina 2003 ja 2004 toteutuneet hakkuut ja laskettiin niille kustannuk- set. Tätä verrattiin malliin, jossa hakkuukohteet sijaitsi- vat 30 kilometrin säteellä kuljetusyrittäjän asuinpaikasta ja töitä tehtiin kahdessa vuorossa. Mallissa korjuuyrittäjä pystyy tarjoamaan siirtopalveluja myös muille. Näin yrit- täjän kokonaiskustannuksia pystyttiin alentamaan yli 7 prosenttia. Säästyvällä rahasummalla yrittäjä pystyisi esi- merkiksi tarjoamaan parempaa palkkaa työntekijöilleen ja siten ehkä houkuttelemaan uusia ihmisiä alalle.
Koko maan mittakaavassa kyse olisi miljoonien kus- tannussäästöistä.
– Halusimme tällä selvityksellä ikään kuin vääntää rautalangasta eri toimijoille, millaisista rahasummista muutoksissa on kyse, painottaa Lappalainen.
Tutkimushankkeen tuloksia ja alueellisen logistiikka- operaattorin mallia ollaan lähdössä kokeilemaan käytän- nössä Kainuussa, Kehittyvä puuhuolto -hankkeessa.
Yhteistyöstä helmiä
Lappalainen valmistelee hankkeessa väitöskirjaansa.
Myös jatkotutkimusaiheita on hankkeen kuluessa nous- sut esille.
– On kiinnostavaa, kuinka suuri arvo puunhankinnan ostajakeskittyneisyydelle annetaan, varsinkin kun moni- asiakkuuden myötä saavutettaisiin kustannushyötyjä. Sa- moin olisi hyvä selvittää, mitä yrityksen palveluvalikoi- man laajentaminen esimerkiksi metsänuudistus- ja hoi- totöihin, energiapuunkorjuuseen tai ojitukseen tarkoit- taisi kustannusten kannalta, pohtii Lappalainen.
Hän vannoo tutkimuksen teossa yhteistyön nimeen.
– Jyväskylässä ei tarvita niin sanottua perinteistä met- säntutkimusta, koska sitä tehdään jo Helsingissä ja Joen- suussa. Sen sijaan täällä on hyvät mahdollisuudet hyö- dyntää esimerkiksi taloustieteiden tai informaatiotekno- logian vahvaa osaamista ja soveltaa sitä metsäalan tutki- mukseen. Osaamisen yhdistäminen on se juttu, jota kaut- ta voi löytyä helmiä.
Innovaatioita tarvitaan koko ketjuun metsästä tehtaalle. Jo nykyisiä toimintatapoja muuttamalla voidaan säästää miljoonia, jotka puolestaan voidaan suunnata esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän alan parempiin palkkoihin.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
Kannotkin energiaksi
Korjuun vaikutuksia tutkitaan ensimmäistä kertaa
V
astahakattu metsä on ankea näky. Hakkuutähteet korjataan bioenergiaksi, ja jäljelle jää metsäkonei- den runtelema maa, jossa ei alkuun paljon elä- mää näy.Metsämaa kestää kuitenkin yllättävän paljon rasitusta.
Bio- ja ympäristötieteiden laitoksessa tutkitaan parhail- laan, miten kantojen korjuu vaikuttaa metsän hajottajiin ja kasvillisuuteen.
– Kantoja on korjattu bioenergian lähteeksi vasta 2000-luvun alusta lähtien, eikä korjuun vaikutuksia ole aikaisemmin tutkittu. Aloite tutkimukseen tuli muuta- ma vuosi sitten metsäalan toimijoilta. He haluavat tietää, ovatko käytetyt menetelmät ympäristön kannalta hyviä.
He ovat myös valmiita kehittämään menetelmiään tutki- mustulostemme pohjalta, kiittelee dosentti Jari Haimi.
Tutkija Saana Kataja-aho valmistelee tutkimuksesta väitöskirjaansa.
– Selvitämme, mitä korjuun jälkeen metsässä tapahtuu eli esimerkiksi, miten eliöiden määrän ja toiminnan käy, kasvillisuuden kehityksen, hajottamisprosessin ja ravin- teiden kierron. Samoin tutkimme, miten istutetut taimet lähtevät kasvamaan ja miten niiden sienijuuret kehitty- vät. Vertaamme tuloksia sellaisiin hakkuualueisiin, joilta kantoja ei ole korjattu.
Tutkittavia metsämaan eläimiä ovat esimerkiksi änky- rimadot ja hyppyhäntäiset. Samoin suurennuslasin alla ovat sienet ja bakteerit.
Kantojen mukana maasta viedään pois paljon lahoavaa puuaineista ja ravinteita.
– Pääosalle eliöstöstä siitä on haittaa, mutta jotkut voi- vat hyötyäkin – ainakin lyhyellä aikavälillä. Esimerkik- si kasvillisuus voi alueella aluksi lisääntyä ja kasvilajisto monipuolistua, Kataja-aho kuitenkin muistuttaa.
– Tarkastelemme myös, paljonko hakkuualueelle tu- Kasvillisuuden kuvaus tutkimusalueilla on tarkkaa työtä, joskaan ei biologeille epämieluisaa kauniina kesäpäivänä. Ympäristö ei tosin ole luonnonystävän mielipaikka: laaja hakkuuaukko Längelmäellä. Kuva: Hannu Jurkkala
Kantojen korjuun tekniikka on kehittymässä siistimpään suuntaan. Nykyaikainen kauha nostaa kannon useassa osassa ympäröivää maanpintaa pahemmin turmelematta.
Kuva UPM-Kymmenen työnäytöksestä. Kuva: Jari Haimi lee lehtipuuvesakkoa ja heinää. Kantojen korjuun jälkeen vesakoituminen on vahvaa. Sen sijaan jos hakkuutähteet jätetään maastoon, kasvaa paikalla muutaman vuoden päästä muun muassa runsaasti vadelmaa, tietää Haimi.
Metsänomistajille kantojen korjuuta mainostetaan sil- lä, että se vähentää metsän uudistamisesta yhden työ- vaiheen, laikkumätästyksen, ja pienentää sitä kautta kus- tannuksia.
– Vielä on kuitenkin selvitettävä, kuinka paljon tai- mikon hoitoon tulee myöhemmin lisää työtä. Kuusil- la kestää lähes 15 vuotta ennen kuin ne nujertavat koi- vun. Vanhimmat tutkimusalueilla olevat kuuset ovat nyt 7-vuotiaita.
Tutkimusalueet ovat lähinnä kuusikoita, ja ne sijait- sevat entisen Längelmäen kunnan alueella ja Jyvässeu- dulla.
Kantojen korjuu lisääntyy
Metsäntutkimuksessa syklit ovat pitkiä.
– Tutkijan kannalta masentavan pitkiä. Monen puu- sukupolven yli on tutkimuksia mahdoton venyttää, vaik- ka pitäisi. Yksi hakkuu ei hävitä lajeja, vaan ekosysteemi palautuu pääosin ennalleen uuden puusukupolven ke- hittyessä. Mutta vaikka yksi kantojen korjuukerta ei ai- heuta mullistuksia, voi muutama peräkkäinen niin teh- däkin. Esimerkiksi sademetsät ovat tässä suhteessa haa- voittuvampia, ja muutokset vaikuttavat niihin pysyväm- min, kertoo Haimi.
Kantojen korjuu tullee menetelmänä lisääntymään. Jo nyt se on esimerkiksi Keski-Suomen tuoreissa kangas- metsissä enemmän sääntö kuin poikkeus.
Luonnon oma moto
Änkyrimadot kuuluvat niin sanottuihin harvasuka- matoihin kuten lierotkin. Ne kasvavat kuitenkin ta- vallisesti vain 0,5–1 sentin pituisiksi.
– Koska matoa esiintyy maassa hyvin runsaasti, on sen biomassa metsissämme suurempi kuin hir- ven. Ihmissilmä ei sitä vain kovin helposti löydä, kertoo änkyrimatoa tutkiva Jouni Nieminen.
Änkyrimatojen runsaus tekee siitä merkittävän hajottajan ja maanmuokkaajan.
– Se on kangasmetsien maaperän monitoimiko- ne, luonnehtii Nieminen.
Madon ruokalistalle kuuluvat muun muassa sie- nirihmasto ja karike.
– Toiminnallaan se vapauttaa maahan ravinteita, kuten typpeä. Lisäksi mato hajotessaan niin ikään vapauttaa maahan ravinteita sopivasti ennen kas- vukauden alkua. Matopopulaatio on ikään kuin pumppu, johon vuoroin sitoutuu ja josta vuoroin vapautuu ravinteita. Siksi sen biomassa on tärkeä – mitä enemmän matoja, sitä tehokkaammin ravin- teiden kierto toimii.
Ravinteiden kierrätys on tärkein ja parhaiten tun- nettu mekanismi, jolla madot vaikuttavat metsän kasvuun.
– Madot myös levittävät hajoavaan ainekseen mikrobeja, mutta tällaisten epäsuorien vaikutusten merkitystä on paljon vaikeampi arvioida.
Änkyrimato lisääntyy suvuttomasti eli se pätkiy- tyy uusiksi yksilöiksi.
– Tämä on myös riski, sillä ympäristön muutokset voivat tuottaa madolle ongelmia. Hakkuutähteiden poisvienti ei ole niistä suurin, mutta esimerkiksi il- mastonmuutokseen voi änkyrimadoilla olla vaikeuk- sia sopeutua.
– Korjuun jälkeen kantoja kuivataan maastossa kesän yli. Sen jälkeen ne haketetaan ja kuljetetaan voimalai- toksiin poltettavaksi. Kannot ovat hyvää polttoainetta, ja niissä on hyvä hyötysuhde. Kantojen korjuuta rajoit- tavat lähinnä pitkät kuljetusmatkat.
Korjuun menetelmät ja tekniikka ovat kehittyneet vuosi vuodelta.
– Luonnon kannalta on aina parempi, mitä enemmän hakkuun jäljiltä metsiin jää ehjää maata. Maannoksen ja humuskerroksen kehittyminen on vienyt satoja vuosia, Haimi muistuttaa.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
KUVAT Fysiikan laitos ja European Synchrotron Radiation Facility
M
etsäklusteri Oy:n tutkimusstrategian mukaan pitäisi metsäteollisuuden tuotannon arvo kak- sinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä. Nykyis- ten päätuotteiden, paperin ja kartongin, avulla tähän ta- voitteeseen on vaikea päästä.– Yleisimpiä paperilaatuja tehdään maailmalla lii- kaa. Niinpä niiden valmistuksen volyymiä ei juurikaan voida kasvattaa. Lisäksi joidenkin paperilaatujen kulu- tus on laskussa. Tarvitaan siis kokonaan uusia tuottei- ta, kertoo soveltavan fysiikan professori Markku Ka- taja.
Uusia tuotteita on lähdetty kehittämään lisäämällä pa- periin uusia ominaisuuksia tai tekemällä puukuiduista jotain ihan muuta kuin paperia.
- Uusia paperituotteita voisivat olla erilaiset funk- tionaaliset materiaalit, joissa kuidun ominaisuuksia on muutettu esimerkiksi sähköä johtaviksi. Näin pa- peri toimii ikään kuin alustana jollekin sen varaan ra- kennetulle uudelle toiminnolle. Paperiin voidaan lisä- tä elektronisia piirejä myös painotekniikkaa käyttäen.
Yksi sovellusmalli ovat erilaiset indikaattorit: pakkaus- tuotteissa indikaattori voi kertoa vaikkapa tuotteen pi- laantumisesta tai sen olosuhteista kuljetuksen ja varas- toinnin aikana.
Puukuituja voidaan hyödyntää myös lujitteena eri ma- teriaalien yhdistelmissä eli komposiiteissa.
- Tällaisia ovat esimerkiksi puukuitujen ja muovin yhdistelmät. Puukuidun avulla voidaan tuotteesta teh- dä luonnossa hajoava.
Suomessa tutkitaan myös puukuitujen rakennetta muuttamalla valmistettua nanoselluloosaa. Uudenlaista sellua voidaan käyttää esimerkiksi parantamaan tuottei- den lujuusominaisuuksia. Paperiteollisuuden lisäksi na- nosellua voidaan hyödyntää muun muassa elintarvike- ja kosmetiikka- sekä lääketeollisuudessa.
Kolmiulotteista tietoa
Kataja on mukana pohjoismaisessa Wood fibre 3D -hankkeessa, jossa kehitetään uusia puukuitupohjaisia komposiittimateriaaleja.
- Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa kehitettävien materiaalien rakenneanalyysistä ja niiden toiminnallisten ominaisuuksien määrittämisestä. Tärkein tutkimusväli- ne on röntgensäteilyyn perustuva tomografialaite. Sen avulla voimme selvittää näytemateriaalin koostumuksen ja rakenteen jopa mikrometrin tarkkuudella.
Laitteen tuottamasta kolmiulotteisesta kuvasta selvi- ää muun muassa komposiitin sisältämien erilaisten ma- teriaalien pitoisuus, jakautuma, huokoisuus ja mahdol- liset rakennevirheet.
- Esimerkiksi kappaleen lujuuden selvittämiseksi tutkim- me, mistä kohtaa kappale alkaa murtua rasitettaessa tai mi- ten se reagoi ulkoiseen kuormitukseen mikrotasolla. Tomo- grafiakuvasta saatavaa rakennetietoa voidaan hyödyntää myös numeerisen laskennan lähtötietona. Tällä tavoin voi- daan tutkia materiaalin mekaanisia ja kuljetusominaisuuk- sia, jotka perustuvat sen todelliseen mikrorakenteeseen.
Projekti on luonteeltaan perustutkimusta, vaikka pitkän aikavälin tavoite onkin uusien tuotteiden kehittäminen.
- Tutkimuksen tavoite on nimenomaan selvittää niitä perusmekanismeja, jotka liittyvät puukuitujen käyttöön komposiittimateriaalien raaka-aineena.
Wood fibre 3D -hanketta rahoittaa Suomessa Suomen Akatemia. Hanke on osa eurooppalaista WoodWis- dom-Net-projektia, jossa ovat mukana muun muassa metsäteollisuus, tutkimuslaitokset ja rahoittajaorga- nisaatiot. Projektia koordinoi Tekes. Projektin tavoite on yhdistää tutkimuksen rahoittajia, jotta metsäalan kilpailukyky paranisi. www.woodwisdom.net
Puukuitujen uusi elämä
Metsäteollisuuden uudet haasteet
Metsäteollisuus haluaa vahvistaa entisestään kan- sainvälisesti korkeatasoista metsäklusterin osaa- mista, koulutusta sekä tutkimusta Suomen yliopis- toissa ja korkeakouluissa. Näin halutaan varmis- taa alan globaali kilpailukyky ja strateginen huip- puosaaminen myös tulevaisuudessa.
Merkittävimmät haasteet muodostuvat
• oikein kohdistetusta osaamispääoman kasvattamisesta,
• rohkeasta painopisteiden vallinnasta ja valitun strategian johdonmukaisesta toteuttamisesta,
• uusien innovaatioiden ja uuden osaamisen synnyttämisestä tieteenalojen rajapinnoilla,
• riittävien resurssien varmistamisesta korkealaatuiselle opetukselle ja tutkimukselle sekä
• alan vetovoimaisuuden ja opiskelijoiden tason säilyttämisestä.
Tiedekorkeakouluissa osatavoitteena oleva ope- tusyksiköiden erikoistuminen lähtee pitkälti met- säklusterin jo nykyisin tärkeiden ja osin vahvojen alueiden koulutuksen ja osaamisen jatkuvasta, koordinoidusta ja kunnianhimoisesta kehittämi- sestä.
Asiasisällöltään metsäklusterin yleiskehittäminen pohjautuu seuraaviin pääaihealueisiin:
• älykkäät puu- ja kuitutuotteet,
• puusta ja sen aineosista valmistetut uudet tuotteet,
• biojalostamo ja uuden sukupolven energiaratkaisut,
• resurssitehokkaat tuotantoteknogiat,
• tulevaisuuden asiakasratkaisut sekä
• metsien kestävä käyttö ja puubiomassan lisäarvon kasvattaminen.
Suomessa on kyseisten teemojen toteuttamista varten perustettu vuonna 2007 Metsäklusteri Oy, jonka osakkaina ovat Suomen puunjalostusyrityk- set, kemikaalien valmistajat, tutkimuslaitokset (Metla ja VTT) sekä tietyt oppilaitokset (JY, LTY, TKK ja ÅA). Toimintaan kuuluu näkyvänä piirteenä muun muassa tutkimusohjelmien avulla tapahtuva tutkimuksen voimakas taloudellinen tukeminen.
Raimo Alén
soveltavan kemian professori Paperin sisäistä kuiturakennetta kuvattuna kolmiulotteisesti
röntgensäteilyyn perustuvalla tomografiamenetelmällä.
Kolmiulotteinen tomografiakuva puukuituja sisältävästä komposiittimateriaalista. Näkyvissä ovat vain kuidut;
muovimateriaali on piilotettu kuvankäsittelyn keinoin. Kuva paljastaa valmistusteknisen ongelman, joka aiheuttaa kuitujen epätasaisen jakautumisen materiaaliin.
V
iime vuonna voimaan tullut kemikaalilaki edel- lyttää, että vuoteen 2018 mennessä on arvioitava ja tarpeen tullen testattava 30 000:n markkinoilla olevan kemikaalin turvallisuus.– Ympäristömme kemiallistuu, minkä seurauksena haitalliset terveys- ja ympäristövaikutukset lisääntyvät.
Esimerkiksi erilaisten lisääntymishäiriöiden on todettu liittyvän suoraan ympäristöön päässeisiin hormoninkal- taisiin teollisuuskemikaaleihin, kertoo toksikologian do- sentti Tuula Heinonen Tampereen yliopistosta.
Ihmisiin tai eläimiin kohdistuvat turvallisuustestauk-
set tehdään pääosin selkärankaisia eläimiä käyttäen.
– Tiede on osoittanut, että eläinkokeille vaihtoehtoiset eli niin kutsutut in vitro -menetelmät voivat olla riittävän luotettavia ja niillä voidaan vähentää ja jopa täysin kor- vata eläinkokeita. Koe-eläinten määrää voitaisiin edelleen vähentää yhdistämällä kemikaalien ympäristöriskien ar- vioinnissa tuotettu tieto ihmisvaikutuksia arvioivan tie- don kanssa, Heinonen sanoo.
Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen haussa oleva al- lianssihanke luo uuden toiminta-alueen kemiallisten yh- disteiden turvallisuustutkimukseen. Hankkeessa yhdis- tyvät yliopistojen vahva osaaminen ekotoksikologiassa ja ihmistoksikologiassa.
– Me tutkimme kemikaalien toksista eli myrkyllistä vaikutusta ihmisiin, ja Jyväskylässä keskitytään samojen kemikaalien ympäristövaikutusten tutkimukseen. Alli- anssin kautta tuomme riskinarviointiin innovatiivisen lähestymistavan, jonka tavoitteena on selkärankaisten koe-eläinten käytön vähentäminen, tiedon lisääminen ja riskinarvioinnin tehostaminen Heinonen luettelee.
Yhteisen hankkeen taustalta löytyy Suomessa sijait- seva EU:n kemikaalivirasto, joka toteuttaa vuosi sitten voimaan tullutta kemikaaliasetusta, REACH:ia. REACH suosittaa, että testauksissa käytettäisiin in vitro -menetel- miä, jos niitä on olemassa riittävän luotettavina.
– Yritämme osaltamme viedä tätä toimintatapaa eteen- päin ja myös kehittää testausstrategiaa, joka vaatii vä- hemmän testejä, mutta antaa toisaalta enemmän tietoa.
Apua kudospankista
Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen solututki- muskeskus on edelläkävijä vaihtoehtoisten, ihmisen so- luihin ja kudoksiin pohjautuvien testimenetelmien ke- hittäjänä.
– On arvioitu, että kemikaalilain vaatimusten täyttä- miseksi tarvittaisiin 16 miljoonaa uutta koe-eläintä. Sik- si on etsittävä uusia tapoja, Heinonen kertoo.
Yliopistoallianssi tuo ympäristö- ja solututkijat yhteen
Testit ihmisen soluilla vähentävät eläinkokeiden tarvetta
Toksikologian dosentti Tuula Heinonen ja emeritaprofessori Hanna Tähti.
Tampereen yliopisto
• aloitti toimintansa Kansalaiskorkeakou- luna Helsingissä vuonna 1925. Vuonna 1930 siitä tuli Yhteiskunnallinen korkea- koulu, joka siirrettiin Tampereelle 1960.
• tiedekuntia on 6: humanistinen, infor- maatiotieteiden, kasvatustieteiden, lää- ketieteellinen, kauppa- ja hallintotietei- den sekä yhteiskuntatieteellinen
• tutkinto-opiskelijoita vuonna 2007 noin 15 700, joista perustutkintoa suoritti lähes 13 200 ja jatko- tutkintoa lähes 2 000. Ulkomaalaisia opiskelijoita oli noin 900.
• henkilökuntaa 2175
• ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 1093 ja tohtorin tutkintoja 103
• yksi tutkimuksen huippuyksikkö: Mitokondrioiden biogeneesin ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT)
• menot vuonna 2007 olivat noin 142,5 miljoonaa eu- roa, rahoituksesta reilut 50 miljoonaa euroa oli ulko- puolista
Yliopistoallianssin muodostavat Jyväskylän yliopiston li- säksi Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yli- opisto. Allianssin ensimmäinen vaihe käynnistyy 1.8.2008, jolloin aloitetaan ensimmäiset yhteiset koulu- tus- ja tutkimushankkeet. Virallisesti yliopistoallianssin toiminta käyynnistyy 1.8.2010. Toisen allianssikumppa- nin, Tampereen teknillisen yliopiston tutkimukseen tu- tustutaan Tiedonjyvässä 6/2008, joka ilmestyy 17.10.
Professorit Hanna Tähti ja Timo Ylikomi ovat jo 1990-luvun lopulta lähtien kehittäneet Solututkimuskes- kuksessa vaihtoehtoisia malleja, joiden avulla pystyttäi- siin testaamaan esimerkiksi lääkkeiden, kemikaalien tai kosmetiikan turvallisuutta ja tehoa suoraan ihmiseen.
– Mallien rakennusaineena on soluja viljelemällä saa- tu ihmisen oma kudos, jonka alkulähteenä on leikkaus- ten yhteydessä syntyvä ylijäämä. Potilaat ovat antaneet luvan kudoksen tutkimuskäyttöön. Sen saatavuudesta ja eettisten toimikuntien luvista huolehtii Tampereella toi- miva kudospankki, kertoo Ylikomi.
Oikeammat tulokset nopeammin
Solumallien avulla tutkitaan muun muassa kemikaalien tai lääkkeiden toksisuutta sekä niiden vaikutusta ihmi- sen hormonitoimintaan tai verisuonien muodostumi- seen.
– Näin pystymme näkemään, miten hormonivalmis- teet vaikuttavat ihmiseen tai etsimään lääkkeitä, jotka jo- ko estävät tai stimuloivat verisuonten kasvua. Esimerkik- si syöpälääkkeiden kehittämisessä tai silmäsairauksien ja verenkiertohäiriöiden hoidossa tarvitaan tätä tietoa, ker- too professori Timo Ylikomi.
Eläinkokeisiin verrattuna ihmisen soluilla tehtävät tes- tit antavat joissain tapauksissa oikeamman kuvan kemi- kaalin tai lääkkeen vaikutuksesta.
– Solumallien käyttäminen tekee tutkimuksesta myös paljon nopeampaa. Eläinkokeissa tuloksia saadaan odot- taa joskus kuukausia, kun taas solut antavat vastauksen jopa muutaman tunnin kuluessa, ja solun käyttäytymistä voidaan seurata koko ajan. Samoin testejä voidaan auto- matisoida, jolloin tutkimuskapasiteetti kasvaa, mutta työ- voimaa ja laboratoriotiloja tarvitaan eläinkokeisiin verrat- tuna huomattavasti vähemmän, luettelee Heinonen.
Eläinkokeitakin tarvitaan
Vaihtoehtoisilla menetelmillä on maailmalla kova ky- syntä. Eläinkokeita ne eivät kuitenkaan ainakaan lähitu-
Jyväskylän yliopiston ympäristötie- teen professori Aimo Oikarin mie- lestä Tampereen yliopiston kehittä- mä ihmiskudosten tutkimus- ja tes- tausmenetelmä tuo uutta myös ym- päristöntutkimukseen muun muas- sa kemikaaliturvallisuuden näkökul- masta.
– Menetelmä antaa suoraviivai- semman vastauksen ihmisen terve- ysriskien selvittämiseen kuin perin-
teisillä koe-eläimillä tehdyt tutki- mukset.
Jyväskylä voi puolestaan tarjota osaamistaan vaikkapa selkärankais- ten, kuten kalojen ja sammakoiden, tai selkärangattomien, kuten mato- jen ja hyönteisten, käytöstä koe-eläi- minä. – Esimerkiksi yksilönkehityk- sen ja lisääntymisen säätelyssä on yhteisiä perustoimintoja, joita ei tar- vitse nisäkkäillä testata. Siten selkä-
rangattomat ovat tärkeitä vaihtoeh- toja ja auttavat vähentämään nisäk- käiden käyttöä, muistuttaa Oikari.
Jyväskylässä on tarkoitus hankkeen edetessä ottaa käyttöön myös niin sa- nottu hyvä laboratoriokäytäntö. Hyvä laboratoriokäytäntö (GLP) on laatujär- jestelmä, joka koskee organisaation toimintamallia. Sen tavoite on edistää testaustulosten vastavuoroista hyväk- symistä eri maissa.
levaisuudessa kokonaan syrjäytä.
– Esimerkiksi ihmisen fysiologiseen säätelyjärjestel- mään vaikuttavia lääkeaineita ei voida tutkia yksittäis- ten solujen avulla, vaan siihen tarvitaan avuksi koe-eläi- miä. Muun muassa verenpainelääkkeet ovat tällaisia, huomauttaa Ylikomi.
ALLIANSSIKUMPPANI
Kalat ja hyönteiset vaihtoehto nisäkkäille
E
verybody shout peace will come, hoettiin Georgi- an tämänvuotisessa Euroviisu-kappaleessa. Tam- pereen yliopistossa toimivassa Rauhan- ja konflik- tintutkimuskeskuksessa tiedetään, ettei rauha pelkästään laulamalla tule – vaikka kaikkinainen rauhan edistämi- nen onkin tärkeää.– Muutokset kansainvälisessä järjestelmässä ovat väis- tämättömiä ja niihin liittyy usein väkivaltaa. Euroopas- sa on kuitenkin toteutunut rauhanomainen muutos vii- me vuosikymmeninä. Tunnistamalla siihen liittyviä asi- oita voidaan käytäntöjä soveltaa muuallakin maailmassa, kertoo amanuenssi Unto Vesa.
Esimerkiksi Irakiin on etsitty rauhaa tapaamisissa, joi- hin on osallistunut edustajia Irlannista ja Etelä-Afrikasta.
Rauha ei ole sodan vastakohta eikä staattinen tila.
– Sille on ominaista muutos ja aktiivisuus. Rauha ei ole vain väkivallattomuutta, vaan siihen kuuluu vaikkapa oi- keudenmukaisuus, muistuttaa Vesa.
Tutkimuskeskuksessa on menossa hankkeita, joille on yhteistä eri maailmojen kohtaaminen ja kanssakäyminen.
– Helena Rytövuori on tutkinut EU:n ja Venäjän suh- teita ja Suomen unioniajan Venäjän-politiikkaa. Välime- ri-projektissa yhdistyvät muun muassa maahanmuutta- ja-, sukupuoli- ja uskontokysymykset. Olemme myös jo pitkään tutkineet Itämeren alueen turvallisuutta.
Turvallisuus on rauhantutkimuksen käsitteenä kiistelty.
– Minä näen sen laajana käsitteenä, johon sisältyy poli- tiikkaa, taloutta ja ympäristökysymyksiä mutta myös so- tilaallisia näkökulmia. Jotkut rauhantutkijat haluavat pi- tää turvallisuuskysymykset erillään, jotta sotilaalliset ja aseelliset voimat eivät sotkeudu vaikkapa ympäristöasi- oihin, selventää Vesa.
Vesa on työskennellyt tutkimuskeskuksessa vuodesta 1973 lähtien ja ollut itse asiassa jo 1960-luvulla lobbaa- massa laitosta Tampereelle. Vuodesta 1994 lähtien tutki- muskeskus on ollut osa Tampereen yliopistoa.
– Laitos on pieni, mutta monitieteinen. Meillä työs- kentelee politiikan, historian, maantieteen, aluetieteen ja uskonnon tutkijoita. Monitieteisyys kuuluu rauhantutki- muksen luonteeseen.
Suomesta suurempi rauhantekijä
Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus perustettiin kes- kellä kylmää sotaa vuonna 1970. Silloinen maailmanti- lanne näkyi myös tutkimusaiheissa.
– Asevarustelu ja aseistariisunta olivat pinnalla olleita aiheita. Nykyisin ne eivät ole niin suosittuja, vaikka ase- varusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan, ih- mettelee Vesa.
Kylmän sodan jälkeen tutkimusta on suunnattu uusiin konflikteihin, jotka usein liittyvät etnisiin kysymyksiin.
– Tällainen identiteettien yhteenotto oli Jugoslavian hajoamisen taustalla – samoin Tallinnan patsaskiistassa.
Mohammed-pilakuvissa sivilisaatiot törmäsivät kohtalok- kaasti. Sen konfliktin ratkaisussa auttoi niin sanottu hiljai- nen diplomatia. Rauhantutkijoillakin voi olla oma roolin- sa rauhan hakemisessa. Tämä ei ole vain teoreettista tutki- musta, vaan joskus voi olla mukana kenttätyössä.
Vesan mielestä Suomen rooli rauhantekijänä voisi olla nykyistä suurempi ja monimuotoisempi, jolloin esimer- kiksi tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan tietotaitoa voitaisiin hyödyntää paremmin. Näkyvimmin suoma- laista rauhantyötä tekee presidentti Martti Ahtisaari.
– Hänen välittäjän ja sovittelijan työnsä on ansaitusti saanut tunnustusta ja osoittanut kärsivällisen rauhanra- kentamisen mahdollisuudet.
Kansainvälistä yhteistyötä
Tutkimuskeskuksesta kysellään usein maapallolla käytä- vien sotien ja konfliktien määrää. Numerot eivät kuiten- kaan kerro kaikkea.
– Pidän myönteisenä kehityksenä sitä, että nykyisin reagoidaan nopeasti siihen, mitä eri puolilla maailmaa tapahtuu. Esimerkiksi Kiina päästi ulkomaalaiset autta- jat nopeasti työhön maanjäristyksen jälkeen toukokuus- sa. Samoin oman maan kansalaisille kerrottiin asiasta avoimesti. Aikaisemmin näin ei tehty. Sen sijaan Myan- mar näyttää nyt mallia sulkeutuneen yhteiskunnan toi- minnasta.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVA Jonne Renvall
Tämän päivän sodat ovat
Identiteettien yhteenottoja
YKSI HEISTÄ
Keskustelemalla voit vaikuttaa
Kuka olet ja mitä teet?
Olen yliopistoallianssin pääsihteeri Mika Niemi- nen. Olen ollut mukana korkeakoulupolitiikassa jo opiskeluajoista lähtien, kun olin Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa koulu- tuspoliittinen sihteeri ja myöhemmin Ylioppilaskun- tien liitossa. Väitöskirjani-
kin tein yliopistojen toimintaympäristöjen muutoksesta ja sen vaikutuksesta tutkimukseen. Varsinainen työni on VTT:llä, jossa työskentelin erikoistutkijana. Nykyinen tehtäväni on kuitenkin kerran elämässä -mahdollisuus, joten otin haasteen vastaan viime vuoden elokuussa.
Missä allianssissa nyt mennään?
Viimeiset pari kuukautta ovat olleet kiireisiä, kun olemme rakentaneet raameja allianssin toiminnalle ja päätöksenteolle. Vararehtoreiden muodostama työ- ryhmä tekee parhaillaan koulutuksen kehittämisen tiekarttaa. Viimeistään elokuussa perustetaan koulu- tuksen johtamis- ja suunnitteluryhmät. Vaikka alussa rakenteet korostuvatkin, on sisältö silti tärkein. Ja jos joku rakenne osoittautuu myöhemmin huonoksi, voi- daan sitä tarvittaessa muuttaa.
Miten allianssin kehittämiseen voi vaikuttaa?
Aktiivisella keskustelulla. Viestintäkanavat ovat osin vie- lä rakenteilla, mutta minulle voi aina soittaa. Tarkoitus on jatkaa vastaanottoja myös Jyväskylässä. Eniten kyse- lyjä on tullut kärkihankkeiden valmistelusta. Halutaan esimerkiksi tietää, miten tietyt asiat kannattaa tehdä. On hyvä, että kritiikkiäkin tulee. Opiskelijat olivat syksyllä aktiivisia. He olivat huolissaan edustuksellisuudesta. Eri- laisia salaliittoteorioita on myös tullut esiin muun muas- sa irtisanomisista. Allianssin tavoite on pärjätä nykyisillä resursseilla yhdessä entistä paremmin.
Jos allianssi olisi eläin, mikä se olisi ja miksi?
Ei ainakaan kivettynyt mammutti. Ennemmin joku vielä vähän poikasvaiheessa oleva, joka tulee muuttumaan kasvaessaan. Ehkä se voisi olla vikkelä ja reagointiherk- kä salamanteri, joka kykenee muuttamaan muotoaan ja elämään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Kirsi-Marja Nurminen Mika Nieminen, 050 396 9658,
mika.nieminen@uta.fi
Allianssi-sivut löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/allianssi
JONNE RENVALL
Aseellisissa selkkauksissa näkyy samanlainen trendi:
sotia on vähemmän eivätkä ne ole yhtä tuhoisia kuin kyl- män sodan aikana.
– Myös YK:n turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi tu- lee enemmän asioita, ja ratkaisuja etsitään yhdessä. Ve- to-oikeuttakin käytetään yhä harvemmin. Vaikka YK tar- vitseekin uudistumista, se toimii paljon paremmin kuin kriitikot väittävät. Kaikkien valtioiden yhteisenä järjes- tönä se edustaa aidosti koko kansainvälistä yhteisöä pa- remmin kuin mikään muu järjestö, pohtii Vesa.
Rauhanomaisen muutoksen piirteiden tunnistaminen on avain konfliktien ratkaisemiseen, sanoo Rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskuksen amanuenssi Unto Vesa.
A
lkuvuodesta 1918 Suomi oli juuri itsenäistynyt ja kansalaissota teki tuloaan. Jyväskylässä haaveil- tiin omasta, suomalaisesta yliopistosta. Sen to- teutumista vauhdittaakseen jyväskyläläiset vaikuttajat perustivat tammikuussa 1918 Jyväskylän yliopistoyhdis- tyksen.Yliopistoyhdistyksen päätarkoitus oli kerätä maakun- nasta varoja yliopiston perustamista varten. Rahaa ker- tyikin mukavasti. Yliopiston puutteessa varoilla tuettiin Jyväskylän Tieteellistä kirjastoa ja kesäyliopistoa. Samal- la yhdistys piti esillä ajatusta Keski-Suomen omasta yli- opistosta.
Yliopistoyhdistyksen tavoite odotti toteutumistaan melkein 50 vuotta: kasvatusopillisen korkeakoulun ni- mi muutettiin yliopistoksi vuonna 1966. Samalla yliopis- toyhdistyksenkin toiminnan painopiste siirtyi yliopiston taloudelliseen ja henkiseen tukemiseen.
Vuonna 2000 Yliopistoyhdistyksen omaisuus säätiöi- tiin ja sen nimi muuttui Jyväskylän yliopistosäätiöksi.
– Säätiön tavoite on tukea laaja-alaista, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista Jyväskylän yliopistoa, jo- ka on yksi Keski-Suomen kehityksen tärkeimmistä teki- jöistä. Säätiö haluaa edistää toiminnallaan yliopiston ja koko Keski-Suomen elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja yhteistyötä, korostaa Asko Malinen, säätiön hallituksen puheenjohtaja.
Säätiö pitää esillä Jyväskylän yliopiston tavoitteita, tu- kee yliopiston toimintaa taloudellisesti sekä jakaa avus- tuksia ja apurahoja yliopiston piirissä tehtävää tutkimus- ja opetustoimintaa varten.
Yhteys elinkeinoelämään oleellinen
Yliopistosäätiön 90-vuotisjuhlassa puhunut elinkei- noministeri Mauri Pekkarinen muistutti elinkeinoelä- män ja tutkimuksen yhteistyön merkityksestä.
– Tutkimus on pystyttävä muuttamaan tuotteiksi ja si- tä kautta työpaikoiksi. Yliopistouudistusten yksi tavoite on lähentää yliopistoja ja elinkeinoelämää.
Pekkarinen otti myös kantaa pääkaupunkiseudulle pe- rustettavaan innovaatioyliopistoon.
– Nyt suunniteltu rahoitusmalli, jossa innovaatioyli- opistoa tuettaisiin enemmän kuin muita yli 10 vuoden ajan, ei ole mielestäni oikeudenmukainen. Myös muiden yliopistojen perusrahoitusta pitäisi siinä tapauksessa li- sätä.
Jyväskylän yliopistosäätiö on Pekkarisen mukaan huo- lehtinut yliopiston kolmannesta tehtävästä hyvin jo vuo-
sikymmenien ajan.
– Odotamme siltä yhtä hyvää työtä jatkossakin.
– Säätiö haluaa olla ketterä 90-vuotias toimija tässä no- peasti muuttuvassa ympäristössä, päätti puheenjohtaja Asko Malinen juhlatilaisuuden.
Ketterä 90-vuotias juhli
Juhlakeräys käynnissä
Jyväskylän yliopistosäätiö ottaa vastaan lahjoituk- sia ja testamentteja, jotka voi kohdentaa lahjoitta- jan toivomusten mukaisesti yliopiston eri tutki- mus- ja opetusaloille. Tänä juhlavuonna säätiön erityisenä tavoitteena on yliopiston valtakunnalli- sen aseman lujittaminen, teknologiaprofiilin vah- vistaminen ja opiskelijoiden kansainvälisen vaih- don edistäminen.
Jyväskylän yliopistosäätiölle tehdyt, tieteelli- seen työhön tarkoitetut, vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron lahjoitukset ovat vähen- nettävissä lahjoituksen tehneen yhteisön veron- alaisesta tulosta.
Jyväskylän yliopistosäätiön tilinumero: 529002- 235958
Mieskuoro Sirkat esiintyi Yliopistosäätiön 90-vuotisjuhlassa.
Säätiön puheenjohtaja Asko Malinen haluaa säätiön olevan jatkossakin tukemassa yliopistoa muuttuvassa
yhteiskunnassa.
IM MEMORIAM
Kesken arkista työpäivää saimme kuulla, että ystäväm- me ja työtoverimme, ruotsin kielen professori Veikko Muittari oli 25.4. menehtynyt äkilliseen sairauskohta- ukseen Keski-Suomen Keskussairaalassa. Hän oli synty- nyt vuonna 1950 Saarijärvellä.
Veikko oli pitkän linjan yliopistolainen, jonka työru- peama kesti 30 vuotta. Hän tuli assistentiksi silloiseen pohjoismaisten kielten laitokseen vuonna 1977 toimien tämän tehtävän lisäksi myös lehtorina, yliassistenttina, apulaisprofessorina ja professorina sekä useaan otteeseen laitoksen johtajana. Uraan sisältyvät myös vuodet Suo- men Akatemian tutkimusassistenttina.
Veikko Muittarin erikoisaloja olivat ruotsin kielen lause- ja merkitysoppi sekä vieraan kielen oppiminen. Hän käsit- teli väitöskirjassaan ansiokkaasti suomen konditionaalin ja sen ruotsinkielisten vastineiden suhdetta. Työ oli uraauur- tava, sillä se oli ensimmäinen kontrastiivista tutkimusotet- ta soveltanut ruotsin kielen väitöskirja maassamme. Kysei- seen aihepiiriin liittyy läheisesti Muittarin toinen keskeinen kiinnostuksen kohde, vieraan kielen oppiminen. Julkaisu, jossa hän käsitteli ruotsin modaaliverbien esiintymistä suo- malaiskoululaisten tuotoksissa, on alallaan poikkeuksellisen laaja ja perusteellinen. Tämäkin osa hänen tutkijantyötään oli laadukasta ja jää elämään hänen jälkeensä.
Veikko otti vapaa- ehtoisesti paljon vas- tuuta laitoksen ja ai- neen toiminnasta ja kevensi näin kolle- goiden työtaakkaa.
Kuinka paljon, sen alamme huomata vasta nyt, kun hän on poissa. Ihmisenä hän oli hymyilevä, miel- lyttävä ja vaatimaton lähimmäinen, joka ei pitänyt turhaa melua
itsestään ja jonka kanssa oli helppo tulla toimeen.
Kalastuksen lisäksi hänen tärkein harrastuksensa oli lukeminen, mikä selittää hänen hämmästyttävän laajat tietonsa monelta ammatin ulkopuoliseltakin elämänalal- ta. Veden äärellä kasvaneena hänellä oli tapana viettää va- paa-aikansa kesämökillään Saarijärven Muittarin kyläs- sä perheen ja ystävien parissa. Veikko oli ihminen, josta meidän on raskasta luopua. Hän elää muistoissamme.
Työtoverit
Sivistynyt humanisti
Miten globalisaatio vaikuttaa monikielisyyteen ja moni- kielisyys globalisaatioon? Kuinka edistää luovuutta ja asiantuntijuutta työelämässä? Entä millaisia ovat uusim- mat teknologiset innovaatiot lääketieteen alalla? Muun muassa näihin kysymyksiin paneudutaan Jyväskylän yli- opistossa kesällä 2008 järjestettävissä kongresseissa.
Kongressikesän avaa monikielisyyttä yksilön, yhteisö- jen ja yhteiskunnan näkökulmista käsittelevä kielten lai- toksen järjestämä Mediating Multilingualism: Meanings and Modalities -kongressi. Siellä pohditaan miten ja mil- laisena monikielisyys näkyy ja välittyy ihmisten jokapäi- väisessä elämässä, kuten työssä, koulussa, vapaa-ajalla ja mediassa. Aihe on ajankohtainen myös Suomessa, jossa globalisaatioon liittyvät talouselämän muutokset ja maailmanlaajuiset kulttuurivirtaukset haastavat perin- teiset työelämän ja koulutuksen rakenteet ja toimintata- vat ja värittävät ihmisten vapaa-aikaa monin tavoin muun muassa median välityksellä.
Kansainvälinen, tietoteknisiä lääketieteen järjestelmiä käsittelevä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen järjestä- mä symposium CBMS2008 tuo puolestaan kesäkuun alussa Agoraan laskennallisen ja tietoteknisen lääketie- teen kansainvälisiä asiantuntijoita. Symposiumissa käsi-
tellään laajasti tietotekniikan hyödyntämistä lääketie- teessä sekä alan viimeisimpiä tutkimustuloksia.
Elokuun lopussa syvennytään oppimiseen ja ammatilli- seen kehitykseen neljännessä kansainvälisessä euroop- palaisen oppimisen ja ohjauksen tutkimusjärjestön EARLI:n kongressissa. Kasvatustieteiden laitoksen ja kou- lutuksen tutkimuslaitoksen järjestämässä kongressissa lähes 200 osallistujaa pohtii muun muassa ammatillista oppimista työn ja koulutuksen konteksteissa, elinikäisen oppimisen strategioita sekä ammatillisen kasvun, asian- tuntijuuden ja luovuuden edistämistä työelämässä.
Mielenkiintoista kongressikesää täydentää jo 18. ker- ran järjestettävä matemaattis-luonnontieteellisen tiede- kunnan sekä informaatioteknologian tiedekunnan kesä- koulu, joka tuo elokuussa Jyväskylään yli 400 kansainvä- listä opiskelijaa. Kesäkoulun ohjelmassa on kursseja sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoille kahdeksasta eri ai- neesta: biologiasta, kemiasta, tietojärjestelmätieteestä, matematiikasta, fysiikasta, uusiutuvasta energiasta, tie- teellisestä laskennasta sekä tilastotieteestä.
Lisätietoja kesän 2008 kongresseista ja muista tapah- tumista Jyväskylän yliopistossa tapahtumakalenterista.
www.jyu.fi/ajankohtaista
Monipuolinen kongressikesä kampuksella
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVA Petteri Kivimäki
P
äästä vippaa ja huippaa. Yritin tehdä Ikämoto- ryhmäläisten perässä trampoliinihyppyjä ja ku- perkeikkoja. Volttia en sentään lähtenyt edes yrit- tämään, vaikka eräs rouva näyttikin mallia.– Huimaus ja sekava olo on vain harjoituksen puutetta, rohkaisee liikuntaradan kehittäjä, lehtori Erkki Tervo.
Ja nämä Ikämoto-ryhmäläiset ovatkin harjoitelleet viime syksystä lähtien. He tekevät liikuntaradalla kaikenikäisille ja -kuntoisille tarkoitettuja telinevoimisteluharjoituksia. Mu- kana on ohjaajia, jotka auttavat liikkeiden tekemisessä.
– Tässä harjoitetaan koko kehoa. Kun mennään rataa pitkin suorituspaikalta toiselle, tulee jokaiselle osallistu- jalle yhtä paljon treeniä.
Yliopiston liikuntatieteiden laitos tutkii liikuntaradan soveltumista ikääntyneiden kehonhallinnan kehittämi-
seen. Yhteistyökumppaneina ovat Jyväskylän kaupunki ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Tutkimuksessa on mukana noin 100 yli 65-vuotiasta liikkujaa. Vanhin on 82-vuotias.
Kehonhallinnalla pyritään siihen, että esimerkiksi kaa- tumistilanteessa ikääntynyt pystyisi paremmin estämään vakavat kolhut. Samoin parannetaan kykyä nousta pys- tyyn. Myös sormien puristusvoimaa halutaan lisätä, jotta vaikkapa hillopurkit aukeaisivat helpommin.
– Aluksi monet luonnollisesti aristelivat hankalantun- tuisia liikkeitä, mutta me olimme heitä tukemassa tarvit- taessa kaksin käsin. Myös esimerkiksi tangossa roikku- mista voi harjoitella niin, että pitää alkuun jalat maassa ja koukistaa vain polvia. Näin ei rasitus tunnu liian äkil- liseltä olkapäissä, kertoo Tervo.
Liikuntaradalta voimaa ja kehonhallintaa
Leena Vihavainen on nojapuilla kuin kotonaan lukuvuoden kestäneen harjoittelun jälkeen.
