Aerosolivälitteisten bakteerien leviämisen ehkäisy suuhygienistin vastaanotolla : Vertaileva tutkimus imukärkien välillä

(1)

Laura Salenius Caroliina Sunnari

Aerosolivälitteisten bakteerien leviämisen ehkäisy suuhygienistin vastaanotolla

Vertaileva tutkimus imukärkien välillä

Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK)

Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö

17.11.2020

(2)

Tekijä(t) Otsikko

Laura Salenius ja Caroliina Sunnari

Aerosolivälitteisten bakteerien leviämisen ehkäisy suuhygienistin vastaanotolla – vertaileva tutkimus imukärkien välillä Sivumäärä

Aika

36 sivua 17.11.2020

Tutkinto Bioanalyytikko (AMK)

Tutkinto-ohjelma Bioanalytiikan tutkinto-ohjelma Suuntautumisvaihtoehto Bioanalytiikka

Ohjaaja(t) Lehtori, Merja Ojala

Työelämän ohjaaja, Marianne Granlund

Hammashoidon toimenpiteiden aikana syntyvät aerosolit, sekä niiden välityksellä leviä- vät taudinaiheuttajat ovat merkittävä infektioriski niin suunhoidon ammattilaiselle kuin asiak- kaallekin. Aihe on ajankohtainen etenkin viimeaikaisen COVID-19-pandemian vuoksi. Opin- näytetyön tarkoituksena oli selvittää perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®️-tehoimukär- jen ja syljenimun välisiä eroja aerosolien leviämisen ehkäisyssä. Tarkoitus oli tutkia, kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työtilan eri pinnoille asetetuilla verimaljoilla näitä eri imukärkiä käyttäessä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mikä imukärjistä on tehokkain vähentämään aerosolien välityksellä leviäviä bakteereita.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tuotos oli opinnäytetyö- raportti, jossa saadut tulokset on selkeästi analysoitu. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli suomalainen ErgoMedi Oy. Opinnäytetyö toteutettiin monialaisesti yhteistyössä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa. Käytännön toteutus tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoulun suunhoidon opetusklinikalla. Aineistoa kerättiin yhteensä neljänä eri päivänä kymmenen asiakkaan ultraäänipuhdistuksen aikana. Otanta tutkimuksessa oli kaiken kaikkiaan 78 verimaljaa, joista 8 oli kontrollimaljoja. Maljoilta laskettiin kokonaispesäkemäärä ja niiltä tarkasteltiin bakteeripesäkkeiden morfologiaa silmämääräisesti. Tyypillisimmät löydökset olivat eri grampositiiviset kokkibakteerit. Lasketut pesäkemäärät tilastoitiin Excel-taulukointi-ohjelmalla. Tulosten tilastollinen analyysi suoritettiin Social Science Statistic-tilasto-ohjelmalla käyttämällä Mann-Whitney U-testiä ja tulokset esiteltiin taulukoilla ja kuvaajilla.

Tulosten mukaan perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®️-tehoimukärjen välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa niiden kyvyssä ehkäistä aerosolien leviämistä. Kuitenkin Ergo- Finger®️-tehoimukärkeä käytettäessä verimaljoilta lasketut pesäkemäärät olivat vähäisem- piä. Sen lisäksi todettiin odotetusti, että syljenimun kyky vähentää aerosolikontaminaatiota oli tehoimukärkiä huomattavasti heikompi. Tulosten perusteella pesäkemorfologiassa eri maljojen välillä ei ollut silmämääräisesti havaittavissa suurempia eroja. Tutkimuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätelmiä siitä, onko ErgoFinger®️-tehoimukärki perinteistä tehoimu- kärkeä tehokkaampi vähentämään aerosolikontaminaatiota. Tehdyn tutkimuksen virheläh- teiden todettiin haittaavan tulosten luotettavuutta, mistä syystä jatkotutkimukset olisivat tar- peellisia todellisen tuloksen selvittämiseksi.

Avainsanat aerosoli, tehoimu, ErgoFinger®️, suuhygienisti, syljenimu, mikro- bikontaminaatio

(3)

Author(s) Title

Laura Salenius and Caroliina Sunnari

A comparative study between HVE tips in their effectiveness in reducing aerosol contamination during ultrasonic scaling

Number of Pages Date

36 pages

17 November 2020

Degree Bachelor of Health Care

Degree Programme Degree Programme for Biomedical Laboratory Science Specialisation option Biomedical Laboratory Science

Instructor(s) Merja Ojala, Lecturer

Marianne Granlund, Project Manager

Due to recent events, the subject or aerosol control is more relevant than ever. Several studies have been conducted on the subject and they were used as a basis for a lot of the meth- ods used in the thesis. Previous studies show that the correct usage of high-volume evacuator (HVE) applicator and a saliva ejector decrease the spread of aerosols and therefore prevent the spread of infections.

The purpose of this thesis was to evaluate the difference between the standard HVE tip and ErgoFinger®️ HVE tip in reducing aerosols during ultrasonic scaling. Both HVE tips were compared to the saliva ejector. Additionally, we evaluated into which areas the aerosols spread in the research room. The goal of this study was to conduct a study that gives us an answer to our research questions. In nature, this thesis was a research project. The subject of this thesis was assigned by ErgoMedi Oy. The study was conducted in the learning clinic of Metropolia University of Applied Sciences in collaboration with the dental hygienist stu- dents.

In this study, there was a total of 78 samples of which 8 blood agar plates were counted as control samples. The total amount of colonies was counted from every agar plate and the colony morphology was examined by eye. Further identification of the colonies was not the focus of interest in this study. Mann-Whitney U-test was used to analyze the data. After a statistical study performed by Social Science Statistic, we confirmed that there was no sig- nificant difference between the two HVE applicators. As expected, the saliva ejector was proven to be significantly worse in reducing airborne bacteria and should not be used by itself without HVE. In conclusion, it cannot be said if the ErgoFinger®️ HVE tip is truly more effective at reducing aerosols during ultrasonic scaling. More studies should be conducted to evaluate the true effectiveness of the ErgoFinger® HVE tip.

Keywords aerosols, high-volume evacuator, ErgoFinger®️, dental hy- genist, saliva ejector, microbial contamination

(4)

Sisällys

1 Johdanto 1

2 Aerosolien rooli suuhygienistin työssä 2

2.1 Suun normaalifloora 3

2.1.1 Grampositiiviset kokkibakteerit 3

2.1.2 Grampositiiviset aerobiset sauvat 4

2.2 Suun mikrobit infektiolähteenä 4

2.3 Suuhygienistin vastaanotto suun terveydenhuollossa 5

2.4 Imujärjestelmä 6

2.4.1 Tehoimu 7

2.4.2 ErgoFinger-tehoimukärki 8

2.4.3 Syljenimu 8

2.5 Tutkimukset aerosolikontaminaatiosta suunhoidon toimenpiteissä 9 3 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset 11

4 Opinnäytetyön menetelmät 12

4.1 Tutkimusmenetelmien valinta 13

4.2 Aineiston keruu 14

4.3 Aineiston analysointi 19

5 Tulokset 20

5.1 Kontrollimaljat 20

5.2 Bakteerikasvun kokonaismäärä tutkimusmaljoilla 21

5.2.1 Bakteerikasvun morfologia 22

5.3 Imukärkien väliset erot bakteerien leviämisessä 24 5.3.1 Perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®-tehoimukärjen erot 28

6 Pohdinta 30

6.1 Tulosten tarkastelu 30

6.2 Eettisyys 32

6.3 Luotettavuus 33

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset 34

6.5 Ammatillinen kasvu 36

Lähteet 37

(5)

1 Johdanto

Lähes jokainen ihminen käyttää jossain elämänsä vaiheessa suun terveydenhuollon palveluita. Vuosittain palveluita hyödyntää suuri joukko ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2018 suun terveydenhuoltoon tehtiin Suomessa 5,1 miljoonaa käyntiä (THL 2019b.)

Kävijämäärän myötä suuri määrä ihmisiä altistuu erilaisille mikrobeille vastaanotoilla.

Mikro-organismit leviävät helposti suun terveydenhuollon yksiköissä, jos aseptiikasta ei pidetä huolta, koska toimenpiteet ovat luonteeltaan invasiivisiä. Alalla on laajat ohjeis- tukset erilaisista käytännöistä, joilla infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä. Yksi mer- kittävimmistä infektiolähteistä ovat aerosolien välityksellä ilmateitse leviävät mikrobit.

Suuontelon bakteerien on osoitettu olevan yhteydessä moniin hengitystieinfektioihin.

(Välimaa 2017.)

Suuhygienistit huolehtivat ennaltaehkäisevästä hammashoidosta, jolla pyritään ehkäi- semään tulevia suun sairauksia ja huolehtimaan suun hyvinvoinnista. Olennainen osa ennaltaehkäisevää hammashoitoa on hammaskiven poistaminen ienrajasta sekä ikenen alta. On tutkittu, että suuhygienisti käyttää Suomessa 49,9 % kliinisestä työajastaan teh- den hammaskivenpoistoa (Tseveenjav – Virtanen – Wang – Widström 2009). Hammas- kiven poistossa käytetään ultraäänilaitetta, joka aiheuttaa suuren määrän aerosoleja. Aerosolit ovat uhka niin potilaalle kuin hammashoidon työntekijälle. Toimenpitei- den aikana syntyviä aerosoleja ei voi estää, mutta niiden leviämistä voi ehkäistä erilai- silla toimenpiteillä. Journal of Dental Hygienessä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että tehoimun systemaattisella ja oikeaoppisella käytöllä voidaan vähentää aerosoleja jopa 90,8 % (Jacks 2002.).

Opinnäytetyön tarkoituksena on vertailla suuhygienistin työtehtävissä käytettävää perin- teistä tehoimukärkeä, ErgoMedi Oy:n ErgoFinger®-tehoimukärkeä sekä syljenimua aerosolien leviämisen ehkäisyssä. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona ErgoMedille ja tut- kimusosuus tehtiin moniammatillisessa yhteistyössä Metropolian suuhygienistiopiskelijoiden kanssa.

(6)

Opinnäytetyön tutkimusosuudessa mitattiin ultraäänipuhdistuksen aikana syntyneiden aerosolien välityksellä levinneiden bakteerien määrien eroja käytettäessä perinteistä te- hoimukärkeä, ErgoFinger®-tehoimukärkeä ja syljenimua. Tutkimuksessa aseteltiin verimaljoja eri pinnoille suuhygienistin työtilassa ja tarkasteltiin niiden bakteerikasvua kahden vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Kerätty aineisto analysoitiin tilastomatemaatti- sesti Mann-Whitney U-testillä ja saadut tulokset esiteltiin havainnollistavien kuvioiden avulla. Saatujen tulosten perusteella voitiin tehdä päätelmiä perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®-tehoimukärjen sekä syljenimun kyvystä vähentää suunhoidon toimenpiteiden aikana syntyvää aerosolikontaminaatiota.

2 Aerosolien rooli suuhygienistin työssä

Aerosoli on kaasun ja siihen sitoutuneiden kiinteiden ja nestemäisten aineiden seos. Ae- rosolit ovat usein alle 100 µm:n kokoisia kappaleita, jotka jaetaan kahteen kategoriaan niiden koon perusteella. Yli 50 µm:n kokoiset aerosolit ovat roiskeita ja alle 50 µm:n kokoiset pisaroita. Aerosolit pitävät sisällään mikro-organismeja, kuten bakteereita, viruksia ja sieniä sekä niiden aineenvaihduntatuotteita. (Baumann – Boyce – Catapano-Martinez 2018.)

Aerosoleilla on huomattava rooli suun terveydenhuollossa. Aerosoleja muodostuu hammashoidon aikana erilaisissa toimenpiteissä etenkin, kun käytetään paineilmalla ja ve- dellä toimivia pyöriviä instrumentteja. Hammashoidon aikana syntyvät aerosolit muodostuvat asiakkaan suun syljestä ja mikro-organismeista sekä verestä. Ne sisältävät myös ilmaa ja vettä hammasyksikössä käytettävistä laitteista, kuten imujärjestelmästä. Hoito- toimenpiteessä muodostuva aerosolipilvi on havaittavissa paljailla silmillä. Aikaisem- massa Arcadan hygieniahoitajan suorittamassa tutkimuksessa todetaan, että useat suun terveydenhuollon aikana tehtävät toimenpiteet levittävät ilmaan suuren määrän aerosoleja, jotka leviävät koko hoitohuoneen alueelle. (Lätti 2019: 146–149). Aerosoleilla on kyky säilyä ilmassa jopa 30 minuuttia varsinaisen toimenpiteen jälkeen ja pienet kap- paleet voivat helposti kulkeutua hengitysteihin. (Swaminathan - Thomas 2013; Välimaa 2017.)

Aerosolit leviävät asiakkaan suusta ympäröivään huoneilmaan ja leviävät ilmateitse laa- jalle alueelle, ennen kuin ne ennen pitkää laskeutuvat alas ympäröiville pinnoille. Ennen laskeutumistaan ilmassa leijuvat, bakteereita ja viruksia sisältävät aerosolit voivat joutua hengitetyksi. Hengityselimistömme pystyy poistamaan aerosoleja tiettyyn pisteeseen

(7)

saakka, mutta jos ne ovat tarpeeksi pieniä, ne voivat kulkeutua alveoleihin ja aiheuttavat tartuntariskin niin asiakkaalle kuin hoitajalle. Aerosolien välityksellä mikrobit voivat kulkeutua myös silmiin, limakalvolle tai iholle. Muodostuvien aerosolien rooli infektion ai- heuttajina on tärkeä ymmärtää, jotta voidaan ehkäistä tautien leviämistä. (Välimaa 2017; Harrel – Molinari 2004; Baron.)

2.1 Suun normaalifloora

Ihmisen suuontelossa on erittäin monimuotoinen mikrobikanta johtuen suun kosteuden ja lämpötilan tarjoamista otollisista olosuhteista mikrobien kasvulle. Suuontelossa on lu- kuisia erilaisia pintoja, joille mikrobit voivat kolonisoida kuten nielurisat, hampaat ja kieli.

Suun normaalifloora koostuu pääasiassa grampositiivisista bakteereista, kuten strepto- kokeista ja Actinomyces-lajeista sekä neisserioista ja kampylobakteereista. Osalla väes- töstä suun normaaliflooraan kuuluu bakteerien lisäksi myös sieniä. Näistä tyypillisin on Candida Albicans, jota esiintyy noin 45 prosentilla väestöstä. Myös monet ylähengi- tysteiden ja ruoansulatuskanavan virukset ovat tavanomaisia löydöksiä suussa. Kun lasketaan yhteen kaikki bakteerit, sekä hengitysteiden sienet ja virukset, suuontelossa ta- vattavien mikro-organismien määrä on valtava. Kaikkien näiden mikro-organismien tarkoitus on suojella suuonteloa patogeenisilta mikrobeilta. (Uitto – Nylund – Pussinen 2012; Honkala 2019; Chen – Dewhirst – Izard ym. 2010.)

2.1.1 Grampositiiviset kokkibakteerit

Suuontelossa viihtyy useita grampositiivisia kokkibakteereita, kuten streptokokkeja sekä stafylokokkeja. Koagulaasinegatiivisten stafylokokkien rooli suun normaalifloorassa on ollut kyseenalainen, mutta tutkimuksissa sitä on löydetty suuontelosta (Smith – Jackson – Bagg 2001). Koagulaasinegatiiviset stafylokokit ovat tärkein ihon normaaliflooran bakteeri. Ne ovat opportunistimikrobeja, mutta niiden merkitys taudinaiheuttajana on kasva- nut. Kliinisesti merkittävimmät koagulaasinegatiiviset bakteerit ovat S. epidermidis, S.

saprophyticus ja S. haemolyticus. (Lyytikainen – Vuopio-Varkila – Kotilainen 2010, 98- 101.)

Streptococcus-suvun bakteerit ovat ensimmäisiä bakteereita, jotka kolonisoivat suun lapsuudessa. Mutans-streptokokkibakteerit kolonisoivat suun pian ensimmäisten hampaiden puhkeamisen jälkeen. Mutans-streptokokit viihtyvät syljessä ja hampaiden pin- nalla ja aiheuttavat hampaiden reikiintymistä (Honkala 2019). Streptococcus viridans-

(8)

ryhmän bakteerit ovat alfahemolyyttisten streptokokkien ryhmä, jotka kuuluvat ihmi- sellä etenkin nielun ja suuontelon normaaliflooraan. Ne aiheuttavat harvoin infektioita.

(Rantakokko-Jalava & Anttila. 2010; 124–126).

2.1.2 Grampositiiviset aerobiset sauvat

Difteroidit eli koryneformit ovat joukko grampositiivisia aerobisia sauvoja. Niiden luokit- telu on ollut haastavaa ja niiden kliinisestä merkityksestä on niukasti tietoa. Ne kuuluvat ihmisen ihon ja limakalvon normaaliflooraan. Difteroidit, kuten muutkin normaaliflooran bakteerit, aiheuttavat infektioita vain silloin, kun tavanomainen vastustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt. (Carlson & Järvinen ym. 2010; 152–153).

Laktobasillit ovat grampositiivisia aerobisia sauvoja, jotka kuuluvat olennaisesti suun normaaliflooraan. Ne eivät varsinaisesti aiheuta infektioita, mutta niillä on vaikutus esimerkiksi hammaskarieksen syntyyn. (Honkala 2019.)

2.2 Suun mikrobit infektiolähteenä

Ihmiselle harmittomien bakteerien lisäksi suuontelossa elää myös monia opportunistisia ja patogeenisiä mikro-organismeja, jotka voivat oikeissa olosuhteissa aiheuttaa infektioita päästessään leviämään esimerkiksi aerosolien välityksellä. Opportunistiset bakteerit aiheuttavat harvemmin varsinaisia infektioita, mutta suuontelon patogeeniset mikro-organismit ovat todellinen infektiovaara. (Lahej – Kistler – Belibasakis ym. 2012.)

Terveessä suussa normaaliflooran bakteerit eivät aiheuta ongelmia, mutta erilaiset vaih- telut mikrobiympäristössä voivat vaikuttaa mikro-organismien virulenssiin ja patogeeni- suuteen. Suun mikrobiympäristön vaihtelu voi johtua esimerkiksi hampaiden huonosta hygieniasta, erilaisista hammas- tai yleissairauksista tai mikrobilääkityksestä. Mikrobiym- päristön vaihtelu on voitu yhdistää hengitystieinfektioihin, kuten flunssaan tai influens- saan, nielutulehdukseen ja keuhkokuumeeseen. (Honkala 2019; Baumann – Boyce – Catapano – Martinez. 2018.)

Haasteeksi muodostuvat etenkin sellaiset potilaat, joiden ei ennalta tiedetä sairastavan jotain tarttuvaa tautia, kuten herpestä tai hepatiittia. Huomioitavia taudinaiheuttajia ovat etenkin moniresistentit, antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit kuten MRSA tai ESBL- ominaisuuden saaneet enterobakteerit. (Lahej ym. 2012.)

(9)

MRSA eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus on tietyille antibiooteille vas- tustuskykyinen stafylokokkibakteeri (THL 2019a). Staphylococcus aureus kolonisoi silloin tällöin iholla, mutta sen on huomattu olevan läsnä myös erilaisissa suun infektioissa.

Jos potilas ei tiedä olevansa MRSA kantaja, bakteeri voi levitä aerosolien välityksellä ja aiheuttaa ristikontaminaatioita. MRSA voi aiheuttaa lieviä infektioita kuten märkärupia tai muita ihon tulehduksia, mutta vakavassa tapauksessa se voi aiheuttaa keuhkokuu- metta, endokardiittia tai verenmyrkytystä. Aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa tode- taankin, että nämä tavanomaisille mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ovat tu- levaisuudessa suureneva ongelma. (Rautemaa ym. 2006; Lahej ym. 2012; THL 2019a.) Suun terveydenhuollon yksiköissä on riskinä levitä sairauksia, kuten flunssa, influenssa, herpes, hepatiitti-C, Candida-infektiot ja S. aureus. Muita hammashoidon aikana mahdollisesti leviäviä bakteereita ovat Legionella- ja pseudomonas-lajit sekä erilaiset myko- bakteerit. (Lahej ym. 2012; Emmons 2019.) Tällä hetkellä uusi haaste suun terveydenhuollossa on meneillään oleva SARS-CoV-2 viruksen aiheuttama COVID-19-pandemia.

Suunhoidon ammattilaiset ovat yksi virukselle eniten altistuvista ammattikunnista (Villani – Aiuto – Paglia – Re 2020).

2.3 Suuhygienistin vastaanotto suun terveydenhuollossa

Suuhygienisti on terveydenhuollon ammattilainen, jonka työtehtävät koostuvat erilaisista suun terveyttä edistävistä ja ylläpitävistä toimenpiteistä. Suuhygienistit myös ennalta- ehkäisevät ja hoitavat erilaisia suusairauksia. Suuhygienistit työskentelevät usein kun- nallisilla tai yksityisillä hammaslääkäriasemilla tai keskussairaaloissa. (Suuhygienisti- liitto; Hentunen – Huurinainen – Joutsenniemi – Kirjavainen – Korpisaari 2012.)

Suuhygienistin työympäristö on hoitohuone, jossa hän vastaanottaa useita asiakkaita päivittäin. Työssään suuhygienisti käyttää hammashoitoyksikköä, johon kuuluu hoito- tuoli, instrumenttisilta sekä vesi- ja imujärjestelmiä. Päivittäisessä työssään suuhygienisti tekee monenlaisia toimenpiteitä, joissa syntyviä aerosoleja ei voi ehkäistä. Erityisen suuria aerosolipilviä muodostuu, kun käytetään paineilmalla toimivia, pyöriviä instrumentteja, ultraäänilaitteita tai kolmitoimiruiskuja. Toimenpiteiden aikana ympäröiville pinnoille lentää roiskeita, joten hoitohuoneen kaikki pinnat kontaminoituvat ja ovat tartunta- riski, mikäli aseptiikasta ei huolehdita. Aseptiikan näkökulma on otettu usein huomioon jo hoitohuonetta suunnitellessa. (Baumann ym. 2018; Välimaa 2017.)

(10)

Monet hammashoidon toimenpiteet ovat invasiivisiä, jolloin infektiot voivat helposti päästä leviämään hoitotilanteessa, jos aseptiikasta ei huolehdita asianmukaisesti. Mik- robien tartuntatapoja hoitotilanteessa on useita, mutta tässä opinnäytetyössä keskity- tään aerosolitartuntoihin. Muita tartuntamuotoja on esimerkiksi kosketustartunta, pisara- tartunta sekä veri- tai vesivälitteinen tartunta. Hoitaja tai asiakas voivat saada tartunnan käytettävistä välineistä, asiakkaan syljen tai yskösten mikrobeista tai itse hoitoympäris- töstä. (Välimaa 2017.)

Hoitoyksikössä on runsaasti laitteita ja laitteiden vesijärjestelmiä, jotka voivat kontaminoitua ja mahdollisesti levittää bakteerien aiheuttamia infektioita. Vesijärjestelmissä voi esiintyä kondensaatiovettä, jossa voi kasvaa ympäristöperäisiä mikrobeja kuten pseudomonas-lajit ja sienistä Asbergillukset. (Baumann ym. 2018; Välimaa 2017; Lahej ym.

2012.)

Suuhygienisti voi työssään ehkäistä infektoiden leviämistä noudattamalla aseptisia toimintaperiaatteita. Tavanomaiset varotoimet ovat perusta aseptiikalle myös suun terveydenhuollon yksiköissä niin kuin kaikkialla terveydenhuollossa. Aseptisen toiminnan kul- makiviä ovat hoitajan huolellinen käsihygienia ja suojainten käyttö. Tämän lisäksi suuhygienisti on vastuussa hoito- ja tutkimusvälineiden puhdistuksesta, desinfektiosta tai ste- riloinnista sekä hoitoympäristön puhdistuksesta potilaiden välissä. (Välimaa 2017.) 2.4 Imujärjestelmä

Imujärjestelmä on osa hammashoitoyksikköä. Imujärjestelmän avulla asiakkaan suusta poistetaan ylimääräisiä nesteitä hoitotoimenpiteen aikana ja sillä suojellaan suuontelon kudoksia vetämällä niitä pois instrumenttien tieltä. Imujärjestelmän toiminta perustuu ali- paineeseen, joka luodaan laitteistoon omalla moottorilla. Imulaitteistoon voidaan kiinnit- tää erilaisia imukärkiä. (Emmons 2019.) Erilaisia kärkivaihtoehtoja esitelty kuviossa 1.

(11)

Kuvio 1. Vasemmalta oikealle: syljenimu, perinteinen tehoimukärki ja ErgoFinger®-te- hoimukärki. (Susanna Haapala, 2020)

2.4.1 Tehoimu

Tehoimua käytetään lähes jokaisen potilaan hoidon aikana tai vähintäänkin jossain hoidon vaiheessa. Tehoimulla voidaan poistaa suuontelosta suuria tilavuuksia kaasuja ja nesteitä pienessä ajassa. Tämä mahdollistaa sen, että aerosolien leviämiseen voidaan vaikuttaa ennen kuin ne poistuvat potilaan suuontelosta. (Emmons 2019.) Tehoimun on havaittu vähentävän huomattavasti roiskeita hampaiden hoitotoimenpiteiden aikana (Co- misi - Kelly – Kessler – Teich - Renne 2020.)

Tehoimussa käytetään erillistä imukärkeä, joka kiinnitetään imuputken päähän. Perintei- nen imukärki on valmistettu usein kovasta muovista, mikä voi tuntua epämiellyttävältä potilaasta. Kärkivaihtoehtoja on monenlaisia, kertakäyttöisiä ja steriloitavia. Imukärjet vaihtelevat kärjen läpimitaltaan, pituudeltaan sekä ilma-aukkojen määriltään valmistajan mukaan. Se miten paljon ilmaa voidaan minuutissa poistaa, riippuu näistä seikoista. (Em- mons 2017; Plandent Oy.)

Tehoimun käyttö perinteisellä kärjellä voi olla haastavaa, kun suuhygienisti toimii itsenäi- sesti. Tällöin suuhygienistin on pidettävä tehoimua toisessa kädessä ja instrumenttia toisessa, jolloin imukärkeä voi olla hankala kohdistaa oikein ja asento on ergonomisesti haastava. Kätevyyden vuoksi osa suuhygienisteistä on turvautunut käyttämään pelkäs-

(12)

tään sylki-imua toimenpiteiden aikana. Monesti unohdetaan kuitenkin se, että jos tehoimu jätetään kokonaan pois tai sitä käytetään puutteellisesti, aerosolit pääsevät leviä- mään ympäristöön. (Harrel ym. 2004; Murtomaa – Roos 2017b; Emmons 2019.) 2.4.2 ErgoFinger-tehoimukärki

Opinnäytetyössä vertaillaan tehoimun kanssa käytettävää perinteistä tehoimukärkeä sekä ErgoFinger®-tehoimukärkeä niiden kyvyssä vähentää ultraäänipuhdistuksen aikana syntyvää aerosolikontaminaatiota. ErgoFinger®-tehoimukärki on toimintaperiaat- teeltaan samankaltainen perinteisen tehoimun imukärjen kanssa. ErgoMedi Oy on kuitenkin kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomisiin seikkoihin suunnitellessaan imukär- keä. ErgoFinger®-tehoimukärki on anatomisesti muotoiltu, sormeen kiinnitettävä imu- kärki. Kun imukärki on kiinni sormessa, työskentely on vaivattomampaa ja työasento ja hartiat pysyvät rentoutuneena, koska käsi on lähellä asiakkaan kasvoja. Imukärjessä on erillinen säädettävä kärkiosa. Kärkiosasta voi säädellä vapaasti niin pituutta, kuin työs- kentelykulmaa. Kärkiosaa voi käännellä 360 astetta sen mukaan, millä alueella halutaan työskennellä.

ErgoFinger®️ on valmistettu ftalaatti vapaasta pehmeämmästä PVC materiaalista, jolloin se on myös asiakkaalle mukavampi vaihtoehto. ErgoFinger®️-tehoimukärki on kertakäyt- töinen. Imukärjen kertakäyttöisyydellä voidaan minimoida ristikontaminaatio potilaiden välillä. (ErgoMedi Oy).

Kuvio 2. ErgoFinger®-tehoimukärki (ErgoMedi Oy) 2.4.3 Syljenimu

Syljenimu eroaa kooltaan sekä muodoltaan tehoimusta. Se on pienempi ja imuputki on kapeampi. Laite asetetaan hoitotoimenpiteen ajaksi paikoilleen asiakkaan suupieleen,

(13)

jolloin se jatkuvasti poistaa suuontelosta nestettä ja verta, jotta näkyvyys operoitavalle alueelle pysyy selkeänä. Syljenimu ei kuitenkaan pysty poistamaan suuontelossa muo- dostavia aerosolipilviä tehokkaasti, minkä vuoksi aina tulisi käyttää myös tehoimua (Bau- mann ym. 2018; Emmons 2019.) Tehoimun käytön on havaittu vähentävän jopa 89,7–

90,8 % aerosolihiukkasten määrää pelkkään sylki-imuun verrattuna (Jacks 2002).

2.5 Tutkimukset aerosolikontaminaatiosta suunhoidon toimenpiteissä

Intiassa vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin syntyvän aerosolikontami- naation määrää ultraäänilaitteella tehtyjen toimenpiteiden aikana. Tutkimukseen osallis- tui 20 sattumanvaraisesti valikoitua hammashoidon potilasta. Tutkimuksessa hoitohuo- neeseen aseteltiin standardoiduille paikoille kaksi verimaljaa ennen hoitotoimenpidettä, minkä avulla kontrolloitiin huoneilman mikrobimäärä. Sen jälkeen samoille paikoille asetettiin kaksi verimaljaa hoitotoimenpiteen ajaksi. Toinen malja oli potilaan rinnalla ja toinen keskellä hoitohuonetta. Kontrollimaljat sekä itse mittausmaljat olivat paikoillaan 20 minuuttia. Verimaljoja kasvatettiin kolme päivää +37 asteisessa lämpökaapissa aerobisesti. (Singh – Manjunath – Singla – Bhattacharya – Sarkar – Chandra 2016.) Kasvatuksen jälkeen bakteereille tehtiin erilaisia tunnistustestejä. Tutkimuksessa todetaan, että hammashoidon toimenpiteiden aikana syntyi huomattava määrä bioaero- soleja, jotka voivat aiheuttaa infektioriskin niin potilaalle, kuin hoitajalle.  Yleisimmät aerosolien välityksellä levinneet bakteerit olivat erilaiset koagulaasinegatiiviset stafylokokit sekä streptokokit. (Singh ym. 2016.) 

Intiassa vuonna 2020 tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin aerosolikontaminaa- tion määrää, sekä aerosolien sisältämiä mikrobeja kolmessa eri vaiheessa potilaan hoi- toa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten suuren infektioriskin aerosolien sisältämät patogeenit aiheuttavat henkilökunnalle, sekä potilaalle. Mittaukset tehtiin ennen toimen- pidettä, sekä sen aikana ja sen jälkeen neljässä erilaisessa kliinisessä ympäristössä. Eri mittausvaiheissa oli käytössä sama määrä verimaljoja. Hoitotilassa oli mittaus 30 minuuttia ennen toimenpidettä, jolloin verimaljat olivat paikallaan 20 minuuttia. Sama määrä verimaljoja asetettiin samoille paikoille 1 h potilastyön alkamisen jälkeen, sekä viimeinen erä 2 h potilastyön aloittamisen jälkeen. (Jain – Aditi – Anmol – Pravin – Ma- hesh - Chadrashekhar 2020.)

Tässä tutkimuksessa verimaljoja inkuboitiin aerobisesti +37 asteisessa lämpökaapissa 48 tuntia. Pesäkkeiden määrä laskettiin maljoilta, sekä niiden morfologiaa tarkasteltiin

(14)

mikroskoopilla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että pesäkkeiden määrä lisääntyi poti- lastyön aloittamisen jälkeen ja kasvoi eksponentiaalisesti ajan kuluessa, kunnes hoitotoimenpiteen loputtua se alkoi taas laskea. Tässäkin tutkimuksessa todettiin, että aero- solikontaminaatio on merkittävä infektiovaara potilaalle, sekä hoitajalle. Tutkimuksessa yleisimmät löydetyt bakteerit olivat erilaiset koagulaasinegatiiviset stafylokokit, mikrokokit sekä Staphylococcus aureus. (Jain ym. 2020.) 

Helsingissä vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin myös aerosolien välityksellä leviäviä mikrobeja. Tutkimuksen otanta oli 72 verimaljaa. Toimenpiteen aikana syntynyt aerosolilaskeuma kerättiin verimaljoille, jotka oli aseteltu kuudelle eri sektorille vaihtele- ville etäisyyksille potilaasta. Mittauksia tehtiin tilanteissa, joissa käytettiin ultraäänipuh- distusta, sekä tilanteista, joissa sitä ei käytetty. Tässäkin tutkimuksessa huoneilma kontrolloitiin ennen toimenpidettä. Tutkimuksessa otettiin näytteitä lisäksi hammashoitajan käyttämästä suusuojasta sekä pinnoilta. Verimaljoja inkuboitiin aerobisesti 48 tuntia +37 asteisessa lämpökaapissa. Verimaljoilta laskettiin pesäkkeet, sekä niistä eroteltiin gram- värjäyksen perusteella grampositiiviset ja -negatiiviset bakteerit. (Rautemaa – Nordberg – Wuolijoki-Saaristo – Meurman 2006).

Tutkimuksessa todetaan, että toimenpiteissä, joissa ultraäänilaite oli käytössä, muodos- tui huomattava määrä aerosoleja, jotka kontaminoivat koko toimenpidetilan. Keskimää- rin pesäkkeitä oli 970 pmy/m2/h (pesäkettä muodostavaa yksikköä neliömetriä kohden tunnissa). Tyypillisimpiä löydöksiä tutkimuksessa olivat erilaiset grampositiiviset kokit, etenkin stafylokokit ja viridans-ryhmän streptokokit. (Rautemaa ym. 2006). 

Kuitenkin Intiassa tehdyssä tutkimuksessa Desarda, Guravm, Dharmadhikari, Shete ja Gaiwakd (2014) toteavat, että tehoimu itsenään ilman minkäänlaisia lisäosia ei ole tehokas poistamaan aerosoleja. Tutkimuksen tarkoitus oli vertailla leviävien aerosolien mää- rää hammaskivenpoiston aikana ilman tehoimua sekä tehoimua käytettäessä. Tulok- sissa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa. Myös he olivat valinneet kasvatusalustaksi verimaljan, jota inkuboitiin vuorokauden +37 asteisessa lämpökaapissa. Ultraäänipuh- distusta tehtiin 10 minuuttia, mutta paikallaan verimaljat olivat kokonaisuudessaan 20 minuuttia. (Desarda ym. 2014.) 

(15)

3 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoitteet ja tutkimuskysymykset

Opinnäytetyö tehtiin työelämän tarpeeseen ja sen tilasi suomalainen hammastekniikan yritys ErgoMedi Oy. ErgoMedin kiinnostuksen kohde toimeksiantajana oli ensisijaisesti se, voiko ErgoFinger®️-tehoimukärkeä pitää perinteistä imukärkeä aseptisempana vaih- toehtona.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työtilan eri pinnoille asetetuilla verimaljoilla eri imukärkiä käyttäessä. Tällä tavalla tutkittiin perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®️-tehoimukärjen sekä syljenimun välisiä eroja niiden kyvyssä ehkäistä aerosolien leviämistä. Yksi tutkimusmaljoista oli kiinni suuhygienistin rintakehällä, mutta muut maljat olivat vakioiduilla paikoilla hoitohuoneen eri kohdissa.

Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa hyödyllistä, käyttökelpoista tietoa vertailukohteina ole- vien imukärkien eroista aerosolien leviämisen ehkäisemisessä ja niiden avulla selvittää, mikä imukärjistä on tehokkain vähentämään aerosolien välityksellä leviäviä bakteereita.

Tähän pyrittiin toteuttamalla luotettaviin lähteisiin perustuva tutkimus, joka olisi kustan- nustehokas ja toistettava. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, saadaanko eri imukärkiä käyttämällä erilaisia tuloksia verimaljoilla kasvavien bakteerien määrässä. Sitä kautta voitiin tehdä päätelmiä siitä, onko imukärkien valinnalla merkitystä aerosoleilta suojautu- misen kannalta.

Tutkimuksen tulokset hyödyttäisivät tutkimuksen tilaajaa ErgoMediä antamalla hyödyl- listä tietoa heidän tuottamastaan ErgoFinger-tehoimukärjestä. Lisäksi myös suunhoidon ammattilaiset sekä heidän potilaansa hyötyvät opinnäytetyöstä. Tehdyssä tutkimuksessa saatujen tietojen avulla suunhoidon ammattilaiset voisivat kiinnittää jatkossa tar- kempaa huomiota aerosolien ehkäisemiseen sekä niiltä suojautumiseen.

Tutkimuskysymykset työssä olivat:

1. Kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työtilan eri pinnoille asetelluilla verimaljoilla eri imukärkiä käytettäessä?

2. Minkälaisia eroja on ErgoFinger®️-tehoimukärjen, perinteisen tehoimukär- jen sekä syljenimun välillä aerosolien leviämisessä?

(16)

4 Opinnäytetyön menetelmät

Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuksellinen opinnäytetyö. Tutkimuksellisella opinnäy- tetyöllä etsitään vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin tekemällä kokeita, mittauksia, kyselyjä tai haastatteluja. Tutkimuksellinen opinnäytetyö on prosessi, jossa eri vai- heet keskustelevat keskenään. Opinnäytetyö eteni vuorovaikutuksessa työelämän edus- tajien kanssa sekä suuhygienistiopiskelijoiden kanssa. Kuviossa 3. on esitelty tutkimuksellisen opinnäytetyön prosessi. (Salonen 2013.)

Kuvio 3. Tutkimuksellisen opinnäytetyön kulku

Opinnäytetyöprosessi alkoi aiheen valinnalla helmikuussa 2020. Suunnitelmavaihe ajoittui keväälle 2020. Opinnäytetyö tehtiin monialaisessa yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden sekä bioanalytiikan opiskelijoiden kesken. Ai- neisto kerättiin elokuussa ja opinnäytetyön raportointivaihe sijoittui syys-marraskuulle 2020. Opinnäytetyö palautettiin 17.11.2020.

Opinnäytetyön toteutus ajoittui syksylle 2020. Tutkimuksen empiirisen osan suoritus ja- ettiin kahteen osaan, joista ensimmäinen oli varsinainen aineiston kerääminen ja toinen vaihe oli kerätyn aineiston purkaminen, analysoiminen sekä päätelmien teko. Opinnäy- tetyön aineisto kerättiin suorittamalla mikrobitutkimus Metropolia Ammattikorkeakoulun suunhoidon klinikalla. Tutkimuksessa käytettiin opetusklinikan välineitä ja laitteita. Veri- maljat kasvatettiin ja säilytettiin mikrobiologian luokkahuone Bakulassa. Verimaljoja inkuboitiin luokkahuoneesta löytyvässä +37 asteisessa lämpökaapissa.

(17)

Opinnäytetyön tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Kvantitatiivisessa eli määrälli- sessä tutkimuksessa pyritään havainnollistamaan numeerisia tuloksia. Sen avulla voidaan vertailla ja luokitella informaatiota sekä tulkita erilaisia syy- ja seuraussuh- teita. Kvantitatiivisen menetelmän avulla voitiin vastata tutkimuskysymykseen, miten ja milloin mikrobit leviävät aerosolien välityksellä sekä miten paljon niitä leviää ultraää- nipuhdistuksen aikana. Tilastoimalla tutkimuksessa saadut tulokset voitiin selittää ja ha- vainnollistaa. Tilastoa analysoidessa otettiin huomioon, miten hyvin otoksessa havaitut tulokset voidaan yleistää. (Lapin AMK).

4.1 Tutkimusmenetelmien valinta

Aerosolien sekä niiden sisältämien mikrobien leviäminen hammashoidon toimenpiteiden aikana on ollut kiinnostava aihe jo pitkään. Aiheen ympäriltä on useita aikaisempia tutkimuksia, joista opinnäytetyöhön otettiin mukaan sellaisia, joista oli apua tutkimusasetelman luomisessa. Opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa perehdyttiin näihin aikaisempiin tutkimuksiin, joiden pohjalta suunniteltiin tarkoitusta palvelevat tutkimusmenetelmät käy- tettävien resurssien rajoissa. Valittujen tutkimusmenetelmien taustalle valittiin neljä eri tutkimusta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jokaisessa tutkittu suunhoidon toimenpi- teissä muodostuvia aerosoleja. Tutkimuksissa on hieman toisistaan eroavat tutkimuskohteet, mutta käytetyt menetelmät ovat samankaltaisia. Tutkimuksista poimittiin hyödyl- lisiä sekä kustannustehokkaita ratkaisuja.

Tutkimuskysymysten perusteella määriteltiin ja rajattiin tieto, jonka pohjalta tutkimuson- gelmiin etsittiin vastauksia. Kohdassa 2.5. esiteltyjen aikaisempien tutkimusten perusteella valikoitiin sopivat tutkimusmenetelmät ja suunniteltiin opinnäytetyön toiminnallinen työ aineiston keräämiseksi. Tutkimusmenetelmien pohjalle haluttiin vahva aikaisempi tie- toperusta, jotta se lisäisi tulosten luotettavuutta ja uskottavuutta.   

Kohdassa 2.5. mainitut tutkimukset ja niistä saadut tutkimustulokset ohjasivat tämän opinnäytetyön tutkimusasetelman luomista. Kaikissa neljässä tutkimuksessa on käytetty kasvatusalustana lammasverimaljoja, minkä vuoksi sitä voi pitää luotettavana tapana mitata aerosolien mukana leviäviä bakteereja. Verimaljojen inkubaatioaika vaihteli vuo- rokaudesta kolmeen vuorokauteen. Työelämän kokemuksen perusteella valittiin kasva- tusajaksi 48 tuntia, jotta myös hitaasti kasvavat bakteerit ehtivät kasvaa. Aikaisemmissa tutkimuksissa verimaljojen bakteerikasvua tarkasteltiin eri tavoilla riippuen siitä, mikä tut- kimuskysymys oli. Tässä opinnäytetyössä ei ollut tarkoituksena tunnistaa tarkemmin

(18)

verimaljojen bakteerikasvua, jolloin pelkkä silmin havainnointi oli riittävää. Kaikissa aikaisemmissa tutkimuksissa mitattiin tavalla tai toisella huoneilman sisältämiä mikrobeja ennen varsinaista hoitotoimenpidettä. Sen perusteella voitiin tehdä huoneilman kontrollointi kahdella verimaljalla noin 15 minuutin ajan ennen varsinaista toimenpidettä.

4.2 Aineiston keruu

Aineisto kerättiin aikajaksolla 24.8.2020 – 15.9.2020. Aineistoa kerättiin yhteensä nel- jänä päivänä (Taulukko 1). Kaikkina päivinä oli kaksi potilasta eli kaksi mittausker- taa paitsi 27. elokuuta, jolloin tutkittiin perinteistä tehoimukärkeä sekä syljenimua. Opin- näytetyössä haluttiin vertailla pääasiassa ErgoFinger®-tehoimukärkeä ja perinteistä te- hoimukärkeä, jonka vuoksi syljenimun osalta päädyttiin vain yhteen tutkimuspäi- vään. ErgoFinger®-tehoimukärjen ja perinteisen tehoimukärjen suhteen kerättiin enem- män aineistoa, jotta niistä voitiin saada suurempi otanta vertailun ja tutkimuksen luotet- tavuuden kannalta.

Taulukko 1. Aerosolikontaminaatiotutkimukseen käytetyt päivät ja tutkimuskohteet

Päivä 24.8. 26.8. 27.8. 14.9.

Tutkimus- kohde

Perinteinen tehoimukärki

ErgoFinger® Perinteinen tehoimukärki

& syljenimu

ErgoFinger®

Aineiston kerääminen toteutettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun opetusklinikalla. Suunhoidon opetusklinikka on suuri avoin tila, jossa on useita hoitotiloja, jotka on erotettu toisistaan välisermillä (Kuvio 4). Tutkimusolosuhteita pyrittiin vakioimaan suorittamalla suunhoidon toimenpiteet aina aamulla ensimmäisenä, ennen kuin opetustilassa olisi muita ihmisiä. Toimenpiteet suoritettiin joka kerta samassa hoitotilassa ja maljat si- joiteltiin samoille paikoille.

Ensimmäisenä mittauspäivänä valittiin sopivat mittauspaikat verimaljoille. Paikat valittiin yhdessä toimeksiantajan kanssa hyödyntämällä heidän näkemystään siitä, mitkä kohdat potilashuoneessa ovat olennaisimmat suuhygienistin käytännön työssä. Paikat olivat sellaisia, joita suuhygienistit siirtelevät ja koskettelevat paljon päivän aikana. Paikkojen va- linnassa otettiin huomioon myös aikaisemmat tutkimukset aiheesta, mutta niissä verimaljojen määrät sekä paikat vaihtelivat. Paikat valikoituivat työelämän kokemuksen perusteella (Kuvio 4).

(19)

Kuvio 4. Maljojen sijoittelu tutkimustilassa (Caroliina Sunnari, 2020)

Mittaukset aloitettiin aikaisin aamulla kello 7:45, jolloin suunhoidon opetusklinikka oli vielä tyhjä. Tutkimustilaan asetettiin sovituille paikoille kaksi verimaljaa 15 minuutin ajaksi. Yksi kontrollimalja oli sijoitettu instrumenttitarjottimelle ja toinen imutasolle. Tar- koituksena oli kontrolloida huoneilman mikrobimäärää yön jälkeen. Tähän päädyttiin aikaisempien tutkimusten perusteella, joissa tehtiin erilliset mittaukset ennen toimenpiteiden aloittamista (Rautemaa ym. 2006; Jain ym. 2020.). 15 minuutin jälkeen maljat kerät- tiin pois. Seuraavaksi suuhygienistiopiskelijat suorittivat alkusiivouksen työtilassa. Alku- siivouksessa pöytäpinnat, laitteistot ja potilastuoli puhdistettiin yleispuhdistusaineella.

Teho- ja syljenimureihin imettiin vettä ja letkut pyyhittiin desinfektioaineella. Instrument- tilaitteisto huuhdeltiin sen omalla ohjelmalla. Alkusiivouksen jälkeen aloitettiin varsinainen mittaus.

(20)

Taulukko 2. Maljojen etäisyydet asiakkaan suusta mitattuna

Sijoittelu Etäisyys (cm)

1. Instrumenttipöytä 49

2. Työpöytä 93

3. Sermin kulma 211

4. Imutaso 66

5. Rintakehä 18 6. Kohdistinvalo 84 7. Näppäimistö 128 8. Pullotaso 146

Työtilaan aseteltiin tarkasti merkityt kahdeksan verimaljaa sovituille paikoille (Kuvio 4.). Maljojen sijoittelussa saattoi olla pientä eroa (<10 cm), mutta ne pyrittiin asettamaan aina samoille etäisyyksille (Taulukko 2). Aerosolien laskeuma kerättiin verimaljalle, koska se on epäselektiivinen, rikastettu yleismalja, joka on hyvä kasvualusta monille bakteereille. Lisäksi verimaljoja on käytetty aikaisemmissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu aerosolien muodostumista sekä bakteerien leviämistä suunhoidon toimenpiteiden aikana. (Jain ym. 2020, Rautemaa ym. 2006, Singh ym. 2016).

Tutkimuksessa asiakkaat olivat perusterveitä ihmisiä, jotka huolehtivat suuhygienias- taan. Kenelläkään ei ollut tiedettäviä suusairauksia. Asiakkaille tehtiin 20 minuutin ajan ultraäänipuhdistusta, jossa hampaan pinnalta ja ienrajasta irrotetaan hammaskiveä ult- raäänilaitteella. Aikaisemmissa tutkimuksissa ultraäänipuhdistuksen kesto oli kaikissa noin 20 minuuttia (Desarda ym. 2014; Jain ym. 2020; Rautemaa ym. 2006; Singh ym.

2016). Lisäksi ErgoMedi Oy:n yrittäjät osasivat työelämän kokemuksen perusteella arvi- oida 20 minuutin realistiseksi kestoksi toimenpiteelle.

Jokaisen potilaan ultraäänipuhdistus seurasi samanlaista kaavaa (Kuvio 5). Ultraää- nipuhdistuksen teki joko suuhygienistiopiskelija tai ErgoMedin yrittäjä, riippuen siitä teh- tiinkö mittaus perinteiselle tehoimukärjelle vai ErgoFinger®-tehoimukärjelle. Päädyttiin siihen, että ErgoFinger®-tehoimukärkeä käytti ErgoMedin yrittäjä, koska suuhygienis-

(21)

tiopiskelijat eivät olleet saaneet tarvittavaa perehdytystä sen käyttöön. Ultraäänipuhdis- tus aloitettiin yläleuan oikeista takahampaista, josta edettiin vasemmalle. Yläleualta siir- ryttiin alaleuan vasempiin takahampaisiin, josta edettiin jälleen systemaattisesti oikealle.

Puhdistus eteni sektoreittain ja jokaista niistä puhdistettiin noin kaksi minuuttia.

Kuvio 5. Ultraäänipuhdistuksen eteneminen asiakkaan hampaistossa. Puhdistus aloitettiin ylä- leuan takahampaista oikealla, kohdasta 18, josta edettiin kuvion esittämällä tavalla.

Ultraäänipuhdistus kesti kokonaisuudessaan 20 minuuttia. (Felicia Tillander, 2020) Kun ultraäänipuhdistusta oli tehty 20 minuuttia, toimenpide lopetettiin ja potilas, sekä suuhygienisti poistuivat tilasta välittömästi. Verimaljojen annettiin olla tämän jälkeen vielä 30 minuuttia paikoillaan avoimina, jotta aerosolien laskeuma saatiin kerät- tyä. Kaikki aerosolit eivät laskeudu 30 minuutissa, mutta aikaisempien tutkimusten perusteella se on riittävä aika luotettavan ja kattavan tuloksen saamiseksi (Jain ym. 2020;

Singh ym. 2016; Rautemaa ym. 2006; Desarda ym. 2019.). Kun 30 minuuttia oli kulu- nut, verimaljat vietiin mikrobiologian luokkahuoneeseen kasvamaan +37 asteiseen läm- pökaappiin.

Ensimmäisen aineiston keräämisen jälkeen hoitotilassa tehtiin potilasvaihto. Potilas- vaihdossa likaiset instrumentit vaihdettiin puhtaisiin ja pinnat, laitteisto sekä potilastuoli puhdistettiin huolellisesti. Puhdistus tapahtui aseptisten periaatteiden mukaisesti DEN- TIRO®Zero-merkkisellä alkoholittomalla desinfioivalla aineella edeten puhtaasta kohti li- kaista. Kertakäyttöiset välineet hävitettiin asianmukaisesti ja loput toimitettiin välinehuol-

(22)

toon puhdistettaviksi. Vesiä juoksutettiin instrumenttiletkuista 20 sekunnin ajan ja mo- lemmat imut huuhdeltiin vedellä. Lisäksi ultraäänilaitteelle suoritettiin laitteiston oma Purge-puhdistusohjelma.

Seuraava mittaus suoritettiin samalla tavalla. Verimaljat aseteltiin samoille paikoille aikaisempien kanssa ja toiselle asiakkaalle tehtiin tutkimuskohteena olevalla imukärjellä 20 minuuttia ultraäänipuhdistusta, jonka jälkeen verimaljat jätettiin paikoilleen 30 minuu- tiksi, jotta aerosolit ehtisivät laskeutua.

Verimaljoja kasvatettiin lämpökaapissa +37 asteessa 48 tuntia. Verimaljoja kasvatettiin kaksi vuorokautta, jotta niukemmin kasvavat bakteerit saatiin esille. Tutkimuksessa havaittiin pesäkkeiden erottuvan selkeästi kahden vuorokauden jälkeen. Verimaljojen kas- vatusaika vaihteli aikaisemmissa tutkimuksissa kahden ja kolme vuorokauden välillä (Desarda ym. 2014; Singh ym. 2016; Jain ym. 2020; Rautemaa ym. 2006). Alla olevassa kuviossa 6 esitelty pesäkkeiden tarkastelua tutkimusmaljalta.

Kuvio 6. Pesäkkeiden määrän ja ulkonäön tarkastelua tutkimusmaljalta (Caroliina Sunnari, 2020)

(23)

4.3 Aineiston analysointi

Kahden vuorokauden kasvatuksen jälkeen verimaljoilta tarkasteltiin pesäkkeiden ulko- näköä silmämääräisesti. Bakteerikasvun tarkempi tunnistus ei ollut tehdyn tutkimuksen kannalta oleellista, jonka vuoksi bakteeripesäkkeille ei tehty esimerkiksi MALFI-TOF- määrityksiä. Pesäkkeiden ulkonäön perusteella voitiin kuitenkin tehdä tutkimuksen kannalta hyödyllisiä päätelmiä maljojen bakteerikasvusta. Lisäksi kaikilta tutkimusmaljoilta laskettiin bakteeripesäkkeiden lukumäärä ja ne valokuvattiin tulosten säilyttämiseksi opinnäytetyöprosessin ajaksi.

Verimaljoilta lasketut pesäkkeiden määrät kirjattiin ylös todellisina ja sellaisina kuin ne oli silmin nähty. Kun kaikki verimaljat oli tarkasteltu, aineisto taulukoitiin Excel-taulukoin- tiohjelmalla. Excel-ohjelman avulla voitiin tehdä erilaisia kuviota, joiden avulla voitiin esi- tellä saatua aineistoa. Kuviossa 7. esitellään aineiston analysoinnissa käytetyt menetel- mät.

Kuvio 7. Aineiston analysoinnissa käytetyt menetelmät

Tehoimun imukärjistä kerätylle aineistolle tehtiin tilastomatemaattinen analyysi Mann- Whitney U-testillä. Mann-Whitney U-testi on sopiva menetelmä silloin kun otanta eli aineisto on pieni, eikä se noudata normaalijakaumaa (Vilpas). Aineistolta edellytetään myös, että jakaumat ovat suunnilleen samankaltaisia, mutta eivät ole riippuvia toisistaan.

Eli tässä tapauksessa edellytettiin, että perinteisellä tehoimukärjellä sekä ErgoFinger®️- tehoimukärjellä oli samankaltaiset jakaumat kerätyssä aineistossa. Mann-Whitney U- testi perustuu sijalukuihin. Testistä saatava tulosta kutsutaan p-arvoksi. P-arvo kuvaa

(24)

aineiston välistä riippuvuutta. Jos p-arvo on suurempi kuin 0.05, aineistojen välinen riip- puvuus ei ole tilastollisesti merkittävä. (Heikkilä 2014.) Mann-Whitney U-testi tehtiin So- cial Science Statistic-verkkosivun laskimella. Tutkimuksessa saatu aineisto syötettiin las- kimeen, joka antoi tulokseksi p-arvon.

5 Tulokset

Kerätyn aineiston avulla tutkittiin, kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työti- lan eri pinnoille asetetuilla verimaljoilla. Pesäkemäärien avulla vertailtiin, mitä eroja perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®️-tehoimukärjen ja syljenimun välillä on aerosolien leviämisessä.

Lopullinen näytemäärä tutkimuksessa oli 78 verimaljaa, jotka kerättiin yhteensä 10 eri asiakkaan ultraäänipuhdistuksen aikana. Syljenimun tutkimiseen käytettiin 14 maljaa. Perinteisen ja ErgoFinger®- tehoimun imukärkien tutkimiseen käytettiin molem- milla 28 maljaa. Kontrollimaljoja oli yhteensä 8. Kontrollimaljat olivat verimaljoja, joilla tutkittiin huoneilman mikrobimäärää ennen toimenpiteitä kahdessa eri pisteessä.

5.1 Kontrollimaljat

Kontrollimaljojen avulla oli tarkoitus tarkastella suunhoidon klinikan ilmassa olevia mah- dollisia mikrobeja ennen varsinaisia tutkimuksia. Valituissa aikaisemmissa tutkimuksissa on kaikissa tavalla tai toisella kontrolloitu mikrobimäärää huoneilmassa ennen varsinaista ultraäänipuhdistuksen aikana tehtävää mittausta (Jain ym. 2020; Singh ym. 2016;

Rautemaa ym. 2006). Kontrollimaljoina toimi kaksi verimaljaa, jotka asetettiin instument- titarjottimelle ja imutasolle. Kontrollimaljat olivat potilastuolin välittömässä läheisyy- dessä. Taulukossa 3. on nähtävillä jokaisen mittauspäivän kontrollien tulos. Kontrollimal- joilla kasvoi vain vähän, jos yhtään pesäkkeitä. Keskimäärin kontrollimaljoilla kasvoi 1,5 pmy eli 1,5 pesäkettä muodostavaa yksikköä. Pesäkkeen muodostava yksilö on yh- destä solusta jakautumalla muodostunut erillinen ryhmittymä kiinteällä alustalla (Tieteen Termipankki 2020).

14. syyskuuta tehdyssä mittauksessa kontrollimaljoilla oli huomattavasti aikaisempia päi- viä enemmän kasvua, mutta sinä päivänä tutkimustilassa oli käynyt ihmisiä ja esimerkiksi potilastuolia oli siirretty ennen mittausta. Tämä voi selittää tulosta. Muina päivinä kontrollimaljoilla kasvoi vain yksittäisiä pesäkkeitä.

(25)

Taulukko 3. Pesäkkeiden määrä kontrollimaljoilla

Kontrollit 24.8 26.8 27.8 14.9

Instrumenttitarjotin 1 0 0 7

Imutaso 1 0 0 3

Bakteerikasvu kontrollimaljoilla oli siis vähäistä. Silmämääräisen arvion perusteella kontrollimaljoilla kasvaneet bakteeripesäkkeet olivat lähinnä mikrokokkia sekä erilaisia koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja. Etenkin mikrokokit voivat olla myös peräisin huoneilman pölystä. Kuviossa 8. on nähtävissä tutkimuspäivän 24. elokuuta kontrollimaljat.

Kuvio 8. Tutkimuspäivän 24. elokuuta kontrollimaljat. Vasemmalla instrumenttitarjoitin ja oikealla imutaso.

5.2 Bakteerikasvun kokonaismäärä tutkimusmaljoilla

Jokaiselta tutkimusmaljalta laskettiin muodostuneiden bakteeripesäkkeiden määrä ja niiden morfologiaa arvioitiin silmämääräisesti.

Perinteisen tehoimukärjen tutkimusmaljoilla kasvoi yhteensä 148 pmy. Perinteisen te- hoimukärjen tutkimusmaljoja oli kokonaisuudessaan 28 kappaletta. Kun bakteeripesäk- keitä oli verimaljoilla yhteensä 148 pmy, voitiin laskea, että maljoilla kasvoi keskimäärin 148/28 pmy eli 5,3 pmy.

ErgoFinger®-tehoimukärjen tutkimusmaljoilla kasvoi yhteensä 121 pmy. Keskimäärin yhdellä verimaljalla kasvoi 121/28 pmy eli 4,3 pmy.

(26)

Syljenimun tutkimusmaljoilla oli kaikkiaan eniten bakteeripesäkkeitä. Kokonaispesäke- määrä oli 270 pmy. Pesäkkeiden yhteenlaskettu kokonaismäärä oli suurin, vaikka syljenimun tutkimiseen kerättiin aineistoa vain kahden ultraäänipuhdistuksen ajan. Molem- milla tehoimukärjillä kerättiin aineistoa neljän ultraäänipuhdistuksen aikana. Syljenimun tutkimusmaljoja oli 14 kappaletta, jolloin maljoilla kasvoi keskimäärin 270/14 pmy eli 19,3 pmy. Alla olevassa Taulukossa 4. on kirjattuna koko tutkimusaineisto.

Taulukko 4. Yhteenlasketut pesäkemäärät mittauskerroilla. Rintakehälle sijoitetut maljat jätettiin tilastoinnista pois, sillä ne saattoivat kontaminoitua työskentelyn aikana ja olivat siten epäluotet- tavia.

5.2.1 Bakteerikasvun morfologia

Lähes kaikilla tutkimusmaljoilla oli bakteerikasvua. Bakteerien tarkasta tunnistuksesta ei oltu tässä tutkimuksessa kiinnostuneita, jolloin pelkkä silmämääräinen arviointi oli riit- tävä. Verimaljoilla kasvaneiden bakteeripesäkkeiden morfologiaa arvioitiin, jotta voitai- siin päätellä, onko kasvu mahdollisesti peräisin asiakkaan suusta vai huoneilmasta.

Kasvu verimaljoilla oli kaikilla maljoilla samankaltaista huolimatta maljan sijainnista tai etäisyydestä. Silmämääräisesti bakteerikasvu maljoilla oli hyvin normaaliflooran kal- taista. Tyypillisimpiä löydöksiä olivat erilaiset grampositiiviset kokkibakteerit, kuten mikrokokit, koagulaasinegatiiviset stafylokokit sekä Streptococcus viridans-ryhmän streptokokit. Kohdassa 2.3. on käsitelty tarkemmin suunontelon normaaliflooraa.

Perinteinen tehoimukärki ErgoFinger®-tehoimukärki Syljenimu

Verimaljan sijoituspaikka 1. 2. 3. 4. 1. 2. 3. 4. 1. 2.

1. Instrumenttitarjotin 8 23 5 6 6 0 9 6 90 10

2. Työpöytä 6 4 6 5 1 4 11 6 8 9

3. Sermin kulma 3 1 8 6 2 0 12 7 11 9

4. Imutaso 3 1 7 8 3 2 8 5 7 11

5. Rintakehä 18 45 3 3 5 6 4 0 yli 200 70

6. Kohdistinvalo 0 4 0 0 0 0 0 0 16 60

7. Tietokoneen näppäimistö 5 2 9 1 5 1 8 6 13 12

8. Pullotaso 5 3 9 10 4 2 3 10 10 4

(27)

Kuvio 9. Instrumenttitarjotin (Laura Salenius 2020)

Mikrokokkeja esiintyy luonnostaan ihmisen iholla, sekä ajoittain myös limakalvoilla sekä nielussa (Public Health Agency of Canada 2011). Mikrokokit voivat kuitenkin olla peräisin myös huoneilmasta tai pölystä. Mikrokokit kasvavat verimaljalla pienehköinä keltaisina pesäkkeinä (kuvio 9). Koagulaasinegatiiviset stafylokokit kasvavat verimaljalla valkoisina pesäkkeinä (kuvio 9). Nämä bakteerit ovat tyypillinen löydös ihon normaalifloorasta.

Kuvio 10. Pullotaso (Laura Salenius 2020)

(28)

Muutamalla maljalla oli nähtävissä myös Lactobacillus-luokan bakteereita. Kuviossa 10 näkyy yksi iso, laakea Lactobacillus-pesäke. Sen lisäksi maljoilla oli nähtävissä difte- roideja eli korynebakteereita. Ne ovat koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja pienempiä, valkoisia pesäkkeitä. (Carlson – Järvinen. 2010, 152.)

Potilaan suuta lähimpänä olleilla maljoilla on nähtävissä enemmän Streptococcus viri- dans-valtaista kasvua. Kuviossa 11 on nähtävissä pieniä, tiiviitä pesäkkeitä, joiden ym- pärillä on havaittavissa alfa-hemolyyttinen kehä.

Kuvio 11. Rintakehä (Laura Salenius 2020) 5.3 Imukärkien väliset erot bakteerien leviämisessä

Kontrollimaljojen (Taulukko 3) pesäkemäärää verratessa tutkimusmaljojen pesäkemää- riin (Taulukko 4), voidaan huomata aerosolivälitteisten bakteerien määrän kasvavan ult- raäänipuhdistuksen aikana kaikilla imukärjillä. Suurimmalla osalla tutkimusmaljoista kasvoi enemmän bakteereita, sillä vain 18 % (14/78=0,179) kaikista tutkimusmaljoista kasvoi 0–1 pmy.

Taulukosta 4. voidaan havaita, että suurimpia pesäkemääriä saatiin syljenimua käyttä- mällä. Syljenimua käyttäessä jokaiselta verimaljalta löytyi selkeää bakteerikasvua. Seit- semällä maljalla oli yli 10 pmy ja kahdella jopa yli 50 pmy. Enimmillään bakteereita löy-

(29)

tyi instrumenttitarjoittimella olleesta maljasta, 90 pmy. Perinteistä tehoimukärkeä käytet- täessä 3/28 maljoista ei ollut kasvustoa, joten 11 % maljoista ei löytynyt pesäkkeitä. 7/32 eli 25 % maljoista pesäkkeitä kasvoi 0–2 pmy. Myös perinteisellä tehoimukärjellä suurin pesäkemäärä löytyi instrumenttitarjoittimesta, 23 pmy. Sen sijaan ErgoFinger®-te- hoimukärkeä käyttämällä jopa 6/28 maljasta ei ollut lainkaan kasvustoa. Se tarkoittaa, että 21 % ErgoFinger®-tehoimukärjen tutkimusmaljoista ei löytynyt pesäkkeitä. 11/28 maljasta kasvoi vain 0–2 pmy, mikä tarkoittaa, että 39 % maljoista oli havaittavissa todella vähän pesäkkeitä. Enimmillään ErgoFinger®-tehoimukärkeä käytettäessä verimaljalta löytyi 12 pmy sermin kulmasta (Kuvio 4) paikasta, johon saattoi kulkeutua bakteereita viereisestä hoitotilasta.

Kuviosta 12. voidaan havaita, että syljenimua käytettäessä bakteereita kasvoi vertailu- kohteista keskimäärin selkeästi eniten kaikilla maljojen sijoituspaikoilla. Kaikista suurimmat bakteerimäärät löytyivät potilasta lähimpänä olevalta instrumenttipöydältä (49 cm etäisyys asiakkaan suusta mitattuna, Taulukko 2). Syljenimua käyttäessä siinä kasvoi keskimäärin jopa 50 pmy ja perinteisellä tehoimukärjelläkin keskimäärin 11 pmy. Ergo- Finger®-tehoimukärkeä käytettäessä niiden sijaan löytyi instrumenttipöydältä vertailu- kohteista keskimäärin kaikkein vähiten bakteerikasvua, keskimäärin vain 5 pmy. Instru- menttipöytä sijaitsee suoraan asiakkaan suun edessä ja sinne voi siten helposti päätyä roiskeita potilaan suusta.

Kuvio 12. Bakteerien määrä suuhygienistin työtilassa eri imukärkiä käyttäessä. Pesäkkei- den määrän keskiarvo pystyakselilla, vaaka-akselilla maljan sijoituspaikka.

(30)

Kuvion 12. perusteella selkeää eroavaisuutta voidaan havaita maljoista, jotka sijoitettiin viistosti asiakkaan suusta yläpuolelle, kohdistinvaloon (etäisyys 84 cm, Taulukko 2). Näiltä maljoilta ei löytynyt lainkaan bakteerikasvustoa ErgoFinger®-tehoimukärkeä käytettäessä. Myös perinteistä tehoimukärkeä käytettäessä bakteereita löytyi kohdistinvalosta erittäin vähän, keskimäärin 1 pmy. Sen sijaan syljenimua käyttäessä kyseisiltä maljoilta löytyi paljon bakteereja, keskimäärin 38 pmy. Instrumenttitaso ja kohdistinvalo sijaitsivat alle metrin etäisyydellä potilaan suusta alueella, jolla suuhygienisti työskente- lee. Näin ollen suuhygienisti altistuu suuremmalle bakteerimäärälle hänen käyttäessä vain syljenimua.

Kuviosta 12. voidaan lisäksi huomata, että instrumenttipöydän pesäkemäärien lisäksi perinteistä tehoimukärkeä ja ErgoFinger®-tehoimukärkeä käyttäessä saaduissa pesä- kemäärissä ei ollut kovin suurta vaihtelua. Perinteistä tehoimukärkeä käyttäessä 3/7 maljojen sijoituspaikoista kasvoi vähiten bakteereja (työpöytä, tietokoneen näppäimistö, sermin kulma). ErgoFinger®-tehoimukärkeä käyttäessä sen sijaan 4/7 maljojen sijoituspaikoista kasvoi kaikkein vähiten bakteereja (instrumenttitarjotin, imutaso, kohdistinvalo, pullotaso), mikä on hiukan paremmin kuin perinteisellä tehoimukärjellä.

Kuviosta 13. voidaan havaita, että suuhygienisti altistuu suurimmalle määrälle aerosoleja potilaan suun välittömässä läheisyydessä. Tämä korostuu etenkin syljenimua käyttä- essä. Syljenimun jakauma eroaa huomattavasti perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFin- ger®-tehoimukärjen jakaumasta, kun taas näiden kahden tehoimukärjen jakaumat ovat lähes samankaltaiset. Pesäkkeiden määrät vaihtelivat eri sijoituskohdissa laajalti käy- tettäessä syljenimua. Sen lisäksi bakteeripesäkkeiden kokonaismäärät ovat suuremmat lähes jokaisessa sijoituspaikassa. Perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®- tehoimu- kärjen välillä ei ollut suurta vaihtelua pesäkkeiden määrissä. Pesäkkeiden määrät olivat samankaltaiset myös eri sijoituspaikoissa, jolloin aerosolit ovat levinneet samalla tavalla.

(31)

Kuvio 13. Pesäkemäärä suuhygienistin työtilassa eri imukärjillä. Y-akselilla tutkimusmaljojen pesäkemäärien keskiarvot. X-akselilla etäisyys potilaan suun ja tutkimusmaljan vä- lillä.

Oheisen Kuvio 14. perusteella voidaan havaita, että syljenimua käytettäessä verimaljoilla kasvoi suurin määrä bakteereita. Ero tehoimukärkiin oli prosentuaalisesti huomattava eli noin 50 %. Perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®-tehoimukärjen välillä ei ollut huomattavaa eroa pesäkkeiden keskimääräisessä lukumäärässä.

Kuvio 14. Kokonaispesäkemäärien keskiarvot ja niiden jakaumat perinteisen ja ErgoFin- ger®-tehoimun imukärkien sekä syljenimun kesken

(32)

5.3.1 Perinteisen tehoimukärjen ja ErgoFinger®-tehoimukärjen erot

Bakteerikasvun määrässä oli jonkin verran päiväkohtaista eroa (Kuvio 15). 26. elokuuta ErgoFinger®-tehoimukärkeä käyttäessä verimaljoilla löytyi vähiten bakteerikasvua. Toisaalta 14. syyskuuta ErgoFinger®-tehoimukärkeä käyttäessä löytyi enemmän bakteerikasvua aikaisempiin otantoihin verrattuna. Tuona päivänä oli myös kontrollimaljoilla (Taulukko 3) eniten kasvua, joten on hyvä huomioida, että kyseisen tutkimuspäi- vän huoneilman kontaminaatio voi vaikuttaa tulokseen.

Kuvio 15. Tehoimukärkien yhteenlasketut pesäkemäärät päiväkohtaisesti laskettuna Perinteistä tehoimukärkeä ja ErgoFinger®-tehoimukärkeä käytettäessä aerosoleja muo- dostui suhteellisen samat määrät (Kuvio 16.) Kuitenkin instrumenttitasolta ja pullotasolta löytyi selvästi enemmän bakteereja perinteistä imukärkeä käyttäessä.

Kuvio 16. Pesäkemäärien keskiarvot perinteisellä- ja ErgoFinger®-tehoimukärjellä

(33)

Tutkimuksessa kerätylle aineistolle tehtiin tilastomatemaattinen analyysi Mann-Whitney U-testillä, jotta voitiin selvittää, onko saaduilla tuloksilla tilastollisesti merkittävää eroa.

Mann-Whitney U-testi oli sopiva menetelmä aineiston pienen otannan vuoksi sekä siksi, ettei aineisto noudattanut normaalijakaumaa. Laskurilla saatiin tulokseksi p-arvo. P-arvo oli 0.47152. Testin tuloksen perusteella ero perinteisen tehoimukärjen sekä ErgoFin- ger®-tehoimukärjen välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä. (Sohlberg 2020.)

Taulukko 5. Mann-Whitney U-testissä käytetyt otannat ja Social Science Statistics-ohjelman las- keman tuloksen yksityiskohdat

Mann-Whitney U-testi aluksi järjestää mittaustulokset järjestykseen: 1 -> mittausten lu- kumäärä. Sen perusteella lasketaan U-arvo, joka on normaalisti jakautunut mittauksien lukumäärän ollessa yli 20. Tällöin voidaan käyttää z-testiä p-arvon laskuun. Tässä tapauksessa z-arvo on 0.72102 ja p-arvo on 0.47152, joka ei ole merkittävä (merkitsevyys- taso p <0.05) (Sohlberg 2020). Mann-Whitney U-testin voi tehdä esimerkiksi SPSS-las- kentaohjelmassa. Opinnäytetyössä on käytetty internetin ilmaista Social Science Statis- tic-laskentaohjelmaa (Mann-Whitney U-test Calculator 2020.).

(34)

6 Pohdinta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon bakteereita kasvaa suunhoidon hoitohuoneen eri pinnoille asetetuilla verimaljoilla eri imukärkiä käytettäessä ja sitä kautta tutkia perinteisen tehoimukärjen, ErgoFinger®️-tehoimukärjen ja syljenimun välisiä eroja aerosolien leviämisen ehkäisyssä. Tutkimuskysymykset työssä olivat: Kuinka paljon bakteereita kasvaa suuhygienistin työtilan eri pinnoille asetelluilla verimaljoilla eri imukärkiä käytettäessä? Minkälaisia eroja on ErgoFinger®️-tehoimukärjen, perinteisen tehoimukärjen sekä syljenimun välillä aerosolien leviämisessä?

6.1 Tulosten tarkastelu

Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta aerosolivälitteisten mikrobien määrän kasvavan työtilassa ultraäänipuhdistuksen aikana kaikilla imukärjillä, sillä tutkimusmaljojen pesäkemäärät olivat suurempia kuin kontrollimaljoilla (Taulukko 3 ja 4).

Lähes kaikilla tutkimusmaljoilla löytyi kasvua, jotka olivat osa joko ihmisen ihon- tai suuontelon normaaliflooraa. Vaikka maljojen paikat sekä etäisyydet vaihtelivat, olivat löy- dökset pitkälti samantyyppisiä. Tyypillisimpiä löydöksiä olivat erilaiset grampositiiviset kokkibakteerit, mikrokokit sekä koagulaasinegatiiviset stafylokokit. Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty samankaltaisia bakteereja, kuten koagulaasinegatiivisia stafylokokkeja ja mikrokokkeja (Rautemaa ym 2006; Jain ym. 2020).  Lähempänä potilaan suuonteloa oli enemmän vaihtelua pesäkkeiden morfologiassa. Löydetyt mikrobit eivät ole vaarallisia terveille ihmisille, mutta immuunipuutteiselle ihmiselle ne voivat aiheuttaa infektioita.

Tutkimustuloksien perusteella voitiin osoittaa, että syljenimu oli selvästi huonoin vaihtoehto imukärjistä. Syljenimua käyttämällä bakteereita kasvoi maljoilla keskimäärin eniten bakteereita (19,3 pmy) ja kahdella maljalla pesäkkeitä löytyi jopa yli 50 pmy. Myös pro- sentuaalinen ero pesäkkeiden määrässä oli suuri (67 %) verrattuna perinteiseen te- hoimukärkeen (18 %) ja ErgoFinger-tehoimukärkeen (15 %) (Kuvio 14). Nykyään suosi- tus on, ettei syljenimua käytettäisi pelkästään aerosoleja muodostavissa toimenpi- teissä (Baumann ym. 2018; Emmons 2019).

Aineiston perusteella voitiin päätellä, että suuhygienisti altistuu suurimmalle määrälle aerosoleja potilaan suun läheisyydessä, sillä suurimmat bakteerimäärät löytyivät instrumenttitarjoittimelta (Kuvio 13). Instrumenttitarjoitin sijaitsi lähimpänä potilaan suuta ja

(35)

suurimpia pesäkemääriä siinä havaittiin syljenimua käyttäessä (50 pmy) ja pienim- piä pesäkemääriä ErgoFinger®-tehoimukärkeä käyttäessä (5 pmy). Kuvion 13. perusteella voidaan myös päätellä, että aerosolien määrä huoneessa on suhteellisen tasainen metrin etäisyyden jälkeen asiakkaan suusta.

Koska potilaan suun edessä olevalta instrumenttitarjoittimelta löytyi vähiten bakteereja ErgoFinger®-tehoimukärkeä käytettäessä (Kuvio 12), voisi päätellä ErgoFinger®-te- hoimukärjen mahdollisesti vähentävän roiskeita. Kohdistinvalosta löytyneet vähäiset pe- säkemäärät ErgoFinger®-tehoimukärjellä ja perinteisellä imukärjellä osoittavat selkeän eron tehoimun ja syljenimun välillä. Saaduista tuloksista voidaan ylipäätään huomata tehoimun tehokkaampi vaikutus aerosolien hallinnassa, mikä onkin havaittu jo aikaisemmissa tutkimuksissa (Jacks 2002).

Tulosten perusteella ErgoFinger®️-tehoimukärki näyttäisi olevan tehokkaampi verrattuna muihin imukärkiin, joskin ero perinteiseen tehoimunkärkeen jäi pieneksi. ErgoFin- ger®️-tehoimukärkeä käyttäessä maljoilla kasvoi keskimäärin vähiten bakteereja (4,3 pmy) ja jopa 39 % maljoista havaittiin todella vähän pesäkkeitä (≤2 pmy). Li- säksi bakteereja löytyi instrumenttitasolta ja pullotasolta vähemmän bakteereja ErgoFin- ger®️-tehoimukärkeä käytettäessä kuin perinteisellä tehoimukärjellä (Kuvio 16).

ErgoFinger®️-tehoimukärki on suunniteltu anatomisesti niin, että työskentely on tarkem- paa sekä imun kärki on helpommin kohdistettavissa. Imu voidaan siis vaivatta kohdistaa suoraan sille alueelle, missä aerosolipilvi muodostuu, jolloin aerosolien poistaminen saattaa olla tehokkaampaa kuin perinteisellä imukärjellä. Tämän lisäksi ErgoFinger®️-te- hoimukärki on muotoiltu niin, että se käyttää hyödyksi Bernoullin yhtälöä. Bernoullin yh- tälö on fysiikan laki, jonka mukaan putkessa virtaavan nesteen tai ilman nopeuden kas- vaessa sen paine pienenee ja päinvastoin. Imukärjen läpi virtaa jatkuvasti kaasua eli ilmaa. Mitä pienempi imukärjen suuaukko on, sitä nopeammin ilman on virrattava sen läpi, jotta lävitse virtaavan ilman kokonaisvolyymi pysyy samana. ErgoFinger®-tehoimun suuaukko on läpimitaltaan pienempi kuin perinteisessä tehoimunkärjessä. Ber- noullin lain mukaisesti ilma siis virtaa pienestä suuaukosta nopeammin, jolloin kärjen si- sällä oleva paine laskee, jolloin kasvava alipaine saa aikaiseksi suuremman imutehon.

(Britannica).

Edellä mainitut asiat voivat osaltaan selittää sitä, miksi ErgoFinger®-tehoimunkärkeä käyttäessä pesäkemäärät maljoilla olivat vähäisiä. ErgoFinger®-tehoimukärjen voi siis

(36)

päätellä olevan tehokas ehkäisemään ultraäänipuhdistuksen aikana syntyneiden aerosolien leviämistä.

Perinteistä tehoimukärkeä käyttäessä maljoilla kasvoi enemmän bakteereja (148 pmy) kuin ErgoFinger®-tehoimukärjellä (121 pmy). Kuitenkaan tutkimustulosten perusteella ErgoFinger®-tehoimukärjen ja perinteisen tehoimunkärjen välillä ei ollut huomattavaa eroa. Tulokset olivat samankaltaisia niin maljoilla kasvaneiden pesäkkeiden mää- rissä kuin niiden pesäkemorfologiassa. Kerätylle aineistolle tehtiin Mann-Whitney U- testi, minkä perusteella kahden tehoimunkärjen välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa (p 0.47152).

6.2 Eettisyys

Opinnäytetyön toteutuksessa sekä suunnittelussa noudatettiin hyvää tieteellistä käytän- töä, sekä sen sanelemia toimintaperiaatteita. Opinnäytetyön toteutuksessa noudatettiin hyvän tieteellisen käytännön mukaista huolellisuutta, rehellisyyttä sekä tarkkuutta niin tulosten havainnoinnissa, analysoinnissa kuin arvioinnissa. (TENK.) Saadut tulokset olivat todellisia, sekä tutkimuksen kulku raportoitiin niin, että se on toistettavissa.

Asiakkaina toimivat tutkimuksesta riippumattomat henkilöt, joita ei identifioitu millään tavalla. Näytemateriaali ei ollut yhdistettävissä takaisin asiakkaaseen, eivätkä näin ollen saadut tuloksetkaan. Jälkeenpäin ei siis ulkopuolinen henkilö voisi tietää, kenestä verimaljoilla kasvavat bakteerit ovat peräisin. Tutkimuksessa ei myöskään käsitellä poliitti- sesti tai uskonnollisesti herkkiä aiheita.

Opinnäytetyössä ei tarvittu varsinaista tutkimuslupaa, sillä tutkimuksessa oli keskeisesti mukana ainoastaan opinnäytetyön toteutuksen kannalta olennaisia henkilöitä. Opinnäy- tetyön suunnitteluvaiheessa kartoitettiin se, tarvitaanko minkäänlaisia tutkimuslu- pia. Suunnittelu- sekä raportointivaiheessa taustalla käytetyt aikaisemmat tutkimukset on merkitty asianmukaisella tavalla, sekä lähdeviitteet ovat oikeaoppiset. (TENK.) Verimaljoja tarkasteltaessa tulokset kirjattiin ylös sellaisina kuin ne maljoilla olivat nähtä- vissä. Verimaljat olivat myös merkitty asiaan kuuluvalla tavalla. Opinnäytetyön tekijät ei- vät vastaanottaneet minkäänlaista rahoitusta työstä. Kun opinnäytetyö oli valmis palau- tettavaksi, se tarkastettiin bioanalytiikan tutkinto-ohjelman Turnitin-ohjelmalla, joka var- mistaa, ettei opinnäytetyötä ole plagioitu.