Tämä on alkuperäisen artikkelin rinnakkaistallenne.
Viite:
Kitinoja, H. 2019.
Afrikka kehitysyhteistyökumppanista liiketoimintakumppaniksi Yrittävä Lakeus
(4), 44.44
rittäjä, oletko miettinyt, miten voisit parantaa liike- toimintasi kilpailukykyä?
Miten muuttuva maailma ja kestävyyskriisi vaikut- tavat yrityksesi kehitykseen? Oletko tutkinut mahdollisuuksiasi hyödyntää kiertotalouden liiketoimintamalleja?
Kiertotalous vähentää materiaalin li- säksi energian, veden ja minkä tahan- sa resurssin hukkaa. Resursseja ovat myös laitteet tai tilat, joiden käyttöas- teita olisi usein varaa nostaa. Mahdol- lisuuksia kiertotalouden toteuttami- seen on siis valtavasti. Joko tunnistit omassa toiminnassasi jonkin kehitys- kohteen?
Sitran määrittelemien kiertotalouden liiketoimintamallien toteutustatapoja 1) Pidennetään tuotteen elinkaarta
korjaamisen ja kunnostuksen kei- noin.
2) Vuokrataan/liisataan tuote palve- luna. Asiakas saa tietyn toiminnon ilman omistamisen kokonaiskus- tannuksia.
3) Jaetaan/vuokrataan/myydään ta- varoita ja resursseja Digipohjaisten jakamisalustojen avulla.
4) Huomioidaan materiaalien uusiu- tuvuus ja kierrätettävyys tuotteen suunnittelussa.
5) Parannetaan prosessien ja tuottei- den resurssitehokkuutta ja kier- rätystä teknologian avulla. Hyö- dynnetään sivuvirrat.
KIERTOTALOUS UUDISTAA
LIIKETOIMINTAA
frikan kehityspankin mu- kaan Afrikan bruttokan- santuotteen ennustetaan kasvavan 4 prosenttia vuonna 2019 ja 4,1 pro- senttia vuonna 2020. Itäinen Afrikka on ollut nopeimmin kasvava alue vii- den viimeisen vuoden ajan, Nigeria ja Etelä-Afrikka ovat mantereen suurim- pia talouksia. Afrikka mo¬der¬ni¬soituu ja kaupungistuu nopeasti. Kasvavan väestön keskimääräisen koulutus- ja elintason noustessa keskiluokka kas- vaa ja vaurastuu.
Afrikan osuus Suomen tavaravien- nistä oli ulkomaankauppatilastojen mukaan vuoden 2019 alkuneljännek- sellä vain 2,4 prosenttia. Suomalaisel- le energiaan, maatalouteen, koulutuk- seen, kiertotalouteen ja puhtaaseen veteen liittyvälle osaamiselle olisi kui- tenkin tarjolla useita liiketoimintamah- dollisuuksia.
Kehitysyhteistyöhankkeista liikkuvuuteen
Seinäjoen ammattikorkeakoulun Afrik- kaan suuntautunut yhteistyö alkoi jo 1990-luvun puolessavälissä. Kahdek- san ammattikorkeakoulun sekä Ke- nian ja Ugandan yhteistyöyliopistojen muodostama Terve Afrikka –verkosto juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista yh- teistyötään. Alkuvaiheessa yhteistyötä tehtiin mm. kouluruokailun, kouluter- veydenhuollon ja sairaanhoitajakoulu- tuksen kehittämiseksi UM:n rahoit-
tamien kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Lisäksi lähes tuhannelle opis- kelijalle Suomesta ja Afrikasta on UM:n ja EU:n rahoitusohjelmien tuella mah- dollistunut opiskelujakso toisessa maassa.
Koulutusviennistä
vientiyhteistyöhön yritysten kanssa
Viimeisen neljän vuoden aikana Afri- kasta, erityisesti Namibiasta, on tul- lut SeAMKille tärkeä kumppani koulu- tusviennissä ja osaamisen viennissä.
SeAMK on alueen yritysten kanssa mukana hankkeessa, jossa kuivuudes- ta kärsivässä maassa akasiapensaista tuotetaan eläinten rehua. Myös maa- kuntakorkeakoulumallia ollaan vie- mässä Namibiaan yhteistyössä pai- kallisen yliopiston kanssa. Yksityinen yliopisto puolestaan on ostanut Heal- thy Kids -online opintokokonaisuuden sisällyttäen sen omiin opetussuun- nitelmiinsa. Ruokaturvallisuuteen ja maatalousalaan sekä opettajien täy- dennyskoulutukseen liittyviä yhteis- työsuunnitelmia on myös olemassa.
Luotettavat yhteistyökumppanit ja verkostoituminen ovat oleellisia viennin edistämisessä. Ministeride- legaatiot, lähetystöt ja Team Finland –yhteistyö antavat oman tukensa toi- minnalle. Alueemme koulutusorgani- saatiot ja yritykset voivat myös muo- dostaa oman vientiverkostonsa.
Teksti: Helli Kitinoja Osaamisen vienti, SeAMK
