Emmi Martti, Monica Pirttilä & Olli-Pekka Virpi
CPAP-LAITTEEN KÄYTTÖÖNOTTO
Opetusvideo Oulun ammattikorkeakoululle
CPAP-LAITTEEN KÄYTTÖÖNOTTO
Opetusvideo Oulun ammattikorkeakoululle
Emmi Martti, Monica Pirttilä & Olli- Pekka Virpi
Opinnäytetyö Syksy 2018
Hoitotyön tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
3 TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Hoitotyön tutkinto-ohjelma, sairaanhoitaja
Tekijät: Emmi Martti, Monica Pirttilä & Olli-Pekka Virpi Opinnäytetyön nimi: CPAP-LAITTEEN KÄYTTÖÖNOTTO Opetusvideo Oulun ammattikorkeakoululle
Työn ohjaaja: Pia Mäenpää & Piia Hyvämäki
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Syksy 2018 Sivumäärä: 33 + 2
Akuutin hengityksenvajauksen aiheuttavia tiloja voi olla monenlaisia liittyen sydämen ja keuhkojen normaalin toiminnan pettämiseen kuten sydämen vajaatoiminta, keuhkokuume, keuhkopöhö ja krooniset keuhkosairaudet. CPAP– laite on yksi tehokkain keino akuutin hengitysvajauksen hoidossa. (Greene & Peters, 1994). CPAP eli jatkuva positiivinen ilmatiepaine parantaa hapettumista lisäämällä painetta keuhkorakkuloiden eli alveolien ja kapillaarien välillä. Tämä saa aikaan hapen tehokkaamman siirtymisen verenkiertoon. Samalla CPAP laajentaa rintaonteloa, vähentäen laskimopaluuta ja samalla myös sydämen työtaakkaa (Uusaro & Ukkonen, 2018).
Sairaanhoitajan kliiniseen osaamiseen kuuluu erilaisten hapenantovälineiden oikeaoppinen käyttö.
CPAP-laitteen käyttökuntoon saattaminen, käyttö sekä potilasohjaus ovat tärkeä osa sairaanhoitajan kliinistä osaamista. Tilaajamme Oulun ammattikorkeakoulun toimeksiannosta toteutimme opinnäytetyönä opetuskäyttöön soveltuvan videon CPAP-laitteen kokoamisesta, hoidon aloittamisesta sekä potilasohjauksesta CPAP-hoidon aikana.
Toiminnallisen opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa ajantasainen, selkeä ja helposti ymmärrettävä opetusvideo Oulun ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön kliinistä hoitotyötä opiskeleville hoitotyön opiskelijoille, sekä kaikille, jotka haluavat kehittää osaamistaan CPAP- laitteesta. Lisäksi videosta ja teoriatiedosta voivat hyötyä myös hoitoalan ammattilaiset, jotka haluavat kehittää osaamistaan CPAP-hoidon toteuttamisessa. Tavoitteena oli, että opetusvideosta tulee innostava osa hoitotyön kliinisten taitojen opiskelua.
Opetusvideon lähtökohtana on käytetty ajantasaista, tieteellistä tietoa CPAP-hoidon toteuttamisesta, sen käyttöaiheista ja vasta-aiheista, sekä hyvään potilasohjaukseen perustuvasta käytännöstä. Teoriatietoa on hyödynnetty sekä kotimaisista että ulkomaisista luotettavista lähteistä.
Videosta syntyi selkeä ja toimiva kokonaisuus, jota voi hyödyntää opetuksen tukena ja itsenäisessä opiskelussa. Videosta saamamme palautteen perusteella onnistuimme projektissamme hyvin ja toivomme, että video helpottaa CPAP-laitteen käyttämisen opettelua opiskelijoille sekä osana helpottaa opettajien kliinisen hoitotyön opettamista erilaisten hapenantovälineiden osalta. Jatkossa kun teknologia ja laitteisto kehittyvät, voisi olla aiheellista tehdä uusi opetusvideo CPAP-laitteesta tai yhä enemmän käytössä olevasta korkeavirtauksisesta nenäkanyylista.
C-PAP, Opetusvideo, hengitysvajaus, hapenantovälineet
4 ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree Programme in Nursing and Health Care, Option of Nursing
Authors: Emmi Martti, Monica Pirttilä & Olli-Pekka Virpi Title of thesis: USER’S GUIDE OF CPAP
Device and patient briefing
Educational video for Oulu university of applied sciences Supervisors: Pia Mäenpää & Piia Hyvämäki
Term and year when the thesis was submitted: Autumn 2018 Number of pages: 33 + 2
Acute respiratory distress may be caused by various different factors disturbing the normal functioning of the heart and lungs. Heart failure, pneumonia, fluid build-up in the lungs and chronic lung diseases can be named as few examples of conditions disrupting the normal function. CPAP- device is one of the most effective ways to treat acute respiratory distress. (Greene & Peters, 1994) Continuous positive airway pressure (CPAP) enhances oxygenation by increasing ressure between the lungs’ alveoli and capillary veins. This in turn makes gas exchange between cardon dioxide and oxygen more effective, thus increasing the diffusion of oxygen to the bloodstream. At the same time CPAP widens the pleural cavity, which also decreases venous return and thus has a positive impact on the heart’s workload (Uusaro & Ukkonen, 2018).
The use of various different methods of aiding oxidation and assisting breathing, are a crucial part of a nurse’s clinical know-how. The preparations and use of CPAP-device, as well as the proper way of starting the treatment and preparing the patient with sufficient and efficient briefing before and during the treatment are an important part of that previously mentioned know-how. The order for this video was placed by the Oulu university of applied scienes (OUAS), as an aid for students and teachers for clinical studies and training.
We made this video to be our Bachelor’s thesis. We aimed to produce a up-to-date, clear and understandable educational video, to be used in the education of nurses in their clinical phase of studies. In addition to this, we have given permission to OUAS to distribute the video for the additional training and review for healthcare professionals. The idea was for the video to be an inspiring part of nursing studies.
The basis for this video was constructed of knowledge gathered from various adequate sources with scientific, accurate, up-to-date information of CPAP-treatment. From these sources we gathered the information about the CPAP-treatment, its indications and contraindications , as well as the recommendations for good-quality patient briefing. In the future as technology and treatment methods evolve, it could be a good idea to make a new video to correspond to the needs of future healthcare professionals.
Keywords: CPAP, breathing, education, nursing
5
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 7
2 PROJEKTIN TAVOITTEET ... 8
3 PROJEKTIN SUUNNITTELU ... 10
3.1 Projektiorganisaatio... 10
3.2 Projektin päävaiheet ... 11
4 HENGITYKSEN FYSIOLOGIA JA AKUUTTI HENGITYSVAJAUS ... 14
4.1. Hengityksen fysiologia ... 14
4.2. Akuutti hengitysvajaus ... 14
4.2.1 Hypokseeminen ja hyperkapninen hengitysvajaus ... 15
5 HENGITYKSEN TEHOSTAMINEN HAPENANTOVÄLINEILLÄ ... 17
6 CPAP-HOIDON TOTEUTTAMINEN ... 19
6.1 Continuous Positive Airway Pressure ... 19
6.2. Hoidon toteuttaminen ... 19
6.3 Hoitovasteen arviointi ja kontraindikaatiot ... 21
8 PROJEKTIN TOTEUTUS ... 23
8.1 Video oppimismateriaalina ... 23
8.1 Videon ideointi ja käsikirjoitus ... 23
8.2 Videon kuvaaminen... 24
8.3 Videon editointi ja viimeistely ... 25
9.1 Tuotteen arviointi ... 26
9.2 Työskentelyprosessin arviointi ... 27
9.3 Projektin resurssit ... 28
9.4. Riskien arviointi ... 29
10 POHDINTA ... 30
LÄHTEET ... 31
LIITTEET ... 35
6
LIITE 1. Arviointilomake ... 35 LIITE 2. Videon käsikirjoitus ... 36
7
1 JOHDANTO
Akuutti hengitysvajaus on hengenvaarallinen ja yleinen kiireellistä sairaalahoitoa vaativa tila.
Akuutti hengitysvajaus on seurasta siitä, että sydän tai keuhkot eivät pysty ylläpitämään verenkierrossa normaalia happipitoisuutta, tai veren hiilidioksidipitoisuus nousee liian korkealle.
Akuutin hengityksenvajauksen aiheuttavia tiloja voi olla monenlaisia liittyen sydämen ja keuhkojen normaalin toiminnan pettämiseen kuten sydämen vajaatoiminta, keuhkokuume ja keuhkopöhö ja krooniset keuhkosairaudet. CPAP (Continuous positive airway pressure) on yksi tehokkaimmista keinoista akuutin hengitysvajauksen hoidossa. (Greene & Peters, 1994). CPAP-hoito pitää ylähengitystiet avoimina jatkuvan positiivisen ilmatiepaineen avulla ja pyrkii avaamaan kokoon painuneita hengitysteitä ja näin ollen vähentää hengitykseen tarvittavaa työtaakkaa. (Anttalainen, 2018.)
Sairaanhoitajan kliiniseen perusosaamiseen kuuluu hapenantovälineiden oikeaoppinen käyttö, sekä osana sitä, CPAP eli Continuous Positive Airway Pressure - laitteen käyttökuntoon saattaminen ja potilaan ohjaaminen hoidon aikana. Opintojemme aikana huomasimme, että opetusvideo CPAP-laitteen oikeaoppisesta käytöstä olisi hyödyllinen ja käytännönläheinen keino osana akuutin hengityksenvajauksen hoitamisen opetusta tuleville hoitotyön ammattilaisille.
Opinnäytetyönä tehdyssä opetusvideossa esittelemme CPAP- laitteen toiminnan, kokoamisen ja käyttöperiaatteet. Käymme läpi CPAP- laitteen käyttöön liittyvät indikaatiot ja kontraindikaatiot, sekä turvallisen potilasohjauksen perusteet.
Projektin tuotteena tehty opetusvideo on suunnattu hoitoalan opiskelijoille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille avuksi ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Video tuotettiin yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ja siitä voivat hyötyä sekä hoitoalan opiskelijat, opettajat osana kliinisen hoitotyön opetusta että hoitoalan ammattilaiset. Oulun ammattikorkeakoululle annettiin lupa julkaista projektin tuotos julkiseen jakoon, jolloin se on helposti saatavilla kaikille. Tavoitteena oli tuottaa ajantasainen, selkeä ja helposti ymmärrettävä opetusvideo Oulun ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön kliinistä hoitotyötä opiskeleville hoitotyön opiskelijoille, sekä kaikille, jotka haluavat kehittää osaamistaan CPAP-laitteen käytöstä.
8
2 PROJEKTIN TAVOITTEET
Projektille on olennaista asettaa tavoitteita. Nämä antavat suunnan projektille ja samanaikaisesti ohjaavat projektia sen suurempia, lopullisia tavoitteita kohti. Tavoitteita voi asettaa sekä pienellä mittakaavalla että suuremmilla tavoitteilla, jotka luovat projektin kokonaisuuden. Näin projektin kokonaisuus pidetään aisoissa ja vältetään myös mahdollista turhaa resurssien ja ajan käyttämistä.
Hyvät tavoitteet noudattavat niin kutsuttua SMART-filosofiaa. SMART tulee sanoista spesifinen (eng. specific), mitattava (eng. measurable), mahdollinen (eng. achievable), realistinen (eng.
realistic) ja aikaan sidottu (eng. time bound) Nämä linjaukset tavoitteiden laatimisessa antavat myös aikataulutusta koskevat suurpiirteiset raamit projektille. (Kloosterman, online CPD courses, Viitattu 15.1.2018).
Tämän opinnäytetyöprojektimme tavoitteena oli tuottaa laadukas, selkeä ja helposti ymmärrettävä opetusvideo Oulun ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön kliinistä hoitotyötä opiskeleville hoitotyön opiskelijoille, sekä kaikille, jotka haluavat kehittää osaamistaan CPAP-laitteen käytöstä.
Projektin tulostavoitteena oli tuottaa opetusvideo CPAP-laitteen kokoamisesta, hoidon aloittamisesta ja potilaan ohjauksesta hoidon aikana. Tarkoituksena on, että video otetaan opetuskäyttöön ja sitä voidaan hyödyntää osana kliinisen hoitotyön opetusta. Projektin laatutavoitteina on, että video on ajantasainen, selkeä ja helposti ymmärrettävä. Kehitystavoitteena projektille on, että valmistuvat hoitoalan opiskelijat saavat selkeät ohjeet CPAP-laitteen käyttökuntoon saattamisesta, hoidon aloittamisesta ja potilaan ohjaamisesta.
Yhtenä kehitystavoitteena voidaan pitää kliinisen hoitotyön opetuksen kehittämistä opetusvideon avulla. Opetusvideon tarkoituksena on lisätä opettajien mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia oppimistapoja ja kanavia kliinisen hoitotyön opetuksessa. Projektin yhteiskunnallinen hyöty tulee siitä, että opiskelijoiden osaaminen CPAP-laitteen käytöstä parantuisi ja mahdollisesti tätä kautta myös potilasturvallisuus käytännön hoitotyössä paranee sairaanhoitajien parempien valmiuksien kautta. Opetusvideo on kaikkien saatavilla, jolloin sekä opiskelijat, että hoitotyön ammattilaiset voivat sen avulla kehittää ammatillista osaamistaan CPAP-laitteesta. Lisäksi opetusvideo on kanava erilaiselle tavalle oppia ja sitä voidaan käyttää tukemaan perinteistä opetusta.
9 Taulukko 1. Projektin laatutavoitteet
Laatutavoite Laatutavoitteen kriteerit
1. Ajantasainen Videolla esiintyvät välineet, tiedot ja toimintatavat ovat ajantasaisia.
2. Selkeä Artikulointi selkeää ja kerronta loogista, yksinkertaista, mutta asiasisällöltään relevanttia. Video on korkealaatuinen ja äänenvoimakkuus riittävä.
3. Helposti ymmärrettävä
Tiedot ja video on koostettu helposti seurattavalla tavalla.
Projektissa mukana olevien opiskelijoiden oppimistavoitteina oli oppia videon suunnittelua, kuvaamista ja editoimista. Lisäksi olennaisena oppimistavoitteena oli CPAP-laitteen kokoamisen, hoidon aloittamisen ja ohjauksen oppiminen sekä CPAP-laitteen käyttöön liittyvien asioiden, kuten indikaatioiden kokonaisvaltaisempi ymmärtäminen. Tavoitteena oli luotettavan tutkimustiedon löytäminen ja hyödyntäminen. Projektiluontoisen työn suunnittelu, toteutus ja arviointi olivat myös projektin oppimistavoitteita. Yhtenä tavoitteena projektia toteuttamassa olleilla opiskelijoilla oli myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen.
10
3 PROJEKTIN SUUNNITTELU
3.1 Projektiorganisaatio
Projektiorganisaation perustaminen on tärkeää, sillä projektille tarvitaan asettaja ja tilaaja. Tämän projektin asettajana ja tilaajana on Oulun ammattikorkeakoulu, ja tilaajana sillä on oikeus päättää projektin aloittamisesta, jatkumisesta ja lopettamisesta. Ohjausryhmä on projektiryhmän tärkeä tuki. Ohjausryhmä huolehtii projektin toimintaedellytysten varmistamisen, projektin hyötyjen oleellisuuden ja hyötyodotuksiin liittyvät riskit. Ohjausryhmän tehtävä on myös valvoa projektin toteutusta, sekä seurata ja tukea projektiryhmän jäseniä projektin toteuttamisessa (Projektin organisointi, projektin hallinta, http://proha.purot.net viitattu 20.1.2018.)
Kaiken kaikkiaan projektiorganisaation perustaminen on siis pohja projektin aloittamiselle ja sen toteutumiselle. Selkeä projektiorganisaatio on myös olennainen projektin kommunikaation osalta;
on tärkeää, että kaikki projektiorganisaation jäsenet tietävät keneen olla yhteydessä, mikäli ongelmia tai avuntarvetta ilmenee. (Projektin organisointi, projektin hallinta, http://proha.purot.net/
viitattu 20.1.2018.)
Projektiryhmään ja opetusvideon toteutuksesta vastaavaan ryhmään kuului kolme hoitotyön opiskelijaa, Monica Pirttilä, Olli-Pekka Virpi ja Emmi Martti, joista Pirttilä toimii projektipäällikkönä.
Opettajat Pia Mäenpää ja Piia Hyvämäki muodostavat ohjausryhmän. Ohjausryhmä ohjaa projektiryhmää opinnäytetyön sisällön ja laadun suhteen. Ohjausryhmä varmistaa videon laadun lisäksi siinä pohjana käytetyn teoreettisen tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden sekä sen, että opetuskäyttöön tuleva video vastaa mahdollisimman hyvin Oulun ammattikorkeakoulun tarpeita.
Lisäksi projektin asiantuntijaryhmään kuuluu Joni Virtanen, joka avusti ja konsultoi videon kuvaamisessa ja editoimisessa. Työmme vertaisarvioijat olivat Riikka Siekkinen ja Hanna Similä.
Oulun ammattikorkeakoulu tarjosi projektin toteuttamiseen tarvittavat tilat ja välineet.
11
Kuvio 1.Projektiorganisaatiomatriisi
3.2 Projektin päävaiheet
Projektin ideointivaihe on keskeinen osa projektin onnistumisen kannalta. Huolella tehty etukäteissuunnittelu on projektin suunnitelman perusta. Projektisuunnitelmassa määritellään tarkkaan tavoitteet, rajaus, riskit, resurssit ja projektin etenemisen vaiheet ja aikataulut.
(Kymäläinen, Lakkala, Carver & Kamppari, 2016.)
Projektin suunnittelu lähti käyntiin siitä, kun mietimme itsellemme mieluista opinnäytetyön aihetta.
Meille oli alusta alkaen selvää, että tulisimme tekemään projektiluonteisen opinnäytetyön, jonka tekeminen ja toteutus olisi mielekästä sekä tekijöille, että siitä olisi todellista hyötyä Oulun ammattikorkeakoululle. Oulun ammattikorkeakoululta puuttui opetusvideo erilaisista hapenantovälineistä ja yhdessä ohjaavien opettajien kanssa päädyimme rajaamaan
Ohjausryhmä: Pia Mäenpää, Piia Hyvämäki
Projektiryhmä: Monica Pirttilä, Olli-Pekka Virpi
& Emmi Martti
Tukiryhmä Riikka Siekkinen &
Hanna Similä
Asiantuntijaryhmä:
Joni Virtanen, videon kuvaus ja editointi Tilaaja: Oulun
ammattikorkeakoulu, Kontinkankaan kampus
12
opetusvideomme aiheen CPAP-laitteeseen. Aiheen tarkka rajaaminen CPAP-laitteeseen antoi paremmat lähtökohdat perehtyä aiheeseen syvällisemmin useiden hapenantovälineiden sijasta.
Projektisuunnitelman toteutusvaihe alkoi yhdessä kirjallisuuteen ja tutkimustietoon perehtymisen sekä aineiston kokoamisen kanssa maaliskuussa 2017. Opinnäytetyötämme työstimme aikataulullisista syistä suurimmaksi osaksi etäkontaktein. Tutkimustietoa etsimme aina opinnäytetyöprojektin loppumetreille saakka.
Projektisuunnitelmaa, sekä videon käsikirjoitusta (Liite 2.) työstettiin aina syyskuuhun 2018 saakka, jonka lopputuloksena syntyi valmis käsikirjoitus ja projektisuunnitelma. Käsikirjoitukseen teimme vielä tarvittavia muutoksia opettaja ohjaajiemme antamien parannusehdotuksien mukaan ennen videon kuvaamista.
Kun projekti on käynnistetty, keskitytään sen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti. Tässä kohtaa toteutetaan projektin päätehtävää. Projektin tavoite on pidettävä mielessä koko toteutusprosessin ajan. Toteutusvaiheessa projektisuunnitelmaa toteutetaan käytännössä, jotta projektille asetettu tavoite saavutettaisiin. (Kymäläinen ym. 2016.) Syyskuussa 2018 varasimme tilat ja välineet Oulun ammattikorkeakoulusta, jossa kuvasimme videomme käsikirjoituksen mukaan. Videon kuvaamisesta vastasi kuvaamisen asiantuntijamme Joni Virtanen.
Arviointi on tärkeä osa projektin laadunhallintaa ja asetettujen laatutavoitteiden toteutumista läpi koko projektin. Arvioinnin toteuttaminen on suunniteltava etukäteen. Projektin tuotoksen arvioinnissa on tarkasteltava tavoitteiden toteutumista, tuloksia ja lopputuotteen hyödyllisyyttä ja hyödynnettävyyttä. (Kymäläinen ym. 2016.)
Videon editoimisen jälkeen lopullinen video tallennettiin Oulun ammattikorkeakoulun Moodle- verkko-oppimisalustalle, jossa Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelevat terveydenhoitaja- ja kätilöopiskelijoista koostuvat kaksi ryhmää katsoivat videon ja arvioivat sitä anonyymisti erillisellä arviointilomakkeella. Arviointi tapahtui numeraalisesti ja pyrimme sillä arvioimaan sitä, kuinka hyvin olemme saavuttaneet projektille asettamamme tavoitteet.
Projektin tuotos viimeisteltiin ja se luovutettiin tilaajalle ja projektin asettajalle. Projektin loppuraportointi ja päättäminen tulisi tapahtua sovitussa aikataulussa ja projektin tavoitteiden täytyttyä. (Kymäläinen ym. 2016.)
13
Loppuraporttia aloimme työstämään loppuvuodesta 2018. Opinnäytetyömme ja lopputuloksena projektille syntyneen videomme esitimme Oulun ammattikorkeakoululla Hyvinvointia- yhdessä tapahtumassa. Loppuraportti valmistui loppuvuodesta 2018.
14
4 HENGITYKSEN FYSIOLOGIA JA AKUUTTI HENGITYSVAJAUS
4.1. Hengityksen fysiologia
Hengittäminen on ihmisen elinehto. Hengittämisestä vastaa hengityselinjärjestelmä ja käytännössä hengittämisen tehtävä on turvata elimistön riittävä hapensaanti ja aineenvaihdunnassa syntyneen hiilidioksidin poistaminen. Hengitys voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen hengitykseen, joista ulkoinen osa käsittää hengityksen ”näkyvän” osan eli keuhkotuuletuksen. Keuhkotuuletus eli ventilaatio tarkoittaa ilman virtaamista sisäänhengityksessä hengitysteihin ja sieltä keuhkoihin ja uloshengityksen yhteydessä hengitysteitä pitkin keuhkoista pois. Verenkierron mukana happi kulkeutuu keuhkoista kaikkialle kudoksiin, joissa se osapaine-eron avulla diffundoituu soluihin.
(Leppäluoto ym. 2015, 193-201.)
Ilman virtaus sisään- ja uloshengityksessä perustuu keuhkojen alveolipaineen muutoksiin ulkoilman paineeseen nähden. Sisäänhengitys on aina aktiivinen vaihe, jolloin keuhkoihin muodostuu alipaine sisäänhengityslihasten kuten pallean supistuessa. Uloshengitys on passiivinen vaihe, paitsi rasituksessa, jolloin keuhkoihin muodostuu ylipaine, kun uloshengityslihakset aktivoituvat ja sisäänhengityslihakset relaksoituvat ja vetävät keuhkoja kasaan. Toinen merkittävä painesuure alveolipaineen rinnalla on intrapleuraalinen eli keuhkopussissa oleva paine. Se on normaalissa hengityksessä aina ulkoilman painetta pienempi. (Leppäluoto ym. 2015, 202.)
4.2. Akuutti hengitysvajaus
Akuutilla tai äkillisellä hengitysvajauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa elimistön riittävä hapensaanti tai hiilidioksidin tuuletus on riittämätöntä elimistön tarpeisiin nähden. Akuutti hengitysvajaus ei ole itsenäinen sairaus vaan elintoimintahäiriö. Hengitysvajaus on yleinen oire monessa akuutissa sairaudessa, vaikka keuhkojen toiminta voi olla moitteetonta. Potilaan tausta kuten perussairaudet ja yleiskunto vaikuttavat olennaisesti hengitysvajauksen kehittymiseen ja siihen tulee suhtautua ensisijaisesti oireena, jonka syy tulee aina selvittää. Akuutti hengitysvajaus on tavallisin tehohoidon syy. (Uusaro & Okkonen, 2018.)
Tavallisimpia akuutin hengitysvajauksen syitä voivat olla hengityselimistöön liittyvät tilat ja sairaudet kuten keuhkokuume, vaikeutunut astma ja keuhkoahtaumatauti, rintakehän vammat ja
15
aspiraatio. Hengitysvajauksen aiheuttavia verenkierrollisia häiriöitä voivat olla akuutti sydäninfarkti, vasemman kammion vajaatoiminta, läppävuodot ja keuhkoembolia. Muita akuutin hengitysvajauksen aiheuttajia voivat olla septinen infektio, laajat palovammat, metabolinen asidoosi, vakavat influenssatapaukset, sekä kaikki tajunnan tasoa heikentävät neurologiset tilat.
(Uusaro & Okkonen, 2018.)
Akuuttiin hengitysvajaukseen liittyy vahvasti usein myös muita elintoimintahäiriöitä, jossa hengityksen ja verenkierron yhteisvaikutukset ovat keskeinen osa. Äkillisessä hengitysvajauksessa happikyllästeisyys veressä laskee yleensä alle 90%. Happiosapaine voi laskea alle 8 kPa:n.
Respiratorinen asidoosi seuraa hiilidioksidin kertymisestä, joka laskee veren pH arvon alle 7,35.
Yleensä akuutista hengitysvajauksesta kärsivän potilaan hengitysfrekvenssi on yli 25 johtuen lisääntyneestä hengitystyöstä. (Brander ym. Käypä hoito -suositus 2006.)
Keuhkorakkuloiden kaasujenvaihtohäiriössä hengitysvajaus ilmenee ensisijaisesti hapenpuutteena. Tätä kutsutaan hypokseemiseksi hengitysvajaukseksi. Keuhkotuuletuksen häiriö eli ventilaatiovajaus näkyy kohonneena valtimoveren hiilidioksidiosapaineena. Tätä tilaa kutsutaan hyperkapniseksi hengitysvajaukseksi. Usein nämä molemmat hengitysvajauksen tyypit esiintyvät samanaikaisesti. (Brander 2011.)
4.2.1 Hypokseeminen ja hyperkapninen hengitysvajaus
Hypoksemiassa alveoleissa vallitsee matala happiosapaine. Hypoksemiassa huoneilman hengittäminen, johtaa siis matalaan happiosapaineeseen ja hapenpuutteeseen. Alveolitason kaasujenvaihtohäiriö ilmenee siis hapenpuutteena, joka voi johtua muun muassa keuhkorakkuloiden ja keuhkoverenkierron epätasaisesta jakaumasta, keuhkoverenkierron osittaisesta oikovirtauksesta tai diffuusio häiriöstä. (Brander ym. Käypä hoito- suositus, 2006.)) Hypoksemista eli kaasujenvaihtoon liittyvää hengitysvajausta aiheuttavat yleisesti esimerkiksi keuhkopöhö, akuutti keuhkovaurio ja äkillinen hengitysvajausoireyhtymä, keuhkokuume, keuhkoveritulppa ja keuhkokudossairaudet, jotka aiheuttavat diffuusiohäiriön. (Brander ym. Käypä hoito- suositus, 2006.)
Hyperkapnisessa hengitysvajauksessa valtimoveren hiilidioksidipaine nousee korkealle ventilaatio eli keuhkotuuletuksen vajauden takia. Se voi johtua esimerkiksi hengityksen säätelyn häiriöstä, hengityslihasten toiminnan häiriöstä, hukkaventilaation lisääntymisestä sekä aineenvaihdunnan
16
kiihtymisestä sairauden takia joka lisää hiilidioksidin tuottoa. (Brander ym. Käypä hoito- suositus 2006.) Hyperkapnista eli keuhkotuuletukseen liittyvää häiriötä aiheuttavat muun muassa keskushermostoa lamaavat lääkkeet ja sairaudet, hermo-lihassairaudet, keuhkoahtaumatauti, rintakehän vammat ja vaikea lihavuus. (Brander ym. Käypä hoito- suositus, 2006.)
17
5 HENGITYKSEN TEHOSTAMINEN HAPENANTOVÄLINEILLÄ
Lisähapen antaminen on nopein ja ensimmäinen keino hoitaa hengitysvajausta ja siihen liittyvää hypoksemiaa. Useimmilla potilailla yli 90% happisaturaatio on riittävä hoitotavoite, ja pelkästään lisähapen antaminen voi riittää hoidoksi lievässä hengitysvajauksen hoidossa. On tärkeää muistaa, että krooniseen hypoksemiaan tottuneilla potilailla, kuten keuhkoahtaumataudissa, liiallinen hapen annon lisääminen voi johtaa hengitysvireyden laskuun ja hoidon tarve on aina arvioitava yksilöllisesti, kuitenkin turvaten riittävä kudosten hapensaanti. Liiallista hapenantoa on vältettävä kaikilla hengitysvajauspotilailla. (Uusaro & Okkonen, 2018.)
Tavoitteena on happivajauksen riittävä ja hallittu hoito, liiallista korjaamista välttäen. Liiallinen hapenanto voi johtaa itsessään ventilaation vaimentumiseen, etenkin kroonista keuhkosairautta sairastavilla potilailla. Riittämätön hapenanto pitkittää kudosten hapenpuutetta, joten oikean suhteen löytäminen riittävän hapenannon ja liiallisen korjaamisen välillä on saavutettava nopeasti.
(Hengitysvajaus, Käypähoito-suositus, 2014.)
Happiviikset soveltuvat pienien alle 5 (viiden) litran /minuutissa virtauksiin ja ovat yleensä potilaalle miellyttävät käyttää. Kun potilaan lisähapen tarve on pitkäaikainen ja vähäinen, on suosituksena yleensä käyttää happiviiksiä. Mikäli potilaan tila vaatii happea suuremmalla kuin 5l/min virtauksella, otetaan käyttöön viiksien sijasta happimaski. Happimaskin maksimivirtaus on 10l/min. (Castren ym.
2002, 356.)
Potilaan tarpeen ollessa tätä suurempi, otetaan käyttöön suuremman virtauksen kestävä maski, venturimaski. Venturimaskeihin yhdistetään värikoodattu venturi, minkä avulla annettavan kaasusekoitteen (huoneilma ja happi) happipitoisuus saadaan säädettyä. Tämä puolestaan takaa sen, että potilas saa prosentuaalisesti oikeanlaista kaasuseosta, riippumatta hengityksensä kulusta. (Castren ym. 2002, 356.)
Venturimaskilla on myös mahdollista tarvittaessa antaa pienempiä happipitoisuuksia kuin normaalilla happimaskilla, sillä sen sivuilla olevat ilmanottoaukot ovat isompia (Kassara ym.
2004,186-187). Suurien happipitoisuuksien annosteluun käytetään hapenvaraajapussilla varustettua maskia ja yli 15 litraa/min happivirtausta. (Castren ym. 2002, 356.)
18
Korkeavirtauksinen happihoito on viimevuosina yleistynyt hapenantomenetelmä, jossa potilaalle annetaan happea suurella virtauksella optiflow-nenäkanyylin kautta. Aktiivikostutettu happi annetaan ventilaattorin tai erillisen laitteen avulla, johon on yhdistetty virtauskehitin. Tätä laitetta voidaan käyttää myös trakeostomiakanyylin kautta. (Uusaro & Ukkonen, 2018.)Vaikka itsessään optiflow on tehokas hoitomuoto, ja sitä voidaan käyttää varhaisvaiheen vaihtoehtona CPAP- hoidolle tai noninvasiiviselle ventilaatiolle, sillä voidaan antaa kuitenkin maksimissaan 60l/min virtauksia kun taas CPAP-laitteisto kehittää vähintään 100l/min virtauksen. (Käypähoitosuositus, 2014)
NIV eli noninvasiivista ventilaatiota voidaan toteuttaa maskin tai joskus kypärän avulla CPAP- laitteen lisäksi myös hengityslaitteella. Tässä potilaan spontaaneille hengityksille annetaan painetukea yhdistettynä positiiviseen loppu-uloshengityksen paineeseen PEEP:in avulla. (Uusaro
&Ukkonen, 2018.)
Noninvasiivisiin positiivista painetta hyödyntävien ventilaatio menetelmien (NIPPV, non-invasive positive pressure ventilation) on todettu vähentävän invasiivisten, mekaanisten ventilaatiomenetelmien tarvetta akuuttia sydänperäistä keuhkopöhöä sairastavilla potilailla (Peters ym. 2006). Tutkimuksessa löydettiin CPAPilla olevan merkittävä yhteys matalampaan kuolleisuuteen verrattuna standardisti käytettyihin interventioihin. Tutkimuksen mukaan CPAP, mutta myös muut NIPPV-menetelmät ovat yhteydessä matalampaan kuolleisuuteen ja vähentyneeseen invasiivisten ventilaatio menetelmien tarpeeseen.
CPAP-hoitoa on käytetty myös postoperatiivisena hoitona ja siitä tehtyjä tutkimuskatsauksia löytyy esimerkiksi isojen gastrokirurgisten toimenpiteiden jälkeisestä postoperatiivisessa hoidosta.
Vuonna 2014 tehdyssä 10 tutkimuksen katsauksessa CPAP-laitehoito vähensi leikkauksien jälkeistä keuhkokuumeen, hypoksian sekä invasiivisen intubaation määrää. (Chapman, Ireland, Mathew, Herbison, Zacharias, 2014.)
Kuitenkin, sekä NIPPV ja CPAP menetelmien käyttö on tehokasta etenkin tilanteissa, joissa akuutin hengitysvajauksen odotetaan korjautuvan mahdollisimman nopeasti. Jos potilaan tila ei parane hoidon aloituksesta muutamassa tunnissa tai tila pahenee, on invasiivista hengityslaitehoitoa harkittava, koska epäonnistunut noninvasiivinen hoito lisää kuolleisuusriskiä liittyen yleensä potilaan tajunnan tason heikentymisen ja aspiraatioriskin suurentumisen johdosta. (Uusaro &
Ukkonen, 2018.)
19
6 CPAP-HOIDON TOTEUTTAMINEN
6.1 Continuous Positive Airway Pressure
Jatkuvan positiivisen ilmatiepaineen johtaminen yhdessä hapen kanssa spontaanisti hengittävän potilaan hengitysteihin tuli osaksi sydänperäisen keuhkopöhön hoitoa 1980-luvulla CPAP-laitteen avulla. Myöhemmin se on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös muista syistä johtuvissa akuuteissa hengitysvajauksissa. CPAP-hoito on noninvasiivista hoitoa, joka tarkoittaa hengityksen avustamista ilman keinoilmatietä. Se on tehokas hoitomuoto siinä vaiheessa, kun lääkehoito ja lisähapen ”kevyemmät” antomuodot eivät ole riittäviä. Ajoissa aloitettu CPAP-hoito vähentää invasiivisen respiraattorihoidon tarvetta. (Brander, 2011.)
CPAP- laitehoidossa yhdistyvät sisäänhengityksen avustaminen positiivisella paineella ja positiivinen loppuilmatiepaine. Jatkuva positiivinen ilmatiepaine parantaa hapettumista lisäämällä painetta keuhkorakkuloiden eli alveolien ja kapillaarien välillä. Tämä saa aikaan hapen tehokkaamman siirtymisen verenkiertoon. Samalla CPAP laajentaa rintaonteloa, vähentäen laskimopaluuta ja samalla myös sydämen työtaakkaa. Paine lisää ilmastoituvan keuhkon osuutta vähentäen ventilaatio ja läpivirtaus epäsuhtaa näin ollen parantaen keuhkojen toimintakykyä ja vähentäen hengitykseen tarvittavaa työtä. (Uusaro & Okkonen, 2018.)
CPAP-hoito pitää ylähengitystiet avoimina ja pyrkii avaamaan kokoon painuneita hengitysteitä ja näin ollen vähentää hengitykseen tarvittavaa työtaakkaa. CPAP-hoito edellyttää kuitenkin potilaalta riittävää omaa hengitystä, se ei avusta potilaan hengittämistä mekaanisesti. (Anttalainen, 2018.)
6.2. Hoidon toteuttaminen
CPAP-laitehoito voidaan toteuttaa virtauskehittimen avulla, joka tuottaa vähintään 100 litraa minuutissa synnyttävän virtauksen. Hoito voidaan toteuttaa maskilla, tai noninvasiiviseen hoitoon sopivalla hengityskoneella. Käytettävää ilmatiepainetta eli PEEP:iä säädetään hoitovasteen ja potilaan painon mukaan. (Brander ym. Käypä hoito -suositus 2006.)
20
CPAP-laite on virtauskehittimen, letkuston, maskin, PEEP-venttiilin ja happilähteen (happipullo tms.) yhdistelmästä koostuva laite. Maskissa käytetään myös hihnaa, jolla maski asetetaan tiiviisti potilaan kasvoille. Lisäksi suosituksena on käyttää kiinnityshihnojen alla alushuppua painaumien ja painehaavojen ehkäisemiseen sekä pitkäaikaisessa ylipainehoidossa on myös olennaista käyttää ilmankostutinta limakalvovaurioiden ehkäisemiseksi. Virtauskehittimen sekoittaman kaasuseoksen happipitoisuus on 35-90% virtauskehittimen rakenteesta ja kaasuseokseen ohjattavan hapen osuudesta riippuen. (Castren ym. 2002, 368.)
CPAP-hoidon toteuttaa sairaalassa yleensä sairaanhoitaja. Onnistuneen hoidon kannalta teknisen osaamisen lisäksi on olennaista asiantunteva ja hyvä potilasohjaus. Potilasohjaus on erityisen tärkeää, sillä CPAP hoito tottumattomalle ja huonosti ohjatulle potilaalle voi olla erittäin ahdistava kokemus. Tiiviisti aseteltu maski voi aiheuttaa osalle potilaista tukahduttavaa tunnetta. Potilaalle kerrotaan hoidon tarkoitus ja kuinka se tullaan toteuttamaan. (Aaltonen & Mustonen, 2017.)
Hoidon aikana potilaan ei kannata puhua, jotta ilmavirtaus ei ohjaudu mahalaukkuun ja aiheuta pahoinvointia ja aspiraatioriskiä. On siis tärkeää muistaa kertoa potilaalle, kuinka hän voi kommunikoida hoitajan kanssa hoidon aikana esimerkiksi ennakolta sovituin käsimerkein tai kuvataulujen avulla. Myös laitteen äänekkyydestä sekä hoidon alussa mahdollisesta hengittämisen vaikeudesta informoiminen on olennaista potilaan ahdistuksen ja epävarmuuden ennaltaehkäisemiseksi. Potilaan hengittäminen helpottuu yleensä muutamassa minuutissa hoidon aloituksesta. (Aaltonen & Mustonen, 2017.)
Olennainen osa CPAP-hoidon ohjausta sisältää myös potilaan totuttamisen CPAP-maskiin ennen sen kiinnitystä. Maskin voi asettaa ilman PEEP-venttiiliä potilaan kasvoille ja ohjata potilasta hengittämään maskin ilmavirtausta vasten normaalin kykynsä mukaan. Kun potilas kokee tottuneensa maskiin, voidaan PEEP-venttiili liittää maskiin. (Aaltonen & Mustonen, 2017).
Ystävällisyys ja rauhallisuus ovat tärkeä osa onnistunutta potilasohjausta (Pohjola-Katajisto, 2008).
Kun potilas kokee, että hoitoa voidaan jatkaa, ja hän on ymmärtänyt kommunikaatioon liittyvät ennalta sovitut ohjeet hoidon aikana, voidaan maski kiinnittää kunnolla paikalleen (Aaltonen &
Mustonen, 2017.)
Oikein valitulla maskilla tai naamarilla on suuri merkitys hoidon onnistumisen kannalta. Huonosti kasvoille sopiva, ihoa ärsyttävä tai vuotava naamari voi olla osasyynä hoidon epäonnistumiseen.
21
Nenänaamarissa ilmanvuoto suusta voi olla ongelmana. Nenän ja suun peittävä naamari lisää kuitenkin aspiraatioriskiä ja sen käyttö huonosti yhteistyötä tekevän potilaan kanssa vaatii tehostetumpaa valvontaa. Akuutti hengitysvajaus aloitetaan yleensä nenän ja suun peittävällä maskilla. Tilanteen stabiloituessa voidaan siirtyä nenänaamariin, jonka kanssa puhuminen, syöminen ja yskiminen onnistuvat hoidon aikana. (Brander, 2011.)
Kuvio 2. CPAP-hoidon tekninen suorittaminen (Erhola ym. 2017) 6.3 Hoitovasteen arviointi ja kontraindikaatiot
Hengitystuen ollessa alussa jatkuvaa, hoitajan on oltava tiiviisti potilaan vierellä ja näin ollen hoitaja pystyy reagoimaan potilaan tilan muutoksiin, rauhoittamaan potilasta sekä seuraamaan hoidosta saatua vastetta. Hoitovasteen arvioinnissa käytetään yleensä pulssioksimetriä ja mahdollisesti valtimoverinäytteitä. Kuitenkin potilaan voinnin ja kliinisen tilan seuraaminen ovat kulmakivet hoitovasteen arvioinnissa. Yleensä hengitysvajauspotilaan seuranta edellyttää valvontayksikköä, jossa hoitohenkilökuntaa on enemmän kuin vuodeosastolla. Vakiintuneessa tilanteessa hoitoa voidaan toteuttaa hyvin myös vuodeosastolla, hoidon toteuttamiseen koulutetulla henkilökunnalla.
(Brander, 2011.)
22
Potilaan vointia tulee seurata systemaattisesti ABCDE protokollan mukaan eli A= airway, B=
breathing, C= circulation, D= disability, E= examination/ enviroment. (Käypähoito- suositukset, 2016.) Hengitysfrekvenssiä on seurattava sekä hengitystyötä. Verenkiertoa seurataan periferian lämpöä tarkkailemalla ja verenpaineen mittauksilla, jolloin varmistutaan riittävästä verenkierrosta.
Ihon väri, kosteus ja happisaturaatio kertovat hapensaannin riittävyydestä. (Aaltonen & Mustonen, 2017.)
Potilaan erittämistä on seurattava tarkasti ja riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava. Vakavasta hengitysvajauksesta kärsivällä potilaalla tulee olla suoniyhteys lääkitsemistä ja nesteytystä varten.
Myös riittävästä ravitsemuksesta on huolehdittava ja tätä varten potilaalle voidaan laittaa nenämahaletku. Nenämahaletkun avulla voidaan vähentää myös aspiraatioriskiä pahoinvoivalla potilaalla. Tajunnan tason muutoksiin on puututtava ja esimerkiksi ilmenevän sekavuuden syynä voi olla hiilidioksidin kertyminen elimistöön. (Aaltonen & Mustonen, 2017.)
CPAP-hoidon yleisiä haittavaikutuksia ovat nenän tukkoisuus, maskista johtuvat painaumat sekä haavaumat ja suun kuivuminen. Maskin vuotaminen voi aiheuttaa silmien kuivumista ja silmätulehduksia. (Broström, 2010.) Vakavampia haittavaikutuksia ovat etenkin keuhkoahtaumatautia sairastavilla ja vaikeasti ylipainoisilla potilailla liiallisen hapen antaminen, joka voi itsessään johtaa hengitysvajaukseen. (Kokkarinen, 2015.)
CPAP hoidolle ehdottomia kontraindikaatioita eli vasta-aiheita ovat hengityksen täydellinen pysähtyminen ja tajuttomuus. CPAP-hoidon vasta-aiheita voivat myös olla epävakaa verenkierto, shokki ja vaikea sydäntapahtuma, tajunnan merkittävä heikentymä ja näin ollen kykenemättömyys yhteistyöhön, ylähengitysteiden pysyvä ahtauma tai vierasesine, hengitysteiden verenvuoto, runsas liman eritys tai suuri aspiraatioriski tai esimerkiksi vakava vamma tai trauma, joka estää CPAP-laitteen käyttämisen. (Uusaro & Okkonen, 2018.)
23
8 PROJEKTIN TOTEUTUS
8.1 Video oppimismateriaalina
Sartjärven (2014) mukaan video on kätevä opetusmuoto sen vuoksi, että se mahdollistaa opetuksen seuraamisen moninaisilta alustoilta ja laitteilta, eikä täten ole aikaan tai paikkaan sidottua. Tämä antaa joustavuutta oppimiselle nykyajan kiireisessä elämänmenossa. Toisaalta hän tuo myös esille, että videoita voi myös hyödyntää luentotyyppisesti suurelle yleisölle halutessaan.
Andrist ym. (2014) kertovat tutkimuksessaan, että videoiden hyödyntäminen opetuksessa on yksi lupaavimmista instrumenteista modernissa opetuksessa teknologian ollessa osa jokaisen arkea nykyaikana. Tästä johtuen yksi projektin yhteiskunnallisista hyödyistä tulee siitä, että opetuksesta säästyy aikaa, kun opiskelijat voivat hyödyntää opetusmateriaalia itseopiskeluun. Itsenäisinä etäopintoina suoritettavat kokonaisuudet lisääntyvät koko ajan ja joskus opiskelijoista voi tuntua, että tekstin muodossa yksinkertaisetkin asiat vaikuttavat todellisuutta vaikeammilta. Videot voivat toimia vastauksena omatoimisen opiskelun mahdollisiin visuaalisiin haasteisiin, sillä videoiden avulla abstrakteilta tuntuvia asioita voidaan tuoda eloon (Andrist ym. 2014).
Päätimme tehdä projektin päätuotteena videon, koska koimme, että se on moderni ja hyvä tapa vastata opetuksen nykyajan haasteisiin. Ajattelimme, että videon tekeminen olisi meille mieluisampaa kuin esimerkiksi perinteisen oppaan tai luentomateriaalin tekeminen samaisesta aiheesta. Vaikka projektiryhmämme jäsenillä ei ollut aikaisempaa kokemusta videon tekemisestä, päätimme tarttua haasteeseen.
8.1 Videon ideointi ja käsikirjoitus
Hyvä opetusvideo tarjoaa kattavasti tietoa yksinkertaisesti ja lyhyesti esitettynä. Sen myös tulee havainnollistaa hyvin ja tiivistää opetuksen ydinasiat ja välittää harkittu sanoma katsojalleen.
Selkeys ja esimerkkien sekä vertauksien käyttäminen parantaa videon laatua. Laadukkaan opetusvideon tuottamiseksi täytyy erityisesti huomioida sen kohderyhmä, jolle teoreettinen asiasisältö tulee konkretisoida. (Miettinen & Utriainen, 2016).
24
Kun idea videon tekemisestä syntyi, aloimme suunnittelemaan videon rakennetta ja luonnetta.
Halusimme vastata mahdollisimman hyvin tilaajamme tarpeisiin ja asetettuihin tavoitteisiimme luomalla selkeän, laadukkaan ja helposti ymmärrettävän opetuskäyttöön soveltuvan videon.
Aloitimme käsikirjoituksen suunnittelemisen alkusyksystä 2018. Videossa tarkoituksenamme oli yhdistää erilaisia tapoja oppia, joten halusimme tuoda videoon kuvia, tekstiä, kertojan puhetta, sekä näyteltyjä kohtauksia. Mielestämme oli tärkeää, että videossa näkyy etenkin potilasohjauksen tärkeys ja tätä painottivat myös ohjaavat opettajamme Hyvämäki ja Mäenpää.
Käsikirjoitukseen (Liite 2.) teimme tarkan rakenteen ja suunnitelman siitä, mitä videon eri vaiheissa tullaan näyttämään ja miten video rakentuu hyväksi kokonaisuudeksi. Aluksi halusimme kertoa videossa CPAP-laitteen yleisistä käyttöaiheista ja kontraindikaatioista. Videolla käydään läpi yksinkertaisuudessaan se, kuinka CPAP-laite kootaan, hoito aloitetaan sekä potilasohjauksen perusteet. Käsikirjoitukseen kuvasimme tarkasti kohtaus kohtaukselta, mitä videollamme missäkin kohdassa tapahtuu sekä millaisessa järjestyksessä.
8.2 Videon kuvaaminen
Kuvaaminen, äänittäminen ja editointi onnistuvat nykyaikana samalla laitteella. Mielenkiintoisen ja katselijansa mukaan tempaavan videon tekeminen on haastavaa. Videon tulee olla innostava ja esimerkiksi vain yhdestä kuvakulmasta kuvattu video voi näyttää tylsältä ja monotoniselta.
Kuvaajan tehtävä on pilkkoa toiminta ja tilanteet erillisinä osina, ja tästä materiaalista editoimalla luodaan hyvä ja sujuvasti etenevä tarina ja kokonaisuus. (Laine, 2016. Viitattu 24.11.2018.)
Videon kuvaamista varten varasimme tilat Oulun ammattikorkeakoululta. Lisäksi videota varten saimme käyttöömme kliinisessä opetustyössä käytettävän CPAP-laitteen, sekä rekvisiitan aina potilasvaatteista lähtien. Olimme etukäteen sopineet yhdessä projektiryhmämme kanssa rooleista.
Emmi Martti näyttelee videolla potilasta, Monica Pirttilä sairaanhoitajaa sekä Olli-Pekka Virpi toimii videolla kertojan äänenä sekä oli avustamassa kuvaajaamme Joni Virtasta videon kuvaamisessa.
Videon saimme kuvattua yhden illan aikana.
Videomme kuvaaja Joni Virtanen kuvasi videomme älypuhelimensa kameralla, koska nykyajan puhelimissa on kuvan ja äänenlaadultaan hyvät ominaisuudet. Näin ollen meidän ei täytynyt erikseen varata kuvaamiseen tarvittavia välineitä. Videon kuvaaminen sujui ongelmitta ja käytimme videon kuvaamisessa erilaisia kuvakulmia, jotta videosta saisi mahdollisimman monipuolisen.
25
Äänityksiä jouduimme muokkaamaan ja nahoittamaan useaan kertaan, jotta saisimme kerronnasta selkeää. Ääniraita on tehty myös älypuhelimen avulla.
8.3 Videon editointi ja viimeistely
Editoinnissa tärkeintä on asettua katsojan asemaan ja luoda käytössä olevasta materiaalista paras mahdollinen kokonaisuus. Videon pituudella ei ole niinkään väliä, vaan sillä, että se on sujuvasti etenevä ja katsojan mukaansa tempaava. Erilaisia efektejä, musiikkia ja kuvia voi käyttää tukemaan sisältöä sopivassa suhteessa. Lisäksi tekstitettyjen kuvien ja kohtauksien fontti tulee valita tarkoin, jotta se on videoon ja sisältöön sopiva. (Laine, 2016. Viitattu 24.11.2018.)
Videon editointi tapahtui Imovie – editointiohjelmalla. Videomateriaalia syntyi noin 30 minuutin edestä, josta editoimalla lopullisen opetusvideon pituudeksi tuli noin 7 minuuttia. Lopulliseen videoon valitsimme kuvakulmaltaan, sisällöltään ja äänenlaadultaan parhaimmat nauhoitteet.
Pyrimme luomaan videosta selkeän sekä jouhevasti etenevän kokonaisuuden. Videomateriaalin lisäksi käytimme videon selkeyttämiseksi myös puhtaasti tekstitäyttöisiä kohtia. Videon taustamusiikki on peräisin Youtube.com:sta ja sitä on käytetty videossa niissä taustamusiikkina kohdissa, joissa ei ole näyteltyjä kohtauksia. Musiikin lisääminen myös teki siirtymät eri kohtausten välillä jouhevimmiksi. Videolla soiva musiikki on tekijänoikeusvapaa. Kappaleen nimi on Adventures ja kappaleen tekijä A Himitsu.
Huono äänenlaatu voi pilata muuten hyvän ja laadukkaasti kuvatun videon. Mikään ei saa katsojan mielenkiintoa herpaantumaan niin herkästi kuin se, että ääni kuuluu huonosti tai siitä ei saa kunnolla selvää. Erityisesti tämä koskee puheääntä. (Laine, 2016. Viitattu 24.11.2018.) Ongelmana videon editoinnissa jälkeenpäin oli juurikin ääniraidan saaminen oikeaan kohtaukseen sopivaksi.
Lisäksi jouduimme myöhemmin äänittämään uusia ääniraitoja, joten äänenlaatu on videossa vaihteleva. Tämä oli ainoa seikka, joka jäi meitä tekijöitä videossa häiritsemään, mutta aikataulullisista syistä emme voineet äänittää videon kuvaamisessa käytetyissä tiloissa uudestaan.
Videon editointi- ja viimeistelyvaiheessa saimme palautetta ohjaavilta opettajilta useaan otteeseen.
Näiden palautteiden perusteella teimme vielä kuvausvaiheen jälkeenkin videoon muutoksia, mutta aikataulujen yhteensopimattomuuden vuoksi jouduimme turvautumaan muutoksiin Still-kuvien muodossa, emmekä siis kuvanneet uudestaan jo aiemmin kuvattuja kohtauksia.
26
9 PROJEKTIN ARVIOINTI
9.1 Tuotteen arviointi
Paul Silfverberg kertoo vuonna 2001 laatimassaan oppaassa ideasta projektiksi, että projektista tulisi laatia loppuarviointi. Loppuarvioinnilla arvioidaan projektin onnistumista tavoitteiden osalta sekä projektilla aikaansaatuja vaikutuksia. Arvioinnilla on tarkoitus saada analyyttista tietoa projektin onnistumisesta. Arvioinnissa tarkastellaan projektin aiottuja vaikutuksia, sekä tahattomia vaikutuksia. (Silfverberg, 2001.)
Valmis opetusvideo ladattiin ohjaajamme Pia Mäenpään luomalle virtuaalisen oppimisen alustalle (Moodle- alustalle). Lähetimme toisen vuoden kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille markkinointitekstillä varustetun kutsun sähköpostilla videon katsomista ja arvioimista varten.
Markkinointiviesti lähetettiin 2.11.2018 ja opiskelijoille annettiin vastausaikaa 9.11.2018 saakka.
Samoille opiskelijaryhmille lähetettiin muistutus kolmantena, ja viidentenä mahdollisena vastauspäivänä. Määräaikaan mennessä saimme vastauksia kaikkiaan seitsemältä opiskelijalta.
Arviointikyselyssä (Liite 1.) pyydettiin opiskelijoita arvioimaan videota viidellä eri osa-alueella (tiedon tarpeellisuus, tietojen ymmärrettävyys, videon selkeys, videon informatiivisuus, hyödyllisyys opintojen kannalta) asteikolla 1-5 (5= erittäin hyvä,4= hyvä, 3= kohtalainen, 2= tyydyttävä, 1=
heikko). Kyselyn lopussa oli mahdollisuus vapaaseen kommentointiin, josta tehtiin vastausten rajallisen määrän vuoksi hyvin suppea temaattinen sisällön analyysi. Numeraalisista vastauksista laskettiin keskiarvo, mediaani ja moodi, jotta voitaisiin nähdä mahdollinen trendi ja tehdä johtopäätöksiä arviointikyselyn perusteella. Taulukossa 2. on esitelty numeraalisten vastausten jakautuminen.
Taulukko 2.
Osa-alue Keskiarvo Mediaani Moodi
Tiedon tarpeellisuus 4,86 5 5
Tietojen
ymmärrettävyys 4,29 4 5
Videon selkeys 4,43 5 5
27 Videon
informatiivisuus 4,71 5 5
Hyödyllisyys
opintojen kannalta 4,86 5 5
Kokonaisarvosana (laskettu keskiarvo vastausten
keskiarvoista)
4,63
Taulukon 2. arvoista laskettiin videolle kokonaisarvosana, joka on keskiarvo kaikkien osa-alueiden vastausten keskiarvoista. Näin saadaan opiskelijoiden palautteista laskettua videon kokonaisarvosanaksi 4,63. Mediaaneista ja Moodeista voidaan nähdä, että vastausten variaatio oli hyvin pientä, mediaanit ja moodit olivat “tietojen ymmärrettävyys”-kategoriaa lukuun ottamatta samat.
Vapaa-sana osio oli vapaaehtoinen, joten kaikki osallistujat eivät kirjallista palautetta videosta antaneet. Saaduista palautteista nousi kuitenkin esiin teemoja kuten “hyvä video”,
“äänenvoimakkuus” ja “tarpeellinen”. Videon äänenvoimakkuutta kommentoitiin kahdessa palautteessa liian hiljaiseksi, mutta yhdessä palautteessa äänen selkeyttä ja voimakkuutta kehuttiin hyväksi. Tähän seikkaan kiinnitimme tekijöinäkin huomiota valmiissa videossa, koska editointivaiheessa ääniraitojen nauhoittaminen useaan otteeseen eri tiloissa loi videoon eroja äänensävyssä ja voimakkuudessa.
9.2 Työskentelyprosessin arviointi
Projektin onnistumista edistää se, että kaikille projektiin osallistuneille on selvää, mitä tarvitaan projektin menestyksekkääseen toteutukseen ja läpi viemiseen yhdessä ryhmänä. Tarvitaan riittävää panostamista riskien ratkaisemiseen ja virheistä oppimiseen. (Kymäläinen ym. 2016.)
Prosessina opinnäytetyön tekeminen on ollut ajoittain haastava ja aikataulullisista syistä projektin eteneminen on ollut ajoittain hitaampaa ja työläämpää kuin olimme suunnitelleet. Työn ideointi alkoi opinnäytetyöpajoissa maaliskuussa 2017. Opinnäytetyömme suunnitelma videon käsikirjoituksineen valmistuikin vasta syksyllä 2018, jonka jälkeen saimme kuvattua itse videon.
Videon editoimiseen kului paljon aikaa, kuten myös palautteiden keräämiseen ja analysoimiseen.
28
Olemme tehneet opinnäytetyötämme videon kuvaamista lukuun ottamatta hyvin pitkälti itsenäisesti etätyöskentelynä. Tämä on osaltaan varmasti vaikuttanut projektin etenemistahtiin. Olemme sitten kevään opinnäytetyöpajojen jälkeen tavanneet yhdessä yhteisesti kerran projektin merkeissä. Itse projektin tuotteena syntyneeseen videoon olemme olleet tyytyväisiä, lukuun ottamatta pieniä teknisiä seikkoja, kuten äänenlaatua tietyissä videon kohtauksissa. Projektin haastavuudesta huolimatta, olemme kukin tahoillamme oppineet tieteellisen tiedon ja luotettavien lähteiden etsimistä, kirjottamista ja etenkin yhteistyötaitoja, joilla olemme saaneet vietyä projektin päätökseen.
9.3 Projektin resurssit
Projektin resurssit tulee suunnitella ja arvioida kaikissa projekteissa ainakin jossakin laajuudessa, myös sellaisissa projekteissa, joissa raha ei suoraan tai näkyvästi liiku. Budjetissa avataan projektin menot ja tulot. (Kymäläinen ym. 2016.)
Oheisessa taulukossa 3. käy ilmi projektillemme suunnitellut ja toteutuneet kulut. Suunnitellussa budjetissa pysyimme suurilta osin, ainoastaan kuvaamiseen ja editoimiseen kului suunniteltua enemmän aikaa ja resursseja. Raha ei kuitenkaan liikkunut projektin aikana.
Taulukko 3. Projektin budjetti
Kululuokka Suunnitellut Toteutuneet
Opiskelijoiden tuntipalkka 10
€/h 15 op (1op =27 tuntia) 10e/h x 405h = 4050 4050e/opiskelija x3 = 12 150€
12150€
Opettajien ohjaus
(tuntipalkka) 20€/h x 10h = 200 € 200€
Kuvaaja & Editoija 13e/hx15h=195e 260€
Matkakulut 50e 100€
29 9.4. Riskien arviointi
Sanotaan, että ainoa varma asia missä tahansa projektissa on epävarmuus. Projektin toteuttamisvaiheessa eteen saattaa tulla asioita ja tapahtumia, joita ei ole voitu huomioida projektin suunnitteluvaiheessa. Nämä asiat voivat osaltaan vaikuttaa esimerkiksi projektin aikatauluihin ja käytännön toteuttamiseen. (Kymäläinen ym. 2016.)
Projektin kannalta on tärkeää tunnistaa riskit ja päätellä kuinka projektiryhmä toimii näiden riskien suhteen. Riskien hallinta koostuu neljästä osasta: tunnistamisesta, laskemisesta, riskeihin vastaamisen kehityksestä, sekä niiden kontrollista. (Heimann, 2000). Käytännössä tällä yritetään välttyä yllätyksiltä ja tehdä alustava suunnitelma siltä varalta, että riskit käyvät toteen.
Projektin alussa mietimme, mitä riskejä projektiimme liittyy. Saimme tulokseksi seuraavanlaisia riskejä: Videon tekeminen on teknistä työtä, siihen tarvittiin erityisosaamista, jota meillä ei ollut, joten tarvitsimme ulkopuolisen kuvaajan ja editoijan. Lisäksi muun muassa elämäntilanteiden, harjoitteluiden ja palkkatöiden tuomat haasteet projektin aikataulutukseen liittyen nousivat esille riskien kartoittamisessa. Oheisessa taulukossa 4. näkyvät projektimme arvioidut riskit, riskien välttämissuunnitelma ja riskien toteutumisen arviointi.
Taulukko 4. Riskit
Riski Riskin välttämissuunnitelma Toteutunut Videon kuvaamisen
osaaminen, tekninen osaaminen
Kuvaamisen opetteleminen, mahdollinen ulkopuolinen osaava kuvaaja
Osaavan kuvaajan apu videon kuvaamisessa
Videon editoiminen,
kokemattomuus editoimisessa
Editoimisen opetteleminen, mahdollinen osaava apu editoimiseen
Kuvaajamme ammattitaidon hyödyntäminen editoinnissa
Mahdolliset vaihto-opiskelut, harjoittelut ja työelämä=
aikataululliset ongelmat
Tehdään projektia
onlinealustalla etätyöskentelynä, aikatauluissa pysyminen riskeistä huolimatta
Suunnitellussa aikataulussa emme täysin pysyneet muiden kiireiden takia, jotka hidastivat projektia.
30
10 POHDINTA
Projektiluonteisen opinnäytetyömme tavoitteena oli tehdä ajantasainen, selkeä ja helposti ymmärrettävä opetusvideo Oulun ammattikorkeakoulun opetuskäyttöön kliinistä hoitotyötä opiskeleville hoitotyön opiskelijoille, sekä kaikille, jotka haluavat kehittää osaamistaan CPAP- laitteen käytöstä. Projektin lopputuotteena syntyneessä videossa esittelemme CPAP- laitteen kokoamisen, hoidon aloittamisen sekä potilasohjauksen CPAP-hoidon aikana. Videosta saadun palautteen perusteella, olemme onnistuneet projektissamme. Opetusvideo vastaa alussa asetettuja laatutavoitteita ja olemme siihen tekijöinä tyytyväisiä.
Kehitystavoitteena projektille oli, että kliinistä hoitotyötä opiskelevat opiskelijat saavat selkeät ohjeet CPAP-laitteen käyttökuntoon saattamisesta, hoidon toteutuksesta ja potilaan ohjaamisesta.
Projektin yhteiskunnallinen hyöty tulee siitä, että opiskelijoiden osaaminen CPAP-laitteen käytöstä parantuisi ja mahdollisesti tätä kautta myös potilasturvallisuus käytännön hoitotyössä paranee.
Opetusvideo on kaikkien saatavilla, jolloin sekä opiskelijat, että hoitotyön ammattilaiset voivat sen avulla kehittää ammatillista osaamistaan. Tässä vaiheessa tämän kehitystavoitteen toteutumista on vaikea arvioida.
Opinnäytetyön tekeminen on ollut kokonaisuudessaan haastava, mutta opettavainen projekti.
Olemme oppineet paljon luotettavan tiedon keräämisestä, erilaisten luotettavien lähteiden etsimisestä, niin kotimaisista kuin ulkomaisista lähteistä, sekä sitä kautta lähdekriittisyydestä.
Olemme kehittyneet yhteistyötaidoissamme sekä oppineet vuorovaikutustaitoja, joilla projekti on viety läpi haasteista huolimatta. Olemme oppineet paljon projektiluonteisen opinnäytetyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Projektin edetessä olemme syventäneet osaamistamme CPAP-laitteen käytöstä tulevina sairaanhoitajina.
Erilaiset hapenantovälineet kehittyvät ja uudenlaisia hapenantovälineitä ja laitteistoja tulee markkinoille. Tulevaisuudessa erilaisista hapenantovälineistä olisi hyvä tehdä opetusvideoita ammattikorkeakoulun käyttöön tai työelämälähtöisesti. Kehittämisehdotuksena esimerkiksi yhä enemmän käytössä olevasta korkeavirtauksisesta nenäkanyylistä olisi hyödyllistä tehdä opetusvideo yhteistyössä ammattikorkeakoulun tai esimerkiksi Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa.
31
LÄHTEET
Aaltonen, U. & Mustonen, A-M. 2017. Hengityksen noninvasiivinen tukeminen.
Sairaanhoitajan käsikirja. Duodecim. Viitattu 25.11.2018. www.Oppiportti.fi
Andrist, L., Chepp, V., Dean, P. & Miller, MV. 2014. Toward a Video Pedagogy: A Teaching Typology with Learning Goals. Teaching sociology. 42 (3) 196-206.
Brander, P. Teema: Keuhkosairaudet- ongelmalähtöisesti. 2011. Duodecim vol. 127 no.
2 s. 167-175
Brander, P., 2014 Nasal high flow oxygen (NHF) – uusi happihoitotapa, käypähoitosuositus, Duodecim
Brander, P., Bäclund, T., Parviainen, I. & Varpula, T. 2016 Äkillisen hengitysvajauksen hoito: käypähoito-suositus. Duodecim
Broström, A., Årestedt, K., Nilsen, P., Strömberg, A., Ulander. M. & Svanborg, E. 2010.The side‐effects to CPAP treatment inventory: the development and initial validation of a new tool for the measurement of side‐effects to CPAP treatment.
Castren, M., Kinnunen, A., Paakkonen, H., Pousi, J., Seppälä, J. & Väisänen, O. 2002.
Ensihoidon perusteet. Keuruu: Otava.
32
Chapman, T., Ireland, C., Mathew, S., Herbison, G. & Zacharias, M. 2014. Continuous positive airway pressure (CPAP) during the postoperative period for prevention of postoperative morbidity and mortality following major abdominal surgery. Cochrane Systematic Review - Intervention
Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. 2016. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
(viitattu 24.11.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Erhola T., Junikka J. & Pekkala, M. 2017. CPAP-välineistön, intraosseaaliporan ja larynx- tuubin käyttö ensihoidossa, Opinnäytetyö.
Greene, KE., Peters, JI., 1994.Pathophysiology of acute respiratory failure. Clin Chest Med.
Heimann, J. F. 2000. Contingency planning as a necessity. Paper presented at Project Management Institute Annual Seminars & Symposium, Houston, TX. Newtown Square, PA: Project Management Institute.
Hengitysvajaus (äkillinen). Käypä hoito -suositus. 2014. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki:
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (viitattu 19.04.2018). Saatavilla internetissä:
www.kaypahoito.fi
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:5_zoom.jpg CPAP maskin KUVA.
33
Kassara, H., Paloposki, S., Holmia, S., Murtonen, I., Lipponen, V., Ketola, M-L. & Hietanen, H. 2004. Hoitotyön osaaminen. Helsinki: WSOY
Kloosterman, V., CPD online courses.
http://continuingprofessionaldevelopment.org/setting-goals-and-objectives-for-projects- leads-to-successful-outcomes/ Viitattu 15.1.2018.
Kokkarinen, J.2015. Kuinka paljon happea akuuttiin hengitysvajaukseen? 7/2015 vsk. 70, s. 373. Lääkärilehti
Kymäläinen, H-R., Lakkala, M., Carver, E. & Kamppari, K. 2016.Tieteestä toimintaa- verkosto. Helsingin yliopisto.
Laine, M., 2016. Opettaja: näillä ohjeilla teet hyvän videon – katso Yle Uutisluokan opetusvideot. Viitattu 24.11.2018
Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H. & Lätti, S. 2016.
Anatomia ja fysiologia: Rakenteesta toimintaan. Painos 3. p.209-214. Helsinki: Sanoma Pro Oy
Mei-Chen Yang, Yi-Chih Huang, Chou-Chin Lan, Yao-Kuang Wu and Kuo-Feng Huang.
2015. Beneficial Effects of Long-Term CPAP Treatment on Sleep Quality and Blood Pressure in Adherent Subjects With Obstructive Sleep Apnea. Respiratory Care. Joulukuu 60 (12) 1810-1818).
34
Miettinen, E., & Utriainen, S. 2016. Tiivistä ydin ja konkretisoi teoria: Millainen on hyvä opetusvideo?. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.
Niemi, K., & Rantala, A. 2010. Miten terveystarkastuksessa saatu tieto vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen?. Opinnäytetyö.
Peter, Moran, Phillips-Hughes, Graham & Bersten. 2006. Effect of non-invasive positive pressure ventilation (NIPPV) on mortality in patients with acute cardiogenic pulmonary oedema: a meta-analysis. The Lancet, vol. 367.
Silfverberg, P. 2001. IDEASTA PROJEKTIKSI – Projektin vetäjän käsikirja.
Uusaro, A., & Okkonen, M. 2018. Miten hoidan akuuttia hengitysvajausta. Teholääketiede katsaus. Duodecim
Vuori, A. 2002. Akuuttihoidon CPAP. Tehohoito-lehti vol.20 (2).
Yli-Ikkelä, P. 2013. Projekti ja sen hallinta. Opinnäytetyö, Bisnes akatemia.
35
LIITTEET
LIITE 1. Arviointilomake
Opetusvideo CPAP-laitteen käyttökuntoon saattamisesta ja hoidon toteuttamisesta.
Pyydämme teitä arvioimaan videota seuraavilla osa-alueilla asteikolla 1-5.( 5= erittäin hyvä, 4= hyvä, 3= kohtalainen, 2= tyydyttävä, 1= heikko) Ympyröi mielestäsi paras vaihtoehto.
1. Tiedon tarpeellisuus
1 2 3 4 5
2. Tietojen ymmärrettävyys
1 2 3 4 5
3.Videon selkeys
1 2 3 4 5
4. Videon informatiivisuus
1 2 3 4 5
5.Koin videon hyödylliseksi opintojeni kannalta. (1=En ollenkaan 2=En juurikaan 3=Kohtalaisesti 4=Hieman hyödyllinen 5 =Todella hyödyllinen)
1 2 3 4 5
6. Mitä videossa parantaisit, mitä jäi puuttumaan ? Sana on vapaa, voit jatkaa tarvittaessa kommentointia toiselle puolelle ☺.
Kiitoksia vastaamisesta ☺
36
LIITE 2. Videon käsikirjoitus
1. KOHTAUS
Teksti: CPAP-Continuous Positive Airway Pressure (Jatkuva positiivinen ilmatiepaine eli ylipainehoito) (sininen taustaväri, jossa valkoinen palkki keskellä vaakatasossa, palkissa lukee samalla mustalla värillä CPAP-Continuous Positive Airway Pressure (Jatkuva positiivinen ilmatiepaine eli ylipainehoito)
2. KOHTAUS
Kertoja: Tämä video käsittelee CPAP- laitteen käyttökuntoon saattamista ja hoidon aloittamista.
Kuva: Still-kuva hymyilevästä hoitajasta asettamassa CPAP-maskia vuoteessa olevan potilaan kasvoille.
3.KOHTAUS
Kertoja: Lääkäri määrää CPAP-hoidon aloittamisesta ja lopettamisesta ja sairaanhoitaja toteuttaa hoitoa käypähoito suositusten mukaisesti. CPAP-hoidon käyttöaiheita ovat erilaiset hengittämisen ongelmat kuten äkillinen hengitysvajaus, uniapnea ja keuhkopöhö. Myös akuuttia sydämen vajaatoimintaa hoidetaan CPAP-hoidolla, sillä hoitamattomana se johtaa keuhkopöhöön, mikä on henkeäuhkaava hengitysvajauksen muoto.
Kuva: Sininen taustaväri, johon ilmestyvät CPAPin käyttöindikaatiot mustalla tekstillä sitä mukaan kun ne mainitaan.
4.KOHTAUS
Kertoja: CPAP-laitteita on saatavilla useita erilaisia malleja, tähän videoon valittu malli on käyttökelpoinen niin sairaalaympäristöön, kuin muun muassa ensihoitoonkin.
Kuva: CPAP-laite koottuna.
5.KOHTAUS
Kertoja: CPAP- laite koostuu virtauskehittimestä, maskista, kiinnitysremmeistä, sekä PEEP- venttiilistä. Erityisesti pitkäaikaisessa CPAP-hoidossa on myös olennaista ottaa käyttöön ilmankostutin.
Teksti: CPAP- Laitteen osat : virtauskehitin, maski, kiinnnitysremmit, PEEP-venttiili,ilmankostutin.
Kuva: CPAP-laite osiin purettuna. Teksti ilmestyy kuvaan oikean osan kohdalle kun se mainitaan.
37 6.KOHTAUS
Kertoja: Kun laitetta kootaan, on tärkeää tarkistaa että osat ovat hyvin kiinni toisissaan ja että ne ovat ehjiä. Aloita liittämällä virtauskehitin happipulloon tai seinähappeen. Tämän jälkeen aloita laitteen kokoaminen liittämällä letkusto kiinni virtauskehittimeen sekä maski ja PEEP-venttiili letkustoon.
Kuva: Läheltä otettua videokuvaa hoitajasta kiinnittämässä letkusto virtauskehittimeen ja maski ja PEEP-venttiili letkustoon. (Tapahtuu saman aikaisesti selostamisen kanssa)
7.KOHTAUS
Kertoja:Peitä maskin ”suu” kädelläsi ja Käynnistä laite ja testaa tunnetko ilmavirtauksen maskista.
Jos tunnet virtauksen, voit alkaa totuttamaan potilasta maskiin laittamalla maskin potilaan kasvoille ilman PEEP-venttiiliä ja remmejä.
PEEP- venttiilin suuruus valitaan potilaan painon mukaan siten, että jaetaan potilaan paino kymmenellä. Esimerkiksi 75 kiloa painavalle potilaalle valitaan 7,5 PEEP. PEEPin suuruutta voidaan säätää potilaan sietokyvyn mukaan.
Kuva: Läheltä otettua videokuvaa hoitajasta säätämässä virtauksen ja peittämässä maskin suun kädellään. Hoitaja näyttää peukaloa ylöspäin kun virtaus tuntuu. Tämän jälkeen hoitaja irroittaa PEEP- venttiilin ja menee potilaan luokse maskin kanssa.
8.KOHTAUS
Kertoja: Laitteen kovaäänisyyden takia virtauskehitin on hyvä käynnistää vasta potilasohjauksen jälkeen. (Kertojan puhe tulee kohtauksen alun päälle, kun hoitaja lähestyy potilaan vuodetta) Kuva: Videota hoitajasta kävelemässä huoneeseen ja istuutumassa maski kädessä potilaan vierelle. Hoitaja näyttää käsillään puhuessaan käsimerkit potilaalle.
Hoitaja: ”Hoidon aikana puhuminen on mahdotonta, joten ennen kuin aloitetaan hoito, käydään yhdessä läpi miten voit kommunikoida kanssani. Peukalo ylöspäin tarkoittaa kyllä tai hyvä ja peukalo alaspäin tarkoittaa ei tai huono. Mikäli voitte äkillisesti huonosti tai on hätätilanne, heiluttakaa kättänne. Ymmärrättekö nämä ohjeet?”
Potilas vastaa nyökkäämällä.
Hoitaja: ”Laitan nyt maskin kasvoillenne, hengitelkää rauhassa ja totutelkaa maskiin, virtaus jonka tunnette on happea happipullosta ja huoneilmaa”
*Potilas hengittää maskin kautta*
9.KOHTAUS
38
Hoitaja: ” Nyt kiinnitän maskiin PEEP-venttiilin, joka saa aikaan sen, että ulos hengittäessänne tunnette vastusta. Tämä voi tuntua epämukavalta varsinkin aluksi. Tavoitteena on kuitenkin hengittää tuota virtausta vasten aivan normaalisti. Ymmärrättekö ?”
Potilas näyttää peukaloa ylöspäin ja nyökkää.
Hoitaja:”Asetan nyt maskin kasvoillenne, hengitelkää rauhassa ja ilmaiskaa jos tulette huonovointiseksi aiemmin sovituin keinoin.”
10.KOHTAUS
Kertoja: Potilaan ohjauksessa on tärkeää huomioida rauhallisuus, potilaan kannustaminen ja motivointi, sekä potilaan informoiminen siitä, että hoito saattaa aluksi tuntua epämukavalta. Kerro potilaalle koko ajan mitä olet tekemässä ja tarkista että potilas on ymmärtänyt ohjeesi.
Kuva: Musta pohja, jolle ilmestyy sanat ”Potilaan ohjauksessa huomioitavaa : rauhallisuus, kannustaminen ja motivointi, informointi, ymmärryksen tarkistaminen” kukin elementti tulee ruudulle kun kertoja sen mainitsee.
11.KOHTAUS Video jatkuu:
Hoitaja: ” Mikä teillä on vointi?”
*potilas näyttää peukaloa ylöspäin*
Hoitaja: ” Kiinnitän nyt maskin kasvoillenne remmien avulla, muistatteko käsimerkit joista puhuimme?”
*potilas näyttää peukaloa*
*hoitaja kiinnittää remmit*
Hoitaja:”Olen kanssanne koko ajan, keskittykää hengittämään rauhallisesti, heilauttakaa kättänne jos teillä on jotain asiaa”
*potilas nostaa peukaloa”
12.KOHTAUS
Kertoja: Kommunikaation ohjaaminen on erityisen tärkeää CPAP hoidon toteuttamisessa, sillä potilas ei voimakkaan vastuksen vuoksi kykene puhumaan..
Hoidon toteuttamisen vasta-aiheita ovat: potilaan tajuttomuus, sekavuus, vastahakoisuus, yhteistyökyvyttömyys, ilmarinta, tuore kasvojen tai pään alueen vamma tai leikkaus, sekä pahoinvointi.
CPAP-hoidon aikana on mahdollista, että potilas saattaa aspiroida nielusta tulevia eritteitä.
Pahoinvoivan potilaan aspiraatioriskiä voidaan vähentää käyttämällä nenämahaletkua (Hoida ja
39
Kirjaa, 2011). Nenämahaletkua käytettäessä on huomioitava letkun siirtäminen maskin alla tietyin väliajoin painehaavojen välttämiseksi
Kuva: Musta tausta .
Teksti: Vasta-aiheet: tajuttomuus, sekavuus, vastarinta, yhteistyökyvyttömyys, ilmarinta, pahoinvointi, tuore kasvojen tai pään alueen vamma tai leikkaus, sekä pahoinvointi. (teksti tulee näkyviin kun kertoja mainitsee ne.)
13.KOHTAUS
Teksti: (Tausta musta, teksti valkoinen)
Tekijät: Emmi Martti, Monica Pirttilä & Olli-Pekka Virpi Oamk, Hoitotyön tutkinto-ohjelma, Syksy 2018
Video on tuotettu opinnäytetyönä yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Ohjaajat Piia Hyvämäki ja Pia Mäenpää
