Dokumenttielokuvan vaikuttavuustyön tiekartta
Sini Hormio
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu YAMK-opinnäytetyö
2021
Uudistuvan journalismin tutkinto
Tiivistelmä
24.11.2021Tekijä(t) Sini Hormio Suuntautuminen Uudistuva journalismi Opinnäytetyön nimi
Dokumenttielokuvan vaikuttavuustyön tiekartta
Sivumäärä + liitesivumäärä 48 + 14 Elokuvien vaikuttavuustyöllä tarkoitetaan systemaattista ja suunniteltua työtä, jossa dokumenttielokuvan tekijät luovat positiivista muutosta yhteiskuntaan. Työn ytimessä on itsenäisesti tuotettu ja tehty dokumenttielokuva, joka käsittelee jotakin merkittävää sosiaalista tai yhteiskunnallista teemaa tai epäkohtaa. Työ tehdään tiiviissä
yhteistyössä erilaisten kumppaneiden, kuten järjestöjen ja muiden elokuva-alan ulkopuolisten verkostojen avulla.
Opinnäytetyön idea on lähtenyt siitä havainnoista, että vaikuttavuustyöhön opastavalle suomenkieliselle materiaalille on tilausta. Aihe kiinnostaa ja kutsuu monia
dokumentaristeja, mutta sen aloittaminen itsenäisesti on haasteellista. Alan
kansainvälisiin koulutuksiin on entistä vaikeampaa päästä ja Suomessa koulutusta järjestää yksi taho, sekin vain kerran vuodessa. Tiekartan luominen yksinkertaisine täyttöohjeineen tuo vaikuttavuustyön kaikkien ulottuville.
Työ on tehty konstruktiivisella tutkimusotteella ja aineisto koostuu benchmarkeista sekä tutkimushaastatteluista. Tutkimus on laadullista tutkimusta. Tuloksena on syntynyt käyttökelpoinen vaikuttavuustyön starttipaketti ja sen lisäksi merkittävä määrä
jatkokehittämiseen liittyvää tietoa. Helppokäyttöisen tiekartan avulla vaikuttavuustyöstä kiinnostuneet ohjaajat, tuottajat ja muut dokumentaristit voivat aloittaa vaikuttavuustyön suunnittelun.
Tiekartta ja siihen kuuluva ohjeistus on ensimmäinen suomenkielinen
dokumenttielokuvan vaikuttavuustyön tekemiseen ohjaava materiaali sekä avaus laajemman oppaan luomiseksi. Tiekartta ja sen kehittämisen aikana tehty tutkimus osoittavat, että vaikuttavuustyö on mahdollista aloittaa myös matalalla kynnyksellä.
Vaikuttavuustyön suunnittelun prosessit kehittävät dokumenttialan ammattitaitoa ja työtapoja. Tutkimus toimii sekä itsenäisenä, alaa kehittävänä paperina, että
sillanrakentajana tuleviin kehityskohteisiin.
Asiasanat
Vaikuttavuustyö, dokumenttielokuva, koulutus, elokuvataide, yhteiskunnallinen vaikuttavuus
i
Sisällys
Lyhenteet ... iii
1 Johdanto ... 1
2 Tavoitteet ... 3
2.1 Odotetut tulokset ja tutkimuskysymykset ... 3
2.2 Aiheen rajaus ... 3
3 Dokumenttielokuva yhteiskunnallisena muutosmoottorina ... 5
3.1 Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön ja vaikuttavuuden määrittely ... 5
3.2 Vaikuttavuuden mallintaminen ja mittarit muilla aloilla Suomessa ... 8
3.3 Dokumenttielokuvan määritelmä ja suhde journalismiin ... 9
3.4 Dokumenttielokuvien muutospotentiaali ja tekijälähtöisyys ... 10
3.4.1 Suomalainen vaikuttavuuskampanja: Kiehumispiste ... 11
3.5 Vaikuttavuustyön koulutukset ja työkalut ... 12
3.5.1 Good Pitch ja Impact Lab ... 12
3.5.2 Doc Point IMPACT osallistujan ja kouluttajan silmin ... 13
4 Menetelmät ... 18
4.1 Konstruktiivinen tutkimusote ja sen työvaiheet ... 18
4.2 Tutkimushaastattelut tiedonkeruun menetelmänä ... 20
4.3 Benchmarking ... 22
4.3.1 The Impact Field Guide ... 22
4.3.2 Vaikuttava Yritys ja vaikuttavuuden kanvaasi ... 25
4.3.3 Bechmarking johtopäätökset ... 26
5 Tiekartan toteutus, testaus ja lopullinen muoto ... 27
5.1 DocPoint IMPACT 2021 tutkimushaastattelut ... 27
5.1.1 Suunnittelupaperin täyttäminen, käyttäminen ja haasteet ... 28
5.1.2 Kehitysideoita ja ajatuksia vaikuttavuudesta ... 29
5.1.3 Vaikuttavuustyön suunnittelun ajankohta ... 30
5.1.4 Johtopäätökset ja palautteen vaikutus tiekartan prototyyppiin ... 31
5.2 Tiekartan prototyypin luominen ... 31
5.3 Dokumenttikillan testiryhmän tutkimushaastattelut ... 33
5.3.1 Testiryhmän kokoaminen ... 33
ii
5.3.2 Testiryhmän tiekartta, ohjeistus ja esimerkki ... 34
5.4 Dokumenttikillan tutkimushaastatteluiden tulokset ... 36
5.4.1 Tiekarttaan käytetty aika ... 37
5.4.2 Ohjeiden riittävyys ... 38
5.4.3 Malliksi täytetyn tiekartan rooli ... 38
5.4.4 Itsenäinen työskentely ... 39
5.4.5 Kaivattu lisätieto ... 39
5.4.6 Kartan täyttämisen vaikeusaste ... 40
5.4.7 Muut kysymykset ... 40
5.5 Testiryhmän haastattelujen vaikutus lopulliseen tiekarttaan ... 41
6 Johtopäätökset ... 43
Lähteet ... 46
Liitteet ... 1
Liite 1. Dokumenttikillan testiryhmän tiekartta ja ohjeistus ... 2
Liite 2. Lopullinen tiekartta ja ohjeistus ... 9
iii
Lyhenteet
SES Suomen elokuvasäätiö
AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus KMS Kirkon mediasäätiö
Pitch Elevator pitch (suom. hissipuhe)
1
1 Johdanto
Tässä opinnäytetyössä avaan dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön tarkoitusta ja kehitän dokumenttielokuva-alan ammattilaisille itsenäisesti käytettävän vaikuttavuustyön
suunnittelutyökalun, tiekartan.
Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön yhteydessä termillä “vaikuttavuus” tarkoitetaan strategista ja systemaattista työtä, jonka avulla elokuvan keskeinen sanoma toimii muutoksen moottorina yhteiskunnassa. Tämä toivottu muutos ei ole pelkkä elokuvan sivutuote, tai iloinen yllätys, vaan tarkkaan harkitun vaikuttavuustyön tulos. Muutosta tavoitellaan yhdessä elokuva-alan ulkopuolisten kumppaneiden, kuten esim. järjestöjen, kansalaisaktivistien ja yritysten kanssa. Elokuvan vaikuttavuus syntyy tämän yhteistyön tuloksena. Erona elokuvan perinteiseen markkinointiin ja levitykseen, työn ainoa tavoite ei ole maksimoida elokuvan silmäpareja, tai taloudellista tuottoa. Toimenpiteiden ja
kumppanuuksien tavoite on auttaa elokuvaa luomaan muutosta yhteiskunnassa ja tuomaan yhteen aiheen ympärillä työskentelevät järjestöt, erilaiset aktivistit ja
yhteiskuntavastuuta kantavat yritykset. (Hormio 2019, 79; Hormio 21.12.2020, 0:45).
Dokumenttielokuvien kerronnan voima mahdollistaa puheenaiheiden luomisen, antaa tilaa marginaaliin jääneille näkökulmille ja herättää empatian (Borum Chattoo & Jenkins 2019, 1109). Elokuva-alan ja dokumentaristien syy tehdä vaikuttavuustyötä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi mahdollisuus etsiä ja löytää elokuvalle uusia yleisöjä, pidentää sen elinkaarta, sekä oppia kehittämään parempia sisältöjä (Yli-Kyyny 2020, 18–19).
Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyö rantautui Suomeen vuonna 2016 Doc Societyn tuomana. Tämän vuonna 2005 perustetun voittoa tavoittelemattoman järjestön toiminnan tarkoitus on mahdollistaa hyvät dokumenttielokuvat ja yhdistää ne yleisöihin
maailmanlaajuisesti. Doc Society on järjestänyt Good Pitch -tapahtumia ja koulutuksia vuodesta 2009 alkaen ympäri maailmaa. Good Pitch -tapahtumassa esitellään
yhteiskunnallisia teemoja käsitteleviä elokuvia. Tapahtuman pyrkimys on keskittyä mahdollisuuksiin muuttaa maailmaa elokuvan avulla rakentamalla siltoja elokuva-alan ulkopuolelle. Tapahtuma eroaa sekä yleisöltään, että muodoltaan perinteisistä elokuvien rahoitusfoorumeista. Good Pitchissä elokuvat itse eivät ole arvioitavana, tai teemat kriittisten rahoittajien riepoteltavana. Sen sijaan tapahtumissa solmitaan
yhteistyökumppaneita, keskustellaan elokuvista ja niiden teemoista kannustavassa hengessä ja pohditaan yhdessä mahdollisuuksia muuttaa maailmaa paremmaksi. (Doc Society 2021, Good Pitch 2021).
2
Good Pitch -tapahtumaa edeltää koulutuskokonaisuus Impact Lab, jossa elokuville, jotka tapahtumissa tullaan esittelemään, rakennetaan ja suunnitellaan vaikuttavuustyö.
Kyseessä on workshop, jossa elokuvia sparrataan sekä Doc Societyn henkilökunnan, että kanssaosallistujien ja asiantuntijoiden kesken. Lopuksi elokuvan vaikuttavuustyön
tavoitteet hiotaan esitettävään, nk. hissipuheeksi, (eng. elevator picth). Pitch on kutsuvaan ja tehokkaaseen muotoon viety tiivis sanoma.
Suomessa vastaavaa tapahtumakokonaisuutta on luotsannut dokumenttielokuvafestivaali DocPoint, joka lanseerasi vuonna 2018 DocPoint IMPACT-kokonaisuuden. He kuvailevat toimintaansa seuraavasti: “DocPoint IMPACT mahdollistaa suomalaisen elokuva-alan osallistumisen yhteiskunnalliseen muutokseen sekä sosiaalisen ja ympäristön
hyvinvoinnin lisäämiseen kouluttamalla elokuvantekijöitä sekä kutsumalla laajan kirjon eri alan toimijoita yhteen”. (DocPoint IMPACT 2021).
Aivan kuten Good Pitchissä, DocPoint IMPACT -kokonaisuus tarjoaa valituille hankkeille koulutuksen vaikuttavuustyön tekemiseen, ja sen jälkeen julkisen foorumin, jossa kutsua mukaan alan ulkopuoliset tahot. Hankkeet esitellään DocPoint IMPACT -päivässä.
Toiminta on kotimaista, eli kaikki elokuvat ovat Suomessa tuotettuja, tai vähintään
osatuotettuja. Tapahtuma on toistaiseksi järjestetty vuosittain keväästä 2018 alkaen. Olen osallistunut koulutukseen elokuvahankkeen kanssa vaikuttavuustuottajan roolissa vuosina 2018 ja 2020, sekä vuonna 2021 kouluttajana.
Doc Society julkaisi vuonna 2014 laajan, konkreettisen vaikuttavuustyön oppaan The Impact Guiden, joka on ilmaiseksi verkossa saatavilla (The Impact Guide 2021). Teosta käytettiin Good Pitch -koulutusten kulmakivenä. Opas on laadukas ja perusteellinen, ja todennäköisesti laajin elokuvien vaikuttavuustyön julkinen oppimateriaali koko
maailmassa. Koska sen tulostettava versio on lähes 400 sivua pitkä, se ei ole välttämättä helposti lähestyttävä, tai paras, ensimmäinen kosketuspinta vaikuttavuustyöhön.
Tämä opinnäytetyö on ensimmäinen askel vaikuttavuustyön suunnittelun konkreettiseksi mallintamiseksi suomen kielellä, suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvana. Samalla se on avaus suomenkielisen dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön edistämiseksi.
3
2 Tavoitteet
Työni tavoite on kehittää konkreettinen apuväline vaikuttavuustyötä suunnittelevalle dokumenttielokuva-alan ammattilaisella. Kehittämistyön ohessa pyrin määrittelemään vaikuttavuustyön käsitteet ja vaikuttavuuden määrittelyn loogisesti, alan omat lähtökohdat huomioon ottaen. Onnistunut tiekartta ohjeineen vastaa vaikuttavuustyön yleisimpiin ja keskeisiin kysymyksiin. Tavoitteeni on viedä vaikuttavuustyön kehittymistä ja tutkimusta samalla askeleen eteenpäin.
2.1 Odotetut tulokset ja tutkimuskysymykset
Opinnäytetyöni odotettu tulos on kokonaan uusi konstruktio, suomenkielinen
dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön suunnittelun tiekartta ja sen täyttöohjeet. Lisäksi oletan työn tuottavan alan jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta oleellista tietoa, jota sekä rahoittajat, koulutusten suunnittelijat ja vaikuttavuustyöstä kiinnostuneet
dokumenttielokuva-alan ammattilaiset vapaasti voivat hyödyntää. Opinnäyte myös määrittelee ja esittelee elokuvan vaikuttavuustyötä luoden lisää yhteistä kieltä ja tarttumapintaa elokuva-alalle.
Päätutkimuskysymykseni on:
1. millainen on hyvä vaikuttavuustyön tiekartta dokumenttielokuvan ammattilaisten itsenäisesti käytettäväksi?
Muut tutkimuskysymykseni ovat:
2. mitä tietoa dokumenttielokuvan ammattilaiset tarvitsevat vaikuttavuustyön suunnittelun tueksi?
3. mitä muita toimenpiteitä tai materiaalia kannattaa tulevaisuudessa vaikuttavuustyön edistämiseksi tehdä ja kehittää?
2.2 Aiheen rajaus
Helena Yli-Kyyny (2020) teki selvityksen ensimmäisistä suomalaisista rahoitusta saaneista dokumenttielokuvan vaikuttavuuskampanjoista. Suomen audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK, Kirkon mediasäätiö KMS ja Suomen elokuvasäätiö SES rahoittivat vuosina 2017–2020 Elokuva muuttaa maailmaa -hankenimen alla
dokumenttielokuvien vaikuttavuustyötä (Yli-Kyyny 2020, 17–18).
Yli-Kyyny purkaa selvityksessään kokemuksia ja oppeja ensimmäisenä vuotena hankkeeseen valittujen dokumenttielokuvien kampanjoista. Hän huomauttaa, että vaikuttavuuden mittaaminen kehittää alaa luomalla uusia toimintamalleja. Yhtenä
4
jatkokehityksenä edellytyksenä hän näkee mm. vaikuttavuustyön seurannan ja uudelleen arvioimisen. (Yli-Kyyny 2020, 12, 94). Jaan tämän huomion, mutta näen sen lisäksi useita muitakin kehitystarpeita- ja linjoja.
Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja se voi onnistua vain pitkällä aikavälillä (Heliskoski, Humala, Kopola, Tonteri & Tykkyläinen 2018, 6). Vaikka sivuan ja tuon esille sekä itse tiekartassa, että sen ohjeissa, vaikuttavuustyön mittaamista, rajaan työni ulkopuolelle varsinaisen elokuvien vaikuttavuustyön mittarin kehittämisen. Mittarin
kehittäminen vaatisi erittäin pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tästä syystä erillinen tutkimushanke, joka mittaa vaikuttavuuden toteutumista esim. DocPoint IMPACT- hankkeiden osalta, olisi tarpeen. Luotettavan arvioinnin laatiminen vaatii resursseja ja moniammattiamaisen työryhmän. Elokuva-alalta ei ole välttämättä löydy juuri tähän aihepiiriin liittyvää tilastoitua tietoa, joten mittarin kehittämisessä jo pelkkä
tiedonkeruuvaihe saattaisi muodostua työlääksi.
Oma havaintoni on, että vaikuttavuustyön suunnittelussa on tärkeää edetä varhaisessa vaiheessa. Tästä syystä vaikuttavuustyön kehittämistä ja koulutusta ei ole mitään syytä rajata ainoastaan erikoiskoulutusten sisälle, päinvastoin alan kehittyminen ja
dokumentaristien ammattitaidon edistäminen vaatii koulutusten rinnalle vapaasti saatavilla olevia materiaaleja. Tavoitteenani oli luoda tiekartan avulla yksinkertainen
vaikuttavuustyön suunnittelun työpohja, joka on mahdollista täyttää täysin itsenäisesti, koulutukseen, tai muuhun henkilökohtaiseen opastukseen, osallistumatta. Päädyin tähän tavoitteeseen, koska mitään suomenkielistä, konkreettista koulutusmateriaalia ei
vaikuttavuustyössä vielä ole. Täyttämisen tueksi tein lyhyet, kirjalliset ohjeet.
Rajasin myös työni ulkopuolelle laajemman oppaan vaatimat osat, vaikka koen, että tarvetta sellaiselle on. Tällaisia osia olisi esim. ohjeet ja neuvot kumppanuushankintaan.
Tiekarttaa laajempi kehittämistyö vaatii erillisen rahoituksen ja sitoutuneet tilaajat. Työni luo kuitenkin pohjan elokuvien vaikuttavuustyön laajemmalle kehittämistyölle, ja
toivottavasti myös laajemmalle jatkumolle suomenkielistä koulutusmateriaalia. Tiekartan on mahdollista olla ensimmäinen osa tätä kokonaisuutta. Toisaalta en näe syytä kehittää materiaalia, joka on laajuudeltaan täysin toisteinen ja rinnakkainen The Impact Field Guidelle. Laajemmankaan oppaan ei tarvitse olla yhtä syvää luotaava, sen sijaan se voi ottaa paikallisen (suomalaisen tai pohjoismaalaisen) toimintaympäristön paremmin huomioon.
5
3 Dokumenttielokuva yhteiskunnallisena muutosmoottorina
Tässä luvussa kerron, mihin tietoperustaan luomani tiekartta nojaa. Sen kehittämisessä on ammennettu tietoa vaikuttavuuden määrittelyn tutkimuksesta, käytännönläheisistä alan ammattilaisille suunnatuista koulutuksista ja oppaista, sekä vaikuttavuuden kehittelyn työvälineistä muilla aloilla.
3.1 Dokumenttielokuvien vaikuttavuustyön ja vaikuttavuuden määrittely Vaikuttavuuden käsite ja määrittely ei ole yksinkertaista, vaan tapauskohtaista ja
sopimuksenvaraista. Määrittely myös vaikuttaa suoraan vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin (Vataja, Dufva & Parkkonen 2019, 322). Kulttuuripalveluiden tuottamisen tavoitteet ovat kirjavia, eivätkä ne kaikki sovellu vaikuttavuuden mittaamisen, tai tulosteellisten tavoitteiden asettamiseen (Kettunen 2016, 4).
Sosiaalisten muutosten aikaansaaminen, tai yleisön sitouttaminen, ei edes ole kaikkien dokumenttielokuvien tekijöiden toive tai tarkoitus, eikä sen tarvitsekaan olla (Borum Chattoo 2020, 103). Vaikka kulttuurilla on useita myönteisiä kerrannaisvaikutuksia hyvinvointiin ja talouteen (Laitinen 21.10.2017), elokuvien vaikuttavuustyötä tehdessä kannattaa muistaa, että sen lähtökohtana on itsenäinen, taiteellinen elokuva. Kaupalliset kampanjavideot ja muu yhteiskunnallinen markkinointiviestinä, jossa käytetään liikkuvaa kuvaa, ovat vielä asia erikseen, eikä niitä tule sotkea elokuvataiteeseen.
On huomioitava, että elokuvien vaikuttavuustyön tarkoitus ei ole arvottaa itse taidetta, eli elokuvia, niiden tuomalla yhteiskunnallisella välinearvolla, vaan mahdollistaa niissä luontaisesti piilevä kyky tuottaa ymmärryksen kokemuksia empatian ja sillanrakentamisen avulla. Tarve luoda ja tehdä muutosta on syntynyt elokuvantekijöiden keskuudessa, eikä ulkoisesta tilauksesta todentaa dokumenttielokuvien hyöty yhteiskunnalle. Alan keskeiset koulutukset ja metodit on luotu palvelemaan niiden dokumentaristien tarpeita, joita yhteiskunnalliset teemat kiinnostavat. Heille vaikuttavuustyö on luonnollinen jatke itse elokuvan tekoprosessille. Myös mahdollisuus tavoittaa uusia alan ulkopuolisia
kumppanuuksia ja löytää uusia yleisöjä dokumenttielokuvalle, on kokemukseni mukaan hyvin tärkeää vaikuttavuustyötä tekeville elokuva-alan ammattilaisille. Mielestäni tämä lähtökohta kannattaa pitää aina mielessä, jotta emme harhaudu vaikuttavuuden mittaamiseen ja mallintamiseen alan ulkopuolisista syistä.
Miten sitten tällaiseen haastavaan ja käsitteellisesti hieman epämääräiseenkin hybridityöhön kannattaa suhtautua, jos tavoitteena on luoda elokuvien avulla jotain todennettavaa vaikuttavuutta? Yksi tapa mallintaa sitä on esittää sen eri vaiheet
6
vaikuttavuusketjuna, kuten Sitran ”Vaikuttavuuden askelmerkit” selvityksessä sovelletussa mallissa. Sitran selvityksen esipuheessa (kirjoittaneet Heidi Humala ja Mika Pyykkö), käy ilmi, että Sitran tekemä vaikuttavuuden mallintamisen työ perustuu kahteen
kehityskulkuun, joissa on tunnistettu kehittämisen tarve: julkisen sektorin
hankintapalveluiden suuren määrään ilman tietoa niiden vaikutuksista, ja sijoittajien haluun luoda vaikutuksia omalla taloudellisella panoksellaan (Heliskoski ym 2018,
johdanto). Vaikka elokuvien vaikuttavuuden tavoite on syntynyt tekijöistä itsestään ja alan koulutus tukee tätä lähtökohtaa, on vaikuttavuuden mallintamisen esimerkit mielestäni sovellettavissa myös dokumenttielokuvien kehittämisen lähtökohdaksi.
Vaikuttavuuden portaiden mallin pohjana on ollut kansainvälisesti tunnettu vaikuttavuuden iooi-ketju ja sen mallintamisessa on hyödynnetty Bertelsmann Stiftungin iooi-metodia (Heliskoski ym. 2018, 5). Ketjun nimi tulee sanoista input, output, outcome ja impact. Olen muokannut mallia tuomalla siihen esimerkit siitä, mitä elokuvien vaikuttavuustyössä näiden askeleiden voidaan katsoa olevan (kuva 1).
Kuva 1 Dokumenttielokuvan vaikuttavuuden ketju (Sitraa mukaillen)
Ylin nuoli, jossa toiminta johtaa vaikutuksiin, lienee monelle tuttua mm. omaa kulutusta mittaavista hiilijalanjälkilaskureista. Vaikuttavuuden jalanjälkeä hahmoteltaessa kaaviota
7
luetaan alhaalta ylöspäin. Mikäli dokumentaristi arvioisi työtään tätä kautta, olisi mitattava koko elokuvatuottamisen prosessin vaikutuksia yhteiskuntaan. Tämä vaikuttavuuden jalanjäljen mittaaminen on tärkeää, kun esim. pyritään vähentämään ja suitsimaan elokuvatuotannon ympäristövaikutuksia.
Elokuvien vaikuttavuustyö siinä kontekstissa, jossa siitä alalla yleisesti puhutaan, on yksittäisen elokuvan ympärille rakennettua ponnistelua kohti yhteiskunnallista
vaikuttavuutta. Vaikuttavuustyössä rajataan tarkastelualue vain yhteen elokuvaan ja sen käsittelemään teemaan, ei koko tuotantoyhtiön toiminnan tarkasteluun. Usein toiminta on ajallisesti rajattua, eli sillä on selkeä aktiivinen kampanja-aika, jolloin suurin osa työstä tehdään. Elokuvien vaikuttavuustyö on kädenjälkityötä, jos yhteiskunnallinen hyöty on sen päätavoite.
Kun tavoitteena on nimenomaan vaikuttavuuden kädenjäljen, eli tavoitteellisen vaikuttavuuden syntyminen, luetaan ketjua ylhäältä alas. Aivan ensimmäiseksi siis mietitään, mikä on vaikuttavuuden tavoite, jonka jälkeen lähdetään suunnittelemaan toimintaa, jolla siihen päästään. Näin edetään portaiden askeleissa yksi kerrallaan alas.
(Heliskoski ym. 2018, 5).
Ylimpänä portaana on vaikuttavuus (impact) eli yhteiskunnan ja ihmisten saama hyöty toiminnasta. Tämä voidaan todentaa joko keskipitkällä (3-6 vuotta) tai pitkällä aikavälillä (6+ vuotta). Kolmas porras (outcome) on se konkreettinen muutos, mikä on saatu aikaan työllä. (Heliskoski ym., 2018, 5–6). Tämä voi olla esim. onnistuneesti edennyt
kansalaisaloite lakimuutokseksi, tai todennettava muutos elokuvan katsojien asenteissa tai toiminnassa.
Toinen porras (output) on teot, eli kaikki mitattavissa oleva työ (Heliskoski ym., 2018, 6).
Koska tämä on helpoin todentaa, usein elokuvien vaikuttavuudesta puhuttaessa
mainitaan, miten paljon medianäkyvyyttä, tai katsojia, elokuvilla on. Kun pyritään luomaan puheenaiheita tai nostamaan median agendalle ennennäkemättömiä näkökulmia
aiheeseen, onkin perusteltua argumentoida, että pelkän asian tapetille nostaminen on yhteiskunnallista vaikuttamista. Myös omassa vaikuttavuustuottajan työssäni seuraan erilaisia mediaosumia ja pyrin edistämään elokuvan katsojamääriä. Koska tosiasiallisesti emme kuitenkaan voi todistaa, että 10 000 katsojan maailma muuttui pelkän elokuvan katselun jälkeen, haastan dokumentaristeja miettimään, miten silmäparit, tai
mediahuomio, muutetaan vaikuttavuudeksi. Usein on itse vaikuttavuuden kannalta
tärkeämpää, että juuri se oikea (eikä mahdollisimman iso) yleisö löytää ja kokee elokuvan.
Yleisö myös saattaa tarvita erilaista tukimateriaalia elokuvien herättämien tunteiden käsittelemiseen, tai inspiraation muuttamiseksi toiminnaksi. Se, mitä kukin elokuva ja
8
teema vaatii, vaihtelee suuresti. Usein toteutetaan erilaisia keskusteluohjeistuksia ja tietopaketteja, jotka avaavat käsiteltävää aihetta ja ohjaavat eteenpäin.
Alin porras (input) on käytetyt resurssit. Dokumenttielokuvien ollessa kyseessä tähän voidaan katsoa kuuluvan kaikki ne taloudelliset ja ajalliset resurssit, mitä elokuvan ja sen vaikuttavuuden eteen on panostettu.
Vaikuttavuustyötä suunnittelevan elokuvantekijän kannalta oleellisin kysymys on, mikä on se muutos, johon hänen elokuvansa voi ihmiset kannustaa, herättää tai motivoida.
Elokuvalla pitää olla selkeä rooli yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palapelissä. Portaita alas laskeutuessa on sitten helpompi hahmottaa ja suunnitella fiksut panokset. Näin taataan resurssien tehokas käyttö.
3.2 Vaikuttavuuden mallintaminen ja mittarit muilla aloilla Suomessa
Erilaisten kehitys- ja tutkimushankkeiden sisällä on tuotettu vaikuttavuuden suunnitteluun ja mallintamiseen tietoa ja työkaluja. Yksi esimerkki on Hyvän Mitta. Hanke selvitti vuosina 2016–2019 yhteiskunnallisen työn tuloksia ja vaikutuksia. Hankkeessa mukana olivat Arvo ry, Sitra, Kela, Me-säätiö, Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Kokeileva Suomi ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA (Hyvän Mitta 2021).
Hankeen loppuraportissa todetaan, että vaikuttavuuden arvioinnin työkalut ja mittaamisen menetelmät ovat piilossa teorian takana. Kehitysehdotuksiin kuuluu mm. helposti
käytettävien, mieluusti digitaalisten työkalujen luomista. Työkalujen kuuluisi olla yhteismitallisia ja tämän varmistamiseksi kehitystyö vaatii vuoropuhelua rahoittajien, arvioitsijoiden ja hankkeiden vetäjien välillä. Vain yhteinen kieli ja jaettu ymmärrys käsitteistä voi johtaa hyvien mittareiden luomiseen. (Hyvän Mitta 2021). Myös tässä opinnäytetyössä esitelty Sitran selvitys esittelee vaikuttavuuden portaiden lisäksi muita tapoja ymmärtää ja havainnollistaa vaikuttavuuden ekosysteemiä, kuten vaikuttavuuden ekosysteemi ja vaikuttavuuspuu (Heliskoski ym. 2018, 7, 14). Vaikuttavuuden mittareita käyttävät julkisen sektorin lisäksi myös yhteiskunnallisesti ajattelevat yritykset.
Arvoliitto, eli ARVO ry on yhteiskunnallisten yritysten ja muiden vaikuttavuustoimijoiden liitto (Arvoliitto 2021). Se määrittelee yhteiskunnallisen yrityksen seuraavasti: ”yritys, jonka liiketoiminnan ensisijainen päämäärä on tehdä yhteiskunnallista hyvää. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita ja ne käyttävät valtaosan
voitoistaan niiden tavoitteen mukaisten päämäärien toteuttamiseen. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntijoita ja ratkaisijoita, ne ovat sitoutuneita kehittämään pitkäjännitteisesti ympäröivää yhteiskuntaa ja asiakkaidensa hyvinvointia.”
9
Vaikka dokumenttielokuvia tuottavat yhtiöt eivät määrittelisikään itsenään
yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, voi niiden toimintamalleista ja mittareista ottaa oppia vaikuttavuustyön suunnittelussa.
Vaikuttavuustyön ajatustyön suuntaamisen kannalta on täydellisen sopivaa ja valmista mallia tärkeämpää päättää, mihin muutoksen tähtää. Muuten vaikutukset eivät ole hallittuja, toivottavia ja strategisia. Ylempänä esitelty vaikuttavuuden ketju portaineen on ennen kaikkea työkalu ajattelulle. Vaikuttavuuden portaiden ylin porras kannattaakin ajatella ennen kaikkea suurena visiona, missiona, joka johtaa työtä, ja jota ei tarvitse pystyä todistetusti saavuttamaan yhden elokuvan ympärille rakennetun kampanjan aikana.
3.3 Dokumenttielokuvan määritelmä ja suhde journalismiin
Dokumenttielokuvan määritelmä on luonnollisesti elänyt vuosien aikana. Jouko Aaltosen (2006, 28–33) mukaan dokumenttielokuvan ajatteleminen todellisuudenkaltaisena on ongelmallista, ja että dokumenttielokuvien lähtökohtana on sen tekijän tarve sanoa jotakin maailmasta. Fiktiolla ja dokumentilla ei välttämättä ole välissään selvää rajaa.
Aaltosen mukaan hänen haastattelemansa suomalaiset dokumentaristit näkevän dokumenttielokuvan vapaana taiteena. Vastakohtina puolestaan nähdään fiktio, tv- reportaasit, tosi-tv ja journalismi näiden kaupallisten vaateiden takia (244–245).
Ymmärrettävästi kaupallinen paine voi rajoittaa ilmaisua, taiteen tekemistä ja vapautta, mutta en näe journalismia vastavoimana luovalle dokumenttielokuvan kerronnalle. Sen sijaan se voi olla laatua ja uskottavuutta lisäävä tekijä. Journalismiakin on montaa eri lajia.
Sitä voi lähestyä työvälineenä, tai työtapana, genren sijaan, eikä sen tarvitse vaikuttaa kerronnan tyyliin. Journalistisen työotteen omaksuminen on erityisen hyödyllistä, jos haluaa keskustella uskottavasti ja syvästi yhteiskunnallisista ilmiöistä ja luoda vaikuttavuutta.
Caty Borum Chattoo on amerikkalainen dokumenttielokuvien tuottaja, mediatutkija ja professori, joka on sekä luonut vaikuttavuusstrategioita dokumenttielokuville, että tutkinut niitä. Kirjassaan ”Story Movements: How How Documentaries Empower People and Inspire Social Change” (2020) hän toteaa, että vaikka taide ei ole siistiin rajoihin taipuvaa toimintaa, ja totuus dokumenttielokuvan kerronnassa on ”aina sotkuinen konsepti”, on dokumentaristin sitoutuminen totuuteen ja etiikkaan silti ensisijaista (13–15). Tämä on mielestäni erittäin tärkeä huomio yhteiskunnallisia teemoja käsittelevissä elokuvissa.
Borum Chattoo on kerännyt kirjaansa merkittävän määrän tutkimustietoa, asiantuntijahaastatteluita ja esimerkkejä taidokkaista elokuvista, joihin on liitetty
10
onnistuneesta yhteiskunnallinen vaikuttavuustyö. Yksi haastatelluista on tuotantoyhtiö Participant Median Holly Gordon. Hän toteaa journalismin ja dokumenttielokuvien yhteistyöstä (vapaasti suomentaen) seuraavasti:
”Journalismi ja dokumentit työskentelevät yhdessä, mutta niillä on yleisöön nähden eri funktiot. Toinen on faktojen ymmärtämistä varten ja toinen on ihmisyyden näkeminen faktojen takana” (Gordon lainaus teoksessa Borum Chattoo 2020, 67).
Tutkimukset osoittavat, että dokumenttielokuvien vakuuttavuus johtuu osaksi
tarinallisuudesta ja sen mahdollistamasta voimakkaasta vaikutuksesta yleisöön sekä osaksi siitä, että dokumenttielokuvan katsotaan olevan todellinen tarina (Borum Chattoo 2020, 103). Tämä on mielestäni elokuvantekijän etiikan kannalta tärkeä huomio, ja juuri tästä syystä journalismin työkalut voivat olla myös taiteen tekijälle hyödyllisiä.
3.4 Dokumenttielokuvien muutospotentiaali ja tekijälähtöisyys
IDA:n (International Documentary Association) toiminnanjohtaja Simon Kilmurry kuvailee Borum Chattoon kirjassa, mitä dokumenttielokuvan yhteiskunnallisen muutoksen
potentiaali hänelle tarkoittaa (vapaasti suomentaen):
” …kuulen ääniä, jotka haastavat minut, haastavat minun uskomusjärjestelmäni ja etuoikeuteni, kuulen tarinoita yhteisöistä ja yksilöistä, joita minulla ei ole koskaan mahdollisuus kohdata muilla tavoin, rikkoen sosiaaliset ja kulttuuriset esteet – elokuvat, jotka antavat minun itse muodostaa minun oman mieleni kokemuksen kautta ja jotka eivät kerro minulle, mitä ajatella” (Kilmurry lainaus teoksessa Borum Chattoo 2020, 140).
Taiteellisesti korkeatasoisilla dokumenttielokuvilla, jotka näyttävät todellisten ihmisten tarinat, ja joiden narratiivi perustuu todistettaviin faktoihin, on hyvä mahdollisuudet vaikuttaa käytänteiden ja lakien muuttumiseen (Borum Chattoo & Jenkins 2019, 1108).
Mikko T. Virtanen puolestaan kuvailee kertomusten läsnäoloa 2000-luvulla
”läpitunkevaksi” (Virtanen 2020, 7). Painopiste on Virtasen mukaan siirtynyt julkisuuden henkilöistä tavallisiin ihmisiin, joiden kautta yhteiskunnallisia kertomuksia tarkastellaan.
Dokumenttielokuvan yhteiskunnalliset aspektit ja vaikuttamispyrkimykset ovat olleet osa kenttää ja tekijöiden motiiveja jo kymmeniä vuosia sitten, lähtien poliittisesti aktiivisilta 1960- ja 1970-luvuilta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus nojaa vahvasti alan omaan
traditioon. Digitaalisuus sekä monimediallisuus on vain kiihdyttänyt kehitystä, mutta ei ole luonut vaikuttamisen tarvetta. Se on ollut osa elokuvantekijöiden motiiveja kertoa
dokumentaarisia tarinoita jo pitkään. (Borum Chattoo 2020, 27–28).
11
Elokuvien vaikuttavuustyön on siis noussut dokumenttielokuvan tekijöiden omasta halusta, suoraan itse taidemuodon traditiosta. Vaikuttavuuden mittaamisen ja
mallintamisen työkalutkin pitää myös luoda tekijälähtöisesti, eikä elokuvan välinearvoinen määritelmä mielessä. Siksi myös minun tiekarttani kehittämisen lähtökohta ja motiivi on luoda työväline dokumenttielokuvan tekijöille, heidän lähtökohtansa ja tarpeensa huomioon ottaen.
3.4.1 Suomalainen vaikuttavuuskampanja: Kiehumispiste
Jo ennen vaikuttavuustyön rantautumistakin Suomeen on täällä tehty mediakasvatusta, yhteistyötä elokuva-alan ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja järjestetty
keskustelutilaisuuksia yhteiskunnallisista dokumenttielokuvista. Katson, että tällaisesta toiminnasta varsinaisen vaikuttavuustyön erottaa sen systemaattisuus, strategisuus ja volyymi.
Ensimmäiseksi suomalainen dokumenttielokuvan vaikuttavuustyöksi voidaan katsoa Elina Hirvosen elokuvan ”Kiehumispiste” ja sen vaikuttavuuskampanja. Elokuvan tuottaja, Mouka Filmin Sami Jahnukainen, osallistui Doc Societyn Good Pitch-tapahtumaan ja koulutukseen elokuvalla ”Tokasikajuttu” (Post Punk Syndrome) vuonna 2016, joten tuottajalla oli jo omakohtaista kokemusta ja koulutusta aiheesta (Good Pitch 2021, Mouka Filmi 2021).
Kiehumispiste kertoo vuoden 2016 Suomesta, jolloin populismi, taloudellinen epävarmuus ja turvapaikanhakijoiden määrä oli noussut. Elokuva pyrki välttämään stereotypioita ja vastakkainasettelua. (Mouka Filmi 2021).
Elokuva ja sen ympärille rakennettu kampanja pyrkivät vähentämään keskustelun
polarisaatiota tarjoamalla elokuvan keskustelualustaksi. Elokuvan lisäksi kampanja tarjosi keskusteluohjeistusta ja rakentavan dialogin mahdollistamiseksi. (Kiehumispisteen
kampanjaraportti).
Merkillepantavaa on, että tekijät tarjosivat elokuvan ilmaiseksi tietyn ajanjakson ajan. Näin elokuvan festivaali ensi-illan ja televisioesityksen väliin jäävä aika hyödynnettiin
tehokkaasti esittämällä sitä useissa epätyypillisissä paikoissa, kuten kirjastoissa, kirkossa ja hankekumppani SPR:n tiloissa (Kiehumispisteen kampanjaraportti). Kiehumispisteen kampanjoinnin aikana kerätyt opit rakentavan dialogin vetämisestä pystyttiin
hyödyntämään hankekumppani Sitran Erätauko-hankkeessa (Riikka Kämppi 22.4.2021, 55:50). Mukaan lähtenyt Sitra sai siis arvokasta tietoa oman työnsä kehittämisen tueksi.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei näin jäänyt vain elokuvan keskusteluiden varaan, vaan keskusteluista saaduilla opeilla oli tärkeitä kerrannaisvaikutuksia. Kiehumispiste on myös
12
suomalaisen elokuva-alan vaikuttavuustyön benchmark ja sitä kautta merkittävä vaikuttavuustyö.
3.5 Vaikuttavuustyön koulutukset ja työkalut
Dokumenttielokuvan vaikuttavuustyötä tehdään ympäri maailmaa. Koulutukset ja
workshopit ovat usein liitetty jonkin elokuvafestivaalin yhteyteen ja niitä järjestävät useat eri tahot. Tunnetuin ja globaalein näistä on Doc Societyn järjestämä Good Pitch, jota on järjestetty usealla eri mantereella. Suomessa vaikuttavuustyön koulutusta ja tapahtumia järjestää Doc Point ry.
3.5.1 Good Pitch ja Impact Lab
Doc Society järjesti Good Pitch-tapahtumat Pohjoismaissa kolme kertaa vuosina 2015 (Oslo), 2016 (Tukholma) ja 2017 (Kööpenhamina). Vuoden 2016 tapahtumassa mukana oli mukana myös suomalainen elokuva ja työryhmä, Mouka Filmin ”Tokasikajuttu”, joka kertoo punkbändistä Pertti Kurikan Nimipäivät. (Good Pitch 2021, Mouka Filmi 2021).
Ennen varsinaista tapahtumaa mukaan valitut tiimit saavat vaikuttavuustyön suunnitteluun koulutusta ja tukea. Koulutuksia Doc Society kutsuu nimellä Impact Lab. Osallistuin vuosien 2016 ja 2017 tapahtumiin yleisöstä käsin ja oli innostavaa nähdä, miten myönteisellä asenteella elokuviin, ja paikoitellen hyvin rankkoihin aiheisiin pystyttiin tapahtumassa tarttumaan. Suomessa järjestettiin Impact Lab kaksi kerta vuonna 2016, joista toisessa sparrattiin vuoden 2016 Good Pitch-elokuvat ja toisessa vuoden 2017 elokuvat. Osallistuin jälkimmäiseen koulutukseen ja ryhmässä oli lisäkseni kaksi muuta suomalaista. Koulutuksissa nojauduttiin luentojen ja keskusteluiden lisäksi Doc Societyn luomaan ja julkaisemaan vaikuttavuustyön oppaan, The Impact Field Guiden,
materiaaleihin. Oppaan verkkoversio on vapaasti saatavilla ja tulostettavan version voi ladata rekisteröitymisen jälkeen.
The Impact Field Guidessa jaetaan dokumenttielokuvan toiminnan neljään eri
toimintakenttään (The Impact Field Guide 2020). Toiminnan suunnan jakaminen auttaa vaikuttavuustyön tekijää suuntaamaan vaikuttavuuden tavoitteet oikeisiin kohteisiin.
Vaikka elokuvan teemasta ja tarinasta löytyisi kaikki vaikuttavuuden toimintakentät, yleensä jokin näistä nousee muita selkeämmin esille. Koska monimutkaisessa yhteiskunnassa vaikuttavuuden saavuttaminen on haastavaa ja dokumenttielokuvan tekijän resurssit usein hyvin rajalliset, on hyvin tärkeää rajata tavoitteet.
Olen luonut toimintakentistä taulukon, jossa on alkuperäinen englanninkielinen termi, sen suomennos, sekä selite (taulukko 1).
13
CHANGING BEHAVIOUR MUUTOS KÄYTÖKSEEN Muutos ihmisten toimintaan, ei vain ajatuksiin. Aktiivisia mobilisointeja, kuten boikotti.
CHANGIN MINDS MUUTOS ASENTEISIIN
TAI MIELIKUVIIN
Muutos ymmärryksessä, puhunnassa tai asenteissa, esim. tiettyä ihmisryhmää kohtaan.
CHANGIN STRUCTURE RAKENTEELLINEN MUUTOS
Ylhäältä alas tapahtuva muutos: laki, asetus tai käytäntö muuttuu.
BUILDING COMMUNITIES YHTEISÖJEN TUKI TAI LUOMINEN
Joko uusien verkostojen luomista tai olemassa olevien toimijoiden nostamista
Taulukko 1. Vaikuttavuuden toiminnan neljä suuntaa The Impact Field Guidea mukaillen Tätä samaa jakoa olen soveltanut myös omassa työssäni, josta annan esimerkin
seuraavassa luvussa. Olen havainnut tätä vaikuttavuuden toiminnan jakamista käytettävän myös muissa koulutuksissa ja materiaaleissa. The Impact Field Guiden sisältöön palaan vielä uudestaan benchmarking kappaleessa.
3.5.2 Doc Point IMPACT osallistujan ja kouluttajan silmin
Ainoa Suomessa järjestettävä vaikuttavuustyön koulutus, DocPoint IMPACT, järjestetään kerran vuodessa. Koulutukseen on yleensä valittu neljästä kuuteen projektia ja mukaan päästäkseen elokuvan pitää olla sopivassa tuotantovaiheessa. (DocPoint IMPACT 2021).
DocPoint on järjestänyt vaikuttavuustyön tapahtumakokonaisuuden tähän mennessä neljä kertaa, vuosina 2018–2021. Osallistuin koulutukseen koulutettavan roolissa vuosina 2018 ja 2020. Koulutusten aikana rakennettiin vaikuttavuustyön suunnitelma sekä valmistettiin tapahtumapäivänä esitettävä pitch -puhe, jossa kutsuimme mukaan elokuva-alan
ulkopuolisia kumppaneita.
14
Vuonna 2021 toimin itse kouluttajana ja samana vuonna työpajat järjestettiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Koulutin yhdessä tuottaja Liisa Karpon kanssa, lisätukea koulutukseen toivat vierailevat luennoitsijat Riikka Kämppi ja Ove Rishøj Jensen. Koulutuksen sisältö koostui vaikuttavuustyön perusteisiin perehdyttämisestä, vaikuttavuuden ja levityksen suunnitelmien sparraamisesta, sekä itse tapahtumapäivän pitch -esityksen
valmistumisesta.
Loin yhdessä tuottaja Liisa Karpon kanssa koulutusta varten vaikuttavuustyön suunnittelulle työpaperin (kuvat 2 ja 3). Koulutuksessa käytimme tästä
suunnitelmapohjasta termiä “vaikuttavuustyön suunnittelun muistio”, tai kuten tiedoston otsikko sanoo, “vaikuttavuuden työsuunnitelma”. Paperi on kaksiosainen ja se jaettiin osallistujille muokattavassa muodossa, jotta muistiinpanot voi tehdä suoraan
dokumenttiin.
Työpaperi perustui omiin kokemuksiimme vaikuttavuustyön tekemisestä, sekä aikaisempaan koulutukseemme, kuten Doc Societyn Impact Lab-koulutukset vuonna 2016. Työpaperin suunnittelu tapahtui varsin orgaanisesti. Emme käyttäneen Karpon kanssa suunnittelussa mitään varsinaista metodologiaa, vaan sovelsimme aikaisemmin oppimaamme. Myös minä ja Liisa Karpo sovelsimme toiminnan jaon nelikenttää omassa vaikuttavuustyön suunnittelupaperissa (kuva 2). Me valitsimme neljän kentän sijaan kolme, jättäen pois viimeisen, eli ”Building Communities” (= yhteisöjen rakentaminen ja vahvistaminen). Tämä tavoite on mielestäni asia, joka sisältyy usein vaikuttavuutyön tekemiseen sivutuotteena tai tekemisen ohessa. Jätimme sen pois myös
helpottaaksemme koulutettavien ajatustyötä vähentämällä vaihtoehtoja. Vaikuttavuuden työsuunnitelmassa pitää vaikuttavuuden tavoitteen lisäksi miettiä kohderyhmä, mitä toimenpiteitä vaikuttavuuteen kuuluu (elokuvan katselun ja keskustelun lisäksi), kenen kanssa vaikuttavuutta tavoitellaan ja miten vaikuttavuustavoitteen toteutuminen mitataan, eli todennetaan. Lisäksi vaikuttavuustyölle pitää keksiä mission statement, eli napakka, lauseen tai kahden tiivis ilmaisu siitä, mikä on koko vaikuttavuuden tavoite.
Ennen tätä vaikuttavuuden työsuunnitelmapaperin jakoa pidin vaikuttavuustyöstä luennon.
Koulutuksen aikana myös näytin osallistujille esimerkin kautta, miten suunnitelmaa voi täyttää, mutta mitään erillisiä, itse lomaketta laajempia ohjeistuksia ei osallistujille jaettu.
Osallistujien tehtävänä oli täyttää suunnitelma parhaansa mukaan, jonka jälkeen suunnitelmia käytiin läpi sekä meidän kouluttajien kanssa, että koko ryhmän kesken.
Koulutukseen valituilla oli prosessin aikana useita mahdollisuuksia kysyä tarkentavia kysymyksiä suunnitelmiin liittyen ja saada haastavien kysymysten painimiseen
henkilökohtaista apua. Osallistujien onnistuminen suunnittelussa ei ollut suinkaan vain
15
paperin tai sen sisältämän ohjeistuksen varassa, vaan koulutuksen muoto nojasi vahvasti henkilökohtaiseen ja pienryhmissä tapahtuvaan opastukseen.
Toinen sivu keskittyi levittämisen suunnitelmaan. Dokumenttielokuvan tekijöiden on haasteellista tietää mistä jakelukanavasta dokumenttielokuva tulee, ennen kuin kaikki levityssopimukset ja ennakkomyynnit ovat selvillä. Joskus nämä varmistuvat melko myöhäisessä vaiheessa tuotantoa. Minulle ja Liisa Karpolle oli juuri tästä syystä tärkeää haastaa tekijöitä miettimään edes alustavasti, miten elokuva tuodaan yleisön saataville.
Vaikuttavuustyötä ei ole olemassa, jos itse elokuvaa ei ole saatavilla.
DocPointin suunnittelupohja on tavallaan kehittämistyöni esivaihe. Sen pohjalta lähdin miettimään, miten vaikuttavuustyöstä voi saada kiinni, jos ei ole mahdollisuutta saada henkilökohtaista ohjausta? Käytimmehän useita tunteja näiden suunnitelmien
edistämiseen, ja sen lisäksi koulutettavat myös työstivät suunnitelmia omalla ajallaan.
Pelkän mission statementin, eli vaikuttavuustyön iskulauseen, keksimiseen ja hiomiseen voi käyttää päiviä.
Kehittämistyöni haaste oli miettiä, mikä on vaikuttavuustyössä kaikista keskeisintä, ja miten siitä voi saada kiinni lyhyessäkin ajassa, itsenäisesti aiheeseen tutustuen.
16
Kuva 2: DocPoint IMPACT 2021 vaikuttavuuden työsuunnitelman sivu 1
17
Kuva 3: DocPoint IMPACT 2021 vaikuttavuuden työsuunnitelman sivu 2
18
4 Menetelmät
Työni päämäärä oli vaikuttavuuden tiekartan ja sen käyttöohjeiden kehittäminen.
Onnistuessaan tiekartta toimisi dokumenttielokuva-alan ammattilaisille itsenäisenä
vaikuttavuustyön suunnittelun aloitustyökaluna. Tiekartan onnistuminen vaati tutkimuksen ja taustatyön lisäksi konkreettista testaamista. Tiekartan on tarkoitus palvella nimenomaan dokumenttielokuva-alan ammattilaisia, joten heidän tarpeensa ja käyttökokemuksensa ovat erittäin tärkeitä.
Valitsin tutkimuksen metodiksi tapaustutkimuksen alalajiin kuuluvan konstruktiivisen tutkimusotteen. Siinä haetaan ratkaisua ja pyritään muutokseen, kuten toiminta- ja kehittämistutkimuksissakin. Yläluokka näille tutkimuksille on interventionistiset tutkimukset. (Kananen 2017, 10,14).
Aineistonkeruumenetelmiä tutkimuksessani oli kaksi, benchmarking ja laadulliset, eli kvalitatiiviset, tutkimushaastattelut. Tutkimushaastatteluja tein kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastattelin tiekartan suunnittelun tueksi Doc Point IMPACT 2021 koulutukseen osallistuneet. Koska olin suunnittelut koulutuksessa käytetyn
työpaperin yhdessä Liisa Karpon kanssa, pyrin hyödyntämään sitä tutkimuksessani.
Keräsin koulutetuilta ajatuksia ja kokemuksia vaikuttavuustyön suunnittelun työvälineistä tutkimushaastatteluilla. Toisessa vaiheessa testasin varsinaisen tiekartan prototyypin vapaaehtoisilla dokumenttielokuvan ammattilaisilla. Heidänkin palautteensa kerättiin tutkimushaastatteluilla.
4.1 Konstruktiivinen tutkimusote ja sen työvaiheet
Konstruktiivinen tutkimusote on ongelmalähtöinen, tietoa soveltava lähestymistapa.
Konstruktiot voivat olla melkein millaisia hyvänsä, mutta yhteistä niille on, että ne kehitetään ja luodaan, ei löydetä. Konstruktiivisen tutkimusotteen piirteisiin kuuluvat seuraavat määreet: keskittyminen tosielämän ongelmaan, joka on tarve ratkaista, innovatiivinen ratkaisu tähän ongelmaan, toteuttamisyritys, joka testataan, tutkijan ja käytännön tekijöiden läheinen yhteistyö, huolellinen kytkentä teoreettiseen tietämykseen ja teoreettisen tutkimuksen tuottaminen. (Lukka 2006, 111–113).
Koska tutkimusotteeseen kuuluu tutkijan voimakas empiirinen interventio (Lukka 2006,113), sopii se tiekartan luomiseen hyvin. Elokuvien vaikuttavuustyö on juuri tälle toimialalle spesifisti muotoutunut, ja sen tavoitteet ovat tekijälähtöisiä. Siksi koen, että tiekartan luomisen kaltaista varhaista, perustuksia luovaa kehittämistyötä voisi alan ulkopuolisen toimijan olla vaikea tehdä.
19
Konstruktiivisen tutkimusotteen mahdollisuus on tuottaa selkää, konkreettista ja hyödynnettävää tietoa ja kuroa umpeen akateemisen tutkimuksen ja käytännön
toteutuksen kuilua. Riskinä puolestaan voidaan nähdä tilanteet, joissa tutkimuksen aikana nousee esiin asioita, jotka ovat liian arkaluontoisia julkistettavaksi, kuten esim.
liikesalaisuudet, tai tutkittavan organisaation toiminnan haasteet. (Lukka 2006, 125–127).
Lukka (2006, 114–117) on jakanut konstruktiivisen tutkimuksen prosessin seitsemään eri vaiheeseen. Nämä ovat
1. Käytännön ongelman etsiminen, jossa mahdollisuus myös teorian soveltamiseen 2. Kohdeorganisaation mahdollisuudet pitkän aikavälin tutkimustyöhön
3. Käytännön ja teorian syvällinen tuntemus (sen hankinta) 4. Innovoi ratkaisumalli ja kehitä teoriaa hyödyntävä konstruktio 5. Toteuta ja testaa
6. Pohdi ratkaisun soveltamista
7. Tunnusta ja analysoi teoreettinen kontribuutio
Oma työni noudatti konstruktiivista prosessia varsin hyvin. Kohta yksi, käytännön ongelman etsiminen, on noussut siitä työelämäni havainnosta, että vaikuttavuustyön perusperiaatteita ja lähtökohtia on vaikea löytää kirjallisista lähteistä. Koulutusmateriaalia ei ole suomen kielellä julkisesti saatavilla ja muitakin aihepiirin julkaisuja on suomeksi vielä varsin niukasti. Tämä havainto on koko opinnäytetyöni alkupiste.
Koska työlläni ei ollut varsinaista tilaajaa, eikä sitä tehty minkään organisaation toimeksiantona, kohdan kaksi sitoutumista vaativaa keskustelua ei tarvinnut käydä
pitkällisesti. Hyvin pian prosessin alettua otin yhteyttä sekä DocPointin toiminnanjohtajaan Tapio Riihimäkeen, että kanssakouluttajaani Liisa Karpoon. Pyysin luvan lähestyä
DocPoint IMPACT 2021 läpi käyneen koulutuksen tiimejä ja sekä varmistin, että sekä Karpon ja Riihimäen puolesta on sopivaa käyttää DocPointin koulutukseen käytettyä materiaalia lähtölaukauksena kehittämistyölle. Molemmat suostuivat ja näkivät
kehittämistyöni tervetulleena ideana. Koska työlläni ei ollut tilaajaa, vaan testaamisen ja tiedonkeruun mahdollistavat yhteistyökumppanit, minulle ei ollut paineita ottaa tilaajan toiveita huomioon.
Kolmannessa vaiheessa käytännön ja teorian hankinnassa lähdin liikkeelle tutkimalla vaikuttavuustyön muistiinpanoni eri koulutuksista. Laajensin tiedonhankinnan koskemaan vaikuttavuuden malleihin yhteiskunnan muilta aloilta. Dokumenttielokuvan
vaikuttavuustyön tuloksia on tutkittu lähinnä Yhdysvalloissa, jossa koko ala (kuten muukin av-ala) on iso. Työni kannalta tärkeää oli löytää vertaisarvioituja artikkeleja ja laadukas
20
tietokirja, näitä onneksi löytyi. Tähän työvaiheeseen kuului myös Doc Societyn Impact Field Guiden sisällön tutkiminen sekä DocPoint IMPACT 2021 koulutuksen läpikäyneiden dokumentaristien haastattelut. Tulokset on esitelty myöhemmin.
Neljännessä vaiheessa innovoin ratkaisun, eli tiekartan konkreettisen muodon, jota kutsun prototyypiksi. Innovoinnin tukena käytin benchmarking -esimerkkejä, jotka esittelen
tarkemmin myöhemmin. Prototyypin kylkeen kuului sen täyttöohjeet. Muodostin ideaa tiekartasta päässäni samalla, kun tutustuin benchmarkkeihin. En kuitenkaan piirtänyt karttaa ennen kuin kaikki DocPoint IMPACT-haastattelut oli tehty. Pyrin ottamaan kaiken palautteen vastaan, ennen kuin päädyin prototyyppiin, jotta en toimisi oletukseni varassa.
Konstruktiiviseen prosessiin oleellisesti kuuluvassa viidennessä vaiheessa, testauksessa, keräsin Dokumenttikilta ry:n ammattilaisjäsenistä testiryhmän, joka testasi tiekartan prototyyppiä. Halusin tehdä testauksen dokumenttielokuvan ammattilaisten kanssa, mutta niin, että heidän saamansa ennakkotieto vaikuttavuustyöstä olisi tarkkaan rajattu. Vaikka en voi kontrolloida tarkasti dokumentaristin lähtötason tietotaitoa, pyrin pitämään
pohjatiedon suppeana. Näin tiekartta joutuisi todelliseen testiin, kun se ei voisi nojata runsaaseen, auki selittävään tukimateriaaliin, kuten esim. videoluentoon. Testiryhmän halusin koostuvan ammattilaisista ja tästä syystä käännyin Dokumenttikillan puoleen.
Testiryhmän kokoamisesta kerron tarkemmin luvussa Tiekartan toteutus.
Kuudennessa vaiheessa tein testiryhmälle yksilölliset tutkimushaastattelut ja keräsin kokemukset tiekartan täyttämisen prosessissa. Sain arvokasta ja konkreettista palautetta, jonka avulla viilasin tiekartan lopulliseen muotoonsa. Myös täyttöohjeet muokkaantuivat jonkin verran palautteen perusteella.
Konstruktiivisen prosessin viimeinen eli seitsemäs vaihe on tämä opinnäytetyö. Pyrin sekä alun johdannon, tietoperustan esittelyn, että johtopäätösten avulla luomaan teoreettisen kehyksen kehittämistyölle. Tutkimusmenetelmän haaste on säilyttää loppupäätelmässä kriittinen yleisasenne (Lukka 2006, 128). Koska itse uskon vaikuttavuustyöhön ja teen sitä päätyökseni, olen jossain määrin puolueellinen ottamaan kaikilta puolin kantaa siihen, miten hyödyllinen kehittämäni työkalu lopulta on. Pyrin kuitenkin vastaamaan tähän haasteeseen sisällyttämällä loppupäätelmiin myös havaintoja siitä, mitä tiekartan ulkopuolisia kehittämiskohteita vaikuttavuustyön tekemiseen ylipäätänsä kuuluu.
4.2 Tutkimushaastattelut tiedonkeruun menetelmänä
Yksi käytetyimpiä tiedonkeruunmuotoja on haastattelu ja erityisesti vähemmän
strukturoitujen haastatteluiden suosio on ollut kasvussa. Haastattelut sopivat erityisen hyvin tutkimusalueisiin, joista ei ole vielä kovin paljon tutkimusta. Haastattelulla
21
tutkimuksessa tarkoitetaan keskustelua, jolla on ennalta suunniteltu päämäärä. Muut luonteenomaiset piirteet tutkimuksen osana tehdylle haastattelulle ovat
luottamuksellisuus, haastattelijan proaktiivisuus ja vastuu haastateltavan motivaatiosta sekä roolien selkeys. (Hurme & Hirsijärvi 2008, 34–35, 42–43).
Nk. Strukturoimaton haastattelu, jota kutsutaan mm. myös nimillä avoin haastattelu ja syvähaastattelu, käyttää avoimia kysymyksiä. Tässä haastattelumuodossa haastateltavan vastaus usein johdattaa uuteen kysymykseen ja haastateltava on tarkkaan valittu, nk.
informantti. Lomakehaastattelu on strukturoitu ja tämä suljettu muoto tuo usein haasteita tutkimukseen, mutta se sopii hyvin tutkimukseen, jossa kerätty aineisto halutaan helposti ja mielekkäästi kvantifioida ja kun tutkija tietää etukäteen, millaista tietoa haastateltavat voivat antaa. Strukturoidun ja strukturoimattoman haastattelun välimuotoon eli
puolistrukturoituun haastattelua kutsutaan myös nimellä teemahaastattelu.
Teemahaastattelu tarkoittaa haastattelua, jossa ei ole tarkkaa strukturoituja kysymyksiä, vaan sen etukäteen suunnitellut teemat, joiden sisällä keskustelu pysyy. (Hurme &
Hirsijärvi 2008, 45–48).
Jotta aiemmin mainitut konstruktiiviseen tutkimusprosessiin kuuluvat riskit
liikesalaisuuksista, tai muista arkaluontoisista asioista, vältettäisiin, tein tutkimuksellisesti kaksi rajausta. Tein DocPoint IMPACT tiimeille etukäteen sekä suullisesti, että kirjallisesti selväksi, että hankkeeseen valittujen elokuvien sisällöstä tai tuotantoprosessista ei haastatteluissa kysytä, eikä heidän kannata nostaa esille asioita, joita he eivät halua julkisesti käsitellä. Haastateltavat myös tiesivät, että heidät nimetään haastattelussa ja että tutkimuksen tarkoituksena ei ollut arvioida DocPointin järjestämää koulutusta tai tapahtumakokonaisuutta, vaan pyrkiä arvioimaan koulutuksessa käytetyn
suunnittelupaperin toimivuutta. Kaikki tutkimuksessa nimetyt haastateltavat saivat myös lukea johtopäätökseni heidän haastatteluistaan etukäteen. Koska DocPoint 2021 hankkeet, elokuvien teemat ja tekijät olivat julkisia, anonymisointi ei ollut ollut tarpeen, eikä edes mahdollista. DocPoint IMPACT koulutettujen haastattelut ovat
teemahaastatteluja.
Dokumenttikillan hallituksen kanssa sovin etukäteen, että heidän jäsenistöstään valittujen testattavien ei tarvitse paljastaa kehitteillä, tai tuotannossa olevaan elokuvaideaa laajasti, eikä tekijöitä tulla tutkimuksessa nimeämään tai yksilöimään. Tämä mahdollisti
luottamuksen ilmapiirin ja vapautti testiryhmän jäsenet keskittymään kokonaan tiekartan sisältöön. Myös Dokumenttikillan jäsenistä kootun testiryhmän tutkimushaastattelut olivat teemahaastatteluja, mutta mukana oli myös useita melko tarkkoja, rajaavia kysymyksiä,
22
joihin ei voinut vastata kovin vapaasti. Tämä oli tärkeää tutkimusasettelun kannalta, jotta saisin pienestä otannasta huolimatta keskenään vertailukelpoisia vastauksia.
Sekä DocPoint ry että Dokumenttikilta ry näkivät tiekartan kehittämisen hyödyt dokumenttielokuvanalan ja vaikuttavuustyön edistämisen kannalta myönteisinä.
Yhteistyölle oltiin suopeita.
4.3 Benchmarking
Benchmarking on liiketoiminnasta tuttu termi, joka tarkoittaa pyrkimystä kehittää omaa toimintaa parhaisiin käytäntöihin vertaamalla. Siinä opitaan systemaattisesti hyviltä esikuvilta ja tarkoituksena on muuttaa hankittu tieto oman yrityksen parantamiseksi.
Tavoite on oppia toisen onnistumisesta ja kääntää se oma suorituksen eduksi. (Hotanen, Laine, Pietiläinen 2001, 6,8).
Halusin, että vaikuttavuuden suunnittelun ja arvioinnin mallit, joita käytän tiekarattani benchmark-lähteinä, ovat suunniteltu avoimiksi ja yksinkertaisiksi työkaluiksi. Näin niiden suunnittelussa on otettu huomioon, että niiden käyttäjällä ei ole välttämättä mitään lähtötietoja aiheesta. Käyttäjä on saattanut jopa eksyä materiaalin äärelle
puolivahingossa. Lähdin oletuksesta, että hyvin suunnitellun ilmaisen mallin tulisi olla helposti lähestyttävä ja selkeä. Benchmarking esimerkkejä valitsin lopulta kaksi.
4.3.1 The Impact Field Guide
Ensimmäisen valinta oli melko itsestään selvästi The Impact Field Guiden tarjoamat ilmaiset työkalut. Tämän verkossa vapaasti saatavilla olevan oppaan on luonut voittoa tavoittelematon järjestö Doc Society. Alkujaan Englannissa vuonna 2005 BRITDOC nimellä perustetun järjestön työn missio on tukea, nostaa ja kouluttaa vaikuttavuustyötä ja yhteiskunnallisia dokumenttielokuvia. Järjestö toimii globaalisti ja sillä on toimipisteet Lontoossa ja New Yorkissa. (Doc Society 2021).
Impact Field Guide muodosti myös vuosina 2016 Suomessa järjestettyjen
vaikuttavuustyön koulutusten kirjallisen materiaalin kulmakiven. Oppaan työstämiseen ja kommentoimiseen ovat osallistuneet lukuisat vaikuttavuustyön ammattilaiset ympäri maailmaa ja sen case study -kirjasto kattaa yli 60 elokuvaa. Opas on päivitetty vuonna 2020 ja se on saatavilla viidellä eri kielellä. (The Impact Field Guide 2020).
Impact Field Guide on tulostettavassa muodossa lähes 400 sivuinen, erittäin kattava teos.
Se ohjaa alusta loppuun koko vaikuttavuustyön prosessin. Oman kehittämistehtäväni tavoite oli luoda vain yksi, selkeä suunnittelutyökalu, joka sysää vaikuttavuustyön
23
prosessin alulle. Tästä syystä rajasin Impact Field Guiden esimerkin erityisesti yhteen suunnittelutyöpohjaan, jota oppaassa käytetään. Työpohja on kolme sivua, joista ensimmäinen on varsinainen vaikuttavuustyön suunnitelma (Kuva 4).
Kuva 4: The Impact Field Guide: My Strategic Plan (ensimmäinen sivu).
Impact Guiden suunnittelupohja muistuttaa ulkoisesti minun ja Liisa Karpon DocPoint IMPACT 2021 työpajaa varten suunnittelemaa työpohjaa (kuvat 2 ja 3). Työpohja on ruudukon muodossa ja kysymykset muistuttavat jossain määrin toisiaan. Olemme Karpon kanssa molemmat käyneet sekä Doc Societyn Impact Labin ja aikaisempien vuosien DocPoint IMPACT:in, joten ei ole yllätys, että lähtökohtamme ammensivat samasta lähteestä. The Impact Field Guide on yleisesti tunnettu ja arvostettu.
Impact Guiden työpohjassa toinen sivu on varattu vaikuttavuuden tavoitteiden arvioimiseen (kuva 5). Kolmannella sivulla on annettu esimerkki, kuinka tavoitteiden arvioimisen on tehty (kuva 6). 2016 käymässäni koulutuksessa jaettiin oppaasta tulostettu versio, ja siinä tällaista tavoitteiden arviota ei vielä ollut. Tavoitteiden arviointi onkin
todennäköisesti lisätty viimeistään vuonna 2020 julkaistuun painokseen. Mielestäni tämä kertoo osaltaan kasvaneista tarpeesta perustella ja todentaa dokumenttielokuvien avulla luodut vaikutukset vaikuttavuustyötä suunnitellessa, ja sen rahoitusta hakiessa.
24
Kuva 5: The Impact Field Guide: My Strategic Plan sivu 2, vaikuttavuuden arviointi.
Kuva 6: The Impact Field Guide: My Strategic Plan sivu 3, malliesimerkki.
25
Alan merkittävimpänä ja kattavimpana dokumenttielokuvien vaikuttavuuden oppaana Impact Field Guiden työpohja on kehitetty huolella ja dokumentintekijän tarpeet hyvin huomioon ottaen. Oman kehittämistyöni piti olla kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempi, koska sen ympärille ei rakennu satojen sivujen ohjeistus syventävine materiaaleineen.
Otin The Impact Field Guiden työpohjasta mallia seuraavista asioista:
1. laatimalla oman tiekarttani täyttämisen tueksi selkeän, malliksi täytetyn esimerkin 2. vaaka-asettelun
Otin tiekartassa vaikuttavuuden mittarin huomioon, mutta omana lokeronaan, joka kuuluu yhtenä palana karttaan.
4.3.2 Vaikuttava Yritys ja vaikuttavuuden kanvaasi
Koska yhteiskunnallista vaikuttamista ja sen vaikuttavuuden arviointia tehdään myös muilla sektoreilla, halusin toiseksi vertailukohteeksi elokuva-alan ulkopuolisen, mutta suomalaisen benchmarkin. Lähdin etsimään sellaista etsimällä tietoa vaikuttavuusmallien tutkijoiden ja kehittäjien työstä. Sitran työpaperista ja Hyvän Mitta-hankkeesta tuttu tutkija ja yrittäjä Saila Tykkyläinen on luonut Vaikuttava Yritys -yrityksensä sivuilta saatavilla olevan Vaikuttavuuden kanvaasin, joka on täyttöohjeineen viisisivuinen pdf-tiedosto (Vaikuttava Yritys 2021). Varsinainen kanvaasi mahtuu yhdelle sivulle (kuva 7).
Tykkyläisen mallissa oli kaipaamaani visuaalista, selkeää otetta. Se mahtui yhdelle paperille, ja oli vaakamallissa. Mallin lähtökohta ei ole listamainen, ideoita ei tarvitse olla mahdollisimman monta, vaan pikemminkin malli ohjaa etsimään ja tiivistämään
vaikuttavuuden ytimen. Huomionarvoista oli, miten jokaiselle kohdalle (tavoite, ratkaisu, teot, muutokset) oli sama kysymys: mikä mittari? Tämä ohjaa jatkuvasti miettimään, miten onnistuminen todennetaan ja ennen kaikkea: ollaanko menossa kohti tavoitteita.
26
Kuva 7: Vaikuttava Yritys Vaikuttavuuden arviointi-kanvaasi. Kuvakaappaus julkaistu Saila Tykkyläisen luvalla.
4.3.3 Bechmarking johtopäätökset
Tutkittuani malleja ja suunnittelupohjia olin vakuuttunut siitä, että tiekartan kannattaa mahtua yhdelle sivulle ja että sen pitää sisältää tavallaan ns. kaiken keskeisen, mutta lyhyesti. Sen sijaan, että edes yrittäisin ohjata kartan käyttäjän ajatusta, hän saisi itse päättää, mistä kohtaa hänen on helpoin ajatustyöhön lähteä. Tiekartassa tulisi olla täytettävät kohdat, mutta ei tiukkaa rivitystä. Kartan pitää auttaa visuaalisesti hahmottamaan, että kaikki osa-alueet kuuluvat yhteen. Tavalla tai toisella myös vaikuttavuuden mittaaminen pitäisi saada mukaan. Kartan mukana pitää myös antaa täytetty esimerkki kartasta. Tykkyläisen kanvaasin oheen tehdyt täyttöohjeet olivat lyhyet ja napakat. Päätin pyrkiä omassa työssäni samaan.
Ennen tiekartan piirtämistä halusin kuitenkin haastatella kaikki DocPoint IMPACT 2021- koulutuksen läpikäyneet dokumentaristit, jotta saisin ajatuksia prototyypin testauksen tueksi.
27
5 Tiekartan toteutus, testaus ja lopullinen muoto
Tässä luvussa kerron tiekartan toteutuksessa ja suunnittelussa käytettyjen tutkimushaastattelujen tuloksista. Tein tutkimushaastattelut kahdessa vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa haastattelin DocPoint IMPACT 2021 koulutuksen läpikäyneet tekijät. Tämän jälkeen loin tiekartan ensimmäisen version, prototyypin. Toisessa
vaiheessa testasin prototyyppiä Dokumenttikilta ry:n vapaaehtoisilla jäsenillä. Tämän jälkeen haastattelin nämä testiryhmäläiset. Kaikki tutkimushaastattelut toteutettiin syyskuussa 2021.
5.1 DocPoint IMPACT 2021 tutkimushaastattelut
DocPoint IMPACT -koulutukseen suunniteltu työpaperi (kts. kuva 2 ja 3) oli luotu osaksi koulutuskokonaisuutta, eikä sitä suunniteltu täysin itsenäisen työskentelyyn sopivaksi. Se soveltui kuitenkin yhdeksi lähtöpisteeksi tiekartan kehittämiselle, koska työpaperin kautta minulla oli mahdollisuus kartoittaa suunnittelutyökalun ominaisuuksia suoraan niiden käyttäjiltä, vaikuttavuustyötä tekeviltä dokumentaristeita. Toteutin vaikuttavuuden työsuunnitelman käyttökokemuksesta tutkimushaastattelut vuoden 2021 koulutukseen osallistuneiden kesken.
Vuonna 2021 DocPoint IMPACT-hankkeeseen osallistui neljä dokumenttielokuvaa ja niiden tekijät. Tässä yhteydessä käytetyt tiedot elokuvien nimistä ja sisällöistä on
julkistettu hankkeiden julkisen esityksen, ns. pitch-tapahtuman yhteydessä toukokuussa 2021. Niiden sisällöt, tai niiden muotoilut, ovat saattaneet muuttua sen jälkeen, elokuvien kehittyessä.
DocPoint IMPACT koulutukseen osallistuivat alla mainitut tekijät. Elokuvan nimi on lainausmerkeissä ja nimen jälkeen on osallistuja, sulkeissa osallistujan titteli. Haastattelut toteutettiin parihaastatteluina pois lukien yks haastattelu, eli jokaisessa haastattelussa oli läsnä samat dokumentaristit, jotka olivat osallistuneet elokuvansa kanssa koulutukseen.
”Vieraskentällä” Katja Koivisto (vaikuttavuustuottaja).
”Vieraskentällä (Bortebane, Norja 2020) on lämmin, humoristinen ja ajatuksia herättävä dokumenttielokuva. Elokuva kertoo nuoriin kohdistuvista odotuksista; voittamisesta, ystävyydestä, vastoinkäymisistä ja niiden voittamisesta.” (DocPoint IMPACT 2021, Vieraskentällä).
28
”Viikinki” Isabella Karhu (tuottaja), Lauri Anssi Moilanen (ohjaaja).
”Viikinki on dokumenttielokuva Tony Halmeesta, miehisyydestä ja populismista. Elokuva näyttää kuinka Tony Halme loi itsestään myyttisen, yltiömaskuliinisen hahmon, Viikingin, joka jätti jälkensä suomalaiseen politiikkaan ja sielunmaisemaan.” (DocPoint IMPACT 2021, Viikinki).
”Kansanvalta” Essi Haukkamaa (tuottaja), Mervi Enqvist (ohjaaja). Mahdollisten sekaannusten välttämiseksi huomautan, että ohjaajan nimi on DocPoint IMPACT materiaaleissa opinnäytetyön kirjoittamisen aikana Inderjit Kaur Khalsa. Kyseessä on sama henkilö, elokuvan ohjaaja ei ole vaihtunut, ainoastaan nimi.
”Kansanvalta seuraa 23-vuotiaan nuoren aktivistin ja runotaitelijan Laura Eklund-Nhagan kasvua ja muutosta kohti omannäköistään aktivismia.” (DocPoint IMPACT 2021,
Kansanvalta).
”Lumipalloefekti” Kaisa Astikainen (tuottaja) ja Pauliina Punkki (ohjaaja, tuottaja).
”Lumipalloefekti seuraa yhtä Suomen lähihistorian suurinta ja oudointa poliittista
skandaalia. Se on tragedia demokratiasta mikrokosmostasolla kertoen pienen yhteisön vallankäytöstä, ja siitä, minkälaisiin ongelmiin yhteisö voi lumipalloefektin tavoin ajautua.”
(DocPoint IMPACT 2021, Lumipalloefekti).
Aloitin kaikki haastattelut pyytämällä haastateltavia muistelemaan, mitä he muistavat työpaperin täyttämisestä. Tämän jälkeen jatkokysymykset ja niiden järjestys vaihteli keskustelun etenemisen mukaan. Kaikkien kanssa kävin läpi seuraavat kysymykset:
1. Mitä muistat suunnittelupaperin täyttämisestä?
2. Muistavatko jotain erityisen haastavaa, tai erityisen helppoa kohtaa?
3. Mitä kehitysideoita työpaperin kehittämiseksi mahdollisesti on, varsinkin, jos kuvittelee, että tekisi vaikuttavuustyön suunnitelmaa itsenäisesti?
4. Mikä elokuvatuotannon vaihe on hyvä vaihe vaikuttavuustyölle?
Näiden kysymysten lisäksi keskustelimme myös vapaasti vaikuttavuustyön kokemuksista ja teemasta sen mukaan, mitä haastateltavat halusivat kertoa, tai kokivat tärkeäksi vaikuttavuustyön kehittämisen kannalta.
5.1.1 Suunnittelupaperin täyttäminen, käyttäminen ja haasteet
Kansanvalta-elokuvan tiimi koki vaikuttavuustyön suunnittelupaperin täyttämisen aloittamisen vaikeaksi. Haukkaamaa kertoo, että itse elokuvan kehittämiseen ja
29
rahoituksen hankkimiseen vaadittavat tekstit ja paperit eivät avaa prosesseja, vaan pyrkimys on aina kirjoittaa markkinointitekstiä, joka kuvailee itse elokuvaa.
Lähestymiskulma koulutuksessa oli uusi. Enqvist koki lineaariseen kirjottamiseen
tottuneena vaikuttavuuden suunnittelupaperin lokerot vaikeaksi ajattelun kannalta, mutta Haukkamaan kanssa yhdessä työskennellessä asiasta selvittiin.
Lumipalloefektin tiimi Punkki ja Astikainen muistelivat, että suunnitelmassa alkuun pääseminen oli haasteellista. Kokonaisuutena koulutus oli erittäin hyödyllinen ja myös tarpeellinen. Tiimin työtapana on aloittaa ideointi laajasti ja myöhemmin tarkentaa ja tiivistää lopulliseen muotoon. Punkille pystymallinen suunnittelupaperin formaatti on visuaalisesti hankalasti hahmotettava ja Astikainen puolestaan arvioi, että hänelle saattaisi riittää pelkkä kysymysten lista, jotka hän sitten itsenäisesti työstäisi kasaan.
Haastattelun aikana todettiin kuitenkin, että tieto on väistämättä saatava muotoon – tavalla tai toisella – jota muut voivat helposti lukea. Liian vapaamuotoinen
suunnittelupohja ei siis tukisi tekijöiden lopullista tarvetta kommunikoida vaikuttavuustyön tavoitteet rahoittajille, kumppaneille tai kouluttajille.
Viikinki-elokuvan Karhu ja Moilanen kertoivat, että suunnittelupaperin sarakkeet pakottivat miettimään konkreettisella tasolla, että mitä yhteistyö kumppaneiden kanssa käytännössä voi tarkoittaa.
Mission statementin keksiminen oli tuottanut lähes kaikille päänvaivaa, eikä ihme. Tiivis ja napakka myyntilause, joka kertoo kaiken oleellisen tavoitteista ja kutsuu mukaan, ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.
5.1.2 Kehitysideoita ja ajatuksia vaikuttavuudesta
Kansavalta elokuvan ohjaaja Enqvist ja tuottaja Haukkamaa kokivat saaneensa koulutuksesta uuden tahtotilan sekä elokuvan loppuun viemiseen, että itse
vaikuttavuustyön kampanjaan. Haukkamaa kertoi ajattelevansa omista päämäärästään nyt eri tavalla. Tavoite ei ole enää seistä ensi-illassa elokuvateatterissa yleisön edessä, vaan saada elokuva ihmisten katseiden eteen ja vaikuttaa heidän ajatteluunsa.
Viikinki-elokuvan Karhu ehdotti jotain työkalua aikajanan hahmottamiseen vastaukseksi kysymykseeni, mikä elementtejä suunnittelupaperissa kannattasi olla, jotta se toimisi itsenäisesti täytettäväksi. Sekä Moilanen että Karhu arvelivat, että itsenäisesti täytettävä suunnittelupohja vaatii myös lisää detaljeja ja esimerkkejä. Karhu mietti, että
aikatauluttamisen tueksi voisi olla jopa oma, erillinen tiedosto.
30
Vieraskentällä elokuvan tekijöistä koulutukseen osallistui pääasiallisesti vain Katja
Koivisto, joka on markkinointiviestinnän ja markkinoinnin ammattilainen. Alan ulkopuolelta tulevana Koiviston katse on eri, ja hän nostikin koulutuksesta huomiota erityisesti tästä näkökulmasta. Koiviston mukaan vaikuttavuustyötä suunnitellessa dokumentaristien kannattaa suunnata huomiota erityisesti levityksen ja kumppanuuksien hankinnan kehittämiseen. Yleisö ei ole aina elokuvateattereissa, ja Koivisto katsoo, että pitäisi ylipäätänsä miettiä, mistä dokumenttielokuvan yleisö voidaan paremmin tavoittaa. Myös kumppanuksien hankinta on tärkeä kehittämisen ja kouluttamisen aihealue, koska kuten Koivisto sanoi: ”jos ei ole mitään tarjota, niin sitten on turha niitä kumppaneita myöskään lähestyä”.
Kokonaisuutena Koivisto katsoi, että koulutukseen osallistuminen vei projektia eteenpäin.
Vieraskentällä oli kaikista koulutukseen osallistuneista tuotannoista pisimmällä ja Koivisto katsookin, että vaikka elokuvien vaikuttavuustyötä suunnitellessa myös itse elokuva kehittyy, olisi suotavaa, että sisällön kehittämisen koulutukset pysyisivät yhä erillisinä vaikuttavuustyön koulutuksista. Dokumentaristit ovat koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella usein varsin sisältöorientoituneita tekijöitä, ja ulkopuolisen katseen ottamista omaan elokuvaan pitää harjoitella. Koiviston huomiot ovat mielestäni hyvä ottaa huomioon sekä laajempaa vaikuttavuustyön opasta tehdessä, että vaikuttavuustyön ja ylipäätänsä koko dokumenttialan koulutusten yhteydessä.
Punkki ja Astikainen olivat käyttäneet koulutuksessa käyttämiään suunnitelmiaan myöhemmin vaikuttavuustyön rahoituksen hakemiseen ja suunnitelmien edistämiseen.
Tämä jatkokäyttö koettiinkin oleelliseksi tavaksi hyödyntää koulutuksen aikana tehtyjä suunnitelmia systemaattisesti.
Haukkamaa pohtii, että Suomen elokuvasäätiön kehittämistuen hakulomakkeessa voisi olla lokero, jossa vaikuttavuustyön suunnitelmia kysytään. Haukkamaa pyrkiikin omassa työssään ottamaan vaikuttavuustyön paremmin huomioon tuotannon kehittämisvaiheessa ja toivoo myös, että DocPointin vetämä koulutuskokonaisuus jatkuu tulevina vuosian.
5.1.3 Vaikuttavuustyön suunnittelun ajankohta
Lumipalloefektin tiimi koki, että koulutus oli osunut hyvään aikaan heidän tuotantoaan.
Punkki toteaa, että vaikuttavuustyön kumppanit tarvitsevat paljon aikaa päätösprosessien tekemiseen, joten pelkästään siitä syystä vaikuttavuustyön suunnittelu on aloitettava ajoissa. Myös tyylistä ja tavasta, jolla kumppaneita kannattaa lähestyä, koulutus opetti paljon. Lumipalloefektin tekijät pitivät myös yleistä myönteisyyttä, innostavuutta ja
optimistisuutta, joka vaikuttavuustyön koulutuksessa vallitsee, tärkeänä välittää eteenpäin.
