Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä.

(1)

Kokemuksia, yhteistyötä ja kehittämistä

Ammatillisen koulutuksen

Leonardo da Vinci -ohjelma

tilastoina ja trendeinä

2007–2013

(2)

(3)

Leonardo da Vinci (LdV) oli ohjelmakaudella 2007–2013 osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Siitä tuettiin ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeita.

Ohjelman tavoitteena oli sekä liikkuvuuden laadun ja määrän lisääminen Euroopassa että ammatillisen koulutuksen parissa toi- mivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edistäminen. Ohjelmasta tuettiin ammatillisen koulutuksen järjestelmien, organisaatioiden ja käytäntöjen kehittämis- tä sekä innovaatioita ja hyvien käytäntöjen siirtoa maasta toiseen. Tavoitteena oli myös edistää eurooppalaisen ammatillisen koulu-

tuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä lisätä tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä ja tunnustamista, mukaan lukien epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta saavute- tut taidot.

Tavoitteena oli myös vieraiden kielten opiske- lu sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien sisältöjen, opetusmenetelmien ja toiminta- tapojen kehittäminen elinikäisen oppimisen tarpeisiin.

Oppilaitoksille Leonardo da Vinci tarjosi mahdollisuuden kansainvälistyä ja kehittää kou lutusta eurooppalaisessa yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa.

eonardo da Vinci -ohjelma ammatillisen koulutuksen kehittäjänä

L

(4)

Valmistelevat vierailut oli tarkoitettu hank- keiden suunnitteluun. Apurahoja myönnet- tiin sekä itse järjestetyille vierailuille että osallistumiseen kansainväliseen kontaktisemi- naariin uusien kumppanuuksien löytämiseksi.

Viimeisenä ohjelmavuonna 2013 toiminnossa ei järjestetty enää hakua.

Liikkuvuushankkeiden opiskelija- ja harjoit- telijavaihdoissa ulkomaanjaksoon saattoi kuulua työssäoppimisen lisäksi myös opiske- lua oppilaitoksessa. Opiskelija- ja harjoitte- lijavaihdot oli kohdennettu ammatillisessa peruskoulutuksessa oleville (Persons in initial vocational training, IVT) sekä työmarkkinoilla oleville henkilöille, mukaan lukien työttömät, työpajanuoret ja työvoimakoulutuksessa ole-

L eonardo-ohjelmasta myönnettiin tukea liikkuvuus- ja

kehittämistoimintoihin

vat sekä myös korkeakouluista vastavalmistu- neet (People on the labour market, PLM).

Asiantuntijavaihdoissa (Professionals in vocational education and training, VETPRO) opetus- ja hallintohenkilökunnalla oli mahdollisuus tutustua koulutusjärjestelmiin ja kollegoihin sekä kehittää ammatillista osaa- mistaan Euroopan eri maissa. Tavoitteena oli myös kehittää ammatillista koulutusta työelä- män tarpeita vastaavaksi.

Kumppanuushanke (Partnerships, PA) oli pie- nimuotoinen liikkuvuus- ja kehittämishank- keen välimuoto. Toiminnon tarkoituksena oli tarjota ammatillisen koulutuksen toimijoille mahdollisuus tutustua muiden Euroopan

(5)

Suomessa rahoitettiin ohjelmakaudella 2007–2013 Leonardo-ohjelmassa kolmentyyppisiä toimintoja:

Valmistelevat vierailut Liikkuvuushankkeet

– opiskelija- ja harjoittelijavaihto – asiantuntijavaihto koulutus- organisaatioiden ja työelämän välillä

Kehittämishankkeet

– Kumppanuushankkeet

– Innovaatioiden siirto -hankkeet

maiden koulutukseen, vertailla ja kehittää käytäntöjä sekä edistää verkostoitumista eri toimijoiden kesken. Hankkeisiin saattoivat osallistua sekä opettajat, ohjaajat, koulutta- jat, asiantuntijat että opiskelijat. Pääpaino kumppanuushankkeissa oli organisaation op- pimisella, ei yksittäisten osallistujien saamalla henkilökohtaisella kouluttautumisella tai perehtymisellä. Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 2008 hakukierroksella.

Innovaatioiden siirto -hankkeissa (Transfer of innovation, TOI) tarkoituksena oli kehit- tää ammatillisen koulutuksen järjestelmiä siirtämällä innovaatioita ja hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Tämä tarkoitti esimerkiksi projekteissa kehitettyjen tuotteiden ja pro- sessien mukauttamista ja kehittämistä uusien kohdemaiden ja -alojen tarpeisiin.

(6)

Vastaanotetut rahoitushakemukset Leonardo-ohjelmassa 2007–2013 Leonardo-ohjelmasta haettu tuki 2007–2013

miljoonaa euroa

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

12

10

8

6

4

2

0

kappaletta 300

250 200 150 100 50 0

Valmistelevat vierailut*

Inno- vaatioiden siirto -hankkeet Kumppanuus- hankkeet**

Liikkuvuus- hankkeet

11,7 €

yht.

9,0 €

yht.

*Rahoitusta valmisteleviin vierailuihin on voinut hakea vuosina 2007–2012. **Kumppanuushanke-toiminto tuli mukaan ohjelmaan vasta vuoden 2008 hakukierroksella.

(7)

Ammatillisen koulutuksen kentällä oli oh- jelmakaudella 2007–2013 vahva kiinnostus koulutuksen kansainvälistämiseen ja kehittä- miseen eurooppalaisessa yhteistyössä. Kiin- nostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan ja etenkin ohjelman mahdollistaman rahoituksen tarve näkyy selkeimmin haetun tuen määrän kasvussa. Ohjelmasta haetun tuen kokonais- määrä kasvoi 30 prosenttia ensimmäisenä vuonna haetusta yhdeksästä miljoonasta viimeisenä vuonna haettuun 11,7 miljoonaan.

Liikkuvuushankkeisiin haetun tuen määrä kasvoi 15,6 prosenttia (IVT:ssä jopa runsaat 36 prosenttia), kumppanuushankkeisiin haetun tuen määrä peräti 90,8 prosenttia ja innovaatioiden siirto -hankkeisiin 10 prosenttia. Vuositasolla haetun tuen määrässä

K ansainvälisyyden kysyntä kasvoi selkeästi

Haetun tuen määrä kasvoi

ohjelmakaudella

30 %

.

(8)

tapahtui kasvua liikkuvuus- ja innovaatioiden siirto -hankkeiden osalta keskimäärin neljästä viiteen prosenttia, mutta kumppanuushankkeissa keskimäärin 15 prosenttia.

Myös haettujen liikkuvuuksien määrä kasvoi ohjelmakaudella. Selkein kasvu liikkuvuushankkeissa tapahtui hakukierrosten 2008–

2009 välillä, jonka jälkeen haettujen liikkuvuuksien määrä pysyi tasaisempana.

Hakemusmäärien osalta kiinnostus Leonardo- ohjelmaan oli vakaata, ja Suomessa vastaan- otettujen hakemusten määrät pysyivät tasaisena ja hyvällä tasolla koko ohjelmakauden.

Liikkuvuushankkeissa jätettyjen hakemusten määrä oli huipussaan vuonna 2007, minkä jälkeen hakemusmäärät vähenivät ja aset- tuivat 80–100 liikkuvuushankehakemuksen välimaastoon vuodesta riippuen.

Kumppanuushankkeiden hakemusmäärät sen sijaan kasvoivat etenkin ohjelmakauden loppua kohti. Hakemusten määrä viimeisenä vuonna oli lähes kaksinkertainen ensimmäi- seen hakuvuoteen 2008 verrattuna. Toimin- nolle oli selvästi kysyntää.

Innovaatioiden siirto -hankkeiden hake- musmäärät pysyivät suhteellisen hyvällä ja vakaalla tasolla pientä kauden keskiväliin ajoittuvaa notkahdusta lukuun ottamatta.

Eniten hakemuksia otettiin vastaan kauden viimeisellä hakukierroksella.

Valmistelevien vierailujen hakemusmäärät vaihtelivat vuosittain, mutta pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla ja osoittivat rahoitus- tarpeen myös tämän tyyppiselle toiminnalle.

(9)

Leonardo da Vinci -ohjelmasta haetut liikkuvuudet 2007–2013

kappaletta

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

Valmistelevat vierailut*

5 853

yht.

3 569

yht.

Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot

Haettujen liikkuvuuksien

määrä kasvoi kaiken kaikkiaan

64 %

(10)

Leonardo-ohjelmassa myönnetty rahoitus 2007–2013

6

5

4

3

2

1

0

miljoonaa euroa

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

5,4 €

yht.

3,6 €

yht.

Hyväksyttyjen hakemusten määrä Leonardo-ohjelmassa 2007–2013

kappaletta

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

300 250 200 150 100 50 0

(11)

Ohjelmakaudella 2007–2013 Leonardo-oh- jelman rahoituksen määrä kasvoi kaiken kaikkiaan 3,6 miljoonasta 5,4 miljoonaan euroon (48,5 prosenttia). Suurin kasvu myönnetyn rahoituksen kohdalla tapahtui liikkuvuustoi- minnossa, jossa hankkeisiin myönnetty tuki kasvoi vuodesta 2007 vuoteen 2013 kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia. Kasvavan rahoituksen kohdentaminen ensisijaisesti liikkuvuuteen perustui ohjelmatavoitteisiin.

Liikkuvuushankkeisiin myönnetyn tuen mää- rä kasvoi keskimäärin 8,5 prosenttia vuo- dessa. Kumppanuushankkeissa vuosittainen kasvu myönnetyssä tuessa oli keskimäärin 10 prosenttia. Innovaatioiden siirto -hankkeissa myönnetyn tuen määrä pysyi varsin samalla tasolla.

L eonardo-ohjelman tuki kansainvälistymiseen kasvoi 48,5 prosenttia

Myönnettyjen liikkuvuuksien määrä kasvoi

peräti

85 %

Myös myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi kaudella, kaiken kaikkiaan 85 prosenttia.

Osittain kasvuun vaikutti kumppanuushankkeiden mukaantulo ohjelmaan 2008. Tämän jälkeen kumppanuushankkeiden liikkuvuuksien määrä kuitenkin pysyi n. 400–500 liikkuvuudessa vuotta kohden. Selkein kasvu .

(12)

tapahtuikin opiskelijaliikkuvuudessa, jossa myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi 70 prosenttia. Vuositasolla opiskelijaliikkuvuu- teen myönnettyjen apurahojen määrä kasvoi lähes 10 prosenttia. Ohjelmalla on ollut oleellinen vaikutus ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisen (enemmän kuin kaksi viikkoa) liikkuvuuden määrän lisääntymiseen vuodesta 2007 lähtien.

Ohjelmarahoituksella pystyttiin vastaamaan suhteellisen hyvin rahoituksen kysynnän kas-

vuun: myönnetyn rahoituksen osuus haetusta kokonaisrahoituksesta kasvoi 40 prosentista 46 prosenttiin (liikkuvuushankkeissa 40 prosentista 56 prosenttiin). Koko kauden tasolla kokonaisrahoitus kattoi 44 prosenttia haetusta tuesta. Hakemusten läpimenoprosentti koko ohjelmakauden osalta kaikki toiminnot mukaan lukien oli 61 prosenttia. Hyväksymis- prosentti laski vuositasolla hieman kauden loppua kohden.

(13)

Leonardo da Vinci -ohjelmassa myönnetyt liikkuvuudet 2007–2013

kappaletta

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

6 000

5 000

4 000

3 000

2 000

1 000

0

3 173

yht.

1 713

yht.

Valmistelevat vierailut*

Liikkuvuusjaksot kumppanuushankkeissa Opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot

Selkein

kasvu tapahtui opiskelija- liikkuvuudessa

70 prosentin

(14)

Leonardo-ohjelmassa 2007–2013

vastaanotetut ja hyväksytyt hakemukset maakunnittain

Lappi

Pohjois- Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois- Karjala

Sata- kunta

Varsinais- Suomi

Etelä- Karjala

Uusi- Ahvenanmaa maa

29,4 28,8 1,3

0,6

0,3 0,2

7,1 7,3

3,8 2,8

3,9 3,7 4,7

4,8

2,2 2,4 5,3

6,1

%:a kaikista

vastaanotetuista hakemuksista

%:a kaikista

hyväksytyistä hakemuksista Aktiivisimmat maakunnat perustuen hakemusten kokonaismäärään 2007–2013 suhteessa alueen ammatillisten opiskelijoiden määrään vuonna 2010

Tiedot koostuvat kaikkien Leonardo- ohjelmasta Suomessa hakukierroksilla 2007–2013 rahoitusta hakeneiden ja saaneiden organisaatioiden yhteen- lasketuista määristä organisaation osoitetietojen mukaisesti.

Pohjan- maa

3,9

3,8

Keski- Pohjan- maa

4,2

3,6

Etelä- Pohjanmaa

3,2

3,4

Pirkan- maa

9,0

10,6

Kanta- Häme

3,2

2,9

Päijät- Häme

3,5 3,4

Kymen- laakso

2,5 3,4

Etelä-

Savo

3,4 3,6

Keski-

Suomi

5,8 5,5

Pohjois-

Savo

3,4 3,2

(15)

Ohjelmakaudella 2007–2013 kiinnostus Leonardo-ohjelmaa kohtaan oli maantieteel- lisesti tasapuolista. Koko ohjelman tasolla hakemuksia sekä vastaanotettiin että hy- väksyttiin kaikista maakunnista. Erityisesti hakemusten jakautuminen maakunnittain oli tasaista suhteutettuna ammatillisten opiskelijoiden maakuntakohtaisiin määriin¹. Opiske- lijamäärin suhteutettuna Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo ja Pohjanmaa erottuvat maakunnista edukseen aktiivisina ohjelmaan osallistujina.

1 Lähde: Tilastokeskus

L eonardo-ohjelma tavoitti

tasapuolisesti Suomen

eri alueet

(16)

Osuus kaikista ohjelmaan osallistuneista organisaatioista, %

Leonardo-ohjelman edunsaajien organisaatiotyypit 2007-2013

Korkeakoulu

75 %

Ammatillinen oppilaitos (2. aste)

9 %

4 %

Aikuiskoulutusorganisaatio Järjestö, säätiö, yhdistys

7 %

1 % 2 % 3 %

Luvut perustuvat eri toiminnoista ohjelmakauden 2007–2013 aikana rahoituksen saaneiden ogranisaatioiden yhteenlaskettuihin määriin organisaatiotyypeittäin.

Oppisopimustoimisto

Yritys Muut organisaatiot

Ohjelmakaudella oppisopimustoimistot

lähtivät aktiivisesti mukaan ohjelmaan

Kumppanuus- hankkeisiin osallistuneista suomalaiskumppaneista

huomattava osuus oli yhdistyksiä (12 %)

sekä yrityksiä (7 %)

Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatilliset oppilaitokset

toimivat usein korkea-asteen organisaatioiden

kanssa

yhteistyössä

(17)

Leonardo-ohjelma tavoitti hyvin juuri niitä toimijoita, joille se oli tarkoitettukin. Liikku- vuushankkeissa ammatilliset oppilaitokset olivat edunsaajaorganisaatioista määrällisesti suurin ryhmä. Toimijoiden kohdalla selkein edistysaskel tapahtui oppisopimustoimi- joiden aktivoitumisessa: ohjelmakaudella liikkuvuushankkeisiin saatiin mukaan oppiso- pimustoimistoja eri puolilta Suomea. Oppiso- pimustoimistot hakivat ja saivat rahoituksen useamman toimiston muodostamille verkos- tohankkeille. Myös aikuiskoulutusorganisaa- tiot olivat hyvin mukana liikkuvuushankkeissa.

Kumppanuushankkeissa oli mukana moni- puolisesti erilaisia toimijoita. Etenkin työ-

A mmatilliset koulutus-

organisaatiot ja työelämä hyötyivät Leonardo-

ohjelmasta

elämäpartnerit olivat keskeisessä roolissa.

Yritysten osuus suomalaisista partnereista oli 3–10 prosenttia hyväksymisvuodesta riippuen. Erilaiset yhdistykset ja järjestöt osallistui- vat myös aktiivisesti kumppanuushankkeisiin (3–21 prosenttia suomalaispartnereista vuosittain). Useimmat järjestöistä olivat ammatti- aloihin kytkeytyviä.

Innovaatioiden siirto -hankkeissa ammatillisten oppilaitosten suhteellinen osuus pysyi lähes vakiona koko kauden. Muihin toimintoihin verrattuna innovaation siirto -hankkeissa oli mukana suhteellisesti enemmän myös korkeakoulutuksen organisaatioita.

(18)

Leonardo-liikkuvuushankkeissa tuettujen opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen 10 suosituinta kohdemaata 2007–2013

Opiskelijat Opettajat ja muu henkilöstö Myönnettyjen apurahojen kokonaismäärä

1 661

412

SAKSA

SUOMI

RUOTSI

TANSKA

BRITANNIA ISO- ALANKO- MAAT

RANSKA

ESPANJA

UNKARI

ITALIA

VIRO

1 268

1 061

809

720

613

538

496 413

377

109

133 245

193 345

252 168

156

147

(19)

Leonardo-ohjelman Suomesta Eurooppaan suuntautuvien opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen ja asiantuntijavaihtojen suosituimmat kohdemaat olivat samoja kuin ammatillisen koulutuksen pitkäkestoisessa kokonaisliikku- vuudessa ja opettajaliikkuvuudessa². Saksa oli selvästi yksi Leonardo-liikkuvuushankkeiden vetovoimaisimmista partnerimaista. Saksaan myönnettyjen apurahojen määrä kattoi runsaat 16 prosenttia opiskelija- ja harjoit- telijavaihtoihin ja lähes 15 prosenttia asiantuntijavaihtoihin myönnetyistä apurahoista.

Iso-Britanniaan, Espanjaan, Alankomaihin ja Ranskaan myönnettiin yhtä lailla huomattava osuus kaikista opiskelija-, harjoittelija- ja asiantuntijavaihtojen apurahoista (noin 7–12 prosenttia apurahoista / maa).

S aksa ja Iso-Britannia

suomalaisten suosituimmat yhteistyömaat

Saksaan ja Iso-Britanniaan myönnettiin

opiskelija- ja henkilöstö- liikkuvuuden

apurahoista

lähes kolmannes

2 Lähde: CIMOn ammatillisen koulutuksen kansainvälisen liikkuvuuden tilastot

(20)

7 yleisintä yhteistyömaata Leonardo-ohjelman Suomesta koordinoiduissa innovaatioiden siirtohankkeissa 2007–2013

Yhteistyömaan partnerien osuus hankkeiden kaikista ulkomaisista partnereista, %

SAKSA

SUOMI RUOTSI

BRITANNIA ISO- ALANKO- MAAT

ESPANJA

ITALIA

VIRO

Tiedot perustuvat ohjelmakaudella 2007–2013 Suomesta rahoitetuissa innovaatioiden siirto -hankkeissa mukana olleiden ulkomaisten partnerien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin.

5,7 %

8,3 %

6,8 % 7,4 %

8,0 %

9,2 %

6,5 %

Yhteistyötä

tehtiin

tasapuolisesti

monien eri ohjelmamaiden

kanssa

(21)

(22)

Myös kumppanuushankkeissa suomalaisten partnereina oli selvästi yleisimmin organisaatioita Saksasta (12,4 prosenttia kaikista ulkomaisista partnereista). Kymmenen yleisimmän yhteistyömaan joukkoon mahtui kumppanuushankkeissa muista hanketyypeis- tä poiketen myös Belgia ja Puola.

Innovaatioiden siirto -hankkeissa eri maiden partnereita oli suomalaisvetoisissa hankkeissa varsin tasapuolisesti. Virolaisia organisaatioita hankkeissa oli kuitenkin kaikista eniten.

Valmistelevien vierailujen apurahamyön- nöt kohdentuivat monin paikoin samoihin maihin, joiden kanssa muissakin toiminnoissa tehtiin eniten yhteistyötä.

(23)

10 yleisintä yhteistyömaata Leonardo- ohjelman kumppanuushankkeissa 2008–2013

Yhteistyömaan partenerien osuus kaikista ulkomaisista partnereista, %

SAKSA

PUOLA TANSKA

RANSKA

RUOTSI SUOMI

BRITANNIA ISO- ALANKO- MAAT BELGIA

ESPANJA

ITALIA

Tiedot perustuvat hakukierroksilla 2008–2013 kumppanuushanketoiminnoista rahoituksen saaneiden suomalaisorganisaatioiden ulkomaisten kumppanien yhteenlaskettuihin kokonaismääriin.

4,9 %

6,5 %

6,1 %

6,1 % 12,4 % 4,7 %

6,8 % 4,7 %

5,0 % 7,2 %

Väestömäärään suhteutettuna

Alankomaat, Belgia, Tanska ja Ruotsi

ovat suosituimpia

yhteistyömaita

kumppanuushankkeissa

(24)

Sertifiointijärjestelmä oli Leonardo da Vinci -ohjelman ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta koskeva uudistus, joka otettiin Suomessa käyttöön ensimmäisten maiden joukossa hakukierroksella 2009. Sertifikaatin tarkoituksena oli edistää kansainvälistymi- sen strategista suunnittelua oppilaitoksissa ja mahdollistaa pitkäjänteinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto-ohjelmien suunnittelu ja toteutus.

Sertifikaatin saamiseksi organisaatiolta vaadittiin monivuotista kokemusta korkea- laatuisesta kansainvälisestä toiminnasta sekä riittäviä resursseja. Sertifikaatti mahdollisti ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten

S ertifikaateilla laatua ja pitkäjänteisyyttä liikkuvuuteen

vaihto-ohjelmien rahoituksen vähintään nel- jälle vuodelle kevennetyllä hakumenettelyllä.

Suomessa sertifikaatille oli kysyntää ja perusteltu tarve. Jo ensimmäisellä kierrok- sella hakemuksia vastaanotettiin paljon, ja sertifikaatteja myönnettiin seitsemän. Koko ohjelmakauden aikana myönnetyistä sertifikaateista neljä piti sisällään asiantuntijaliik- kuvuuden kohderyhmän ja yksitoista opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmän.

Sertifikaateista kaksi myönnettiin oppilaitosten muodostamalle verkostolle, joista toinen oli alakohtainen sosiaali- ja terveys- alan oppilaitostoimijoiden verkosto ja toinen

(25)

erityisoppilaitosten muodostama verkosto.

Muut sertifikaateista kattoivat useampia aloja koulutuksen järjestäjän koulutustarjon- nasta riippuen. Kaiken kaikkiaan sertifioinnin piirissä oli yhteensä 24 oppilaitosta tai koulutuksen järjestäjää.

Sertifiointi lisäsi suunnitteluun, kehittämi- seen ja toteutukseen pitkäjänteisyyttä, koska

sertifioiduilla organisaatioilla oli suurempi varmuus rahoituksesta. Esimerkiksi liikku- vuusprosesseja ja valmennusta saatiin siten selkeämmäksi. Pitkäjänteisen työn tuloksena pystyttiin innostamaan mukaan kansainvä- liseen toimintaan uusia aloja ja myös uusia kohderyhmiä kuten esimerkiksi henkilöstö ja aikuisopiskelijat sekä syventämään yhteistyö- tä ulkomaisten kumppanien kanssa.

Liikkuvuussertifikaatit 2009–2013

2009 2010 2011 Yhteensä

16 9 9 34

6 6 1 13

22 15 10 47 Vuosi

Sertifiointihakemukset

Opiskelijoiden

liikkuvuus Yhteensä

Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus

5 5 1 11

3 1 0 4

8 6 1 15 Opiskelijoiden

liikkuvuus Yhteensä

Opettajien ja henkilöstön liikkuvuus

36 40 10 32 Hyväksymis- prosentti Myönnetyt sertifikaatit

Sertifioiduille hankkeille myönnetty tuki 2009–2013

Kohderyhmä, euroa 2009 2010 2011 2012 2013

Opettaja- ja henkilöstöliikkuvuus

425 090

21 357 200

67 890

645 920

27 555 450

90 470

760 730

29 671 810

88 920

904 940

27 818 490

86 450

827 450

33 735 310

92 140

Osuus liikkuvuus- hankkeiden kokonaistuesta, % Opiskelijaliikkuvuus

Yhteensä

(26)

Liikkuvuushankkeissa ulkomaanjaksojen mahdollinen kesto riippui kohderyhmästä.

Ulkomaanjakson kesto sai ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden vaihdois- sa (IVT) olla 3–39 viikkoa, työmarkkinoilla olevien vaihtojaksoilla (PLM) 2–26 viikkoa ja asiantuntijavaihdoissa 1–6 viikkoa.

Opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen keskimää- räinen kesto Leonardo-ohjelmasta myönnet- tyjen apurahojen perusteella oli noin kuusi viikkoa ja asiantuntijoiden 1,3 viikkoa. Runsas kolmannes opiskelija- ja harjoittelijavaihtojen apurahoista myönnettiin kuitenkin neljän viikon pituisille ulkomaanjaksoille. Yleisiä olivat myös kuusi (17 prosenttia) ja kahdeksan (15 prosenttia) viikkoa kestävät ulkomaanjaksot.

O piskelijoiden ulkomaan- jaksot keskimäärin

kuuden viikon pituisia

Opiskelijoiden

määrä lisääntyi ohjelmakaudella

pidempien ulkomaan-

jaksojen

(27)

Asiantuntijavaihdoissa huomattava enemmis- tö apurahoista myönnettiin viikon mittaisille ulkomaanjaksoille.

Vuositasolla opiskelijoiden ja harjoittelijoiden ulkomaanjaksoissa tapahtui tarkastelujaksol- la pidentymistä: keskimääräistä pidemmille ulkomaanjaksoille myönnettävien apurahojen määrä kasvoi hieman ohjelmakauden

viimeisten vuosien aikana. Etenkin kahdeksan ja kymmenen viikon pituisten ulkomaanjaksojen määrä kasvoi jonkin verran. Tämä kehitys osaltaan edisti liikkuvuuden laatua.

Organisaatioita myös kannustettiin tarjo- amaan pidempikestoisia ulkomaanjaksoja liikkuvuuden kansallisten painopisteiden puitteissa.

Myönnettyjen liikkuvuuksien kestot Leonardo-liikkuvuushankkeissa 2007–2013

Opiskelijoiden ulkomaanjaksot keston mukaan

Opetus- ja muun henkilöstön ulkomaanjaksot keston mukaan Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, %

Ulkomaanjakson kesto, viikkoa Osuus kaikista kohderyhmän jaksoista, % 2

3–5 6–9 10–13 14–26

> 26

1 2 3 4 5 6

80 4

14 1

5 0

0,5

55 34

4 3 0,1

Tiedot perustuvat ohjelmakauden 2007–2013 yhteenlaskettuihin liikkuvuushankkeisiin myönnettyjen ulkomaanjaksojen yhteenlaskettuihin kokonaismääriin.

(28)

Liikkuvuushankkeiden osalta ohjelmakau- della 2007–2013 haetun tuen kokonaismäärä kasvoi oleellisesti, mutta hakemusmäärät pysyivät tasaisena kauden edetessä. Tilastot osoittavatkin, että nimenomaan hankekoh- taiset kokonaisbudjetit kasvoivat. Siinä missä hakukierroksella 2007 suurin osa hankkeille myönnetyistä budjeteista asettui alle 25 000 euron luokkaan, hakukierroksella 2013 hy- väksyttiin eniten 45 000–75 000 euron suurui- sia hankkeita. Lisäksi yli 75 000 euron hankkeiden määrä kasvoi selvästi ohjelmakauden loppua kohden. Viimeisillä hakukierroksilla korkeintaan 25 000 euron hankkeet olivat pääasiassa asiantuntijavaihtoihin kohdennet- tuja hankkeita, eikä tässä joukossa ollut enää lainkaan opiskelijaliikkuvuuden hankkeita.

L iikkuvuushankkeiden budjetit kasvoivat

koulutuksen järjestäjien kasvun myötä

Oleellisin muutos hankekohtaisten budjettien koossa tapahtuikin opiskelijaliikkuvuuden kohderyhmässä. Hakukierros 2011 toimi tässä taitekohtana: hankkeet alkoivat painottua yhä enemmän yli 45 000 euron budjettiluok- kiin ja yli 75 000 euron hankkeiden määrä kasvoi. Hankekohtaisten budjettien suuruu- teen vaikutti ainakin kaksi tekijää: koulutuksen järjestäjien välinen verkostoyhteistyö ja yksittäisten koulutuksen järjestäjien koon kasvu.

Leonardo-ohjelmakaudella 2007–2013 liik- kuvuushankkeita toteutettiin aktiivisesti eri koulutuksen järjestäjien alaisten oppilaitosten tai yksiköiden (etenkin alakohtaisena) verkostoyhteistyönä. Parhaimmillaan kol-

(29)

3 Lähde: CIMO Faktaa 1/2010 4 Lähde: Tilastokeskus mannes hankkeista oli verkostojen toteutta-

mia. Verkostoitumisella on kansainvälisessä liikkuvuustoiminnassa todettu olevan useita hyötyjä. Oman oppilaitoksen liikkuvuus- mahdollisuudet lisääntyvät ja parantuvat laadullisesti, kun käytössä on useamman toimijan yhteistyöverkosto. Etenkin pienille koulutuksen järjestäjille verkoston tarjoamat yhteiset resurssit ja organisoinnin tuki ovat merkittäviä etuja. Myös asiantuntijuuden ja kokemusten jakaminen motivoi toimijoita verkostoitumaan.³

Verkostoituminen ei kuitenkaan yksinään selitä hankekohtaisten budjettien kasvusuun- tausta. Tätä selittänevät myös ammatillisen koulutuksen oppilaitoskentällä tapahtuneet muutokset kuten koulutuksen järjestäjien yhdistymiset ja niiden määrän väheneminen selvästi vuosien 2007–2010 välillä⁴. Koulutuk- sen järjestäjillä on ollut myös selkeä suun-

taus keskittää liikkuvuustoimintaa ja hakea yhdellä hakemuksella rahoitusta monialaisille ja kaikkien koulutuksen järjestäjän alaisten oppilaitosten tai yksiköiden liikkuvuuksille.

Tätä on myös tuettu CIMOn linjauksilla.

Liikkuvuushankkeet myönnetyn budjetin mukaan 2007–2013

Leonardo-tuki, euroa 2008 2009 2010 2011 2012 2013

0 – 25 000 25 001 – 45 000 45 001 – 75 000 75 001 – 100 000 100 001 –

24 16 11 1 2 2007

46 12 15 2 0

22 15 12 1 3

26 22 13 3 2

11 19 14 9 2

18 20 15 11 5

8 17 19 7 8

Yhteensä 75 54 53 66 55 69 59

(30)

Kumppanuushankkeet olivat ohjelmakauden 2007–2013 uusi toiminto, josta järjestettiin ensimmäinen haku vuonna 2008. Hankkeet tarjosivat ammatillisen koulutuksen toimijoil-

K umppanuushankkeet rikastuttivat

Leonardo-ohjelmaa

le mahdollisuuden tutustua muiden Euroo- pan maiden koulutukseen ja solmia uusia kumppanuuksia.

Kumppanuushankkeet havaittiin erittäin suo- situksi toiminnoksi Suomessa, sillä hakemusten määrä pysyi korkealla vuodesta toiseen ja kasvoi huomattavasti kauden loppua kohti.

Suosio johtui hankkeiden suhteellisen helpos- ta hakumenettelystä, kevyemmästä hallinnos- ta ja joustavuudesta verrattuna muihin ohjelman toimintoihin. Kumppanuushankkeet uudistivat yhteiseurooppalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämistoiminnan työtapoja ja houkuttelivat mukaan ohjelmaan moni- puolisemmin myös uusia toimijoita kuten yhdistyksiä ja yrityksiä.

(31)

Kumppanuushankkeissa tukea myönnettiin suomalaispartnereille suunniteltujen liikkuvuuksien määrän mukaan neljässä eri katego- riassa. Myönnetyn vuosittaisen kokonaistuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden 2007–2013 ajan. Puolet suomalaisor- ganisaatioista sai vähintään kahteentoista liikkuvuuteen perustuvan 16 000 euron tuen.

Suuria vaihteluja suomalaisorganisaatioiden jakautumisessa myönnetyn tukisumman mukaan ei ohjelmakaudella tapahtunut.

Hyväksytyissä kumppanuushankkeissa yleisimpiä tavoitteita olivat yhteisten ope- tussisältöjen ja kurssien kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistaminen. Muita suosittuja teemoja olivat yhteiseurooppalaisten menetelmien testaus ja soveltaminen, erityistarpeet, oh- jauksen laatu ja arviointi, opettajien ja ohjaa-

jien osaamisen kehittäminen sekä työelämän edellyttämien taitojen sisällyttäminen amma- tilliseen koulutukseen. Myös ulkomaanjaksojen aikana saavutetun osaamisen tunnista- minen sekä ECVET-järjestelmän kehittäminen olivat tavoitteina useissa hankkeissa.

Lisäksi hankkeissa kehitettiin henkilöstö-, opettaja- tai opiskelijaliikkuvuutta. Hank- keiden myötä pyrittiin levittämään tietoa Leonardo-liikkuvuudesta, kasvattamaan liikkuvuuden ja työssäoppimispaikkojen määriä sekä parantamaan liikkuvuuden laatua esimerkiksi erilaisilla orientaatiomateriaaleilla ja -palveluilla. Kumppanuushankkeet nähtiin turvallisena väylänä kansainväliseen liikkuvuuteen niille opiskelijoille, joilla oli vähän tai ei lainkaan kokemusta matkustamisesta.

Liikkujista keskimäärin kolmasosa oli opiskeli- joita ja kaksi kolmannesta henkilöstöä.

Kumppanuushankkeiden Suomesta rahoitetut partnerit myönnettyjen liikkuvuusmäärien mukaan 2008–2013*

Suomesta rahoituksen saaneiden partnerien määrä

Budjettikategoria, euroa 2008* 2009 2010 2011 2012 2013 2008–2013

4–7 liikkuvuutta, 6 000 8–11 liikkuvuutta, 11 000 12–23 liikkuvuutta, 16 000 24–N liikkuvuutta, 20 000

1 5 17 9

2 4 26 7

1 2 14 9

0 6 6 12

5 4 15 12

5 5 18 11

14 26 96 60

*Hakukierroksen 2008 tukisummat poikkesivat muista vuosista ja olivat 6 000, 10 000, 14 000 ja 16 000 euroa.

(32)

Innovaation siirto -hankkeissa kehitettiin am- matillista koulutusta jakamalla hyviä käytän- töjä eri maiden välillä. Hanketyön pääpaino oli yhteisessä kehittämistyössä, mikä edellytti toimivia partnerisuhteita ja yhteisiä tavoitteita. Hankkeiden partnerimäärän perusteella innovaatioiden siirto -hankkeita oli joka vuosi erisuuruisia: sekä pieniä muutaman partnerin muodostamia hankkeita että suurempia, jopa yli 12 partnerin muodostamia hankkeita.

Hyvien käytäntöjen jakamisen ja edelleen kehittämisen myötä innovaatioiden siirto -hankkeet loivat pohjaa kansainvälisille ammatillisen koulutuksen verkostoille.

Valtaosa hyväksytyistä innovaatioiden siirto -hankkeista oli monialaisia. Yksittäisistä

I nnovaatioiden siirto

-hankkeet loivat pohjaa pysyville kansainvälisille verkoistoille

aloista yleisimpiä olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousala.

Innovaatioiden siirto -hankkeissa Suomes- ta myönnetty tuen suuruus pysyi samalla tasolla koko ohjelmakauden 2007–2013 ajan.

Rahoituksen saaneiden innovaatioiden siirto -hankkeiden tukibudjetit sijoittuivat useim- missa tapauksissa 150 000–200 000 euron välimaastoon. Tätä kategoriaa budjetiltaan pienempien tai suurempien hankkeiden määrä ei juurikaan muuttunut. Hankkeiden keskimäärin saama tuki kasvoi ensimmäisestä vuodesta parin seuraavan hakukierroksen ajan, mutta tämän jälkeen se vaihteli haku- kierroksesta riippuen.

(33)

Innovaatioiden siirto -hankkeet myönnetyn tuen mukaan 2007–2013

Leonardo-tuki, euroa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2008–2013

0 – 100 00 100 001 – 150 000 150 001 – 200 000 200 001 – 250 000 250 001 – 300 000

1 0 6 2 0 2007

0 3 7 0 0

0 1 3 2 1

0 2 3 1 1

0 0 5 1 0

0 1 5 1 0

0 0 5 2 0

1 7 34 9 2

148 070 170 600 207 110 171 760 188 050 174 320 202 760 180 380 Tuki keskimäärin/

hanke, euroa

Yhteensä 10 9 7 7 6 7 7 53

Rahoitetut innovaatioiden siirto -hankkeet partnerien määrän mukaan 2007–2013

6

5

4

3

2

1

0

hanketta

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

3–5 partneria 6–8 partneria 9–11 partneria 12–N partneria

(34)

(35)

(36)

Graafinen suunnittelu ja infografiikat: Liisa Valtonen

Valokuvat: Antero Aaltonen, Satu Haavisto, Kati Koivikko ja Mikko Lehtimäki ISBN: 978-951-805-672-3

PDF: 978-951-805-673-0

Paino: Libris 2/2016, 1. painos 1 000 kpl