352
AIKUISKASVATUS 4/2001 Naiset ja talous ovatteemoja, joiden yhdistäminen on tärkeää, vaan ei aina help- poa. Toisaalta talous ja naiset ovat kuitenkin yhdistelmänä kiinnostava käsitepari, joka näyttää avaavan reitin monien yhteiskunnassa tällä hetkellä vaikuttavien ilmiöiden tarkas- teluun. Näiden käsitteiden heittämän haasteen on otta- nut vastaan joukko kokeneita tutkijoita, joilta on ilmestynyt
”Naisten talouskirja” –nimellä otsikoitu artikkelikokoelma.
Kirja tuo esiin erilaisia näkö- kulmia naisten ja talouden välisiin suhteisiin kymmenen kirjoittajan voimin.
Nykyisin hyvin monet yhteiskunnalliset kysymykset näyttävät liittyvän talouteen tai kääntyvät keskusteluksi taloudesta. Talouden nimissä vaaditaan yhtä ja toista nykyi- sissä yhteiskunnissa. Esimer- kiksi suomalaisessa poliittises- sa päätöksenteossa näyttää yleistyneen keskustelutapa, jossa toiset kannattavat ”järke- vää” ja ”reaalista” talouden- hoitoa, kun taas vastustajat pyrkivät kyseenalaistamaan talouden asiantuntijoiden aseman. Marja Keränen tuo esiin tätä puheen muutosta omassa artikkelissaan, jossa hän näyttää kuinka talouspu- he on yleistynyt poliittisessa puheessa kylmän sodan jäl- keen ja kuinka se muokkau- tuu kansallisen kurinpidon keinoksi. Talouspuheen maa- ilma on yksilöllistyvä, keske-
Nainen numeroiden takana
nään kamppailevien yksilöi- den maailma, jossa vain vah- vimmat pärjäävät.
Kirjan johtava ajatus on ehkä ennen kaikkea vallitse- van taloustiedon ja –tieteen kritiikki nimenomaan naisten näkökulmasta. Vallitseva tie- tomme taloudesta mykistää usein naiset ja piilottaa hei- dän merkityksensä. Monet artikkelit pyrkivät tarkastele- maan nimenomaan taloudesta puhumisen tapoja ja katso- maan niiden taakse.
Kirja nostaa aluksi esiin naisten tekemän työn talou- dessa konkreettisesti tilastojen valossa. Johanna Varjonen ja Anita Haataja osoittavat, kuinka suuri merkitys naisten tekemällä työllä on kansanta- louden pyörittämisessä, vaik- ka se luvuista ei aina näkyi- sikään.
Vuokko Jarva ja Hilkka Pietilä kehittelevät uudenlai- sia tapoja käsitteellistää talous niin, että myös naisten anta- ma panos ja sen merkitys nousisi esiin. He näkevät, että vallitseva talouskäsitys edustaa miehistä tapaa toimia ja nähdä asiat abstrahoidusti ja korostavat, että naisten näkö- kulma nousee arjesta ja ruo- honjuuritasolta, ”todellisesta”
elämästä ja jää usein huomaa- matta virallisilta talousmitta- reilta.
Kirja tarjoaa myös hyvän johdatuksen taloustieteen kriittisiin arvioihin. Talous- tietoa käytetään, kuten Marja- Liisa Kakkuri-Knuuttila kir- joittaa, tuottamaan täsmällistä
tietoa yhteiskunnalliseen pää- töksentekoon. Tällöin usein unohtuu, että varman näköi- set luvut sisältävät paljon epä- varmuutta ja varauksia. Mitta- rit voivat kuvata todellisuutta vain vajavaisesti ja siksi ne eivät tee päätöksiä ihmisten puolesta. Ongelmat eivät ole näin niinkään oikean ja vää- rän tiedon kysymyksiä, vaan kysymyksiä tiedon laadusta ja sen esittämisen tavoista.
Johanna Moisander pohtii samoja asioita analysoi- malla suomalaista Emu-keskus- telua ja pyrkii näyttämään taloustieteellisen tiedon rajo- ja. Kuten Moisander huo- mauttaa, keskustelua vaivaa usein jakautuminen taloustie- teelliseen kapulakieleen ja toisaalta ”pienen ihmisen”
protestiin ”talouden” kasva- vaa valtaa vastaan. Taloustie- teellä on taipumus erkaantua omaksi maailmakseen, joka hämärtää alleen poliittisten kysymysten erilaiset vaihtoeh- dot ja arvovalinnat. Leena Kerkelä pyrkii puolestaan purkamaan kansainvälisen kaupan teoriaa ja pohtii sitä, kuinka talouden kansainvälis- tyminen saattaa uhata suoma- laista naisvaltaista julkista sek- toria.
Kokonaisuutena kirja antaa erilaisia näkökulmia siihen, miten naisten ja ta- louden suhdetta voi käsitteel- listää ja ymmärtää paremmin ja samalla se avautuu laajaksi pohdinnaksi talouden merki- tyksestä nyky-yhteiskunnassa.
Talous sinällään ei tarkoita mitään, ja sen vuoksi on tär- keää pyrkiä purkamaan talou- Tiina Vainio (toim.
2000) Naisten talous- koulu. GAUDEAMUS
K I R J A - A R V I O I T A
AIKUISKASVATUS 4/2001
353
den käsitettä ja ymmärtämään, mitä talouden nimissä pyri- tään tekemään ja millaista poliittista vallankäyttöä siihen liittyy. Kirja onkin parhaim- millaan haastaessaan avaamaan talouden tuottamia ”totuuk- sia” ja arvovapaita lukuja.
Artikkeleista löytyy kirjavuutta, mutta se ei välttä- mättä ole suuri ongelma. Kir- jan toimittanut Tiina Vainio pohtii lopuksi itsensä Jacques Derridan innoittamana talous- tieteen diskursiivisuutta. Hän kiinnittää huomion nimen- omaan taloustieteen muo- toon, erityisesti sen arvova- pauteen. Vainio pohtii kielen tuottamien erottelujen ongel- mallisuutta. Kieli luo väistä- mättä kategorioita ja samalla sulkee ulos todellisuuden osia ja ulottuvuuksia. Tässä mieles-
sä myös naisten talouskirja sisältää paradoksin. On vaikea puhua myös naisten taloudesta, koska naiseutta on ongelmal- lista määritellä kovin tiukasti tai yksiselitteisesti.
Naisten ja talouden teeman yhdistäminen ja nau- laaminen kiinni yhdeksi nä- kökulmaksi voisi ollakin vielä ongelmallisempaa kuin nyt valittu erilaisten näkökulmien kirjo. Pahimmillaan syntyy stereotyyppinen jako, jossa miehet samastetaan taloudelli- seen abstraktiin järkeen ja naiset puolestaan kotielämän ja arjen tunteisiin. Tähän kah- tiajakoon kirja ei onneksi juuri lankeakaan.
Ehkä onkin parempi nähdä naisten ja talouden kohtaamispiste areenana, jossa
erilaiset tarkastelun tasot ja näkökulmat kohtaavat ja voi- daan ottaa pohdinnan alle.
Voidaan puhua kotityön nos- tamisesta esiin, julkisten nais- valtaisten alojen kohtalosta, kehitysmaiden naisten teke- mästä työstä, tilastojen tieto- opista tai järjen määrittelemi- sestä, mutta lopullista ja tyh- jentävää totuutta naisista ja taloudesta on parasta olla sa- nomatta. Kirja täyttää tehtä- vänsä tässä mielessä hyvin. Se pistää miettimään talousluku- jen syntyä ja käyttöä, ja antaa pohdintaan sekä konkreettisia että abstraktimmalle tasolle nousevia filosofisempia aja- tuksia.
Anu Kantola